Timo Karvisen mielestä jokaisen pelaajan pitäisi kehittää omaan luonteenpiirteeseen istuva lyönnin valmistautumisrutiini.
Saavut pallollesi, ja otat mailan bägistä. Teet omaa lyöntivuoroasi odotellessasi pari kolme harjoitussvingiä, jotka tuntuvat helpoilta ja vaivattomilta. Näinhän sen pitää sujua.
Sitten tulee oma lyöntivuoro. Helpot harjoitussvingit ovat tuoreessa muistissa, mutta pallon takana tapahtuu jotain. Kroppa ei tunnu enää yhtä rennolta, puhumattakaan svingistä. Tuttu tekniikkavirhekin seuraa varsinaiseen lyöntiin, vaikka harjoitussvingissä osasit jättää sen pois.
Mitä meille tapahtuu, kun yksinkertaiseksi liikeradaksi väitetty golfsvingi tuntuu lähes maailman vaikeammalta asialta lavan ollessa pallon takana?
”Jos pelaaja jännittyy ennen lyöntiään, merkitsee se sitä, että analyyttistä tietoa jakava aivolohko on aktivoitunut. Golf on kuitenkin reaktiivinen peli, jolloin turhat asiat olisi saatava pois korvien välistä”, sanoo Espoon Golfseuran pro Timo Karvinen.
”Pelaajan pitäisi pelkistetysti ottaa vain suunta ja luottaa kohteeseen.”
Karvinen sanoo, että harjoitussvingin helppouden ja lyönnin vaikeuden kontrastiin yhdistetyt tunteet liittyvät vastaavasti liikeradan tempoon.
”Mehän emme yleensä tee harjoitussvingiä samanlaisella intensiteetillä ja kiihtyvyydellä kuin lyödessämme palloa. Siinä syntyy ratkaiseva ero.”
Usean kotimaisen kilpagolfarin taustalla vaikuttavan Timo Karvisen mielestä pelaajan pitäisi pelkistetysti ottaa vain suunta ja luottaa kohteeseen. Kuva: Tero Parkkinen
Niin sanottu pallolle jäätyminen perustuu hänen mukaansa ennen kaikkea aikaisempiin epäonnistumisiin.
”Itseluottamuksella on valtava merkitys. Jos peli on sujunut pitkään hyvin, se ruokkii onnistumisia. Päinvastaisessa tapauksessa jäätyminen voi olla lähes totaalista. Kentän esteillä on oma vaikutuksensa, ja sillä, miten kenttä tai väylä ylipäänsä istuu omaan silmään.”
Pelaajat kertovat tämän tästä, että lyöminen sujuu rangella paremmin kuin kentällä, ja harmittelevat, etteivät saa vietyä hyvää tunnetta harjoitusalueelta pelitilanteeseen.
”Rangella lyöminen on usein merkityksetöntä, ja se käy monen kohdalla vain lämmittelystä. Golfareiden pitäisi vaalia enemmän pelinomaista harjoittelua”, Karvinen muistuttaa.
Putin ja täyden svingin ihanteellinen ajatusmalli samanlainen
Hän on hyödyntänyt työssään ruotsalaisen valmentajagurun Pia Nilssonin kehittämää think box – play box -ideologiaa, minkä mukaan ensin tehdään päätökset ja sitten automaattinen toisto.
Lyönneissä ei harjoitussvingejä aina tarvittu, koska kohde oli lukittu niin vahvasti mieleen.
”Ja ainahan palloa pitäisi lyödä rytmiikka edellä.”
Karvinen sanoo, että puteissa ja täydessä svingissä ihanteellinen ajatusmalli on samanlainen.
”Puttiin valmistautuessa rutiinit konkretisoituvat ikään kuin itsestään: ensin luetaan linja, sitten päätetään vauhti ja lopuksi pallo laitetaan linjaan havaintojen perusteella. Täysissä lyönneissä mitataan matka, katsotaan pallon makuu ja päätetään, minkälainen kaari palloon syntyy. Harjoitussvingit kohteeseen, ja lyönti. Näin toimitaan ideaalisella tavalla.”
Henkisen valmennuksen asiantuntija Pia Nilsson (oik.) on toiminut muun muassa Annika Sörenstamin mentorina. Kuva: Getty Images
Hän toteaa, että onnistuneessa lyöntiin valmistautumisessa on lähtökohtaisesti aina kyse lisääntyneestä itseluottamuksesta.
”Chippi on ainut lyönti, joissa suosittelen useampaa harjoitussvingiä. Niillä haetaan rytmi ja liikkeen pehmeys, jotka sitten toistetaan pallon kanssa.”
Toimiessaan Guatemalan maajoukkueen päävalmentajana, Karvinen huomasi, että pelaajien päätöksillä on myös kansallisia eroja.
”Guatemalassa pelaajilla on erilainen mentaliteetti kuin esimerkiksi Suomessa. He ovat visuaalisesti vahvempia ja tekevät rohkeita valintoja. Putissa ei aina ollut aikaa harjoitussvingille, koska linja oli niin selvä, että pallo tuli pudottaa reikään heti. Lyönneissä ei harjoitussvingejä aina tarvittu, koska kohde oli lukittu niin vahvasti mieleen. Se on luonnekysymys, ja sopii toisille. Tavallaan tavoiteltava tila, joka perustuu reaktiiviseen toimintaan.”
Paremmillakin pelaajilla valmistautumiseen liittyviä ongelmia
Hän ei silti kannusta hitaimpiin rutiineihin tottuneita pelaajia tekemään ainakaan radikaalisti nopeampia päätöksiä. Sellainen todennäköisesti vain sekoittaisi pelaajan ajatusmaailmaa.
Karvinen lohduttaa, että paremmillakin pelaajilla on lyönnin valmistautumiseen liittyviä ongelmia. Ne esiintyvät vain pienemmässä mittakaavassa. Se voi tarkoittaa heidän kohdallaan esimerkiksi sitä, että jäädään liikaa arpomaan etäisyyden ja olosuhteiden keskinäistä vaikutusta. Sitoutuminen päätökseen ei ole selvä, ja lyönnistä tulee teennäinen.
”Jokaisen pelaajan tulisi kehittää itselleen sopiva rutiini, jossa selkeä päätöksenteko ja visualisointi istuvat luonteenpiirteisiin. Mielenkiintoinen matka itsensä tutkiskeluun golfin kautta.”