Kentän ulkoraja ei teknisesti ottaen pääty minnekään eikä sen päättymiselle ole olemassa mitään sääntöjen mukaista merkintää. Nuo mustapäiset paalut ovat perinteisesti hyvin käytettyjä, mutta niiden ongelmana on rajan sijainnin tulkinta eikä niitä siksi tulisi koskaan käyttää missään (tämä koskee myös vesiesteitä, joskin eri syystä).

Jos kenttä on kauttaaltaan ympäröity OB-paaluilla, niin ulkoraja kulkee paalujen mukaisesti kehänä kentän ympäri. Jos taas kentällä on OB-rajoja, jotka halutaan ’päättää’ esimerkiksi ennen viheriötä, niin ainoa oikea tapa on laittaa ulkorajan linjasta ulospäin yksi paalu, joka osoittaa OB-rajan jatkuvan pelattavalta reiältä pois päin. Kentän ulkoraja ei siis suinkaan pääty viimeiseen paaluun, vaan jatkuu viimeisen ja sitä edellisen paalun osoittamaa linjaa maailman tappiin saakka. Kun asiaa hieman pysähtyy miettimään geometriselta kannalta, niin mikään muu tulkinta ei tulisi kysymykseenkään.

Kentän sisäisissä outeissa oikea merkintä on erityisen tärkeä. Esimerkiksi Ringsiden ykkösreiällä on vasemmassa reunassa sisäinen out, joka koskee vain reikää 1. Tämän rajan täytyy tietenkin ’päättyä’ johonkin, muutenhan puolet kentästä olisi ulkona. Tämä hoituu siten, että OB-paalut ovat pelattavan reiän puolelta valkoisia ja toiselta puolelta mustia (näiden merkitys sitten kerrotaan paikallissäännöissä). Sitten sinne rajan päätepisteelle laitetaan yksi paalu osoittamaan rajan jatkumista kohtisuoraan vasemmalle. Tällä tavoin haluttu alue saadaan määriteltyä outiksi eikä raja edelleenkään pääty minnekään.

Ongelma tässä oli lähinnä se, ettei missään ole määrittelyä, miten kahdennettu paalu pitää tulkita. 1) Mustapäinen paalu olisi ollut helpompi ymmärtää, samoin 2) sellainen merkintätapa, jossa kahdennettu paalu olisi ollut 90 asteen kulmassa muuhun paalulinjaan.

1) Mustapäistä paalua eivät säännöt tunne, joten jo lähtökohtaisesti merkintätapa on väärä. Kaiken lisäksi 90 asteen kulman määrittäminen riittävän tarkasti moisen paalun kohdalla on kokemusteni mukaan kovin vaikeaa ja johtaa monesti väärään tulokseen.

2) Tämä on juuri oikea tapa merkitä rajan päättyminen. Kaiken lisäksi kahden lähekkäin olevan paalun linjaa pitkin on perin helppo sihdata ja päättää onko pallo sisällä vai ulkona.

Ongelma tässä oli lähinnä se, ettei missään ole määrittelyä, miten kahdennettu paalu pitää tulkita.

Tätä en lainkaan ymmärrä. Jos valkoisia paaluja on kaksi peräkkäin, niin raja kulkee niiden osoittamaa linjaa pitkin. Samaa periaatettahan noudatetaan kaikkien valkoisten paalujen kohdalla, joten miksi kummassa kahdennetun paalun kanssa pitäisi toimia jotenkin toisin??

Huomattavasti vaikeampaa on toimia mustapäisten paalujen kohdalla, jos ja kun niistä paaluista ei ole mitään mainintaa paikallissäännöissä…

Peliä jatkettiin kahdella pallolla ja kisan jälkeen tuomari totesi pallon olleen pelattavissa.

Onko sinulla tietoa mihin tuomari päätöksensä perusti?

EDIT: Seinäjoella ei tietääkseni ole golfkenttää, mutta Nurmossa on. Siellä on eilen pelattu joku Raideri/Solheimi Kuppi. Tämäkö oli se ’tasokas’ kilpailu..?

Seinäjoella ei tietääkseni ole golfkenttää, mutta Nurmossa on.

Kannattaa päivittää tiedot tälle vuosikymmennelle.

Nimimerkillä pseudonym on näköjään ollut viljalti annettavaa tälle forumille, kun peräti 20 viestiä on kuudessa vuodessa kirjoittanut. Mikään niistä ei ole ollut häikäisevä, koskapa nimimerkki ei ole jäänyt mieleen. No nyt jäi, eikä taatusti positiivisella tavalla…

Joo, …

Ihan vain sen verran maantiedosta, että Ruuhikosken kenttä on Seinäjoella. Lauantain kisa ei myöskään ollut mikään Solheimi-cuppi, vaan ihan lipunnostolla ja Maammelaululla alkanut kisa, jossa oli mukana pelaajia kaikista Suomen vähänkin tasokkaammista seuroista.

Ja sitten takaisin asiaan.

Onko sinulla tietoa mihin tuomari päätöksensä perusti?

Tuomari ilmeisestikin tulkitsi kahdennetun tolpan tarkoittavan samaa kuin mustapäisenkin tolpan, eli out-rajan päättymistä. Siinä mielessä täysin ymmärrrettävä tulkinta, ettei missään ole kerrottu mitä kahdennettu tolppa tarkoittaa.

Kyseinen out-raja ilmaisi pelikentän ja par3-kentän rajalinjaa eikä näin ollen ollut mikään kahden väylän välinen raja.

Olisikohan näistä linkeistä apua asiaa selvitettäessä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmo
http://www.suomengolfseniorit.fi/aluetour

Aikoinaan virallinen nimi oli Etelä- Pohjanmaan golfkeskus. Lienee vieläkin . Aputoiminimenä oli Ruuhikoski golf. Se on sitten eri asia sanotaanko, että se sijaitsee etelä-pohjanmaalla, Seinäjoella, Nurmossa vai Ruuhikoskella. Periaatteessa noissa kaikissa, paikka vain tarkentuu, missä sijaitsee.

”Tarkasta Paikallissäännot, jotta tiedät kentän ulkorajat. Ulkorajat on yleensä määritelty aidoilla, muureilla, paaluilla tai valkoisella viivalla”. Näin opastetaan sääntökirjan sivulla 24. Ja näin ulkona- määritelmässä:

”Kun ulkona on rajattu paaluin tai aidalla tai määritelty näiden takaiseksi alueeksi, ulkoraja kulkee…” Jne…
”Ulkoraja kulkee pystysuoraan sekä ylös- että alaspäin”. Mutta ei välttämättä aidan, muurin tai paalujonon jatkeen suunassa, (paitsi silloin kun toimikunta on niin määritellyt)?

Entä jos ulkona on määritelty valkoisen (ja usein mutkittelevan) viivan avulla. Miten ulkona jatkuu viivan päätyttyä? No, tietenkin juuri niin, kuin toimikunta on tarkoittanut sen jatkuvan. Toivottavasti tämä tarkoitus näkyy myös paikallissäännöissä. Jos ei näy, niin tuomarin puuttuessa itse oletan, että toimikunta on tarkoittanut viivan takaista aluetta eli käytettäväksi aiemmin mainittua ”90 asteen sääntöä”.

PG, silloin kun kentän ulkoraja on asiantuntevasti merkitty, ei paikallissääntöihin tarvitse kirjoittaa asiasta yhtään mitään.

Mikäs tässä Ruuhikosken tapauksessa oikein meni pieleen – vai menikö?

Väylä on siis kakkosväylä ja kenttäesitelyssä out-raja on merkitty jatkuvaksi tien yli kolmosväylän oikealla puolella.

”Tarkoituksena on olla selvä ja tarkka, kun määritellään kentän ulkorajoja paikallissäännöissä.”

Juu, paikallissääntöjä tehtäessä on eduksi olla selvä…

Voisikos tuota käännöstä vielä hioa…? Kenties parempi sana näin suomen kielellä voisi olla vaikkapa ’selkeä’. Muitakin vaihtoehtoja löytyy, ja useimmat parempi kuin tuo ’selvä’, jolla monille suomalaisille on aika tarkka merkitys…

Mikäs tässä Ruuhikosken tapauksessa oikein meni pieleen – vai menikö?

Riippuu keneltä kysyy…

Keskustelin tapauksesta ja kyseisestä merkinnästä kisan tuomarin kanssa. Kävi ilmi, että joidenkin mielestä out-raja todellakin voi päättyä. Selitettyäni oman näkökantani ko. tuomari totesi näkökulmani kerrassaan hyväksi ja oikeaksi. Lupasi korjata moiset merkinnät heti seuraavalla kerralla kentällä pelatessaan.

Yritän vielä kerran selventää omaa näkemystäni out-rajaan.

Omasta mielestäni ’ulkona’ on alue eikä viiva. Jotta alueen voi muodostaa, sen ympärillä on oltava rajat. Jos out-raja päättyisi johonkin, niin silloin tuo aluekin päättyisi tai jopa lakkaisi kokonaan olemasta.

Asia selviää helposti miettimällä asiaa geometrisesti (kuten olen aiemminkin asiaa pyytänyt lähestymään). Jos esimerkiksi väylän vasemmalla puolella on out-raja, ja siis siten alue, joka on ulkona, mutta tätä aluetta ei haluta jatkaa lähelle viheriötä. Toisin sanoen tuo raja halutaan ikään kuin katkaista ennen viheriötä. Todellisuudessa rajaa ei sen paremmin katkaista kuin päätetäkään, vaan sen suuntaa muutetaan, yleensä pois päin väylästä. Niinpä tämä rajan jatkuminen määrittää tuon ulkona -alueen koon ja myös sijainnin.

Tämän vuoksi rajan suunnan muuttuminen on merkittävä huolellisesti, eikä kahdennettu paalu ole siihen mielestäni hyvä tapa. Paljon parempi on laittaa kaksi paalua metrin tai parin etäisyydelle toisistaan, mikä kertonee ylivoimaiselle enemmistölle pelaajista mihin suuntaan tuo ulkoraja oikein kulkee. Lisäksi noiden kahden toisistaan hieman etäällä olevien paalujen avulla on paljon helpompi tähystellä rajan kulkusuuntaa.

Mitä tulee mustapäiseen paaluun, niin 90 asteen kulman määrittäminen tuon paalun kohdalta on jokseenkin mahdoton tehtävä ilman soveltuvia apuvälineitä. Sen vuoksi mustapäiset paalut tulisi hävittää kentiltämme sukupuuttoon.

P.S. Itse ruling meni ihan oikein, siitä ei kahta sanaa.

”Keskellä kenttää” kahdennettu paalu on kentänhoidollisesti helpompi ja siitä on myös vähemmän pelillistä haittaa, kuin kahdesta metrin parin päässä toisistaan olevasta paalusta.

Käytetäänpä kumpaa merkitsemistapaa hyvänsä on mielestäni tärkeää, että ”ylimääräisen paalun” merkitys selvitetään paikallissäännöissä. Ilman sitä merkitys saattaa jäädä ymmärtämättä. Varsinkin tapaus kaksi paalua metrin parin päässä toisistaan. Joku 90 asteen käytäntöön tottunut saattaisi hyvinkin käsittää, että kyse on metrin parin levyisestä out-alueesta…