Talvihanskoilla saa ratkaistua lämpöongelman, mutta miten niillä luonnistuu pelaaminen?
Golfkautta on jäljellä vielä useita viikkoja. Syyskauden peleissä on oma viehätyksensä, kun värikäs ja raikkaankuulas luonto esittää vuodenkierron viimeistä näytelmäänsä ennen talven tuloa. Golfareille se tarkoittaa lisäkerroksia pukeutumisessa, kämmeniä myöten.
Otimme testiin syksyn, ja miksei talvenkin, peleihin tarkoitetut talvigolfhanskat merkkiä FootJoy WinterSof. Vastaavia on tarjolla monella muullakin valmistajalla. Ne olivat käsissä täyden golfkierroksen ajan. Kierroksella käytettiin monipuolisesti bägin mailoja ja ajauduttiin lyömään niin väylältä kuin raffista ja bunkkereistakin. Neljätuntisen aikana piirtyi kuva talvigolfhanskojen hyvistä ja huonoista ominaisuuksista.
Hanskat ovat kirjoitusasunsa mukaisesti tarkoituksella monikossa, sillä ne myydään parina, mikä on ensimmäinen poikkeava piirre tavanomaiseen hanskaan verrattuna. Hanska kummassakin kädessä on golfkentillä harvinaisuus. Toki vaikkapa tällä kaudella PGA Tourilla voittanut Aaron Rai on yksi tunnetuimmista kahden hanskan käyttäjistä.
Ennen muuta alakäsi jatkaa omaa matkaansa pysyen hädin tuskin gripissä kiinni.
Talvigolfhanskoja sovitettaessa on syytä pitää nyrkkisääntönä, että liian suuria rukkasia ei kannata ottaa. Mieluummin napakasti istuva kuin väljä. Hanskoissa ei ole tarrakiinnitystä, vain tiukat resorit, joilla pyritään varmistamaan niiden pysyminen käsissä lyönnin aikana.
Hanskat ovat normaalia paksummat sekä kämmenen että kämmenselän puolelta. Kämmenselässä oleva pehmeä fleecekerros on miellyttävän ja lämpimän tuntuinen. Kämmenen mokkainen mikrokuitumateriaali puolestaan kylvää heti kättelyssä epäilyksen siemenen sen sopivuudesta golfaamiseen, niin liukkaalta se käsissä tuntuu.
Kierroksella epäilykset osoittautuvat oikeiksi
Ensimmäisellä reiällä pääsen lyömään lähestymislyöntiä rautaysillä keskeltä väylää, mutta tuloksena on tyylipuhdas duffi. Kakkosella lyön lähestymistä rautakasilla ja duffaan toistamiseen. Kolmosella duffaan wedgellä, samoin nelosella. Lisäksi olen tässä vaiheessa jo kopauttanut railakkaan soketin chippaamalla ja lyömällä bunkkerista.
Suoraan sanottuna tuntuu, ettei talvigolfhanskoilla pelaamisesta tule tuon taivaallista. Suurin syy on kämmenosien käsittämätön kitkattomuus. Otetta ei tunnu saavan millään pitäväksi. Kierroksen alkupuolella otan gripin samalla tavoin kuin yleensäkin, mutta tulokset ovat järkyttävää seurattavaa. Joudun pahoittelemaan suorituksiani pelikaverilleni häneen lähes osuneen soketin jälkeen.
Pohdin, millaisella lyönnillä pystyn operoimaan väylällä jotenkuten. Mitä, jos lyön pienemmällä nostokulmalla punchin? Silloin ei tarvitse lyödä täyttä svingiä. Pari kertaa yritän ja totean, että ei tule tästäkään mitään.
Käytän avauksiin draiveria, puukolmosta ja hybridiä. Käteni luiskahtavat gripistä osuman jälkeen mailasta riippumatta. Ennen muuta alakäsi jatkaa omaa matkaansa pysyen hädin tuskin gripissä kiinni. En pelkää mailan lipeävän käsistäni kokonaan, mutten ihmettele, vaikka näin tapahtuisi.
Omituista kyllä, avauslyönnit pysyvät varsin hyvin pelissä. Todennäköisesti keskityn avauksissa niin paljon osumaan mahdollisimman tarkasti keskelle lapaa, että hankalista lähtökohdista huolimatta kontakti on riittävän puhdas.
Väylällä se ei sitten onnistukaan, vaan lapa tulee maahan järjestään reilusti ennen palloa.
Lähipelilyönneistä puuttuu tuntuma. Alun karmeiden chippien jälkeen yritän ennemmin napauttaa pallon rullaten eteenpäin kuin saamaan parhaan mahdollisen kontaktin pelivälineeseen. Ilokseni onnistun chippaamaan kertaalleen kuppiin saakka.
On talvitumpuissa jotain hyvääkin
Talvigolfhanskat vaikuttavat kaikista vähiten puttiin. Liike on lyönneistä pienin, joten jonkinlaisen osuman saa tehtyä, vaikka tuntuma ei kummoinen olekaan. Lyhyissä puteissa onnistumisprosentti lähentelee normaalia. Pidemmältä matkalta pituuskontrolli on hakusessa. Niissä puteissa huomioni kiinnittyy normaalia enemmän griinin lukemiseen, jossa onnistun kierroksen edetessä kelvollisesti.
Puttityöskentelyä helpottaa Master Golfin erinomaisessa kunnossa olevat viheriöt. Tiedän pallon rullaavan loogisesti siihen linjaan, mihin sen lähetän. Näin haen kateissa olevaa luottamusta kenttäolosuhteista.
Hanskojen rakenteesta ja materiaaleista päätellen pito ja tuntuma on uhrattu lämmöneristykselle. Käsien pysyminen lämpimänä viileässä säässä lienee talvigolfhanskojen olennaisimpia ominaisuuksia, ja se kyseisessä mallissa toteutuu. Hinta on kuitenkin turhan suuri, kun pelaamisesta ei oikein tahdo tulla mitään.
Hanskoilla pitäisi pelata useita kierroksia, jotta niihin tottuisi ja saisi paremmin kiinni, ei pelkästään mailasta, vaan myös konkretiasta, mikä muuttuu otteen ollessa heikkolaatuisempi. Kiteytettynä hanskojen rystypuoli toimii, mutta kämmen ei.
Lue seuraavaksi: Verottajan koura kahmaisee golfareiden taskuja ensi vuonna entistä syvemmältä
Talvikäsineet toimivat aika hyvin. Nyt testaajalle kävi niin, että ajatus oli käsineissä ei pelaamisessa.Golf on 90 % korvien välistä ja 10 % muusta kiinni – tässä tapauksessa ehkä 80/20.
Aikanaan liikkeessäkin suosittelin asiakkaille tuota Rain kahden normi hanskan taktiikkaa tuntuman takia. Välillä voi sitten tunkea käpälät muhviin tai rukkasiin jos on oikein kylmä.