Laukaalla testattiin lampaita kentänhoitajina – kokeilu onnistui ja jatkoa on luvassa - Golfpiste.com

1.10.–8.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][12]
KilpailuaSuomalaista
Golfkentät

Laukaalla testattiin lampaita kentänhoitajina – kokeilu onnistui ja jatkoa on luvassa

Lampaat paitsi tekivät osansa kentänhoidossa myös tarjosivat pelaajille iloa ja ihmeteltävää. Kuva: Emmi Pietarila

Kokeilu onnistui ja jatkoa on luvassa ensi kaudella.

Harva tulee ajatelleeksi, miten hankalan haasteen vesaikot golfkentille muodostavat. Käytännössä lehtipuiden vesat, etenkin pajut ja haavat, kasvavat hetkessä heinikkoon, jos niille mahdollisuuden antaa. Taistelu vesaikoita vastaan vaatii aikaa, ja juuri sitä kentänhoitajilta ei tahdo riittää. Ellei avuksi sitten kutsuta nelijalkaisia kentänhoitajia.

Laukaan Peurunkagolfin kenttämestari Emmi Pietarila sai tähän liittyen ajatuksen, ja oli yhteydessä lähiseudulla toimivaan luomulammastilaan. Idea johti siihen, että kentälle tuotiin kesäkuun alussa 11 lammasta maisemanhoitajiksi.

Lampaat viettivät kolme kuukautta hehtaarin kokoisella aidatulla alueella, väylien 12 ja 15 välissä, jossa ne söivät heinää ja pajuvesaikkoa.

”Tarkoitus oli, että ilma kulkisi ja maisema pysyisi auki. Nyt tuolla alueella on nähnyt pitkin kautta toiselle puolelle kenttää”, Pietarila sanoo.

Alueen niittämiseen siimaleikkurilla kuluu kahdelta kentänhoitajalta viikon verran työaikaa, joten ratkaisusta on ollut kenttäyhtiölle taloudellistakin hyötyä.

Lammas on helppohoitoinen eläin, sillä laitumella ollessaan sitä ei tarvitse ruokkia. Peurunkagolfissa rakennettiin lampaita varten verkkoaitaus sekä pressukatos juoma-astioille ja fasiliteetit olivat valmis.

”Kävimme vaihtamassa juomaveden muutaman kerran viikossa ja lampaille vietiin päivittäin kivennäisiä. Kaikki sujui hyvin, eikä niillä ollut ongelmia kauden aikana”, Pietarila kertoo.

Lampailla kesti aluksi tottua uuteen ympäristöön, eivätkä ne olleet huomata, mitä kaikkea alue ravinnon puolesta tarjoaa.

”Välillä lampaita sai ajaa kauemmas syömään, etteivät ne hengailisi vain samassa paikassa. Yksi pöpelikkö sinne jäi, mutta sitä olisi pitänyt aidata aikaisemmin, jotta lampaat olisivat syöneet sen matalaksi. Isommalla alueella on mahdollista tehdä väliaitoja, jos syömistä halutaan keskittää tiettyyn paikkaan.”

Tuossa 12. ja 15. väylän välissä on isompi metsäsaareke, jonne voisin ottaa enemmänkin lampaita.

Pietarila sanoo, että ennen kuin idea kypsyi toteutusasteelle, hän soitteli Sastamalaan Lakeside Golfiin, jossa oli aiemmin ollut maisemanhoitolampaita.

”He joutuivat lopettamaan homman, kun alue muutettiin mökkitonteiksi.”

Pieni kosketus maaseutumaiseen elämään

Pelaajilta saatu palaute on ollut myönteistä. Jotkut ovat pelänneet, jos lampaisiin osuu palloja, mutta alue on sen verran sivussa, ettei sellaista vaaraa Pietarilan mukaan ole.

”Varsinkin kaupunkilaisille tämä on ollut varmasti eksoottinen kokemus, ja on silläkin tavalla hienoa, että olemme voineet tarjota golfareille pienen kosketuksen maaseutumaiseen elämään omalla kentällä.”

Peurunkagolfin maisemanhoitajat olivat suomalaista Kainuunharmas-alkuperäisrotua. 11 lampaan joukossa oli sekä uuhia että niiden karitsoja.

”Tuossa 12. ja 15. väylän välissä on isompi metsäsaareke, jonne voisin ottaa enemmänkin lampaita. Mutta katsellaan, miten tämä tästä kehittyy. Olemme sopineet lampurin kanssa, että lampaat tulevat tänne myös ensi kesänä.”

Lampaat olivat Peurunkagolfissa vuokrattuna, ja niistä maksettiin tilalle nimellistä leasing-maksua.

Kenttäalue sijaitsee entisillä kartanonmailla, jossa on peltoja ja laidunalueita. ELY-keskukselta kävi Peurunkagolfissa vuosi sitten arvioija tutkimassa aluetta.

”Jos kyseinen paikka olisi tulkittu biotoopiksi eli perinteisen karjatalouden muovaamaksi niityksi tai metsälaitumeksi, olisimme voineet saada tukea esimerkiksi aitauskustannuksiin. Alue ei ollut kuitenkaan ollut arvioijan mielestä riittävän vanhannäköistä”, Pietarila sanoo.

Hän poikkesi taannoin Ruotsissa Sigtuna Golfklubbin kentällä, jossa oli iso lauma uuhia ja pässejä maisemanhoitajina. Signtunassa Pietarila havaitsi monenlaisia luonnon monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja, ja kiinnostus aiheeseen heräsi.

”Olen jättänyt heinää leikkaamatta isoilta alueilta, jotta pölyttäjillä olisi paremmat oltavat ja lammasaitaukseen jätin joitakin vanhoja puita lahoamaan eliöille pesäpaikoiksi. Kaikenlaistahan tässä on mielen päällä. Mehiläistarhaus kiinnostaa ja mielelläni ottaisin tänne myös ylämaanlehmiä rantavesakoita hoitamaan”, Pietarila suunnittelee.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje