Omintakeisesti svingaava nuorukainen ratkaisi jo ensimmäisenä college-vuotenaan joukkueelleen himoitun NCAA-mestaruuden. Katso myös video "voittokoneen" lyönnistä.
USA:n yliopistogolfissa säkenöivä Matthew Wolff on tämän hetken kohutuin amatööripelaaja kotimaassaan. Eikä syyttä. Hän saavutti maanantaina Palm Cityssä Floridassa kauden viidennen henkilökohtaisen voittonsa college-turnauksissa. Tähän kalifornialainen on tarvinnut vain seitsemän yritystä.
Tulokset ovat olleet omaa luokkaansa, sillä Wolff alitti Valspar Collegiate -kilpailussa 70 lyönnin rajan 16. kerran 21 edellisen kierroksen puitteissa. Oklahoma State Universityn toisen vuoden opiskelija on tehnyt opinahjonsa golfjoukkueen yhden kauden voittoennätyksen, vaikka sesonkia on vielä paljon jäljellä.
Wolff on herättänyt taitojensa ohella huomiota myös poikkeuksellisella lyöntitekniikallaan, jota yleisö pääsi ihmettelemään laajemmin helmikuussa käydyssä Arizonan PGA Tour -kilpailussa.
Hän nytkäyttää omintakeisesti polviaan nopealla eleellä ennen liikeradan käynnistymistä ja taaksevienti on alusta alkaen tavoitteellisen svingipolun ulkopuolella. Vartalon kierryttyä ja alastuonnin käynnistyttyä, maila ilmestyykin yllättäen ihanteelliselle reitille, ja loppu on kuin suoraan oppikirjasta.
Hän kehotti minua tekemään mahdollisimman vähän muutoksia svingiini ja säilyttämään oman tyylin ja rutiinit.
Nuorukainen tekee alussa baseballista omaksuman vasemman jalan voimakkaan liikkeen saadakseen enemmän vartalon kiertoa. Hän on kertonut käyttävänsä tällä tavalla maan pintaa hyödykseen tavoitellessaan lisää voimaa lyöntiin. Kyseessä on ilmeisen toimiva konsti, sillä USA:n avoimissa juniorimestaruuskilpailuissa toiseksi vuonna 2017 sijoittuneen Wolffin pisimmät draivit rikkoivat Phoenix Openissa 330 metrin rajan.
WAGR-listan kakkonen Norjan Viktor Hovland kuuluu Wolffin ohella vahvan Oklahoma State -joukkueen kantaviin voimiin. Kuva: Getty Images
Paineiden on sanottu olevan Wolffille liki tuntematon käsite. Viime kesänä hän sinetöi Oklahoma Statelle NCAA-mestaruuden kohdalleen langenneella ratkaisuputillaan. Wolffin valmentaja oli saanut järjestettyä suojatilleen paikan Torrey Pinesin kisaan, mutta hän halusi debytoida PGA Tourilla nimenomaan kilpailussa, joka kerää neljän päivän aikana lehtereille puolisen miljoonaa katsojaa.
Vuosikymmenen alussa kohistiin toisesta Oklahoma State -joukkueen yliopistopelaajasta, joka niin ikään kiinnosti suurta yleisöä erilaisella pallonlyöntityylillään. Tavallista matalamman taakseviennin tekevä maailmanlistan kahdeksikko Rickie Fowler on sittemmin noussut seitsemällä pääkiertuevoitollaan eturivin tähtipelaajien joukkoon.
Fowler kannusti TPC Scottsdalella kohtaamaansa Wolffia jatkamaan lyöntiteknisesti samalla linjalla.
”Hän kehotti minua tekemään mahdollisimman vähän muutoksia svingiini ja säilyttämään oman tyylin ja rutiinit”, Wolff sanoi.
Maanantaina voittamansa Valspar Collegiate -turnauksen myötä paikan Valspar Championshipiin (PGA Tour) ensi vuonna saanut Wolff kiikaroi pääsyä kesäkuussa pelattavaan U.S. Openiin. Mikäli maailman amatöörilistan nelonen raivaa tiensä Pebble Beachille, on mahdollista, että hän siirtyy kauden kolmannen majorin jälkeen välittömästi ammattilaiseksi.
Kunhan osumahetkellä kaikki on kohdallaan
Golfin tekniikkaan vihkiytyneet henkilöt mitä ilmeisimmin alkaisivat siltä seisomalta korjaamaan Matthew Wolffin svingiä, jos pelaaja tai hänen aikaansaannoksensa eivät olisi heille ennestään tuttuja. Täysin ymmärrettävää, sillä sen verran erikoisesta liikesarjasta on tämän lupauksen kohdalla kysymys.
Mutta Wolff ei ole ainoa kovan luokan golfari, joka on osoittanut, että lajissa voi pärjätä muullakin tavalla kuin Justin Rosen tai Paul Caseyn kaltaisella kliinisellä lyöntityylillä. Esimerkkejä löytyy vuosien varrelta Miller BarberistaEamonn Darcyyn ja Lee TrevinostaJim Furykiin.
Yhtä ainoata oikeata tapaa lyödä palloa ei ole, ja menestyä voi, vaikka maila näyttäisi poispäin pelivälineestä kulkiessaan lähes mihin ilmansuuntaan tahansa. Vartalokin voi twistata omalla tavallaan, mutta yksilöllisten lyöntitapojen matkiminen ei silti kannata. Persoonalliset ratkaisut perustuvat eri syihin, jotka pelaaja on kohdallaan vain hyväksi havainnut.
Tarina kertoo, miten Jim Furykin ympärillä aikoinaan häärineet valmentajat yrittävät kaapata hänet omaan yliopistojoukkueeseensa. Eräs ansioitunut college-valmentaja lupasi paitsi Furykille paikan vahvaan joukkueeseen, myös ensitöikseen ”korjata” hänen svinginsä. Tähän pelaajan opettavana prona työskennellyt isä totesi: ”Ei kiitos. Eliminoit juuri itsesi rekrytointiprosessista. Hän ei tule sinun joukkueeseesi.”
Loppu onkin historiaa.
Vaikka golflyönnissä on monia erilaisia vaiheita, jotka valmistavat pelaajaa mahdollisimman hyvään ja tehokkaaseen asentoon palloa lähestyttäessä, ei tavalla ole väliä. Kunhan osumahetkellä kaikki on kohdallaan.
Kaikesta huolimatta – mikäli tällainen joskus tulee mahdolliseksi – osoittaisi turnauksen järjestelykoneisto loistavaa pelisilmää ja huumorintajuakin laittaessaan Matthew Wolffin ja korealaisen katseenvangitsijan Ho Sung Choin kisassa samaan peliryhmään.
Jos oikein tarkkaan käy läpi pelaajan WAGR-tilaston, on hän jo pelannut 20 college-kisaa ennen viidettä voittoa.
Tuo viides voitto on seitsemästä kisasta on tämän lukuvuoden juttuja.Sekaan mahtuu myös yksi toinen sija. Hyvin on kuitenkin vetänyt kaveri.
https://www.wagr.com/playerprofile/matthew-wolff-13932
Wolff’in valmentaja George Gankas ja hänen omanlaisensa ote golfvalmennukseen ovat jo legendaarisia Instagramissa ja Youtubessa. Kannattaa tsekata, etenkin ’Gankas pivot’ on huikea moovi.