Payne Stewartin muistolle - Golfpiste.com

17.–24.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][30]
KilpailuaSuomalaista

17.–24.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][30]
KilpailuaSuomalaista
Kilpagolf - Major

Payne Stewartin muistolle

Arto Teittinen on kutsuttu tuomariksi torstaina käynnistyvään US Openiin, joka on hänelle tässä roolissa toinen major-turnaus Open Championshipin (2013) jälkeen. Vuonna 2012 Teittinen oli US Openissa katselijana.

Teittinen kirjoittaa golfpiste.com-sivustolle kisaviikon tunnelmista narujen sisäpuolelta päivittäin.

Tiistai 10.6.

<a href=Phil Mickelsonin peliseurana tiistain kierroksella oli Rickie Fowler.Kuva Getty Images" src="/wp-content/uploads/2014/06/14061108274994.jpg">

Phil Mickelsonin peliseurana tiistain kierroksella oli Rickie Fowler.Kuva Getty Images

Aamulla taas aikaisin kentälle, herääminen ei tuota vaikeuksia tällä puolella rapakkoa. Aikainen golfari birdien nappaa, olivat tuumanneet ainakin Dustin Johnson ja Phil Mickelson, jotka olivat jo valmistautumassa harjoituskierrokselleen kun saavuin kentälle klo 6.50. Seurasin hetken noiden yleisön lemmikkien verryttelyä, jonka jälkeen jatkoin matkaani US Open-kauppaan, joka on sinällään jo nähtävyys.

Tuo kauppateltta on liki jalkapallokentän kokoinen, ilmastoitu USGA:n rahantekokone. Myynnissä on US Openin logolla varustettuja vaatteita (lähinnä pikeepaitoja) liki kahdeltakymmeneltä vaatevalmistajalta. Lisäksi myynnissä on merkkausnastoja, tiitikkuja, mailapyyhkeitä, golfpalloja, juomalaseja, lasinalustoja ja vaikka mitä mihin US Open logon vain voi painaa.

Kaikkiaan kahden US Open viikon aikana odotetaan myytävän noin puoli miljoonaa tuotetta, joista minäkin siis ostin kotiin tuotavaksi muutaman. Ajoitukseni ostoksilleni oli erinomainen, sillä amerikkalaiset eivät olleet heränneet shoppaamaan noin aikaisin ja sainkin tehdä ja maksaa ostokseni aivan ilman jonotusta. Edellispäivänä kassajono oli kuulemma pahimmillaan ollut puolen tunnin mittainen, vaikka kaikki kolmisenkymmentä kassaa olivat toimineet täydellä teholla. Oli siinä urheilumyyjällä ihmettelemistä Ameriikan mallissa myydä kisamuistotavaraa.

Mitä, missä, milloin-viides versio

Tuliaiset kainalossa marssin USGA:n Rules Officelle noutamaan tuomarivaatteet ja kaikkien kantamusten kanssa pikaisesti käymään hotellilla keventämässä kuormaa ja levittämässä aurinkorasvaa, jonka olin unohtanut. Olivat weather channelilla luvanneet aurinkoa ja jopa 35 asteen kuumuutta (ja sitä muuten saatiinkin) iltapäivälle. Hotellilla käyminen on kätevää, kun matka kestää vain noin viisi minuuttia suuntaansa ja kuljetus lähtee lähes Rules Officen takapihalta. Viime vuoden The Openissa bussit kulkivat hotellille aikataulun mukaan tunnin välein ja matka kesti noin puoli tuntia jos selvisi ilman ruuhkia.

Kun aamun pakolliset logistiikkakuviot oli selvitetty, oli loppupäivä aikaa keskittyä taas golfkenttään ja itse kilpailun papereihin, joita olivat järjestäjät toimittaneet tuomareille useamman muistion verran. Esimerkiksi jo aiemmin mainitsemastani väylien mitä-missä-milloin pumaskasta oli jaossa jo viides versio. Paperit silmäiltyäni lähdin tekemään vielä viimeistelykierroksen kenttään tutustumisessa. Mitään varsinaista uutta ei kierroksella löytynyt, paitsi kentän kolmas vesieste, jota en ollut huomannut ensimmäisellä kierroksella. Kyseessä oli hieman kylpyammetta isompi kaivo kakkosväylällä. Olisi tuon voinut jättää merkitsemättä ja pelata kiinteänä haittana. Mutta vesiesteeksi ovat ammattituomarit sen merkinneet, niin vesiesteenä se pelattakoon.

Karavaani kulkee

Miguel Angel Jimenez oli US Openissa jo vuonna 2000 kakkosena. <a href=Tiger Woodsin voittomarginaali oli tuolloin 15 lyöntiä." src="/wp-content/uploads/2014/06/14061108421110.jpg">

Miguel Angel Jimenez oli US Openissa jo vuonna 2000 kakkosena. Tiger Woodsin voittomarginaali oli tuolloin 15 lyöntiä.

Tarkkailukierrostani hieman häiritsi jatkuva golfin maailmantähtien näkeminen ja heidän lyöntiensä seuraaminen. Keskittymistäni olivat häiritsemässä edellä mainittujen kahden golfarin lisäksi mm. Jimenez,Z.Johnson, McDowell ja Scott muutamia mainitakseni. Mielenkiintoista oli nähdä kuinka paljon väkeä pelaajien mukana kulkee harjoituskierroksilla, siis aivan järjetön määrä. Laskin erääseen kolmen pelaajan ryhmään peräti 11 mukana seuraajaa eli lähes neljä per pelaaja. No OK, täytyyhän caddie olla ja tyttöystävä/vaimo ja swingivalmentaja ja psyykkinen valmentaja ja lähipelivalmentaja ja … Niin, perin hassulta se näyttää.

Lounaalla tai pikemminkin heti lounaan jälkeen minuun törmäsi Golfliiton toiminnanjohtaja Petri Peltoniemi, joka lienee pääsyyllinen minun täällä olemiseeni jo tänä vuonna. Petri nimittäin oli vihjannut USGA:n silmää tekeville, että Suomesta voisi löytyä heille tuomari US Openiin ja kuulemma oli esittänyt minua tehtävään. Näin hän ainakin väittää edelleen.

Kuitenkin keväällä, kun Suomeen tuli kutsu tuomariksi US Openiin, se oli osoitettu Petri Peltoniemelle. Petrillä taisi mennä pupu pöksyyn, kun vaihdatti kutsun minulle (mistä en tietenkään ole pahoillani, vaan syvästi kiitollinen) ja vetäytyi itse tuomaritehtävistä. Olisi se kiva ollut nähdä Petri antamassa vapautusta linjalla olevasta tulostaulusta, kun TIO-vapautusta pyytää liki kielitaidoton aasialainen. Tai ehkei se olisi ollut kivaa nähtävää, mutta hauskaa kylläkin. Taisivat laittaa sitten USGA:sta Petrille kutsun tulla seuraamaan kisoja ikään kuin lohdutuspalkintona.

Payne Stewart muistetaan

Paahtavassa helteessä kävimme Petrin kanssa hieman kentällä katsomassa pelaajia ennen kuin osallistuimme katsojina USGA:n vuotuiseen Bob Jones Award -palkitsemistilaisuuteen. Kyseinen palkinto on Yhdysvaltojen Golfliiton korkein huomionosoitus golfin parissa tehdystä työstä. Golfklubin edustalla pidetyssä kerrassaan upeassa ja koskettavassa tilaisuudessa tuo palkinto jaettiin edesmenneelle Payne Stewartille.

Paikalla olivat vuonna 1999 tällä samaisella Pinehurstin kentällä US Openin voittanutta Payne Stewartia muistelemassa mm. hänen ystävänsä ja pelikaverinsa Peter Jacobsen ja Paul Azinger, hänen caddiensa ja hänen valmentajansa. Palkinnon vastaanottivat Stewartin vaimo sekä hänen tyttärensä, joka piti kauniin ja liikuttavan kiitospuheen.

Payne Stewart voitti urallaan kolme majoria (US PGA 1989 sekä US Openit 1991 ja 1999). Hän tuli tunnetuksi traditionaalisesta pukeutumisestaan ja erinomaisesta urheiluhengestä. Stewart menehtyi lento-onnettomuudessa lokakuussa 1999, kun yksityiskoneen sisällä ilmanpaine äkillisesti laski ja sekä lentäjät että matkustajat menettivät tajuntansa. Kone syöksyi maahan polttoaineen loputtua.

Pinehurst vaikenee, mutta vain hetkeksi.

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje

Artikkelin kommentit (2 kpl)