Master marraskuussa – mikä kentässä muuttuu, kun kisa pelataan syksyllä? - Golfpiste.com

17.12.–23.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][9]
KilpailuaSuomalaista

17.12.–23.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[3][9]
KilpailuaSuomalaista
Kilpagolf - Masters

Master marraskuussa – mikä kentässä muuttuu, kun kisa pelataan syksyllä?

Getty Images

Kisaviikolle luvataan kentän pehmittäviä sateita. Se saattaa suosia pitkälle lyöviä pelaajia, mutta yhtä hyvin se voi kääntää koko asetelman toisin päin.

Mastersia odotetaan kuin kuuta nousevaa. Ja huhtikuussa odotus palkitaan golfmaailman ehkä erityisimmällä kilpailulla, kun vuoden ensimmäinen major-turnaus pelataan tutun kukkaloiston keskellä Augusta Nationalin kentällä Yhdysvaltojen Georgiassa. Paitsi että COVID-19:n torpattua kisan keväällä, selvitetään vihreä takin uusi haltija nyt marraskuussa.

Kukkaloiston sijaan tarjolla on kauniita ruskan sävyjä. Kauneusarvoista tuskin joudutaan tinkimään, mutta mikä todella muuttuu, kun maailman parhaat hyökkäävät Augustan kimppuun tällä kertaa syksyllä? Miten kenttä eroaa huhtikuisesta ja minkä tyyppisiä pelaajia ja pelistrategiaa se mahdollisesti suosii?

Spekulaatioissa ensimmäisenä nousee esille lämpötila. Syksyllähän pitäisi olla Georgiassakin viileää. Viileässä ilmanalassa golfpallo ei lennä yhtä pitkälle kuin lämpimässä, joten kenttä pelaa tavallista pidempänä. Ennusteen mukaan lämpötila huitelee kuitenkin koko kisaviikon ajan 20–25 asteen tietämillä, eikä kenttä siksi ainakaan lämpötilan takia pelaa sen pidempänä kuin huhtikuussa.

Mutta luonto reagoi vuoden kiertoon, vaikka lämpötilat olisivatkin tavallista korkeampia. Augustassa avainroolissa on kentän väyliä peittävä bermuda-ruoho.

Bermuda vaipuu syksyllä eräänlaiseen talvihorrokseen. Se varastoi ravinteensa juuristoon ja muuttuu väriltään rusehtavaksi. Ruskea ruoho paitsi näyttää erikoiselta on myös pelattavauudeltaan erilainen. Bermudan sekaan kylvetään syksyllä raiheinää, joka vaatii paljon kastelua. Väylät ovat siis tavallista kosteammat, vaikkei Augustassa sataisikaan.

Raiheinä on kevääseen mennessä juurtunut ja kasvanut täyteen kukoistukseensa, mutta syksyllä se saattaa yhä olla vasta hennossa kasvuvaiheessa. Väylien ruohopeite ei siis todennäköisesti ole aivan samanlainen marraskuussa kuin huhtikuussa. Nähtäväksi jää, aiheuttaako se yllätyksiä kisan konkariosaston pelaajille, jotka ovat tottuneet pelaamaan Augustassa aina hyvin pitkälti samankaltaisissa olosuhteissa.

Raiheinän kastelu ei todennäköisesti ole ainoa vesi, joka Augustan väyliä kisaviikolla kastelee.

Sääennusteen mukaan vettä on luvassa ukkoskuurojen muodossa torstaina ja suurella todennäköisyydellä tipotellen sen jälkeenkin, etenkin sunnuntaina.

Märillä väylillä lyöntipituus korostuu ja käytännössä kenttä niin sanotusti pelaa tänä vuonna merkittävästi pidempänä kuin normaalisti, sillä kosteilla väylillä pallo ei rullaa alas tultuaan niin pitkälle kuin normaalisti. Osa pelaajista tuleekin siksi todennäköisesti suosimaan tavallista korkeampaa lyöntikaarta avauksissaan.

Vesisade vaikuttaa merkittävästi myös viheriöihin. Augustassa on käytössä viheriöiden alle asennettu järjestelmä, jolla juuristo voidaan kastella, kuivattaa ja lämmittää. Augustan viheriöiden mikroilmastot poikkeavat paljon toisistaan. Osa on muita korkeammalla tai varjoisemmassa paikassa, jonka lisäksi runsaat pinnanmuodot vaikuttavat viheriöiden kuivumiseen ja kastelemiseen. Viheriöiden alle asennetun järjestelmän avulla viheriöitä voidaan hoitaa yksilöllisesti, mutta luonnonvoimille tällainenkaan järjestelmä ei mitään mahda. Todennäköisesti odotettavissa onkin pinnaltaan pehmeämpiä griinejä kuin tavallisesti.

Pehmeät griinit avaavat toisaalta mahdollisuuden pidempää lyödyille lähestymisille, sillä pallo pysähtyy ja jää paremmin pehmeälle griinille, vaikkei se laskeutuisikaan kovin jyrkässä kulmassa. Vastaavasti pehmeillä viheriöillä etenkin wedge-lähestymisten spinnikontrolli korostuu.

Tämä avaa mielenkiintoisen skenaarion pelitaktisesti: jos pitkä avauslyönti ei välttämättä ole kaikissa tilanteissa välttämättömyys – ei ehkä edes etu – saattaa osa pelaajista suosia tiiltä riskittömämpiä avauksia ja valita suosiolla pidemmän lähestymislyönnin. Märällä kentällä par-viitosetkaan eivät välttämättä ole lyötävissä kahdella päälle. Kun pelaajat joutuvat hakemaan birdiejä lähipeliyönnin ja putin kautta, korostuvat nämä osa-alueet entisestään.

Mastersissa kaikkein pisimmät draivaajat ovat itse asiassa yleensä juhlineet melko harvoin. Vaikka kenttä syksyllä pelaisi tavallista pidempänä, se saattaa itse asiassa korostaa lähipelin ja puttaamisen merkitystä.  Tai sitten ei. Todennäköisesti luvassa on jälleen kerran arvaamaton kilpailu, kuten Tiger Woods vuosi sitten viimeisimpänä osoitti.

Golfpiste Podcast · #94 – The Masters 2020 ennakko
Lue seuraavaksi: Amen Corner – Augustan ikoninen kolmen reiän jakso murskaa unelmia

Lisää aiheesta

Tilaa Golfpisteen uutiskirje