Suomessa visiitillä oleva Matilda Castren näyttäisi hyötyneen siitä, ettei olympialaisia pidetty viime kesänä.
Mainion tulokaskauden LPGA-kiertueella pelanneen Matilda Castrenin mielestä parasta hänen pelissään viime vuonna olivat lähestymiset ja yleensäkin rautalyönnit. Hyviä tuloksia pohjusti myös onnistunut puttipeli. Hän haluaa kehittyä edelleen kaikilla osa-alueilla, mutta etusijalla on saada lyönteihin enemmän mittaa.
”Huomio on kiinnittynyt enemmän fyysiseen treenaamiseen, jotta saisin lisättyä mailanpäännopeutta. Majoreissa ja muissa isoissa turnauksissa kentät ovat pitkiä, joten lyöntien mitalla on menestyksen kannalta iso merkitys. Samalla koetan kehittää kokonaisvaltaisesti kehon fysiikkaa.”
Suuntaus naisilla on samanlainen kuin miehillä. Isot turnaukset pelataan lähes järjestään pitkillä kisa-areenoilla, joten kunnon menestyksestä ei voi edes haaveilla, mikäli joutuu tinkimään lyöntimitoista parhaisiin pelaajiin nähden.
”Minulla ei ole fysiikkavalmentajaa, vaan harjoittelen omatoimisesti. Svingivalmentajat ovat tarkistaneet ja hyväksyneet treeniohjelman, ettei siihen liity ristiriitoja lajiteknisestä näkökulmasta.”
Castren ylsi viime vuonna kovempiin kisasuorituksiin kuin moni uskalsi toivoa. Suomalaisen pelaajan kautta aikain paras sijoitus Yhdysvalloissa käydyissä naisten majoreissa, kahdeksas tila LPGA:n turnauksessa ja Symetra Tourin kilpailun voitto osoittivat jo tulokaskaudella, että hän kuuluu maailman vaativimmalle kiertueelle.
Castren ei halua asetella kauden suorituksiaan paremmuusjärjestykseen, mutta voitto – vaikkakin kakkoskiertueen turnauksessa – lämmitti erityisesti mieltä.
”Voitto on aina voitto, ja olin esityksestäni todella ylpeä. Voiton jälkeen riitti työtä koota itsensä uudelleen, mutta pysyin kärsivällisenä. Heti perään sijoituin Greensboron LPGA-kisassa top-kymppiin.”
Castren lähti kauteen ilman sijoitus- tai muitakaan numeraalisia tavoitteita, kun ei edes tiennyt millainen maailma LPGA-kiertueella odottaa. Tärkeimpänä päämääränä oli huolehtia laadukkaasta harjoittelusta ja valmistautumisesta ennen kisojen käynnistymistä. Tässä hänen voidaan katsoa onnistuneen, sillä vain kaksi kilpailua päättyi karsiutumiseen. Kausi ei silti ollut helppo.
”Ensimmäisen ja toisen turnauksen väliin tuli puolen vuoden tauko. Oli outoa olla kilpailematta niin pitkään, mutta sitäkin hienompaa oli päästä takaisin kisoihin ja reissaamaan”, hän sanoo.
Finaalin missaaminen harmitti
Lokakuun hyvä vaihe ei ollut Castrenille itselleen yllätys, sillä peli oli lupaillut jo aiemmin parempaa. Vielä marraskuussa hän arveli pääsevänsä mukaan LPGA:n finaaliturnaukseen, mutta tämän haaveen esteeksi koitui täpärä karsitutuminen Floridan länsirannikolla pelatussa kilpailussa.
”Jäin niukasti kolmen viimeisen kilpailun ulkopuolelle, etenkin finaalin missaaminen harmitti. Kaudesta jäi joka tapauksessa hyvä maku, ja arvosanaksi annan itselleni kahdeksan.”
LPGA:n kausi 2021 käynnistyy vajaan kahden viikon kuluttua viime vuoden voittajien turnauksella. Seuraava kilpailu on vuorossa helmikuun lopussa, mutta Castrenilla ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa mahdollisesta pääsystään Gainbridge LPGA -turnaukseen.
”Helmi-maaliskuussa Floridassa pelattavista kisoista on vaikea sanoa. Riippuu siitä, miten monta pelaajaa näihin turnauksiin otetaan. Voi olla, että päivänvalo ei tuossa vaiheessa riitä täyteen ’fieldiin’, joten paikka kumpaankin on epävarma. Maaliskuun lopussa (Kalifornian) Carlsbadissa pelattava Kia Classic näyttää todennäköisemmältä.”
Kauden 2021 avausturnaus on Matilda Castrenilla vielä hieman hämärän peitossa. Huhti-toukokuun kiivassa kilpailutahdissa töitä on luvassa enemmänkin.
Heti tämän jälkeen vuorossa on parin tunnin ajomatkan päässä Rancho Miragessa pelattava kauden ensimmäinen major, ANA Inspiration, johon otetaan muun muassa viime kauden rahalistan 80 parasta. Castren sijoittui rahalistalla 82:nneksi, joten näillä näkymin pääsy majoriin edellyttäisi muutamaa peruutusta.
Kausi saa kunnolla tuulta purjeisiinsa keväällä, ja huhti-toukokuussa ohjelmassa on kahdeksan kilpailua. Viimeistään tässä vaiheessa kautta Castrenille irtoaa paikka useampaankin turnaukseen.
Castren on vahvoilla päästä Suomen olympiajoukkueeseen, mikäli Tokion kesäkisat voidaan vain tänä vuonna järjestää. Tämä olisi yksi hänen suurista haaveistaan.
”Olen aina seurannut ihaillen olympialaisia, ja olisi äärettömän hienoa päästä sinne mukaan urheilijana. Itselläni saattoi käydä Tokion kisojen lykkääntyessä hyvä tuuri, sillä olisin saanut pelata viime vuonna melkoisen hyvin päästäkseni olympiajoukkueeseen.”
Mutta eivät parhaat pelaajatkaan mitään robotteja ole.
Kysymykseen, aiotko kenties tatuoida käsivarteesi Rickie Fowlerin tavoin olympiarenkaat, mikäli tulet valituksi Tokioon, Castren vastaa hieman keskustelleensakin tällaisesta hyvän malesialaisen pelikaverinsa Kelly Tanin kanssa.
Ensimmäinen kausi LPGA:lla opetti Castrenille paljon. Tärkeintä antia oli nähdä, miten mikä on konkreettinen ero maailman terävimpään kärkeen.
”Suurin ero liittyy kisoihin valmistautumiseen liittyvin rutiineihin. Vaikkapa kahdeksan vuotta kiertueella pelanneet tuntevat kisakentät niin hyvin, että he tietävät tarkalleen, miten niillä pelattaviin turnauksiin pitää valmistautua ja harjoitella.”
”Mutta eivät parhaat pelaajatkaan mitään robotteja ole. Pelasin erään kilpailun alla harjoituskierroksen (maailmanlistan kakkosen) Sei Young Kim kanssa. Hän osui palloon huonosti ja kävi caddiensa kanssa kierroksella tiukkoja keskusteluja. Itse kisassa Kim oli sitten toinen.”
Voitto ja paikka Solheim Cup -joukkueeseen viiden vuoden sisällä
Castren ei mielellään tee edes muodollisia kausikohtaisia tavoitteita. Hän uskoo, että kun harjoittelee hyvin ja tekee työnsä tunnollisesti, tulostakin syntyy. Pakottamalla ei saa aikaan hyvää, ja sekin on pitänyt oppia hyväksymään, että joskus yksikin lyönti voi sulkea portteja.
”Pidemmällä, viiden vuoden tähtäimellä, haluaisin voittaa LPGA Tourilla ja päästä Euroopan Solheim Cup -joukkueeseen.”
USA:n kahta ylintä kiertuetta vertaillessaan Castren sanoo, että Symetra Tourilla ollaan normaalioloissa porukassa ja ”kavereita”. Kustannussyistä pelaajat koettavat myös järjestellä yhteisiä kyytejä ja kimppamajoitusta. Rahakkaammalla LPGA-kiertueella treenataan pitkälti yksin ja tehdään omia juttuja. Sama pätee myös liikkumiseen ja asumiseen.
”Itse olen asustellut kisaviikoilla omien kontaktieni kautta lähinnä host-perheessä.”
Castrenin viime vuoden matkabudjetti liikuskeli 50 000–60 000 dollarin tuntumassa. Tämä olisi ollut paljon suurempi, mikäli kausi olisi voitu pelata täysipainoisesti.
”Omaa rahaa on pitänyt käyttää kohtalaisen paljon, ja ilman vanhemmilta saatua taloudellista tukea minusta ei olisi voinut tulla LPGA-pelaajaa.”
Matilda Castren kävi loppuvuodesta tutustumassa yhdessä avopuolisonsa Daniel Morenon kanssa Grand Canyonin upeisiin maisemiin Utahin eteläosissa.
Hän tienasi kaudella 2020 yhdeksässä pelaamassaan LPGA-turnauksessa noin 112 000 dollaria, ja kertoo saaneensa säästöön sen verran, että puolen vuoden kisareissut on taloudellisesti turvattu. Se antaa taas mielenrauhaa arjen tekemiseen.
San Diegossa avopuolisonsa Daniel Morenon kanssa asuvalla Castrenilla on Yhdysvalloissa yksi merkittävämpi yhteistyökumppani, välineet tulevat Titleistiltä ja hän saa vapaasti käyttää puolen tunnin ajomatkan päässä kotoaan olevaa Santaluz Clubin kenttää pelaamiseen ja harjoitteluun.
”Santaluz on yksityinen klubi, jonka liittymismaksu on 50 000 dollaria. Hieno paikka ja kenttä, jossa voisi periaatteessa järjestää tasokkaitakin kisoja. Ongelmana on vain turhan pitkät siirtymät joidenkin reikien välillä.”
Castrenin tavoitteena olisi löytää Suomesta ainakin yksi pidempiaikainen tukija. Eräs suomalainen managerointia harjoittava taho sellaista hänelle kartoittikin, mutta nämä pyrkimykset, kuten yhteistyö kyseisen tahon eivät kantaneet hedelmää.
Pelikauden aikana Castren kertoo pitävänsä yhtä muiden pohjoismaalaisten pelaajien kanssa, ja toisinaan sovitaan myös majoituksia samaan hotelliin. Kontaktit Euroopassa pelaaviin suomalaisiin ovat lähinnä sosiaalisen mediassa, jossa välitetään esimerkiksi onnitteluviestejä, kun kisat ovat sujuneet hyvin.
”Nooraa (Komulainen) ja Unskia (Ursula Wikström) kanssa tulee nähtyä kotimaisista LET-pelaajista eniten, kun meillä on sama valmentajakin. Olisi kiva pelata myös Ladies European Tourilla, näkisi enemmän muita maita, kun normaalisti reissaan lähinnä USA:n sisällä. Mutta onhan LPGA:lla pelaaminen ollut itselle aina ykkösasia.”
Karsintafinaalin caddie lähti PGA Tourille
Hänen valmentajinaan jatkavat Petteri Nykky sekä Yhdysvalloissa Chris Mayson, jonka rooli on matkustusrajoitusten vuoksi ollut entistä tärkeämpi. Caddiena toimi viime vuonna Trey Bilardello, jonka kanssa jatkoneuvottelut ovat vielä kesken.
”Tulokkaat joutuvat yleensä aloittamaan yhteistyön hieman vähemmän ansioituneiden tyyppien kanssa. Trey on kuitenkin hyvä ja kokenut caddie, joka oli mukana kahdeksassa kilpailussa.”
Bilardelloa Castrenille suositteli LPGA:n karsintafinaalin kakkosvaiheessa caddiena toiminut Jeremy Young, jonka kanssa hän olisi jatkanut mielellään yhteistyötä. 15 vuotta naisten pääkiertueella työskennellyt Young sai kuitenkin pestin PGA Tourille.
”Ihan ymmärrettävää, että hän suuntasi sinne. Jeremyn työnantaja Jim Herman voitti viime kaudella myös yhden kilpailun, ja he pääsivät kiertueen playoffeihin.”
Tulevasta kaudesta Castren odottaa LPGA:n päämajan rohkaisemana ”normaalia”. Koronatestejä on luvassa ainakin kesä-heinäkuulle saakka, jonka jälkeen toivotaan mahdollisuutta vapaampaan liikkumiseen ja kontakteihin. Tämä on toki epävarmaa, sillä koronapandemia ei ole osoittanut Yhdysvalloissa laantumisen merkkejä.
”En ole tietoinen, milloin saan rokotuksen. Täytyy vain toivoa, että valtava rokotusprosessi etenee sujuvasti”, Castren miettii.
Pitkästä aikaa Suomessa
Matilda Castrenin elämä ja työt ovat tiukasti Yhdysvalloissa, minkä vuoksi visiitit kotimaahan ovat olleet viime aikoina harvassa. Nyt hän on viettänyt viikon verran Suomessa, ja palaa takaisin San Diegoon tammikuun puolivälin paikkeilla.
”Vuosi sitten kävin Suomessa viimeksi, ja on ollut mahtavaa kokea kunnon talvisäätä. Aiemmin tällä viikolla tarkoitukseni oli käydä luistelemassa, mutta jätin sen väliin koska olen ollut vähän flunssainen. Koronatesti oli onneksi negatiivinen”, hän sanoo.
Pikapuoliin 26 vuotta täyttävä Castren on pysytellyt saavuttuaan lähinnä kotosalla Kauniaisissa, eikä ole myöskään päässyt lyömään palloa sisätiloihin. Sitten kun olotila sallii, hän aikoo tavata valmentajansa Petteri Nykyn ja suunnata Malmin Green Golfiin.
Seuraavaan kotimaan käyntiin voisi olla aihetta jo kesäkuussa, mutta mahdollisella osallistumisella Turun LET-kilpailuun on vielä liian aikaista spekuloida.
”Riippuu miten alkukausi sujuu, ja raskinko jättää LPGA:n kisan väliin. Täytyy myös pohtia, onko järkevää lähteä, mutta kovasti tietenkin haluaisin tulla”, Castren sanoo.