Kenttäranking on armoton mittari, mutta se ei kerro, millaisia tarinoita numeroiden takaa löytyy. Tässä niistä kaksi.
Mikään yksittäinen tekijä ei vaikuta golfarin pelikokemukseen yhtä paljon kuin kentän kunto. Jos väylät vellovat vettä tai ovat kuin betonia tai jos viheriöllä on nurmettomia laikkuja tai pallon painanteita, kenttä ei enää näytä kauniilta, eikä kenttäsuunnittelu nerokkaalta. Kunto on kaikki kaikessa.
Tietämys kentänhoidosta on viimeisten 10–20 vuoden aikana mennyt eteenpäin valtavin harppauksin. Kentät ovat Suomessa nykyään loistavassa kunnossa jo toukokuun lopussa, siinä missä ne vielä vuosituhannen alkuvuosina olivat samanlaisessa loistossa vasta elokuussa, hyvä jos silloinkaan.
Monesti tuntuu kuitenkin unohtuvan, että elämme Suomessa, osapuilleen 60. ja 70. leveysasteen välimaastossa, jossa olosuhteet ovat golfkentän kunnon kannalta aika ajoin kaikkea muuta kuin optimaaliset. Talvella vuoroin sulava, vuoroin jäätyvä lumi aiheuttaa herkästi jääpoltetta ja altistaa taudeille, ja kesällä pitkittyneet hellejaksot polttavat nurmipeitteen, jos kasteluvettä ei ole käytössä riittävästi.
Yksi kentistä, joka on viime vuosina joutunut toteamaan pohjoisen luonnon armottomuuden, on Kultaranta Golf Naantalissa, jolle viime kesä oli vaikea. Kun se vuoden 2019 Kenttärankingissa sijoittui 35:nneksi, oli sijoitus tuoreessa, vuoden 2021 Kenttärankingissa 80. Sijoitus romahti 45 pykälää ja pisteet laskivat 3,47.
Viime kesä oli aika äärimmäinen, kun ensin ei satanut pitkään aikaan ja sitten vettä tuli yhtäkkiä kamalia määriä.
Kokonaispalvelu-kategoriassa Kultaranta Golf Club sijoittui 15:nneksi. Se on palvelunsa ja klubitalonsa sekä myös ravintolansa osalta maan kärkeä. Mutta kentällä tilanne on toinen.
Kunto ja viimeistely -kategoria tuotti Kultarannalle Kenttärankingissa vain 6,92 pistettä. Sijoitus kategoriassa oli 123:s. Vielä kaksi vuotta aikaisemmin pisteet samassa kategoriassa olivat 8,04.
Ja kuten niin usein käy, laskivat Esteettisyys-kategorian pisteet 0,33 ja Design, reititys ja pelattavuus -kategorian pisteet kunnon vanavedessä 0,41 pistettä.
Mikä sitten meni Naantalissa pieleen?
”Meillä ongelmien pohjimmainen syy oli kova helle ja ennen kaikkea kuivuus. Viime kesä oli aika äärimmäinen, kun ensin ei satanut pitkään aikaan ja sitten vettä tuli yhtäkkiä kamalia määriä”, Timo Salo Kultaranta Golfista kertoo.
Kuten valtaosalla golfkentistä, Kultarannassakin kasteluvesi varastoidaan kenttäalueelle kaivettuihin kastelulampiin. Hellekauden pitkittyessä lammet rupesivat kuitenkin kuivumaan. Tilanteeseen reagoitiin ja tilattiin merivesipumppu. Sen toimitus kuitenkin viivästyi ja kun se vihdoin saatiin, oli pumppu kaiken kukkuraksi rikki.
Suurin ongelma Kultarannassa syntyi lopulta ruohopeitteen alla olevasta kuitukerroksesta, jota ehti kuivan jakson aikana kertyä reilusti. Kun sateet sitten Naantalissa alkoivat, ne alkoivat niin runsaina, että vahva kuitukerros esti vettä imeytymästä ja sai pintamaan tulvimaan. Paikoin ruohomatto kuoriutui kentän pinnasta pois.
”Kun vettä alkoi tulla, sitä tuli kaksi viikkoa lähes tauotta. Siinä vaiheessa kuitua piikattiin pois se, mitä ehdittiin ja pystyttiin. Lopulta oli kyse päivistä. Ja paljon oli huonoa tuuria matkassa”, Salo kertoo.
Tilanteeseen reagoitiin nopeasti, väylät kylvettiin uudestaan ja pelastettiin se, mikä pelastettavissa oli. Kunnoltaan kenttä oli kuitenkin kalpea aavistus parhaastaan.
”Tämä on ollut opettavainen tarina. Jos yrittää jotain positiivista löytää, niin tätä ennen ei ymmärretty, mitä tällaiset ääriolosuhteet voivat oikeasti tarkoittaa. Nyt tiedetään ja osataan reagoida. Nyt on tehty hyvät suunnitelmat tulevaisuuden varalle, etteivät tämänkaltaiset tilanteet enää toistu”, Salo sanoo.
Kentänhoito kiinnitetään Kultarannassa paljon huomiota talvellakin. Kentän pinnasta on poistettu jäätä piikkaamalla jo useaan otteeseen kuluvana talvena, jotta lähtökohdat alkavaan golfkauteen olisivat mahdollisimman otolliset.
Toinen kenttä, jonka sijoitus kunto-ongelmien myötä tipahti tuntuvasti, oli Paltamo Golf. Se oli vuoden Kenttärankingissa komeasti kärkikymmenikössä sijalla seitsemän, mutta tuoreessa rankingissa sijoitus oli vasta 41.
Paltamo kerää edelleen erinomaiset yhteispisteet (80,45) j saa loistavat pisteet kaikista kategorioista jääden alle kahdeksikon vain palvelussa (7,96) ja hinta-laatusuhteessa (7,69) sekä kunnossa, jossa pisteitä kertyi vain 7,17. Se on peräti 1,03 vähemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Kultarannan kaltaisia yksittäisiä katastrofeja Paltamossa ei ole ollut, mutta epätavallisia vastoinkäymisiä sielläkin.
Toissa kaudella, joka huomioidaan kahden vuoden välein tehtävässä Kenttärankingissa, Paltamolla oli melkoisesti epäonnea, kun salamanisku tuhosi kentän kastelujärjestelmän. Se luonnollisesti aiheutti ongelmia kentänhoidolle.
”Olen omistanut kentän 18 vuotta ja tämä taisi olla kolmas kerta, kun kastelujärjestelmän kanssa on isommin ongelmaa. Eivät nämä ihan epätavallisia ole, ne ovat hajoavia järjestelmiä. Mutta kenttä on perushyvä ja se saatiin aika nopeasti takaisin kuntoon”, Paltamo Golfin omistava Reijo Riihimäki sanoo.
Viime kaudella Paltamossa ei Riihimäen mukaan ollut mitään yksittäisiä suuria ongelmia kentän kunnon kanssa. Alkukaudesta kentän kunto ei kuitenkaan ollut samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina. Kun puhutaan edellisen Kenttärankingin Top 10 -kentästä, pelaajien odotukset ovat luonnollisesti kovemmat kuin keskikastin kenttien kohdalla. Pienetkin ongelmat kentän kunnossa huomioidaan ja ne heijastuvat armotta arvosanaan.
”Meillä on sama kenttämestari Kajaanin Golfissa ja Paltamossa. Kajaani on kuitenkin ollut ihan hyvässä kunnossa. Ensi kaudeksi tulee kuitenkin uusi kenttämestari. Paltamossa kenttä on talvehtinut hyvin. Väylillä on 80 senttiä lunta eikä jäätä ole muodostunut, joten äitienpäivän korvilla päästään taas avaamaan. Olemme yleensä avanneet aikaisemmin kuin muut kentät näin pohjoisessa”, Riihimäki muistuttaa.
Kultarannan ja Paltamon tapaukset osoittavat, että tulosten takana on monenlaisia tarinoita. Molemmilla kentillä on potentiaalia nousta Kenttärankingissa kärkisijoille, mutta se edellyttää huippupisteitä kaikissa kategorioissa – etenkin kunnossa ja viimeistelyssä, jonka pisteet heijastuvat ehkä kaikkein voimakkaimmin myös muihin arvosteltaviin mittareihin.