Suomen idyllisimpiin golfkeitaisiin lukeutuva Laajasalon kenttä on 1950-luvun lopulta toiminut junioreiden, aloittelijoiden ja lyhyisiin kenttiin tykästyneiden pelikohteena.
Tiet käyvät Laajasalon toisessa päässä ennen Santahaminan siltaa kapeiksi Helsingin Golfmiesten kentälle matkatessa. Viimeistä etappia, Repossaarentietä edetään jo hyvin rauhallisissa metsämaisemissa.
Kuin tyhjästä aukeaa muutaman sadan metrin päästä kiehtova maisema.
Moderni klubitalo tulee vastaan ensimmäisenä. Sen takana avautuu hyvin hoidettu satumetsämäinen näkymä, jossa ruoho on leikattu lyhyeksi. Muutama lippu, väylä ja tiiauspaikka erottuu. Kun matkaa jatkaa alueen ja kentän toiseen päähän, merikin pilkottaa puiden välistä.
Luonnehdinta täällä ollaan kuin herran kukkarossa, soveltuu Laajasalon Golfkenttään erinomaisesti.
Kaikesta huokuu se, että par 3-kenttä on kuulunut ja istunut maisemaan pitkään, pian 60 vuoden ajan.
Kahden rivin työpaikkailmoitus muutti elämän
Petri ja Jaana Kiikka ovat pyörittäneet golfkenttää ja sen liiketoimintoja vuoden 1990 alusta. Petri Kiikka kävi 80-luvulla kouluikäisenä hakemassa Laajasalon kentältä ensiaskelia lajiin.
Myöhemmin hän näki sattumalta lehdessä kahden rivin mittaisen ilmoituksen, jossa Laajasaloon haettiin kesätyöntekijää.
Kiikka sai paikan ja ystävystyi kentän perustajan Keijo Autiokarin kanssa. Toiminta siirtyi muutaman vuoden yhteistyön jälkeen Kiikalle sekä hänen vaimolleen Jaanalle.
Kenttää ja sen ympäristöä on kehitetty ja siistitty vuosikymmenten mittaan. Ajan patina näkyy positiivisella tavalla, palaset ovat loksahdelleet paikoilleen.
Klubitalona toiminut pieni puumaja on korvattu nykyajan tarpeita vastaavalla . Golfliiton jäseneksi nimeltään maamme maskuliinisin, Helsingin Golfmiehet, pääsi vuonna 2013.
”Tämä on aina ollut sisäänheittokenttä ja siinä on myös tulevaisuutemme. Meille pääsee pelaamaan ilman greencardia tai jäsenyyttä. Opetusta ja kursseja on tarjolla, kilpailuja sekä yhteisöllisyyttä. Lähipeliä alle sadasta metristä täällä oppii erinomaisesti. Pelaajakunnassamme on runsaasti myös niitä, joille täyden kierroksen pelaaminen on ajanpuutteen tai fysiikan riittämättömyyden vuoksi vaikeaa”, Petri Kiikka profiloi asiakaskuntaansa.
Perheen lapsista toinen oli kouluaikoina caddiemasterina. Nyt tiskin takana ja myös kentän puolella vuorottelee neljä koululaista ja opiskelijaa . Työvuorossa oleva huolehtii hiljaisina aikoina myös kentän hoidosta.
Liikuntataustan ja kaupallisen koulutuksen omaava Jaana Kiikka kantaa suurimman vastuun kentästä sekä hallinnollisista vastuista.
”Monet sanovat, että kentänhoito on elämäntapa. Allekirjoitan tämän täysin. Tässä näkee työnsä jäljen, saa olla ulkona ja asiakaspalvelussa vielä runsaasti ihmisten parissa.”
Laajasalon kenttä on hyvässä tasaisessa ruohossa, alusta ja reuna-alueet erittäin siistejä. Viheriöt ovat pieniä, tasaisia ja normaalia hitaampia. Keväästä muistuttaa vielä muutama paikattu kohta.
Väylien mitat vaihtelevat 66-135 metrin välillä. Vähemmän pelanneelle alue tarjoaa mainion harjoitus-ja peliympäristön pelin eniten laiminlyötyyn osaseen, lähipeliin.
”Helpompiakin talvia ja keväitä on ollut. Parhaimmillaan viheriömme eivät ole vieläkään, mutta voiton puolella ollaan”, Jaana Kiikka määrittää kunnon, joka kestää hyvin vertailussa pääkaupunkiseudun useimpien muiden kohteiden kanssa.
Juhannuspäivänäkin kentällä on pelaajia ja klubitalon kahvilassa asiakkaita.
”Juhannusaatto oli perinteisesti vilkas, monille ihmisille golfaaminen kentällämme traditio. Kun tänne kerran löytää, on henkisestikin helppo tulla takaisin. Tämän olemme huomanneet myös niistä asiakkaista, jotka tulevat meille syömään salaattia , pizzaa tai nauttimaan kahvilatuotteista sekä luonnonrauhasta.”
Töiden välissä golfkierrokselle
Helsingin Golfmiehissä on jäseniä noin 180. Aikuisten vuosimaksu on 75 euroa, juniorien 35. Täyden 18 reiän kierroksen (3×6 reikää) maksaa 32 euroa, kuuden reiän hinta on 15 euroa.
Ahkerasti pelaaville jäsenille huokein tapa on lunastaa reilut 400 euroa maksava kausipelioikeus.
Tiia Haapio on pelannut viimeisten vuosien aikana keskimäärin 100-170 kuuden reiän kierrosta.
”Minulle tämä kenttä on sijainniltaan ja profiililtaan mainio. Tärkeää on myös kotoisa ja lämmin tunnelma sekä luonto, joka on yksinkertaisesti hurmaava”, Haapio ylistää.
”Toimin mieheni omaishoitajana, jonka johdosta lyhyet happihypyt kentällä ovat minulle tärkeä henkireikä.” Haapio innosti muutama vuosi sitten tyttärensä pojan golfin pariin.
”Vanhempansa halusivat, että poika löytäisi harrastuksen, joka pitäisi hänet aktiivisena koulupäivän jälkeisen ajan. Lähes kaikkia mahdollisia lajeja kävin kanssaan kokeilemassa. Golf oli se, joka lopulta koukutti. Ensimmäinen kerta synnytti sellaisen palon, että mailat käytiin ostamassa saman tien ja hän vietti Laajasalon kentällä suuren osan vapaa-ajasta. Kasvettuaan suuremmaksi hän halusi kentille, jossa 300 metrin draivit ovat mahdollisia. Aloitusvaiheessa Laajasalo oli kuitenkin todellinen keidas harrastamiseen”, Tiia Haapio kiittelee.
Kaavoituksen kautta lisää tilaa
Laajasalon kenttä, klubitalo ja verkkoihin lyötävä range muodostavat lähes 60 vuotta perustamisensa jälkeenkin idyllisen kokonaisuuden, jolla on oma tärkeä paikkansa pääkaupunkiseuden golftarjonnassa.
Kentän ja sitä ympäröivien alueiden kaavaa ollaan uudistamassa ja kehittämässä kokonaisuutta urheilupuiston suuntaan.
Hyvin mahdollista on, että Helsingin Golfmiehet saisi kentän alueen kaavassa määriteltyä golfkentäksi ja lisätilaa jopa 15 hehtaaria.
”Kun tämä toivottavasti tapahtuu, voisimme joko laajentaa kentän kahdeksi kuuden kierroksen lenkiksi tai rakentaa alueelle tasokkaan harjoitusalueen myös koulutuskäyttöön. Asian käsittely on vielä kesken ja todennäköisen valituskierroksen myötä muutostöiden käynnistymiseen menee parhaimmassakin tapauksessa vielä vuosia”, Petri Kiikka ennakoi.
Laajasalon golfkenttää voi suositella kesäretken kohteeksi, vaikka par 3-kentät eivät olisikaan suurin mielenkiinnon kohde.
Ensimmäinen ajatus alueelle saapuessa ja viimeinen sieltä poistuttaessa on ihastus tasapainosta, joka Laajasalon golfissa vallitsee ympäröivän luonnon kanssa.
Upeaa, että 50-luvulla oli tarmokkaita lajiniiloja, jotka talkootöinä rakensivat taikametsään itselleen puutarhamaisen kentän, joka jo nykyään on palanen suomalaista golfhistoriaa.