EGCC:n suunnitelmat eivät pääty Annika Sörenstamin suunnitteleman kentän rakentamiseen.
Estonian Golf & Country Clubin kenttää lähestyttäessä katso kiinnittyy pellolla pölyä nostattaviin puskutraktoreihin. Maansiirtotöiden mittakaava kertoo, että meneillään on jotain poikkeuksellista.
EGCC:n toimitusjohtaja Hanno Kross vahvistaa aavistelut: ”Annikan kentän rakentaminen on aloitettu ja valmista pitäisi olla vuonna 2027.”
Annika on tietenkin Ruotsin golfsuuruus Annika Sörenstam. Hän on suunnitellut kentän yhdessä European Golf Design -toimiston kanssa. Kenttää varten on hankittu uutta maata noin 50 hehtaaria, jonka lisäksi uutuuden alle jää nykyinen, noin 25 hehtaarin maa-alalle reititetty yhdeksänreikäinen Stonen Course.
”Uuteen kenttään satsataan sataprosenttisesti! En osaa sanoa, kummasta tulee parempi, siitä vai Sea Coursesta, mutta molemmat tulevat olemaan huippukenttiä”, Kross sanoo.
Satsaukset tulevat ainakin rakentamisen alkuvaiheessa pitkälti EGCC:stä tällä hetkellä 49% omistavan Mait Smithin kukkarosta. Tulevaisuudessa rahoituspohjaa tullaan leventämään. Uuden kenttähankkeen sekä kylpylähotellin kustannusarvio oli jo vuonna 2016 noin 15 miljoonaa euroa.
Sea Course on nimensä mukaisesti reititetty merenrannan läheisyyteen. Annika Course tulee sijoittumaan tasaisemmalle maaperälle kauemmaksi merenrannasta. Kentästä rakentuu links-henkinen ruoholajikkeita myöden. Luonteeltaan klubin kentät tulevat olemaan hyvin erilaisia, joka on ehdoton vahvuus – etenkin kun Sea Course on nykyiselläänkin huippukenttä.
Muutoksia Sea Courseen ja uusi hotelli
Nykyiselle tolalleen Sea Coursea ei kuitenkaan jätetä. Lassi Pekka Tilander on jo piirtänyt valmiiksi uudistussuunnitelmat, jotka tullaan viemään käytäntöön todennäköisesti siinä vaiheessa, kun uusi kenttä on avattu pelaamiselle. Kross arvioi, että Sea Course olisi tuolloin kauden verran pois käytöstä.
Nykymuotoinen Sea Course on niittänyt mainetta erilaisissa rankingeissa. Viime vuosina kenttä on kuitenkin kärsinyt kunto-ongelmista.
”Kahtena viime keväänä olemme päässeet avaamaan kentän niin, ettei griineillä ole ollut talvituhoja. Sitä varten talvella on tehty paljon töitä. Henkilökunnassa on myös tehty muutoksia”, Kross sanoo.
Kunto-ongelmat näkyivät karusti myös kentän liikevaihdossa, joka koronavuosina tippui noin 1,2 miljoonasta eurosta vajaaseen 800 000 euroon.
Tänä vuonna kunto-ongelmista ei onneksi ole ollut tietoakaan. Kunto ei ole vieläkään ihan täysi 10, mutta vahva 9 sentään. Käytännössä Sea Course on tällä hetkellä niin hyvä, että se haastaa Pärnu Bayn tasavertaisesti Viron ykköskentän tittelistä.
Sea Course täyttää parin vuoden päästä 20 vuotta ja se näkyy. Kun perusta on vahva, on yksityiskohtiin pystytty kiinnittämään huomiota – juuri se tekee Sea Coursesta niin upean. Väyliä reunustavat kukkakedot, kelottuvat rannikkomännyt ja massiiviset jalopuut, tyylitellyt väylätaulut sekä riuku- ja kiviaidat luovat vangitsevan ja luonnonläheisen ilmapiirin ja tarjoilevat jatkuvasti näkymiä, joista golfarin on vaikea olla syttymättä. Kenttä on monipuolinen ja sopivalla tavalla leikkisä pelata. Huonoja väyliä ei ole.
Kross arvioi, että EGCC:ssä pelataan tänä vuonna 36 000 kierrosta. Se on myös tavoite. Hieman perässä ollaan, sillä avaaminen viivästyi keväällä kolmisen viikkoa suunnitellusta. Suomalaisille golfareille EGCC on erittäin helppo golfkohde. Jos Tallinnaan matkaa aamulautalla, ykköstiille ehtii helposti yhdeksi. Erilaisia majoitus- ja pelipaketteja on runsaasti ja Golfpiste Plus -jäsenet pelaavat EGCC:ssä kaksi yhden hinnalla. Hieman yllättäen suomalaisten nimiin kierroksista kirjataan vain noin 5000.
Jäseniä EGCC:ssä on noin 600. Kausipelimaksu, 1650 euroa, on Viron mittapuulla arvokas, mutta jo nyt jäsenmäärä on lähellä maksimia, ja tulevaisuudessa omaa jäsenyyttä voi hyvinkin joutua jonottamaan.
Golfharrastus on kasvanut Virossa hitaasti, mutta vakaasti. Tänä vuonna rekisteröityneiden harrastajien määrä ylittänee 4000, eli kasvunvaraa on edelleen.
Toki golf on edelleen suhteellisen arvokas harrastus Virossa. Mediaanipalkka on Virossa noin 1530 euroa, eli alle puolet Suomesta. Palkat ovat kuitenkin nousseet maassa viime vuosina hurjaa kyytiä ja Tallinnassa tulotaso on huomattavasti muuta maata korkeampi. Siinä suhteessa kasvunäkymät ovat hyvät.
Suunnitelmat ovat valmiina myös turisteja varten.
”Hotelli ja spa ovat edelleen tulossa. Hankkeesta ei ole luovuttu. Katsotaan, milloin päästään aloittamaan rakentaminen, mutta suunnitelmat ovat jo pitkällä”, Kross kertoo.