Re: Pallo menee rumpuputkeen

[PG]

KL kirjoitti: (24.5.2012 22:48:46)

PG kirjoitti: (22.5.2012 12:37:28)
Pelattavalla reiällä olevassa avo-ojassa on kestopäällystetty rumpusilta, rumpuputken halkaisija 30 cm. Sillan oikealla puolella ojan reunoilla olevat paalut ovat keltaiset ja vasemmalla puolella punaiset. Lähinnä siltaa olevat paalut ovat mustapäiset, joka paikallissäännön mukaan tarkoittaa vesi-/sivuvesiesteen loppumista. Rumpuputken pää on sillan molemmilla puolilla noin puolen metrin etäisyydellä mustapäisten paalujen kautta asetetusta kuvitteellisesta pystysuorasta tasosta.

Pelaajan lyömä pallo vierii sillalle, putoaa sillan oikealta puolelta ojaan ylittämättä keltaisten (mustapäisten) paalujen rajaa ja menee virtaavan veden mukana putkeen. Sen jälkeen
a) pallosta ei näy jälkeäkään (=pallo jää putken sisälle)
b) pallo tipahtaa rumpuputken toisesta päästä ojassa olevaan kivenkoloon pelaamattomaan paikkaan ylittämättä punaisten (mustapäisten) paalujen rajaa.

Mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä?

Kuten on jo aiemmin todettu, esimerkin vesiestemerkinnät ovat päin uittua. On siis tarpeen selittää tämä asia juurta jaksain.

Otetaan pohjois-eteläsuuntaan kulkeva oja, jonka poikki kulkee 2,91728876653 m leveä ruohonkorsista ja savesta rakennettu maakannas (siis ei mitenkään voi olla siltarakenne…) itä-länsisuunnassa. Kannaksen läpi kulkee halkaisijaltaan 209,9271 mm paksu putki veden johtamiseksi pohjoisesta etelään, koskapa oja viettää juuri siihen suuntaan.

Kyseessä on siis itse asiassa kaksi erillistä vesiestettä, jotka tässä ja nyt selvyyden vuoksi määritellään sivuvesiesteiksi. Tällä ei ole tämän selvennyksen kannalta yhtikäs mitään merkitystä, mutta sanon sen jo tässä vaiheessa, ettei kenenkään tarvitse sen ajatuksen kanssa rypeä ja ryhtyä siitä saivartelemaan.

Lisäksi käsittelen vain tuota kannaksen pohjoispuolella kulkevaa ojaa, koska samat asiat pätevät siihen etelänpuoleiseenkin ojaan.

No niin, oja on merkitty punaisin paaluin siten, että paaluja on sijoitettu ojan itä- ja länsirannalle tasaisin väliajoin sekä kannaksen pohjoisreunan kohdalle sekä itä- että länsipuolelle ojaa. Nyt vesiesteen raja siis kulkee tolpalta tolpalle siten, että se lähtee pohjoisesta ojan itäpuolelta ja kulkee alas etelään aina kannakseen asti, jossa se kääntyy kannaksen pohjoisreunaa pitkin länteen ja jatkaa taas ojan länsireunaa pitkin pohjoiseen. Kannas siis ei ole vesiesteessä.

Ojan merkintöihin on käytetty punaisia paaluja eikä ensimmäistäkään mustapäistä paalua. Mustapäisiin paaluihin ei ole minkäänlaista tarvetta, koska vesiesteen raja ei varsinaisesti pääty mihinkään, vaan kiertää ympäri vesiesteen ikiliikkujan tavoin. Näin on tilanne likimain kaikkien mahdollisten vesiesteiden kohdalla, joten mustapäisten paalujen käytön voisi lopettaa aivan heti ja mieluiten jo eilen.

Jos jollekulle kuitenkin on mustapäisten paalujen puutteessa epäselvää kuuluuko tuo maakannas vesiesteeseen vai ei, niin selventäväksi merkinnäksi riittää punainen paalu kannaksen keskikohdalle sen pohjoisreunalle (ja sama tietenkin sinne etelän puolelle). Nyt jokainen ymmärtää, että esteen raja todellakin kulkee sen ojan ja kannaksen reunoja myöten eikä ylitä kannasta missään vaiheessa. Mustapäisiä paaluja ei siis todelakaan tarvita merkintöjä selventämään, varsinkin kun ne yleensä vain sotkevat merkintöjä.

Toivottavasti tästä oli apua.

Hyvin selostettu, mutta miten se liittyi tuohon avaustekstiini? Minulla on rumpusilta ja sinulla kannas, joka ei mitenkään voinut olla siltarakenne. Silta – rumpusiltakin – on osa tietä, tässä myös. Sinun kannaksestasi ei tämä asia käynyt selville. Minulla on vain yksi vesieste, jonka ylittämiseksi silta on tehty. Sinulla on kaksi vesiestettä.

Esittämässäni casessa käytettiin mustapäisiä paaluja. En kysynyt ovatko ne tarpeelliset vai eivät. Kysyin, mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä? Viestissä 5 sanoin, että tässä tapauksessa mustapääpaalut eivät ole tarpeelliset. En väittänyt että ne olisivat tarpeelliset muulloinkaan. Sanoin vain, että ’paalujen päiden mustaus on mielestäni hyvä keino kertoa pelaajalle, että rumpusilta ei ole vesiesteessä’. Se on siis eräs keino, jota esim. Pickalassa käytetään. Esitit toisen keinon. Mielestäni se on parempi.

KL, mainitsit yksinpuhelussani (viestit 4 ja 5) olevan joitakin vaarallisia elementtejä, joista tärkeimpänä nostit esiin käsitteen rumpusilta. Mitä muita vaarallisia elementtejä näissä viesteissäni on?

Btw, ajelin tänään nelostietä pitkin Lahdesta Helsinkiin. Ylitin lukuisia siltoja. Vain yksi niistä oli rumpusilta, muut etupäässä betonisiltoja. Siltojen erilaisuudella ei ollut mitään vaikutusta ajamiseen. Samaa asfalttia sekä tiellä että silloilla. Siltojen kaiteilla saattoi olla eroa. Täytyypä joskus kaivaa sillanrakennusnormit hyllystä esiin ja katsoa, mitä siellä niistä sanotaan, ihan muuten vain.