-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pelattavalla reiällä olevassa avo-ojassa on kestopäällystetty rumpusilta, rumpuputken halkaisija 30 cm. Sillan oikealla puolella ojan reunoilla olevat paalut ovat keltaiset ja vasemmalla puolella punaiset. Lähinnä siltaa olevat paalut ovat mustapäiset, joka paikallissäännön mukaan tarkoittaa vesi-/sivuvesiesteen loppumista. Rumpuputken pää on sillan molemmilla puolilla noin puolen metrin etäisyydellä mustapäisten paalujen kautta asetetusta kuvitteellisesta pystysuorasta tasosta. Pelaajan lyömä pallo vierii sillalle, putoaa sillan oikealta puolelta ojaan ylittämättä keltaisten (mustapäisten) paalujen rajaa ja menee virtaavan veden mukana putkeen. Sen jälkeen a) pallosta ei näy jälkeäkään (=pallo jää putken sisälle) b) pallo tipahtaa rumpuputken toisesta päästä ojassa olevaan kivenkoloon pelaamattomaan paikkaan ylittämättä punaisten (mustapäisten) paalujen rajaa. Mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä?
Kun kerran mustapäisillä tikuilla ei tässä tilanteessa ole merkitystä (oikea oja), niin:
a) Jos palloa ei löydetä mutta ollaan varmoja, että se on putkessa, on se kadonnut kiinteään haittaan jonka pää on vesiesteessä ja toimitaan vesiestesäännön mukaan.
b) pallo menee vesiesteeseen ja ilmestyy jälleen sivuvesiesteeseen. Peliä voidaan jatkaa sivuvesiestesäännön mukaisesti ja sivuvesiesteen rajan ylityspaikka on putken ulostulon linjassa.
Itseäni ei tässä vaivaa kuin yksi asia: mikäli mustapäisillä tikuilla ei ole merkitystä, niin kuinka ratkaistaan vesiesteen luonne (sivu vai tavallinen) putken kummallakin suulla?
Mikäli jostain syystä pitää pelata tikkujen mukaan, niin ei tarvitse miettiä vesiestesääntöjä
a) pallo kadonnut haittaan ja pallo pudotetaan ilman rangaistusta mailanmitan päähän sisäänmenopisteestä määritetystä lähimmästä vapauttavasta paikasta
b) voidaan ottaa pelaamaton paikka
PG kirjoitti: (22.5.2012 12:37:28)
Pelattavalla reiällä olevassa avo-ojassa on kestopäällystetty rumpusilta, rumpuputken halkaisija 30 cm. Sillan oikealla puolella ojan reunoilla olevat paalut ovat keltaiset ja vasemmalla puolella punaiset. Lähinnä siltaa olevat paalut ovat mustapäiset, joka paikallissäännön mukaan tarkoittaa vesi-/sivuvesiesteen loppumista. Rumpuputken pää on sillan molemmilla puolilla noin puolen metrin etäisyydellä mustapäisten paalujen kautta asetetusta kuvitteellisesta pystysuorasta tasosta.Pelaajan lyömä pallo vierii sillalle, putoaa sillan oikealta puolelta ojaan ylittämättä keltaisten (mustapäisten) paalujen rajaa ja menee virtaavan veden mukana putkeen. Sen jälkeen
a) pallosta ei näy jälkeäkään (=pallo jää putken sisälle)
b) pallo tipahtaa rumpuputken toisesta päästä ojassa olevaan kivenkoloon pelaamattomaan paikkaan ylittämättä punaisten (mustapäisten) paalujen rajaa.Mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä?
tapaus b) virheellinen merkintä (osa loppuu ennen aikojaan) ei ojaa muuksi muuta. Pallo on vesiesteessä. pallo on ylitänyt vesiesteen rajan tuomarin luonnolliseksi rajaksi harkitsemassa kohdassa, vesieste on tavallinen vesieste, jos se ei ole sivuvesieste eli tavallisen vesiesteen säännön noudattaminen on mahdotonta. huonosti merkitty, mahdollisesti huonosti selostettu, ehkä väärin ymmärretty kuvaus tilanteesta
Q8 kirjoitti: (22.5.2012 13:31:17)
Kun kerran mustapäisillä tikuilla ei tässä tilanteessa ole merkitystä (oikea oja), niin:a) Jos palloa ei löydetä mutta ollaan varmoja, että se on putkessa, on se kadonnut kiinteään haittaan jonka pää on vesiesteessä ja toimitaan vesiestesäännön mukaan.
b) pallo menee vesiesteeseen ja ilmestyy jälleen sivuvesiesteeseen. Peliä voidaan jatkaa sivuvesiestesäännön mukaisesti ja sivuvesiesteen rajan ylityspaikka on putken ulostulon linjassa.
Itseäni ei tässä vaivaa kuin yksi asia: mikäli mustapäisillä tikuilla ei ole merkitystä, niin kuinka ratkaistaan vesiesteen luonne (sivu vai tavallinen) putken kummallakin suulla?
Mikäli jostain syystä pitää pelata tikkujen mukaan, niin ei tarvitse miettiä vesiestesääntöjä
a) pallo kadonnut haittaan ja pallo pudotetaan ilman rangaistusta mailanmitan päähän sisäänmenopisteestä määritetystä lähimmästä vapauttavasta paikasta
b) voidaan ottaa pelaamaton paikka
Oikein ymmärretty, selkeästi selostettu. Erinomainen vastaus, johon kenelläkään ei tunnu olevan pahemmin nokan koputtamista. Itse ajattelin täsmälleen samanlaista ratkaisua. Jos tuomari kutsutaan paikalle, oletan hänenkin päätyvän kutakuinkin samaan tulokseen. Toisaalta vesiestehän on tässä selkeästi väärin merkitty. Jos pelaaja itse valitsee tikkujen mukaan pelaamisen, voidaan hyvällä syyllä kysyä, ansaitseeko hän kaikki ne rangaistukset, jotka vesiestemerkintöjen noudattamisesta mahdollisesti koituisi?
Q8 kirjoitti: (22.5.2012 13:31:17)
Itseäni ei tässä vaivaa kuin yksi asia: mikäli mustapäisillä tikuilla ei ole merkitystä, niin kuinka ratkaistaan vesiesteen luonne (sivu vai tavallinen) putken kummallakin suulla?Jos vesiestettä ei ole merkitty kuten tässä – tosin vain noin puolen metrin matkalla – vesiesteen luonne määräytyy sen perusteella, onko kyseisellä vesiesteen osalla mahdollista soveltaa sääntöä 26-1b vai ei. Jos ei, niin silloin sivuvesiestesäännön käyttäminen on sallittu. (Tämä sama asia tuli ilmi jo vp:n tekstissäkin).
vieraspelaaja kirjoitti: (22.5.2012 21:02:10)
tapaus b) virheellinen merkintä (osa loppuu ennen aikojaan) ei ojaa muuksi muuta. Pallo on vesiesteessä. pallo on ylitänyt vesiesteen rajan tuomarin luonnolliseksi rajaksi harkitsemassa kohdassa, vesieste on tavallinen vesieste, jos se ei ole sivuvesieste eli tavallisen vesiesteen säännön noudattaminen on mahdotonta. huonosti merkitty, mahdollisesti huonosti selostettu, ehkä väärin ymmärretty kuvaus tilanteestaMielestäni myös tapaus a) on virheellisesti merkitty. Virheellisesti merkittyjä ovat myös ojat, joita ei ole merkitty lainkaan. Sanoohan sääntö 33-2 niin, että toimikunnan pitää täsmällisesti määritellä vesiesteiden ja sivuvesiesteiden rajat. Virheellinen merkintä voi johtua myös siitä, että paalut eivät ole alkuperäisillä paikoillaan. Vesiestepaaluhan on yleensä liikuteltava haitta ja sen paikka saattaa muuttua, jos sitä liikutellaan. Peliä ei voi lopettaa virheellisen merkinnän vuoksi. Tässä casessa kysymys olikin juuri siitä, millä säännöillä jatketaan.
Oikein merkityssä sillan ylityskohdassa rumpuputken päät tulisi olla vesiestepaalujen rajojen sisällä. Paalujen päiden mustaus ei ole tarpeen, jos toisella puolella siltaa on keltaiset ja toisella puolella punaiset paalut ja halutaan, että sillan päällysteestä voi vapautua. (Näin on esim. Kytäjän NW 5:llä). Sen sijaan, jos rumpusillan molemmilla puolilla on samanväriset paalut, on paalujen päiden mustaus mielestäni hyvä keino kertoa pelaajalle, että rumpusilta ei ole vesiesteessä. Silloin pelaaja tietää heti, että sillan kohdalla oleva päällyste (jos sellainen on) on haitta, josta voi vapautua rangaistuksetta.
Tämä ketju kuulostaa kovasti PG:n yksinpuhelulta, mutta siinä näyttäisi valitettavasti olevan joitakin vaarallisia elementtejä, joista tärkeimpänä nostan esiin käsitteen rumpusilta.
Nythän on niin, että pelaaja voi ylittää vesiesteen yleensä kahdella tavalla, joko kahlaten tai siltaa pitkin. Käsite ’rumpusilta’ ei minun ajatusmaailmassani sovellu kumpaankaan noista kahdesta vaihtoehdoista yksinkertaisesti siksi, että rumpusilta sellaisena kuin minä sen käsitän ei ole vesiesteessä. Rumpusilta on itse asiassa maakannas, jonka läpi kulkee siltarumpu. Siksi on aivan turha pohtia missä rumpusillan lävistävän rummun putket päättyvät tai eivät pääty, koska asia on täysin yksiselitteisesti selitetty säännöissä alkaen vesiesteen määritelmästä ja päättyen haittaa koskevaan sääntöön 24.
Mitä tulee mustapäisiin vesiestepaaluihin, niin järkevästi merkityllä kentällä niihinkään ei ole minkäänlaista tarvetta. Vesieste on aina jonkinlainen alue, joka voidaan tavalla tai toisella ympäröidä soveltuvin merkinnöin. Mustapäistä paalua tarvitaan nähdäkseni ainoastaan OB-rajojen merkinnöissä, joskin siinäkin lähinnä vain kentillä, joilla on sisäisiä OB-rajoja. Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutta tuo on hyvä lähtökohta.
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Tämä ketju kuulostaa kovasti PG:n yksinpuhelulta, mutta siinä näyttäisi valitettavasti olevan joitakin vaarallisia elementtejä, joista tärkeimpänä nostan esiin käsitteen rumpusilta.
??
Ketjussa oli PG:n kysymys sekä vastaukset Q8:n ja vieraspelaajan viesteihin. Sekö on yksinpuhelua? Mitä vaarallisia elementtejä siinä on rumpusillan lisäksi?KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Nythän on niin, että pelaaja voi ylittää vesiesteen yleensä kahdella tavalla, joko kahlaten tai siltaa pitkin.
Ojan yli kahlaten? Itse hyppään kentällä olevan ojan yli, jos siltaa ei ole tehty. Lammen yli kahlaten? Lammen kierrän.
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
rumpusilta sellaisena kuin minä sen käsitän ei ole vesiesteessä.
Rumpusilta ei ole vesiesteessä. Mutta jos oja on merkitty rumpusillan molemmin puolin samanvärisillä vesiestepaaluilla, niin näyttää hyvin vahvasti siltä, että myös se rumpusilta on vesiesteen rajojen sisällä. Paalujen mustat päät eivät ole välttämättömät sääntöasiantuntijoille, mutta tavalliselle pelaajalle ne ovat mielestäni tässä tapauksessa hyödylliset.
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Rumpusilta on itse asiassa maakannas, jonka läpi kulkee siltarumpu.
Erikoinen käsitys. Miksi siltarumpu, jos kyseessä on kannas?
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
on aivan turha pohtia missä rumpusillan lävistävän rummun putket päättyvät tai eivät pääty, koska asia on täysin yksiselitteisesti selitetty säännöissä alkaen vesiesteen määritelmästä ja päättyen haittaa koskevaan sääntöön 24.
Vieraspelaaja mainitsi virheellisestä merkinnästä. Jos niin on, niin eikö ole syytä miettiä, millainen merkintä on oikein? Vai tarkoititko, että käsiteltävän casen vesiestemerkinnöissä ei ollut mitään vikaa?
PG kirjoitti: (23.5.2012 22:57:39)
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Rumpusilta on itse asiassa maakannas, jonka läpi kulkee siltarumpu.
Erikoinen käsitys. Miksi siltarumpu, jos kyseessä on kannas?
Jotta saadaan vesi kuljetettua sen kannaksen alitse paikkaan johon sen on tarkoitus mennä.
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Nythän on niin, että pelaaja voi ylittää vesiesteen yleensä kahdella tavalla, joko kahlaten tai siltaa pitkin.Käsite ’rumpusilta’ ei minun ajatusmaailmassani sovellu kumpaankaan noista kahdesta vaihtoehdoista yksinkertaisesti siksi, että rumpusilta sellaisena kuin minä sen käsitän ei ole vesiesteessä.
Kyllä vesiesteen voi ylittää monella muullakin tavalla kuin ahlaamalla tai siltaa pitkin. Aika usein vesiesten on täysin kuiva, tai vaikkapa kiviä täynnä, jolloin ei tarvitse kahlata. Vestesteen voi ylittää myös hyppäämällä tai esimerkiksi veneellä (kuten Cannesin Old Coursella kahdesti).
Tässä oleva siltarumpu on melkoisen venyvä käsite, koska se voi olla joko hyvin ohut ja huomaamaton putki maan sisällä tai vaihtoehtoisesti betonista rakennettu valettu putki, jos mahtuu vaikka golfauto tai mitä tahansa tältä väliltä. Olennaista lienee paitsi se, miten tämä on merkitty myös se, mitä on kyseisen rummun päällä: eli onko pelattavaa ruohoa, soraa vai siltarakennelmaa, joka lienee kiinteää haittaa. Merkinnät ovat kaiketi ratkaisevat.
Golfin säännöissä ei ole määritelty siltaa eikä kannasta. Vanhan Fakta -sanakirjan mukaan kannas on kapea maa-alue kahden meren (Panaman k.), meren ja järven (Karjalan k.), kahden järven, järven ja suon tai kahden suon välissä. Modernimman Wikitietosanakirjan mukaan kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.
Sillan käsite on varsin laaja. Netistä löytyvä suomisanakirja pelkistää sillan rakenteeksi, joka mahdollistaa kulun jonkin esteen, tavallisesti veden yli niin, ettei tarvitse koskettaa tätä estettä eikä myöskään hypätä.
Olisiko sittenkin puhuttava mieluummin sillasta kuin kannaksesta?
Rumpu jonka vapaa aukko on vähintään 2 m luokitellaan Suomessa sillaksi. Tämän luokittllun mukaan käyttämäni termi ’rumpusilta’ ei siis ole käsiteltävänä olevassa casessa varsinaisesti silta, vaikka se on rakenne, joka mahdollistaa kulun vesiesteen yli. Voisi ehkä sanoa, että se on yhtä vähän silta, kuin irrallinen luonnonhaitta on haitta. Rumpu, jonka halkaisija on 1,9 m on pelkkä rumpu. Halkaisijaltaan 2,0 m oleva rumpu on myös silta ja rumpusilta.
KL:n mukaan rumpu ø 1,9 m ei koskaan ole vesiesteessä, mutta rumpu ø 2,0 m on (tai ainakin pitäisi merkitä niin, että se on aina) vesiesteessä. Koko keskustelu aiheesta on siis täysin tarpeetonta, koska ero on näin selvä 😉
Unohda PG sanakirjat ja keskity siihen sääntökirjaan…
KL kirjoitti: (24.5.2012 11:13:14)
Unohda PG sanakirjat ja keskity siihen sääntökirjaan…Sääntöasioissa voi joutua tutustumaan joskus eläinopin kirjaankin, miksei sitten sanakirjaan.
ts kirjoitti: (23.5.2012 23:02:43)
PG kirjoitti: (23.5.2012 22:57:39)
KL kirjoitti: (23.5.2012 21:00:37)
Rumpusilta on itse asiassa maakannas, jonka läpi kulkee siltarumpu.
Erikoinen käsitys. Miksi siltarumpu, jos kyseessä on kannas?
Jotta saadaan vesi kuljetettua sen kannaksen alitse paikkaan johon sen on tarkoitus mennä.
Uoooohheheheheh. Hihihihähähähääääh. Ihan helmi 😀
PG kirjoitti: (24.5.2012 8:32:19)
Golfin säännöissä ei ole määritelty siltaa eikä kannasta. Vanhan Fakta -sanakirjan mukaan kannas on kapea maa-alue kahden meren (Panaman k.), meren ja järven (Karjalan k.), kahden järven, järven ja suon tai kahden suon välissä. Modernimman Wikitietosanakirjan mukaan kannas on kahta vesialuetta kuten meriä erottava ja kahta laajempaa maa-aluetta yhdistävä kapea maa-alue.Sillan käsite on varsin laaja. Netistä löytyvä suomisanakirja pelkistää sillan rakenteeksi, joka mahdollistaa kulun jonkin esteen, tavallisesti veden yli niin, ettei tarvitse koskettaa tätä estettä eikä myöskään hypätä.
Olisiko sittenkin puhuttava mieluummin sillasta kuin kannaksesta?
Rumpu jonka vapaa aukko on vähintään 2 m luokitellaan Suomessa sillaksi. Tämän luokittllun mukaan käyttämäni termi ’rumpusilta’ ei siis ole käsiteltävänä olevassa casessa varsinaisesti silta, vaikka se on rakenne, joka mahdollistaa kulun vesiesteen yli. Voisi ehkä sanoa, että se on yhtä vähän silta, kuin irrallinen luonnonhaitta on haitta. Rumpu, jonka halkaisija on 1,9 m on pelkkä rumpu. Halkaisijaltaan 2,0 m oleva rumpu on myös silta ja rumpusilta.
KL:n mukaan rumpu ø 1,9 m ei koskaan ole vesiesteessä, mutta rumpu ø 2,0 m on (tai ainakin pitäisi merkitä niin, että se on aina) vesiesteessä. Koko keskustelu aiheesta on siis täysin tarpeetonta, koska ero on näin selvä 😉
Golf pelinä on siitä poikkeava että sille ei ole määriteltynä imtään määritetteitä minkälainen kentän tulee olla, niinkuin lähes kaikissa muissa jajeissa.
Säännöt kirjoitetaan, ja niiden tulee olla voimassa kaikkialla maailmassa. Luodaan säännöstä hierarkia, jonka perusteella voidaan sitten puuttua ja ohjeistaa sääntöjen tulkintaa eri kentillä. (liittojen säännöt, paikallissäännöt, hard cardit. kilpailumääräykset jne.)
Jos rupeat saivartelemaan siitä mitä jossain suomen kielen sanakirjassa sanotaan, olet sitten kokonaisuuden kannalta hakoteillä. Samoja periaatteita noudatetaan kentillä kaikkialla maailmassa, joten joutuisit käymään läpi nuo sanakirjata kaikilla kielillä. Onnea vain….
Bogikone kirjoitti: (24.5.2012 20:05:48)
Jos rupeat saivartelemaan siitä mitä jossain suomen kielen sanakirjassa sanotaan, olet sitten kokonaisuuden kannalta hakoteillä. Samoja periaatteita noudatetaan kentillä kaikkialla maailmassa, joten joutuisit käymään läpi nuo sanakirjata kaikilla kielillä. Onnea vain….
Mielestäni tähän asti ei siinä toisessa ketjussa päästy ymmärrykseen siitä, että mikä on silta ja mikä on vain putki maan sisässä. Vai olisiko päästy sen kaiken saastan seassa?
Suurin osa tapauksista on varmaankin selvää paikan päällä, mutta toivon etten koskaan joudu miettimään oikeasti tätä.
Q8 kirjoitti: (24.5.2012 22:06:47)
Suurin osa tapauksista on varmaankin selvää paikan päällä,Niin selviää eikä siihen tarvita sen paremmin siltarumpuputken halkaisijan mittaamista kuin ensimmäistä sanakirjaakaan. Riittää kun katsoo onko se kulkuväylä sillan oloinen rakennelma vai kannas, jonka läpi kulkee putki veden johtamista varten.
Jos tämänkin jälkeen asia on epäselvä, niin kutsu tuomari paikalle. Älä kuitenkaan lähde kyselemään asiaan selvennyksiä kierroksen jälkeen terassilta, koska sieltä tulee kuitenkin vääriä vastauksia mahdollisen oikean seassa etkä kumminkaan tiedä mikä niistä on se oikea.
PG kirjoitti: (22.5.2012 12:37:28)
Pelattavalla reiällä olevassa avo-ojassa on kestopäällystetty rumpusilta, rumpuputken halkaisija 30 cm. Sillan oikealla puolella ojan reunoilla olevat paalut ovat keltaiset ja vasemmalla puolella punaiset. Lähinnä siltaa olevat paalut ovat mustapäiset, joka paikallissäännön mukaan tarkoittaa vesi-/sivuvesiesteen loppumista. Rumpuputken pää on sillan molemmilla puolilla noin puolen metrin etäisyydellä mustapäisten paalujen kautta asetetusta kuvitteellisesta pystysuorasta tasosta.Pelaajan lyömä pallo vierii sillalle, putoaa sillan oikealta puolelta ojaan ylittämättä keltaisten (mustapäisten) paalujen rajaa ja menee virtaavan veden mukana putkeen. Sen jälkeen
a) pallosta ei näy jälkeäkään (=pallo jää putken sisälle)
b) pallo tipahtaa rumpuputken toisesta päästä ojassa olevaan kivenkoloon pelaamattomaan paikkaan ylittämättä punaisten (mustapäisten) paalujen rajaa.Mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä?
Kuten on jo aiemmin todettu, esimerkin vesiestemerkinnät ovat päin uittua. On siis tarpeen selittää tämä asia juurta jaksain.
Otetaan pohjois-eteläsuuntaan kulkeva oja, jonka poikki kulkee 2,91728876653 m leveä ruohonkorsista ja savesta rakennettu maakannas (siis ei mitenkään voi olla siltarakenne…) itä-länsisuunnassa. Kannaksen läpi kulkee halkaisijaltaan 209,9271 mm paksu putki veden johtamiseksi pohjoisesta etelään, koskapa oja viettää juuri siihen suuntaan.
Kyseessä on siis itse asiassa kaksi erillistä vesiestettä, jotka tässä ja nyt selvyyden vuoksi määritellään sivuvesiesteiksi. Tällä ei ole tämän selvennyksen kannalta yhtikäs mitään merkitystä, mutta sanon sen jo tässä vaiheessa, ettei kenenkään tarvitse sen ajatuksen kanssa rypeä ja ryhtyä siitä saivartelemaan.
Lisäksi käsittelen vain tuota kannaksen pohjoispuolella kulkevaa ojaa, koska samat asiat pätevät siihen etelänpuoleiseenkin ojaan.
No niin, oja on merkitty punaisin paaluin siten, että paaluja on sijoitettu ojan itä- ja länsirannalle tasaisin väliajoin sekä kannaksen pohjoisreunan kohdalle sekä itä- että länsipuolelle ojaa. Nyt vesiesteen raja siis kulkee tolpalta tolpalle siten, että se lähtee pohjoisesta ojan itäpuolelta ja kulkee alas etelään aina kannakseen asti, jossa se kääntyy kannaksen pohjoisreunaa pitkin länteen ja jatkaa taas ojan länsireunaa pitkin pohjoiseen. Kannas siis ei ole vesiesteessä.
Ojan merkintöihin on käytetty punaisia paaluja eikä ensimmäistäkään mustapäistä paalua. Mustapäisiin paaluihin ei ole minkäänlaista tarvetta, koska vesiesteen raja ei varsinaisesti pääty mihinkään, vaan kiertää ympäri vesiesteen ikiliikkujan tavoin. Näin on tilanne likimain kaikkien mahdollisten vesiesteiden kohdalla, joten mustapäisten paalujen käytön voisi lopettaa aivan heti ja mieluiten jo eilen.
Jos jollekulle kuitenkin on mustapäisten paalujen puutteessa epäselvää kuuluuko tuo maakannas vesiesteeseen vai ei, niin selventäväksi merkinnäksi riittää punainen paalu kannaksen keskikohdalle sen pohjoisreunalle (ja sama tietenkin sinne etelän puolelle). Nyt jokainen ymmärtää, että esteen raja todellakin kulkee sen ojan ja kannaksen reunoja myöten eikä ylitä kannasta missään vaiheessa. Mustapäisiä paaluja ei siis todelakaan tarvita merkintöjä selventämään, varsinkin kun ne yleensä vain sotkevat merkintöjä.
Toivottavasti tästä oli apua.
Bogikone kirjoitti: (24.5.2012 20:05:48)
Golf pelinä on siitä poikkeava että sille ei ole määriteltynä imtään määritetteitä minkälainen kentän tulee olla, niinkuin lähes kaikissa muissa jajeissa.Säännöt kirjoitetaan, ja niiden tulee olla voimassa kaikkialla maailmassa. Luodaan säännöstä hierarkia, jonka perusteella voidaan sitten puuttua ja ohjeistaa sääntöjen tulkintaa eri kentillä. (liittojen säännöt, paikallissäännöt, hard cardit. kilpailumääräykset jne.)
Jos rupeat saivartelemaan siitä mitä jossain suomen kielen sanakirjassa sanotaan, olet sitten kokonaisuuden kannalta hakoteillä. Samoja periaatteita noudatetaan kentillä kaikkialla maailmassa, joten joutuisit käymään läpi nuo sanakirjata kaikilla kielillä. Onnea vain….
Lisäisin tähän vielä sen, että hakoteillä ollaan myös silloin, kun saivarrellaan että jokin suomenkielinen sana pitää vaihtaa toiseksi suomenkieliseksi sanaksi edes tarkistamatta sanakirjasta, mitä sanat merkitsevät. Varsinkin, kun kummankaan sanan englanninkielinen vastine ei esiinny kertaakaan golfin säännöissä eikä deccareissa. Mielestäni tarkistamisessa riittää aivan hyvin pelkkä suomen kielen sanakirja kommunikoitaessa sääntöjen soveltamisesta suomen kielellä.
Olen sanonut tässä ketjussa ja jo aiemmin siinä toisessa ketjussa, että rumpusilta ei ole esteessä, koska vesieste on golfin sääntöjen mukaan avointa vesialuetta. Rumpusillan kohdalla ei näin ole. On aivan sama miksi tuota vesiesteen ylityspaikkaa nimittää, sääntöjen soveltamiseen sillä ei ole mitään merkitystä.
KL kirjoitti: (24.5.2012 22:48:46)
PG kirjoitti: (22.5.2012 12:37:28)
Pelattavalla reiällä olevassa avo-ojassa on kestopäällystetty rumpusilta, rumpuputken halkaisija 30 cm. Sillan oikealla puolella ojan reunoilla olevat paalut ovat keltaiset ja vasemmalla puolella punaiset. Lähinnä siltaa olevat paalut ovat mustapäiset, joka paikallissäännön mukaan tarkoittaa vesi-/sivuvesiesteen loppumista. Rumpuputken pää on sillan molemmilla puolilla noin puolen metrin etäisyydellä mustapäisten paalujen kautta asetetusta kuvitteellisesta pystysuorasta tasosta.Pelaajan lyömä pallo vierii sillalle, putoaa sillan oikealta puolelta ojaan ylittämättä keltaisten (mustapäisten) paalujen rajaa ja menee virtaavan veden mukana putkeen. Sen jälkeen
a) pallosta ei näy jälkeäkään (=pallo jää putken sisälle)
b) pallo tipahtaa rumpuputken toisesta päästä ojassa olevaan kivenkoloon pelaamattomaan paikkaan ylittämättä punaisten (mustapäisten) paalujen rajaa.Mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä?
Kuten on jo aiemmin todettu, esimerkin vesiestemerkinnät ovat päin uittua. On siis tarpeen selittää tämä asia juurta jaksain.
Otetaan pohjois-eteläsuuntaan kulkeva oja, jonka poikki kulkee 2,91728876653 m leveä ruohonkorsista ja savesta rakennettu maakannas (siis ei mitenkään voi olla siltarakenne…) itä-länsisuunnassa. Kannaksen läpi kulkee halkaisijaltaan 209,9271 mm paksu putki veden johtamiseksi pohjoisesta etelään, koskapa oja viettää juuri siihen suuntaan.
Kyseessä on siis itse asiassa kaksi erillistä vesiestettä, jotka tässä ja nyt selvyyden vuoksi määritellään sivuvesiesteiksi. Tällä ei ole tämän selvennyksen kannalta yhtikäs mitään merkitystä, mutta sanon sen jo tässä vaiheessa, ettei kenenkään tarvitse sen ajatuksen kanssa rypeä ja ryhtyä siitä saivartelemaan.
Lisäksi käsittelen vain tuota kannaksen pohjoispuolella kulkevaa ojaa, koska samat asiat pätevät siihen etelänpuoleiseenkin ojaan.
No niin, oja on merkitty punaisin paaluin siten, että paaluja on sijoitettu ojan itä- ja länsirannalle tasaisin väliajoin sekä kannaksen pohjoisreunan kohdalle sekä itä- että länsipuolelle ojaa. Nyt vesiesteen raja siis kulkee tolpalta tolpalle siten, että se lähtee pohjoisesta ojan itäpuolelta ja kulkee alas etelään aina kannakseen asti, jossa se kääntyy kannaksen pohjoisreunaa pitkin länteen ja jatkaa taas ojan länsireunaa pitkin pohjoiseen. Kannas siis ei ole vesiesteessä.
Ojan merkintöihin on käytetty punaisia paaluja eikä ensimmäistäkään mustapäistä paalua. Mustapäisiin paaluihin ei ole minkäänlaista tarvetta, koska vesiesteen raja ei varsinaisesti pääty mihinkään, vaan kiertää ympäri vesiesteen ikiliikkujan tavoin. Näin on tilanne likimain kaikkien mahdollisten vesiesteiden kohdalla, joten mustapäisten paalujen käytön voisi lopettaa aivan heti ja mieluiten jo eilen.
Jos jollekulle kuitenkin on mustapäisten paalujen puutteessa epäselvää kuuluuko tuo maakannas vesiesteeseen vai ei, niin selventäväksi merkinnäksi riittää punainen paalu kannaksen keskikohdalle sen pohjoisreunalle (ja sama tietenkin sinne etelän puolelle). Nyt jokainen ymmärtää, että esteen raja todellakin kulkee sen ojan ja kannaksen reunoja myöten eikä ylitä kannasta missään vaiheessa. Mustapäisiä paaluja ei siis todelakaan tarvita merkintöjä selventämään, varsinkin kun ne yleensä vain sotkevat merkintöjä.
Toivottavasti tästä oli apua.
Hyvin selostettu, mutta miten se liittyi tuohon avaustekstiini? Minulla on rumpusilta ja sinulla kannas, joka ei mitenkään voinut olla siltarakenne. Silta – rumpusiltakin – on osa tietä, tässä myös. Sinun kannaksestasi ei tämä asia käynyt selville. Minulla on vain yksi vesieste, jonka ylittämiseksi silta on tehty. Sinulla on kaksi vesiestettä.
Esittämässäni casessa käytettiin mustapäisiä paaluja. En kysynyt ovatko ne tarpeelliset vai eivät. Kysyin, mitkä ovat pelaajan vaihtoehdot jatkaa peliä? Viestissä 5 sanoin, että tässä tapauksessa mustapääpaalut eivät ole tarpeelliset. En väittänyt että ne olisivat tarpeelliset muulloinkaan. Sanoin vain, että ’paalujen päiden mustaus on mielestäni hyvä keino kertoa pelaajalle, että rumpusilta ei ole vesiesteessä’. Se on siis eräs keino, jota esim. Pickalassa käytetään. Esitit toisen keinon. Mielestäni se on parempi.
KL, mainitsit yksinpuhelussani (viestit 4 ja 5) olevan joitakin vaarallisia elementtejä, joista tärkeimpänä nostit esiin käsitteen rumpusilta. Mitä muita vaarallisia elementtejä näissä viesteissäni on?
Btw, ajelin tänään nelostietä pitkin Lahdesta Helsinkiin. Ylitin lukuisia siltoja. Vain yksi niistä oli rumpusilta, muut etupäässä betonisiltoja. Siltojen erilaisuudella ei ollut mitään vaikutusta ajamiseen. Samaa asfalttia sekä tiellä että silloilla. Siltojen kaiteilla saattoi olla eroa. Täytyypä joskus kaivaa sillanrakennusnormit hyllystä esiin ja katsoa, mitä siellä niistä sanotaan, ihan muuten vain.
PG kirjoitti: (27.5.2012 22:02:20)
Olen sanonut tässä ketjussa ja jo aiemmin siinä toisessa ketjussa, että rumpusilta ei ole esteessä, koska vesieste on golfin sääntöjen mukaan avointa vesialuetta. Rumpusillan kohdalla ei näin ole. On aivan sama miksi tuota vesiesteen ylityspaikkaa nimittää, sääntöjen soveltamiseen sillä ei ole mitään merkitystä.
Onkos joku tästä ollut jotenkin eri mieltä, vai lämpimiksesikö niitä rumpujen halkaisijajuttuja postasit..? Tosin ei sillä halkaisijalla yksinään ole mitään merkitystä golfn sääntöjen kannalta.
KL kirjoitti: (27.5.2012 22:11:09)
PG kirjoitti: (27.5.2012 22:02:20)
Olen sanonut tässä ketjussa ja jo aiemmin siinä toisessa ketjussa, että rumpusilta ei ole esteessä, koska vesieste on golfin sääntöjen mukaan avointa vesialuetta. Rumpusillan kohdalla ei näin ole. On aivan sama miksi tuota vesiesteen ylityspaikkaa nimittää, sääntöjen soveltamiseen sillä ei ole mitään merkitystä.
Onkos joku tästä ollut jotenkin eri mieltä, vai lämpimiksesikö niitä rumpujen halkaisijajuttuja postasit..? Tosin ei sillä halkaisijalla yksinään ole mitään merkitystä golfn sääntöjen kannalta.
Lainaamasi teksti oli osa vastauksestani Bogikoneen viestiin, josta saa helposti sellaisen käsityksen, että sovellan sääntöjä suomen kielen sanakirjoissa esiintyvien termien perusteella. Näin ei ole. Golfin säännöt ratkaisevat, ei yksittäiset termit.
Mielestäni KL on ollut tuosta jotenkin eri mieltä. Hänen näkemyksensä mukaan rumpusilta ei ole silta ollenkaan, vaan kannas. Kannas ei ole koskaan vesiesteessä, mutta silta on aina. ’Miksi kummassa joku vaivautuisi ensin suurella vaivalla rakentamaan vesiesteen ja sitten poistamaan siitä osan juuri sillan kohdalta? Miksi pelaajille haluttaisiin antaa tällainen helpotus?’
Tuolla halkaisijajutulla toin esiin vain sen, että rumpusilta on aito silta, tosin Suomen Liikenneviraston luokittelun mukaan vasta halkaisijasta 2 m lähtien. Tien- ja sillanrakennusnormit on kuitenkin laadittu vain tiehallinnon alaiseen rakentamiseen. Ne eivät päde golfkentillä. Jos arkkitehti suunnittelee golfkentälle ojan poikki kulkevan tien, niin siltahan siihen tarvitaan. Riippuu asioista ja asioiden haaroista millainen silta rakennetaan. Rumpusiltakin voi tulla kysymykseen. Rumpuputkea käyttäen oja tai sen osa voidaan putkittaa, mutta se on jo täysin eri juttu.Golfin sääntöjen mukaan vesieste on avointa vesialuetta. Jos ei ole tarvetta korottaa siltaa, niin sääntöjen soveltamisen kannalta pieni puu- tai betonisilta ei välttämättä paljon eroa rumpusillasta.
PG kirjoitti: (28.5.2012 21:47:15)
Jos arkkitehti suunnittelee golfkentälle ojan poikki kulkevan tien, niin siltahan siihen tarvitaan. Riippuu asioista ja asioiden haaroista millainen silta rakennetaan. Rumpusiltakin voi tulla kysymykseen. Rumpuputkea käyttäen oja tai sen osa voidaan putkittaa, mutta se on jo täysin eri juttu.Golfin sääntöjen mukaan vesieste on avointa vesialuetta. Jos ei ole tarvetta korottaa siltaa, niin sääntöjen soveltamisen kannalta pieni puu- tai betonisilta ei välttämättä paljon eroa rumpusillasta.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi olisi varmaankin parasta käytää termiä ylityskohta tai kulkuväylä. Kun joku alkaa puhua sillasta, niin mennään helposti metsään, mitä vesiesteen rajojen määrittämiseen tulee. Ylityskohdan sillanrakennusteknistä rakennetta enemmän vaikuttaa yleensä ylityskohdan rakentamiseen käytetty materiaalivalinta sekä se, onko ylityskohdassa enemmän tyhjää vai sitä rakennetta.
Jos ylityskohta on maa-ainesta ja tuon maa-aineksen läpi on ’työnnetty’ putki (kutsu sitä vaikka rummuksi, jos mielesi halajaa), niin väkisinkin tulee mieleen, että putken avulla johdetaan vesi esteestä toiseen. Putken halkaisija tuskin näyttelee tässä merkittävää osaa, ei välttämättä edes putken halkaisijan ja ylityskohdan korkeuden suhde. Ylityskohtaa tulee verrata ympäröivään alueeseen ja miettiä onko se samankaltainen vai siitä selvästi poikkeava. On vaikea mieltää maa-aineksesta rakennettu ympäristön tasossa oleva ylityskohta sillaksi. Toisaalta kuusi vierekkäistä kakkosnelosta metrisen ojan yli on selvästi silta.
Mitä tulee vesiesteen määritelmien avoimeen vesialueeseen, niin ylityskohta ei välttämättä mitenkään muuta vesialueen luonnetta. Ylityskohtahan voi olla vaikkapa 25 metriä leveä Golden Gate -tyyppinen rakennelma ja vesialue sen alla on silti vesiestettä. Onneksi tällaisia rakennelmia tuskin löytyy golfkentiltä eikä varsinkaan meikäläisiltä, joten asian pohtiminen on aika turhaa.
Varsin harvoin tulee vastaan tilannetta, jossa pitäisi arvuutella kuuluuko ylityskohta/kulkuväylä vesiesteeseen vai ei. Onneksi pelaajan ei tarvitse tällaisia miettiä, vaan toimikunta tekee sen hänen puolestaan. Välttämättä ei ole hyväksi, jos toimikunnassa on monta siltainsinööriä 😉
KL kirjoitti: (29.5.2012 15:42:21)
PG kirjoitti: (28.5.2012 21:47:15)
Jos arkkitehti suunnittelee golfkentälle ojan poikki kulkevan tien, niin siltahan siihen tarvitaan. Riippuu asioista ja asioiden haaroista millainen silta rakennetaan. Rumpusiltakin voi tulla kysymykseen. Rumpuputkea käyttäen oja tai sen osa voidaan putkittaa, mutta se on jo täysin eri juttu.Golfin sääntöjen mukaan vesieste on avointa vesialuetta. Jos ei ole tarvetta korottaa siltaa, niin sääntöjen soveltamisen kannalta pieni puu- tai betonisilta ei välttämättä paljon eroa rumpusillasta.
Kokonaisuuden hahmottamiseksi olisi varmaankin parasta käytää termiä ylityskohta tai kulkuväylä. Kun joku alkaa puhua sillasta, niin mennään helposti metsään, mitä vesiesteen rajojen määrittämiseen tulee. Ylityskohdan sillanrakennusteknistä rakennetta enemmän vaikuttaa yleensä ylityskohdan rakentamiseen käytetty materiaalivalinta sekä se, onko ylityskohdassa enemmän tyhjää vai sitä rakennetta.
Jos ylityskohta on maa-ainesta ja tuon maa-aineksen läpi on ’työnnetty’ putki (kutsu sitä vaikka rummuksi, jos mielesi halajaa), niin väkisinkin tulee mieleen, että putken avulla johdetaan vesi esteestä toiseen. Putken halkaisija tuskin näyttelee tässä merkittävää osaa, ei välttämättä edes putken halkaisijan ja ylityskohdan korkeuden suhde. Ylityskohtaa tulee verrata ympäröivään alueeseen ja miettiä onko se samankaltainen vai siitä selvästi poikkeava. On vaikea mieltää maa-aineksesta rakennettu ympäristön tasossa oleva ylityskohta sillaksi. Toisaalta kuusi vierekkäistä kakkosnelosta metrisen ojan yli on selvästi silta.
Mitä tulee vesiesteen määritelmien avoimeen vesialueeseen, niin ylityskohta ei välttämättä mitenkään muuta vesialueen luonnetta. Ylityskohtahan voi olla vaikkapa 25 metriä leveä Golden Gate -tyyppinen rakennelma ja vesialue sen alla on silti vesiestettä. Onneksi tällaisia rakennelmia tuskin löytyy golfkentiltä eikä varsinkaan meikäläisiltä, joten asian pohtiminen on aika turhaa.
Varsin harvoin tulee vastaan tilannetta, jossa pitäisi arvuutella kuuluuko ylityskohta/kulkuväylä vesiesteeseen vai ei. Onneksi pelaajan ei tarvitse tällaisia miettiä, vaan toimikunta tekee sen hänen puolestaan. Välttämättä ei ole hyväksi, jos toimikunnassa on monta siltainsinööriä 😉
oja on tietysti vähän omanlaisensa vesiesteiden joukossa. Vaikka arkkitehdeille kaikki on tietysti mahdollistsa ja sallittua, ojat eivät yleensä ole ne kentän elementit, joista arkkitehti haluaa kentän muistettavan, vaan oja on välttämätön paha.
AInakin Suomessa maasto ja käytettävissä olevat rahavarat sanelevat sen, että ojia pitää jonnekin jättää, ja ojan paikan sanelee maasto ja maan laatu. Jos vettä ei kuljeteta pois, se jää jonnekin makaamaan, missä siitä on vielä enemmän haittaa ja harmia. Nimekkäämpikään arkkitehti ei voi pistää vettä valumaan ylämäkeen, joten ojan paikalla ei voi juuri kikkailla, vaan se on yleensä mäen alareunassa, sopi se siihen pelillisesti tai ei. Yleensä se ei juuri siihen sovi.KL kirjoitti: (29.5.2012 15:42:21)
Varsin harvoin tulee vastaan tilannetta, jossa pitäisi arvuutella kuuluuko ylityskohta/kulkuväylä vesiesteeseen vai ei. Onneksi pelaajan ei tarvitse tällaisia miettiä, vaan toimikunta tekee sen hänen puolestaan. Välttämättä ei ole hyväksi, jos toimikunnassa on monta siltainsinööriä 😉Näin onneksi on. Toimikunta voi merkitä vesiesteiden ylityspaikat parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos merkinnät ovat selvät eivätkä ristiriidassa golfin sääntöjen kanssa, niin kaikki on jees. Näin yleensä onkin.
Alkuperäisessä casessa ei ollut kaikki jees. Kaikki oli päin uittua. Ei ollut tietoa, oliko syy toimikunnan vai pelaajien, jotka mahdollisesti olivat siirtäneet paaluja. Kysymys kuuluikin, miten peliä jatketaan. Useimmassa tapauksessa pelaaja valinnee merkkien mukaan pelaamisen. Voiko pelaajaa rangaista rikkeestä, jos rike johtuu paalujen väärässä paikasta olemisesta?
Kuten sanottu, erilaisilla termeillä ei golfin ongelmia ratkota, ei varsinkaan jos termit eivät kuulu golfin sääntöjen termistöön. Termien merkityksen pohtiminen ei silti ole täysin hyödytöntä. Jatketaan siis samalla linjalla.
KL kirjoitti: (29.5.2012 15:42:21)
Jos ylityskohta on maa-ainesta ja tuon maa-aineksen läpi on ’työnnetty’ putki (kutsu sitä vaikka rummuksi, jos mielesi halajaa), niin väkisinkin tulee mieleen, että putken avulla johdetaan vesi esteestä toiseen.Jos on olemassa valmis ylityskohta (kutsu sitä vaikka kannakseksi, jos mielesi halajaa), niin putken työntämistä helpompi tapa on kaivaa ylityskohdan poikki oja, asentaa putki ojaan ja peittää putki ojasta kaivetulla maa-aineksella. Ei putki kannaksesta siltaa tee. Kytäjän NW 2:lla on esimerkki tällaisesta ylityskohdasta. Sille on tehty asfalttitie. Tiestä saa vapaan dropin, mikäli sen päällyste haittaa pelaamista. Tällä kannaksella oleva pallo voi olla myös sellaisessa kohdassa, josta ei saa vapaata droppia.
Jos olemassa olevalle ojalle halutaan tehdä ylityskohta, niin eräs tapa sen toteuttamiseksi on asentaa ojaan rumpu. Jos ylityskohta on osa tietä, niin rumpusilta ei ole väärä termi. (Tiehallinnon alaisessa rakentamisessa ei puhuta rumpusilloista, vaan putkisilloista, mutta kuten aiemmin mainitsin, golfkentille ei tienrakennuksessa käytettävä luokittelu sovi).
Asianmukaisesti tehtynä rumpuputki asennetaan hiekka/sora arinan päälle eikä putkea peitetä savella eikä ruohonkorsilla, vaan routimattomalla aineksella kuten soralla tai sepelillä. Jos se vielä päällystetään tien levyisellä kestopäällysteellä, niin silta piiloutuu helposti ympäröivään maastoon ja hyvä niin. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että sillä on aivan oma ympäristöstä poikkeava rakenne. Ilme olisi siltamaisempi, jos rumpusillan päädyt muurattaisiin kivestä tai tehtäisiin betonista. Onko sillä sääntöjen soveltamisen kannalta merkitystä?
KL kirjoitti: (29.5.2012 15:42:21)
On vaikea mieltää maa-aineksesta rakennettu ympäristön tasossa oleva ylityskohta sillaksi. Toisaalta kuusi vierekkäistä kakkosnelosta metrisen ojan yli on selvästi silta.Onko kuudesta kakkosnelosesta tehty metrin levyinen ojan ylityskohta selvästi varsinainen silta, vai pelkästään vain ojan ylityskohta? Vesiesteessähän tämä kyhäelmä on ilman muuta. Jos pallo vierii tälle ’sillalle’, niin sehän hulahtaa saman tien veteen lankkujen välissä olevista 8 cm levyisistä raoista. Koska oja on tässä kohtaa kannen läpi reilusti näkyvissä, niin kyllä siinä vesiesteen ainekset on. Silti antaisin toimikunnalle vapaat kädet merkitä tällainen kohta miten parhaaksi katsoo. Samoin kuin silloin, jos rakennelma on kasattu kuudesta kuutoskakkosesta, eikä vesi lankkujen raoista näy… Ei vesialueen avoimuuskaan ole ainoa kriteeri, asioita voidaan tarkastella monelta kantilta. Kallistun itse sille kannalle, että molemmat ovat vesiesteessä.
KL: ’Miksi kummassa joku vaivautuisi ensin suurella vaivalla rakentamaan vesiesteen ja sitten poistamaan siitä osan juuri sillan kohdalta? Miksi pelaajille haluttaisiin antaa tällainen helpotus?’
Esimerkki asiaan liittyen: Toissapäivänä pelaajan pallo vieri vesiesterajan yli metrin levyiseen ojaan ja katosi mutavelliin. Rankku. Eilen pelaajan pallo vieri täsmälleen samasta kohdasta vesiesterajan yli. Pallo ei kadonnut kuitenkaan ojaan, koska yön aikana joku oli kyhännyt kahdesta parrusta ja yhdeksästä kakkosnelosesta ojalle ylityskohdan. Pallo pysähtyi kakkosnelosten päälle. Kannelta ei voinut lyödä. Rankku. Tänään pallo vieri jälleen samasta kohdasta, mutta tällä kertaa rumpusillalle tai kannakselle (tai miten vain). Kenttähenkilökunta oli nimittäin hajottanut kakkosnelosvirityksen ja rakentanut sen tilalle rumpusillan tai kannaksen tai ihan miten vain sekä merkinnyt sen vesiesteeseen kuulumattomaksi ja vetänyt asfalttitien sen yli, josta pelaaja sai vapaan dropin. Miksi pelaajalle haluttiin antaa tällainen helpotus?No eihän tuossa mitään logiikkaa ole. Loogisinta olisi, että myös rumpusilta/kannas/mikä lie merkitään kuluvaksi vesiesteen rajojen sisäpuolelle. Toimikunta päättää ja ihan hyvä niin.
-
JulkaisijaArtikkelit