Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Matalampaa kaarta – ranteet ja release›Re: Matalampaa kaarta – ranteet ja release
Ongelma tässä on se (mistä on koko ajan puhuttukin), että mitä sitten kun oivaltaa ohjeen/mielikuvan virheellisyyden? Minkä varassa orientoitua uudelleen, ellei ymmärrä mikä kyseisen liikkeen/toiminnon tavoite ja tarkoitus alunperin olivat.
Kun minä sitten Pro3:n videoinnista ymmärsin ohjeen virheellisyyden, niin ei se mitään vaikuttanut – totesin vain AIJAA! Enkä ole asiaan kiinnittänyt tekemisissäni enää mitään huomiota. Liike on luultavimmin jo lihasmuistissani, ja onnekseni on yksi asia vähemmän funtsittavana.
Mutta ymmärrän tyystin näkökantasi, ja en voi toki tietää miten tämä rannejuttu olisi itseeni iskostunut – jos se olisi heti infottu kokonaisuudessaan.
Ja varmasti myös riippuu siitä minkälaisessa kehityskaaressa on opetettava.
Ja voin vaan kuvitella kuinka sekaisin olisin ollut, jos olisin heti alussa kaikesta eri swingin vaiheista saanut – edes osittaisen kokonaisen selvityksen.
Tuosta virheellisestä infosta vielä kerrottakoon (Siis huomaa, että olen kokolailla tieni alussa oleva golfari)
Pro 2 oli muutaman opetussession aikana yrittänyt saada makaroonijalkojani kuriin.
Kunnes sitten tuli kerran luokseni ja levensi stanssinani mielestäni järjettömästi (ehkä 10-15cm) Sanoi että saadaan vähän stabiilimmaksi alkuasento.
Siinä minä sitten alun toista viikkoa hutkin ennen kuin rupesin taas osumaan palloon entisellä ’varmuudella’ – lantio vaan tuntui kohtuullisen hankalalta edelleen…
No kun sitten muutaman viikon perästä pro kysyi, että miltä tuntuu… sanoin että – ihan ok…
Sitten se kettu laittoi stanssini entiselleen – ja kas kummaa jalat eivät olleet enää makaroonia, ja painopisteeni oli siirtynyt ns ’maata vasten’.
(hän varmaankin halusi vaan antaa minulle liioittelemalla, oikean suuntaisia tuntemuksia – vakaammasta alakerrasta.)
Olisihan se voinut asian minulle kertoa ja käskeä harjoitteena hakkaamaan opettamallaan tavalla rangella — mutta luultavasti tuo kettu tiesi, etten sielä rangella kuitenkaan viihtyisi niin kauan. Ja kentällä olisin mennyt vanhaan malliin – koska olisin tienyt ettei se stanssin leveydestä ollut kiinni.
Mutta tätä ei varmasti voida kaikkiin opetettaviin käyttää… Me kun suhtaudumme eri tavalla asioihin….
Itse vaan koen, että mitä vähemmällä informaatiotulvalla saan jonkun suorituksen motoriseksi – (jota en luonnolisesti siinä vaiheessa ymmärrä, ymmärrys tulkoon perässä) sitä helpompi minun on asia käsitellä ja lihasmuistiini takoa…
Mutta ei tätä huijaamista tietääkseni sen enempi ole osaltani harrastettu – ainakaan vielä..
Enkä missään nimessä väitä yhtä tapaa opettaa paremmaksi kuin toista… muuta kuin omalta kohdaltani…
Ja toistaiseksi olen aina luottanut itseäni opettavan pro:n menetelmiin – koska kehitystä on tapahtunut – enkä paremmasta ole tiennyt..

