Etusivu›Foorumit›Yleistä›Luksusta metsässä›Re: Luksusta metsässä
eikka kirjoitti: (6.1.2011 8:59:35)
Ei kai konkan jälkeen osakkeen omistajat ole enää vastuulisia,menettävät vain sijoittamansa summan?
Osakkeenomistajille ei konkurssissa kerry koskaan varoja osakeomistuksen perusteella.
Ensimmäinen kohta pitää paikkansa toinen ei.
Muutama vuosi sitten päättyi oikeudenkäynti Seppo Hautalan yhtiöistä (vesiseppo ym). Konkurssiin hakijana oli 80 -luvulla Postipankki. Konkurssipesään jäi ylimääräistä varsin runsaasti. Oikeudenkäynti kesti useita vuosia ja omistajan perikunta sai ’loput’. En nyt tarkasti muista päätöstä mutta kyllä se perikunta varmaan jakoi omaisuuden omistusten suhteessa. Enkä muista sitäkään kuka maksoi ’kunkurssin viulut’, koska konkurssipesä jakoi uudelleen keskeneräiset varsin hyväkatteiset urakat.
On varsin harvinaista, että konkurssiin asetetaan yhtiö, jossa on varoja enemmän kun vastuita, mutta siinä tapauksessa asia selvitetään konkurssimenettelynä ja jätetään yhtiöön se mitä sinne jää. Yhtiö voi sitten jatkaa niin kuin osakkaat päättävät
Kyllä nuo molemmat kohdat pitävät paikkansa.
Osakeyhtiölaki, konkurssilaki eikä laki maksunsaantijärjestyksestä mahdollista sitä, että osakkeenomistaja saisi jotain jako-osuuksia konkurssimenettelyssä. Siinä on mahdollista maksaa vain velkoja pois. Mitään muuta ei voida lain mukaan maksaa. Osekesijoitus ei ole velkasuhde.
Seppo Hautalan yhtiössä ei ollut kysymys siitä, että siellä olisi konkurssin jälkeen maksettu osakkeenomistajille jotain. Ensinnäkään tämä ei olisi voinut olla teoreettisestikaan mahdollista, sillä Hautalan yhtiö ei ollut osakeyhtiö vaan kommandiittiyhtiö ja nimeltään Vise Ky. Konkurssi oli yksi Suomen historian pisimmistä. Toki konkurssimenettely oli menestys, sillä yhtiön kaikki velat ja korot jopa konkurssin ajalta pystyttiin maksamaan kokonaan. Tiedän asiasta paljon enemmänkin, koska olin mm. paikalla konkurssimenettelyn lopetuskokouksessa yhden suuren velkojan edustajana.
Kun yhtiötä haetaan konkurssiin, on edellytyksenä, että yhtiö on maksukyvytön. Ylivelkaisuudella (varat ovat pienemmät kuin velat) ei ole mitään merkitystä. Aina silloin tällöin konkurssiin asetetaan yhtiö, joka ei ole ylivelkainen. Täysin normaalia. Suomen konkurssioikeudessa on aina kysymys likviditeettikonkurssista: jos ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja, voi konkurssimenettely olla mahdollinen, vaikka taseessa olisi varoja kuinka paljon. Yksi poikkeus tähän on: selvitystilassa oleva yhtiö on haettava selvitysmiehen toimesta konkurssiin, jos yhtiö on ylivelkainen.
Jos konkurssimenettelyssä velkojien saatua täyden suorituksen saatavalleen jää vielä varoja jäljelle, ei yhtiö purkaudu, vaan juridisesti se palaa siihen samaan oikeudelliseen tilaan, missä se oli ennen konkurssin alkamista. En tiedä yhtään tapausta, jossa yhtiö olisi tämän jälkeen jatkanut liiketoimintaansa, vaan käytännössä aina yhtiö puretaan tämän jälkeen selvitystilamenettelyllä. Vasta konkurssin jälkeisessä selvitystilamenettelyssä osakkeenomistajat voivat saada ’paaoman palautuksena’ suorituksia osakeomistukseen perustuen.
Kaikki edellä mainittu koskee vain osakeyhtiöitä.