Re: Koska Pro:lle? - Golfpiste.com

2.–9.8. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][14]
KilpailuaSuomalaista
#226480 Ilmoita asiaton viesti

data kirjoitti: (8.7.2009 16:38:03)
Eikös ne oikeat perusteet opeteta alkeiskursseilla. Ongelma on siinä, että
aloittelija, varsinkaan iäkkäämpi, ei pysty hyvää swingiä omaksumaan lyhyessä ajassa.
Pelatessa kehittyy ja vastaanottokyky paremmalle swingille nousee peliuran edetessä.
Siksi swingiä on tarkkailtava ja kehitettävä jatkuvasti koko peliuran mikäli mielii
itsestään parhaan tuloksen irti. Ei ole olemassa mitään hyvää swingiä, jonka voisi
heti uran alussa oppia ja jatkaa sillä sitten lopun matkaa. Reunaehdot muuttuvat jatkuvasti ja siten myös oikea ratkaisu.

Riippuu kurssista. Toisilla se on kaverin kanssa vietetty parituntinen rangella ja harjoitusalueella. Toiset ottaa muutaman tunnin pro:lta tai viikon intensiivin jossain urheiluopistolla. Joku ’faija’ yrittää opettaa rouvalleen jotain, mitä luulee svingin olevan. Hän lyö malliksi pari komeeta lyöntiä kumartamalla puhelinkopissa kädet pysähdyksiin palolle saa aikaan loistavan osuman, korkean pyöreän lentokaaren ja huimat ’spinnit’ – siis 100 metrisen lobin rauta-5:lla.

Hyvän svingin omaksuminen ja oppiminen on eri asia kuin hyvä svingikäsitys. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että svingiä on tarkkailtava koko ajan ja se muuttuu huomaamatta joksikin muuksi kuin se ajatus omasta hyvästä svingistä, jos ei tarkkaile ja tee säätöjä havaintojen perusteella. Paljon pelaamalla saa svingin hajalle, ellei tätä tee. Tekniikan hiomisen aikana pelatessa joutuu myös kierroksella keskittymään siihen, että tekee sitä, mitä on harjoitellut eikä lähde ’scooraamaan’ liikaa.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä ja ryhti suorassa häpeilemättä sanon seuraavan. Jos käy niinkuin minulle, että oikean svingikäsityksen omaksuminen tapahtuu vasta pelattuaan 10 vuotta, on lähtösuunta ollut ihan metsässä. Kun kohtalaisen vahvana ja notkeana pystyn tuottamaan melkoisen energian mm. tennissyöttöön ja pesäpallon lyömiseen, olen pyrkinyt tuottamaan voimaa oikeista paikoista, mutta aavistuksen väärässä järjestyksessä vapauttamalla sen osumakohtaan. Tuossa ajatuksessa ei ole mitään hyvästä svingikäsityksestä, vaan vahvasta osumasta ja runsaasta voimantuotosta – vaikka pitkälle lyöminen ei olekaan mulle se juttu. Vähentämällä voimaa saa pallon menemään tällaisellakin svingikäsityksellä melko tarkkaan sinne, mihin tähtää ja haluaa sen menevän, mutta osuminen kohteeseen vaatii helkkaristi treenaamista, jotta kaikki kompensaatiot tulee kohdilleen. On tullut omaksutuksi ja harjoitelluksi ajoitusherkkä ja äärimmäisen tatsiriippuvainen ’hyvän päivän svingi’. Sillä tekee yhden tai pari huipputulosta kaudessa, mutta vastapainoksi saa aikaan monta sairaan huonoa noteerausta. Etenkin silloin, kun ei pelaa paljon tai osallistuu siihen ’tärkeään’ kilpailuun, jossa haluaa tehdä hyvän tuloksen. Lisäksi se vaatii huomattavasti enemmän treenaamista kuin hyvän svingikäsityksen jälkeen kuutioitu kankeakaan svingi. Se on helppo ja tuottaa puhtaita osumia ilman erityistä tekemistä.

Otetaanpa referenssit kaikkien osaamaan asiaan – polkupyörällä ajamiseen. Ensin ajellaan apupyörillä, joita nostetaan pikku hiljaa tasapainon ja hyrrävoimien kokemusperäisen ymmärtämisen ja niiden pystyssä pysymistä auttavan voiman vaikutuksista. Sitten on jo toinen appari irrotettu, mutta vielä tulee kaatumisia triviaaleissa tilanteissa. Ei ole svingikäsitystä, miten välttää kaatuminen puuttuvan apupyörän puolelle. Hetken päästä otetaan toinenkin appari pois ja kas. Enää ei kaadutakaan sille puolelle, mistä apupyörä ensin poistettiin vaan sinne, mistä se viimeksi poistettiin. Myöhemmin siirrytään mopoon ja moottoripyörään, joissa hyrrävoimat kasvaa rengaskoon pienetessä ja vauhdin lisääntyessä. Tavan pyöräilijä yrittää ohjata moottoripyöräänsä kääntämällä tangosta kurvin suuntaan ja takaritsillä istuva tytär kampeaa vastaan, kun osaava kuski vetää kurvin ulkokahvasta ja kääntää kaasun auki…

Reunaehtoja on yhtä paljon kuin golfaavia ihmisiä. Toisilla ne on fyysisiä, toisilla henkisiä. Mutta kaikille on kuitenkin yksi sopiva yhteinen hyvä svingikäsitys. Se, miten pystyy fundamentaaleja noudattamaan on eri asia. Jos ymmärtää asiasta aidan, niin alkaa tehdä asioita aitaa vasten, vaikka seiväs ei ole edes tukevasti maassa. Kun sen seipään saa juntattua kunnolla maahan, niin tanner alkaa tömistä ja aitaa kaatuu.

Ylimääräinen voima hyvässä ja oikeaan ja hyvään svingikäsitykseen perustuvassa svingissä tuottaa pidempiä lyöntejä, mutta ei laajenna hajontaa merkittävästi.