Etusivu›Foorumit›Kilpagolf & harjoittelu›Jihuu Janos….›Re: Jihuu Janos….
Nonniin,
nythän täällä on päästy oikein vauhtiin, osassa viesteistä kieltämättä haiskahtaa katkeruus omasta menestyksemättömyydestä, mutta muistaa pitää että kaikilla on ihan samat mahdollisuudet niin Turun FGT:llä kuin pituuslyöntikisoissakin.
Irlannin kisa oli kieltämättä aikamoista metreillä herkuttelua, vähän skeidakin draivi meni helposti yli 350 m.
Ja mimmien osuudesta huomasi kuinkapaljon rullit onnistuessaan auttoivat, pallo juoksi välillä kuin aropupu pitkin kenttää.
Sektorissa oli pientä nyppyä ja jos sattui tulemaan sopivasti nypyn myötäseen, niin sai melkoiset rullit.
Paljonhan kertoo se että parhaimmillaan yhden pelaajan kohtalaisen lyönnin pituusvaihtelu saattoi olla jopa 80-100 metriä.
Hieman enemmän kiertäneen olen päässyt tutustumaan, näihin pituuslyönnin takana oleviin henkilöihin, ja eräs heistä on pää mittamies Chris Weeks. Hän sanoi että kisassa oli kolme pelaajaa joiden kärry tuossa tuulessa oli yli 400 metriä,
minulle hän sanoi että minulla oli ekana päivänä ekassa setissä tosiaan useampi pallo yli 400 mutta pihalla, ja muita olivat tasaisesti Patrick Andersson, Marcus Enblad ja tietenkin Joe Miller.
Mutta kuten pituuslyönnin grand old man Art Sellinger totesi, sinun pitää saada tulos ja sen tuloksen pitää olla riittävän pitkä.
Eli sama kuin putatessa, on niitä joiden puttilinjalla on monttuja ja sitten niitä kenellä on aina suora ylämäki putti. Jälkimmäinen ei yleensä valita, mutta tämä ensimmäinen keksii kyllä selityksen että hänet hyväksyttäisiin klubilla.
On olemassa huonoja häviäjiä, ja sitten todella huonoja häviäjiä.
Pakko sanoa että Joni Virtanen on rautasen oloinen kaveri, se mies ei vapissut yleisön edessä (ainakaan näkyvästi) eikä liiemmin tarvinnut holhoajaa mukanaan vaikka kaveri olikin mukana.
JA mikä parasta hän sanoi kisan jälkeen että pitää ruveta reenaan enmmän, eikä ruvennut valittamaan kilpailun oikeudenmukaisuutta.
’se on silkkaa kilpailua ja pitää oppia joskus hyväksymään/myöntämään itsensä ja omat virheensä muuten ei ikinä pärjää missän, ei niin pituuslyönnissä kuin muussakaan elämässä.
Ei siinä ole mitään hävettävää, jos ei aina mene putkeen, mutta opettele antamaan arvostusta sinut voittaneille sillä se saattaa parantaa myös sinun oman suorituksesi arvoa.
’Eihän kukaan halua hävitä huonoille!’
Täällä noilla puheilla ei paljoa arvoa saa, menettää vain sen vähäisenkin mitä joskus on ollut!
Ps. Lähetän Vegasin turisteille terveisiä, pitää varmaan sanoa niillekkin, jotka käyvät Jenkkilässä vielä erikseen karsimassa että pääsevät turisteiksi!