Etusivu›Foorumit›Säännöt›Pettersonin lehtirankut majorissa›Re: Huijaaminen kisoissa, tai yrittäminen
vieraspelaaja kirjoitti: (20.8.2012 12:20:31)
ts kirjoitti: (19.8.2012 23:09:48)
vieraspelaaja kirjoitti: (19.8.2012 22:44:52)
[
Hyvä, enää onkin epäselvää se, mitä oikeasti on varmuudella tapahtunut, kuka teki mitäkin, kuka näki mitäkin ja mistä, ja myönsikö vai kiistikö pelaaja tapahtuneen kaiken tai vain osittain ja jos, niin millä perusteella. Nimiä ei tarvitse kertoa, eikä edes kenttää.ts:n ei tarvitse enää vastata, hän ei ollut paikalla (ainakin itse väittää niin)
Ei se enää ole epäselvää. Kisan jälkeen pelaajat jututettiin ja asia selvisi täysin.
Hmm… nii… olinkohan mä paikalla? Ehkä olin, ehkä en, so not sano Masa.
Ihan oikeesti, mikä helvatti sua riivaa. kenellekkään muulle ei taaskaan ole varmaan hetkeäkään ole ollut epäselvää se miten ja miksi asia noin ratkaistaaan ja miksi pelaajaa ei tuossa tilanteessa liputettu kentältä pois. Jos ei täyttä varmuutta tapahtumista siinä vaiheessa ole, ei mitään peruuttamatonta parane tehdä. Ihan tuomarin ensimmäisiin perusoppeihin kuuluu, että hötkyily pois ja meiluummin viiveellä oikea päätös kuin hätiköiden väärä.
Jos sinä olet valmis pelaajan hylkäämään häntä kuulematta, niin anna mennä vaan. Minä en tuollaiseen sorru jatkossakaan.
Ei tässä ketään kuulematta diskaamassa olla, mutta jos huijausyritys on heti myönnetty, on virhe peluuttaa pelaajaa kierroksen loppuun. 33-7 antaa mahdollisuuden poistaa kentältä heti ensimmäisestä rikkeestä.
Mistä ihmeestä on syntynyt käsitys tuon huijauksen myöntämisestä?