Etusivu›Foorumit›Säännöt›Nyt niistä säännöistä›Re: –> Dosto
Dosto kirjoitti: (7.4.2009 9:15:53)
KL kirjoitti: (25.3.2009 11:33:55)
Taapero kirjoitti: (25.3.2009 10:48:54)
Mielestäni KTK ottaa kantaa siihen mikä AINAKIN on vesieste.
Tästä minä olen eri mieltä ja tuo on juuri se ongelma. Toimikunnan tehtävä on määrittää KAIKKIEN kentällä olevien vesiesteiden rajat. Jos ei se sitä tee, on se epäonnistunut sääntöjen sille määräämässä tehtävässä ja saattanut pelaajat epätietoiseen asemaan.
Hei hetkinen nyt kotiseuran jäsen. Tiedän kyllä, että osaat säännöt verraten hyvin, mutta tahdot kyllä välillä tukeutua liikaa siihen tekstipuoleen, kun pitäisi vähän ajatella myös käytäntöä. Idealistihan sinusta on vissiin tullut. Ajatellaan nyt esmes Lakistoa, tai ihan mitä tahansa kenttää, jossa joet ja ojat vaikuttavat melkein joka reiällä. Kyllä tuo vesiesteiden punaisten/keltaisten keppien määrä pitäisi kymmenkertaistaa, jos halutaan täysin aukoton ja tulkinnoilta vapaa pelaaminen, ja siis aina. Siis kun ajatellaan mihin kaikkialle pallo voi päätyä tai kun katsotaan missä vesiesteiden luonnolliset ja oikeat/KTK:n tarkoittamat rajat menevät. Ja sitten vielä mietitään kentän hoitoa, pelaajien huolimattomuutta, ohikulkijoita…
Esimerkiksi jo nykyisen kuutosen griinin ympäristö, rinne vasemmalla, puro, ojat rinteen alapäässä, silta…… Ok, aukottomaksi saadaan hirveällä määrällä merkkejä ja työtä.
Olet oikeassa, keppejä tarvittaisiin aika suuri määrä. Siksi olisinkin jo melko tyytyväinen siihen, että ko. kentän paikallissäännöistä poistettaisiin tuo naurettava lause ’kentän kaikki vestesteet on merkitty’. Tähän ei vain toistaiseksi ole suostuttu pyynnöistäni huolimatta.
Tuo kutosen ympäristö on muutoin hyvin merkitty, mutta siellä vasemmalla on se pieni oja tien vieressä. Kyseinen oja jakaa mielipiteet eikä sitä ole merkitty, vaikka se onkin selvä oja ja siten vesieste. Harvoinhan pallo sinne päätyy, mutta varsinkin sateisina aikoina voi tulla melkoista kädenvääntöä siitä onko kyseessä tilapäinen vesi vai ei.
Lakisto on layoutinsa vuoksi melko haastava merkattava. Esimerkiksi kolmosen tiipaikasta etuoikealle on oja, mutta sitä ei ole mitenkään merkitty. Toisaalta, jos pallo sinne avauslyönnistä menee, on lyönti ollut koko lailla surkea soketti ja pelaaja kuitenkin lyö uuden pallon tiiltä, jolloin ei ole väliä päätyikö pallo vesiesteesen vai jonnekin muualle. Tämä on se peruste, jolla toimikunta puolustelee päätöstään olla merkitsemättä ko. vesiestettä. Samanlaisia paikkoja on muitakin: seiskan tiiltä jokeen lyöty pallo lyödään varmasti uudelleen tiiltä, kasin kakkoslyöntipaikalta lyöty soketti varmaankin uusitaan edellisen lyönnin paikalta (huomaa, ettei koko suvantoa ole merkitty vesiesteeksi, mutta tuskin kukaan kehtaa väittää ettei kyseessä ole vesieste, paitsi tietenkin toimikunta paikallissäännössään…..).
Golfkentän suunnittelu, rakentaminen ja hoito ovat haastavia tehtäviä, samoin kentän erilaisten rajojen merkitseminen. Meikäläisillä kentillä monet käytännöt luodaan ja merkinnät tehdään kentänhoidon ehdoilla eikä pelaajien. Jälkimmäisten kannalta olisi luontevinta merkitä ulkorajat sellaisen kohtaan, josta pallon löytää helposti ja nopeasti. Kentänhoidon helpottamiseksi ne valkoiset paalut kuitenkin tungetaan siihen pahimpaan pusikkoon, jottei niitä tarvitse siirrellä nurmea leikatessa (esim. Lakiston ykkösen vasen reuna). Lopputulos on se, että palloa sitten porukalla etsitään siitä pöheiköstä, jotta voidaan todeta pallon olevan ulkona tai sisällä.
Onko tuon edellisen perusteella sitten sallittua merkitä huonosti tai jättää merkitsemättä vaikkapa vesiesteen rajoja? Minusta ei ole. Rajojen määrittäminen ja niistä huolehtiminen on osa kentänhoitoa ja vieläpä sääntöjen määräämä velvoite. Lakiston kenttäkatselmuksen viime keväänä tehneenä (kesti muuten alun neljättä tuntia autolla kulkien) tiedän hyvin missä kentän osissa merkinnät ovat paikallaan ja missä eivät. Osa epäselvistä merkinnöistä saatiin katselmuksen jälkeen muutettua pelaajan kannalta järkevämmiksi (mm. väylän 18 puhdistuslaitoksen puoli), mutta vielä kentällä on runsaasti merkitsemättömiä vesiesteitä, perusteena on ’ei se pallo koskaan sinne päädy’ tai ’no se lyönti on sitten muutenkin ollut ihan paska’. Kysymys kuuluukin, mistä kaikista säännöistä ja velvotteista toimikunnalla on lupa tinkiä tuollaisiin syihin vedoten?
Jos jostakin syytä kentän kaikkia vesiesteitä ei haluta merkitä, niin useimpia osapuolia tyydyttävä kompromissi olisi minusta sellainen, että paikallissäännöissä vain kerrottaisiin ne tavat miten vesiesteet on merkitty ja piste. Lisäksi merkattaisiin tarkasti kaikki ne vesiesteet, joihin pallo realistisesti voi päätyä ja loput jätettäisiin odottamaan sitä kerran kymmenessä vuodessa –lyöntiä. Vaikka tämäkin tapa tarkasti ottaen on sääntöjen vastainen, olisi se mielestäni parempi kuin nykyinen käytäntö.