Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[4par]

Jake2 kirjoitti: (18.1.2011 23:44:49)
Siitä syntyvä työ 50N x 0.019m = 0,95 J, eli alle prosentti lavan luovuttamasta energiasta.

Jotta tuo voima voisi vaikuttaa koko osuman ajan, pitäisi varren olla jo ennen osumaa maksumaalisesti taakse taipuneeena, mitä käytännössä ei tapahdu, vaan varsi ’potkaisee’ ennen osumaa ja on eteen taipuneena, jolloin varmasti osa tuostakin mahdollisuudesta menetetään.

Minunkin mielestäni 50N tukivoima on aivan liian suuri luku. Jos kuitenkin leikitään numeroilla, niin millaisen nopeuden saisit palloon 0,95 J työllä? Kuinka monen prosentin lisäys se olisi?

Ennen osumaa varsi pyrkii taipumaan eteenpäin eli yrittää hakeutua asemaan, jossa lavan painopiste on varren keskiviivan jatkeella. Varren jäykkyyden takia tätä asemaa ei kuitenkaan saavuteta. Kuvitellaan, että tasapaino löytyy tilasta, jossa loft (verrattuna varren keskilinjaan) on lisääntynyt 4 astetta. Jos nyt varren kautta tuodulla ’tukivoimalla’ saataisiin aikaan se, että loft olisikin vain +2 astetta, niin eikö tämä tukivoima olisi käytettävissä pallon kiihdyttämiseen vaikka varsi vieläkin on taipuneena eteenpäin? Osuman aikana varsi tietenkin taipuu taaksepäin, mutta eikö se tukivoima tee siellä työtä koko ajan?

[B]

ts kirjoitti: (19.1.2011 10:00:06)
Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

Esimerkkinä ajatus, että tapahtumaa tutkitaan ikäänkuin narun päässä heiluvan lavan liikkeenä, vaikka kysymys on koko mailan liikkeestä?

Uskotko esim varren taipuman olevan sama jos mailasta päästetään irti ennen osumaa ja lapa ohittaa gripin? Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

Niin. Viittaan edelliseen.
En ole huomannut kenekään ehdottavan mailan heittämistä palloon. Enkä väittävän, että tuella ei olisi merkitystä.
Yksi erittäin suuri merkitys ’laskelmilla’ jäi mainitsematta. Niillä voidaan tarkastella osia kokonaisuudsta. Sinun tulostesi haasteellisuus liittyy paitsi metodiin, myös eri tekijöiden merkityksen arviointiin. Tutkijalle on välttämätöntä olla ennakkoluuloton vaikka hypoteesi olisikin pohjalla.

[ts]

B kirjoitti: (19.1.2011 9:52:53)

fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)
Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

Vaikka avaamaan silmät ja pohtimaan omia luutuneita ajatusmalleja uudelta tuoreelta kannalta. Löytämään yhtymäkohtia niihin sanallisesti kuvattuihin ilmiöihin, jotka svingissä voivat parantaa suoritusta. Tutkimuksen apuna testaamaan vaikkapa mittaustulosten suuruusluokan järkevyyttä suhteessa luonnonlakeihin. Kehittämään empiirisen tiedon käyttöä vielä paremman lopputuloksen saamiseksi. Vähentämään turhaa työtä.
Ja paras kaikista: hiljentämään meidät egopullistelijat hetkeksi. Menen varaamaan teeaikaa, toivottavasti pysyy poutana 🙂

Mutta entäs jos ne laskelmat perustuvat kokonaan puutteellisiin tietoihin ja vääriin olettamuksiin?

Esimerkkinä ajatus, että tapahtumaa tutkitaan ikäänkuin narun päässä heiluvan lavan liikkeenä, vaikka kysymys on koko mailan liikkeestä?

Uskotko esim varren taipuman olevan sama jos mailasta päästetään irti ennen osumaa ja lapa ohittaa gripin? Miksi mittaukset antavat vahvemmat lähtöarvot niille lyöjille, joiden kädet ovat selkeästi lavan edellä osumassa?

[B]

ts kirjoitti: (19.1.2011 8:55:38)
Näin se varmsti menee, vaikka mittaukset näyttävät päinvastaista. Uskomme siis teoriaoihin mieluummin 🙂

Odotan avoimin mielin ja valtavalla mielenkiinnolla tarkempia tuloksia tutkimustyöstäsi. Onko alallasi tutkijoilla tapaamisia, että saataisi vaikkapa pieni abstracti käsiimme?

[B]

fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)
Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

Vaikka avaamaan silmät ja pohtimaan omia luutuneita ajatusmalleja uudelta tuoreelta kannalta. Löytämään yhtymäkohtia niihin sanallisesti kuvattuihin ilmiöihin, jotka svingissä voivat parantaa suoritusta. Tutkimuksen apuna testaamaan vaikkapa mittaustulosten suuruusluokan järkevyyttä suhteessa luonnonlakeihin. Kehittämään empiirisen tiedon käyttöä vielä paremman lopputuloksen saamiseksi. Vähentämään turhaa työtä.
Ja paras kaikista: hiljentämään meidät egopullistelijat hetkeksi. Menen varaamaan teeaikaa, toivottavasti pysyy poutana 🙂

[HOF Prototype]

Mielenkiintoisia laskelmia. Itse treenaan painomailoilla paljon ,kun toi ld juttu kiinnostaa. Eli peruslapa painaa 195-205grammaa (Integra teki just 175 grammasen pitempää vartta ajatellen).
Just kävin treenaamassa analysaattorissa ja täs vähän lukuja…..
Normilapa (196g) 127mph
Lavassa 65 g lisäpainoa 114mph
Lavassa 200g lisäpainoa 100mph
Eli noi energialaskujen lukuarvot eivät korreloi lyöntipituuksien kanssa,mut siinä voi tietty tulla lähtökulmat ja kierteetkin väärentävinä tekijöinä….
Luonnossa lyönntipituudet tippuu rajusti noilla painavimmilla mailoilla,vaikka enrgioissa ei näyttäis isoja eroja olevan.

[ts]

PG kirjoitti: (19.1.2011 8:35:21)
[

P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

Näin se varmsti menee, vaikka mittaukset näyttävät päinvastaista. Uskomme siis teoriaoihin mieluummin 🙂

[PG]

Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)

…Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.

Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…

Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.

Suljetun systeemin liikemäärä säilyy myös plastisessa törmäyksessä. Molemmat esittämistäsi esimerkeistä ovat mahdollisia, mutta tarkemmin tutkien huomataan, että tuossa jälkimmäisessä tapauksessa ei pärjätä pelkällä mailan tuottamalla energialla. Siinä nimittäin pallon ja mailan yhteenlaskettu liike-energia on suurempi törmäyksen jälkeen, kuin ennen törmäystä. Mahdollista sekin on, mutta törmäyksessä pitäisi tapahtua jonkinlainen räjähdys, josta se lisä-energia tulee. Yhdistämällä COR liikemäärän säilymiseen, varmistetaan se, että käytettävissä oleva liike-energia riittää.

Viestissäni #49 kerroin törmäävän kappaleen ja levossa olleen törmätyksi tulleen kappaleen nopeuksien kaavat ideaalisessa, täysin kimmoisessa törmäyksessä. Jos liike-energia ei muutu kokonaan suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi, tulee kaavoista tämän näköiset:

v1 = (1 + COR)*m1*u1/(m1+m2)
v2 = (m1 – COR*m2)*u1/(m1+m2)

Ennen törmäystä kehitetystä liike-energiasta muuttuu muuksi, kuin suoraviivaisen liikkeen kineettiseksi energiaksi määrä

E = ½*(m1*u1^2 – m1*v1^2 – m2*v2^2)

Kaavojen kehittely ei vaatinut ’kummoista matematiikkaa’. Tuo COR pyrkii poistamaan idealisoinnin, mutta jonkin verran sitäkin kaavoissa edelleen saattaa olla. Ja kyseessä on todellakin vain kahden kappaleen yhteentörmäys. Löytyykö käyttöä? Estää ikiliikkujan keksimisen. Mitä käyttöä se muka on? Ilon pilaamista.

P.S. Tuo huomautuksesi ’ Mitä enemmän mailan massan nopeus hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta’, kannattaa pitää mielessä. Mailanpään hidastuminen osumassa ei ole pahasta, päinvastoin. Tosin ulkoisella voimalla hidastumista voidaan vähentää, mutta vain minimaalisesti. Jaken teksti tuossa edellä on sellaista tekstiä, jota meikäläinenkin ymmärtää.

[ts]

[

Jos varren lägi (taipuma taaksepäin) on alkanut vähentyä ennen osumaa, varsi ei enää tue (paitsi voi ehkä vähentää hidastumista, jos vähentyminen on pientä) osumaa eikä käsien, hartioiden, lantion, jalkojen toiminnalla ole enää mitään apua osumaan.

Ja siitä etutaipumasta suurin osa on optista harhaa, joka saa alataipuman näyttämään etutaipumalta. Pannaan lisäksi vielä kameratekniikka joka piirtää kuvan viiveellä reunoista, niin saadaan vielä hauskempaa tulosta. Sitten kun aletaan katsomaan gripin ja lavan välistä linjaa, niin eipä se lapa sitä olekaan ohittanut.

fukke diise saisse kirjoitti: (19.1.2011 6:22:29)

Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

Nettikeskusteluun? En minä ainakaan niistä yhteyttä tosielämään ole vielä löytänyt.

ps. meinasin kutsua itteni kylään teille ens viikon alussa mutta taitaa olla kuienkin reilu 4 tuntia ajomatkaa / sivu. Ethän sä ole messuille tulossa?

[fukke diise saisse]

B kirjoitti: (18.1.2011 18:24:29)
Tulikin mieleen, että muistaakseni 4par avasi joskus taannoin viestiketjun, joka sisälsi fysikaalista lähestymistapaa, mutta aihe tukehtui oudosti juuri kalkkiviivoilla kun tuo mailanpään vauhdittamisen ongelma oli jokseenkin valmiiksi ratkaistu. Ettei vaan jäänyt silloin jumiin tähän tukidilemmaan?

No siihen se jäi, mutta laskelmiin kannattaa mennä vasta sitten kun osuman luonne on ymmärretty. Siitä kaksi esimerkkiä.

Laita kaksi biljardipalloa peräjälkeen sen verran kauaksi toisistaan, että eka pallo osuu tokaan vasta sen jälkeen, kun keppi on irronnut ekasta pallosta (keppi ei siis tue ekaa palloa). Sitten laitat nämä kaksi palloa lähes kiinni toisiinsa ja lyöt samalla temmolla, niin että pallojen osuessa yhteen keppi vielä tukee ekaa palloa. Mikä mahtaa olla ero?

Tee sama potkaisemalla samalla voimalla ensin kahta toisissaan kiinni olevaa futispalloa ja sitten kahta sen verran toisistaan etäällä olevaa palloa,että jalka ehtii irrota ekasta pallosta sen törmätessä toiseen.

Molemmissa esimerkeissä ekan pallon nopeus osumaan tultaessa on jotakuinkin sama, mutta jos ekaa palloa (lapaa) tuetaan osuman läpi, tokan pallon (golfpallon) irtautumisnopeus osumasta on aivan toista luokkaa.

Jos varren lägi (taipuma taaksepäin) on alkanut vähentyä ennen osumaa, varsi ei enää tue (paitsi voi ehkä vähentää hidastumista, jos vähentyminen on pientä) osumaa eikä käsien, hartioiden, lantion, jalkojen toiminnalla ole enää mitään apua osumaan.

Ihanteellisinta pitkän lyönnin kannalta (pituuslyönnin kannalta) on se, että varren, ranteiden, vasemman hartiaseudun ja vyötärön lägi saavuttaa maksimin osumaan tultaessa ja purkautuu osuman aikana. Tämän nelinkertainen ajoitus on aikamoinen temppu ja siksi pituuslyäjät yleensä vetää 80% lyönneistä OB.

Ihanteellisinta golfin kannalta on se, että varren (XXS jos suinkin mahdollista), ranteiden (cupped left wrist) ja vasemman hartiasedun (reverese release) lägi pysyy yllä läpi osuman, jolloin ainoa osumahetken muuttuja on vyötärön seudun lägin purkautuminen (lantio tehnyt työnsä). Silloin lavan alakuolokohta on vasemman jalan kohteen puolella ja AoA lähes mitätön, jolloin pallo lähtee matalana, nousee lopussa plaaniin ja putoaa feidahtavasti alas.

Näissä keskusteluissa kannattaa muistaa, että laskemilla saadaan tuloksia, mutta ainakaan minä en tiedä, mihin niitä voidaan käyttää.

[Jake2]

En löytänyt laskelmia, mutta laskeskelin itse vähän suuruusluokkia. Katsotaan meneekö edes sinne päin:

Osuman kesto 0.5 ms
Lavan nopeus ennen osumaa 100 mph energia 220g:lla = 220J
jälkeen osuman 70 mph energia 220g:lla = 108
Eli lapa luovuttaa 112J energiaa, josta n. 69% siirtyy palloon.

Jos oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi että keskimääräinen nopeus osuman aikana on 85 mph
> Kuljettu matka osuman aikana 19mm

Paljonko pelaaja saisi lapaan tukea varren kautta? Kokeilin huvikseni keittiövaalla ja aika kovaa saa grippipäästä painaa normaali otteella sadakseen 5 kg mittariiin. Rautamailalla onnistuu helpommin, driverilla tuo jo tuntuu hurjalta. Jos tuon saisi aikaiseksi swigissä se olisi n. 50N voima.

Siitä syntyvä työ 50N x 0.019m = 0,95 J, eli alle prosentti lavan luovuttamasta energiasta.

Jotta tuo voima voisi vaikuttaa koko osuman ajan, pitäisi varren olla jo ennen osumaa maksumaalisesti taakse taipuneeena, mitä käytännössä ei tapahdu, vaan varsi ’potkaisee’ ennen osumaa ja on eteen taipuneena, jolloin varmasti osa tuostakin mahdollisuudesta menetetään. Jos voima olisi oikeasti tuosta puolet ja vaikuttaisi efektiivisesti puolet osuman ajasta, oltaisi n. 0,2% vaikutuksessa. Olisihan sekin tietysti 0,5 metria 250m lyönnissä.

Ennen osumaa tehtävällä työllä vaikutetaan malan pään nopeuteen ja sillä olisi tämän mukaan paljon suurempia vaikutuksia.

[PG]

Tarkastelin kahden kappaleen törmäystä uudesta näkökulmasta. Annoin törmäävälle kappaleelle aina saman lähtöenergian. Kun muutin massaa, muutin myös nopeutta niin, että liike-energia pysyi samana. Kiinnostuksen kohteenani oli erityisesti levosta liikkeelle sysätyn kappaleen lähtönopeus (v2).

Jos törmäävän kappaleen massa (m1) on 280 g ja nopeus (u1) on 100 mph, niin 220 g painoisen kappaleen nopeuden tulee olla 112,8 mph ja 200 g painoisen 118,3 mph, jotta kussakin tapauksessa liike-energia on sama (= 279,7 J).

Otin tällä kertaa törmäyksen COR- arvoksi 0,75. (Levossa ollen kappaleen massa (m2) edelleen 46 g). Tulokset:

280 g: u1=100 mph, pudotus = 25 %, smash = 1,50, v2 = 150 mph
220 g: u1=112,8 mph, pudotus = 30%, smash = 1,45, v2 = 163 mph
200 g: u1=118,3 mph, pudotus 33%, smash = 1,42, v2 = 168 mph

Johtopäätös käyttämäni mallin perusteella: Mitä kevyempi törmäävä kappale on, sitä suurempi on nopeuden prosentuaalinen putoaminen, sitä kehnompi on smash factor, mutta sitä suurempi on lähtönopeus! Mallini on hyvin pelkistetty ja vajavainen eikä sitä tietenkään voida suoraan siirtää golfpallon lyömiseen.

Eri painoisilla draivereilla pelaaja käyttää lyöntiinsä suurin piirtein saman energian, ehkä. Jos lavan paino lisääntyy, svinginopeus hidastuu, niin uskon. Lentääkö kevyimmällä draiverilla pisimmälle? En tiedä, en ole kokeillut.

[B]

Tulikin mieleen, että muistaakseni 4par avasi joskus taannoin viestiketjun, joka sisälsi fysikaalista lähestymistapaa, mutta aihe tukehtui oudosti juuri kalkkiviivoilla kun tuo mailanpään vauhdittamisen ongelma oli jokseenkin valmiiksi ratkaistu. Ettei vaan jäänyt silloin jumiin tähän tukidilemmaan?

[B]

ts kirjoitti: (18.1.2011 17:50:41)
Ja minun pointti taas se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät saa lapaan vauhtia, koska yrittävät sitä täysin väärin keinoin. SItten on niitäkin joilla kyllä lavassa on vauhtia, mutta pallo ei vaan lennä. Perinteisesti on puhuttu siitä, että vauhtia on, mutta ennen osumaa.

Se on täsmälleen näin ja uuden topiikin arvoinen aihe.

[ts]

B kirjoitti: (18.1.2011 16:37:23)

ts kirjoitti: (18.1.2011 11:59:34)

B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
. Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

Näin on ja vielä monen eri D:n suhteen ja monesta eri tarkastelukulmasta. 🙂
Minun pointtini on, että jos osumaan 100mph mailanpäänopeudella tuleva optimalisesti lapaan osuva ja parhaalla launch angle+pallon kierrelukemilla lyövä pelaaja tarvitsee lisämittaa, oleellista on saada mailanpäähän lisää vauhtia. Siihen tapauskohtaisesti on erilaisia vaihtoehtoja. Muuten on paras odottaa hyvää myötäistä ja asfaltoida väylät.

Ja minun pointti taas se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät saa lapaan vauhtia, koska yrittävät sitä täysin väärin keinoin. SItten on niitäkin joilla kyllä lavassa on vauhtia, mutta pallo ei vaan lennä. Perinteisesti on puhuttu siitä, että vauhtia on, mutta ennen osumaa.

[B]

ts kirjoitti: (18.1.2011 11:59:34)

B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
. Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

Näin on ja vielä monen eri D:n suhteen ja monesta eri tarkastelukulmasta. 🙂
Minun pointtini on, että jos osumaan 100mph mailanpäänopeudella tuleva optimalisesti lapaan osuva ja parhaalla launch angle+pallon kierrelukemilla lyövä pelaaja tarvitsee lisämittaa, oleellista on saada mailanpäähän lisää vauhtia. Siihen tapauskohtaisesti on erilaisia vaihtoehtoja. Muuten on paras odottaa hyvää myötäistä ja asfaltoida väylät.

[Jake2]

ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

Siis ei se hidastava voima mihinkään häviä, se vaan muistaakseni tuon perusteella alkaa hidastamaan käsiä vasta jonkun millisekunnin kymmenyksen sen jälkeen kun pallon on jo lähtenyt.

Toinen juttu on sitten että varren kautta ei voi välittää sellaisia voimia jotka tuottaisivat merkittäviä energiamääriä tuon n. 0,4 ms osuman aikana.

Pitää joskus joutessaan kaivella josko noita laskelmia taas löytyisi.

Voisin hyvin kuvitalla että sitä ns. tukea tarvitaan ja se on merkittävämpää jo ennen osumaa, sillä kun mailan lapa alkaa siirtyä ulommalle kehälle niin jo se pyrkii käsittääkseni hidastamaan käsiä.

[ts]

B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
. Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

[B]

Näin juuri. Kuten tuolla alkupäässäkin tuli toistuvasti esiin. Ennen impactiä. Mailanpään nopeuden maksimointi ja optimaalinen osumageometria, välinehankinnat. Niihin kaikkiin vaikutetaan ennen impactia.
Osumahetken tekemiset ovat inhimillisestä näkökulmasta aika pian tehty. En lähtisi sitä mystifioimaan. Kun ukko repäisee 147 mph svingin, roikkuu hän grippipäässä jokseenkin maksimeilla. Siinä sitä tukea on ensi tarpeiksi. Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

[ts]

B kirjoitti: (18.1.2011 10:53:20)

ts kirjoitti: (18.1.2011 8:08:45)
Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.
Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

Näin uskon itsekin. 4D rekisteröintitarkkuus ei ilmeisesti myöskään tavoita 5/10000 sek hetkeä?
Ihmisen havaintokyky tulee kovasti perässä impactiä. Kun nojaamistarve tunnetaan, on pallo jo niinsanotusti long gone.
Siksipä täytyykin keskittyä oleelliseen, kun palloa halutaan lennättää pitkälle.

Ei varmasti tavoita. Toisaalta en ymmärrä tuon seikan merkitystä, koska se voima kuitenkin välittyy käsiin.

Toisaalta mun mielstä kun nojaamistarve tunnistetaan, lapa on vielä reilusti yli metrin päässä osumasta. Siis ennen osumaa. Ei pelaaja todellakaan tee tuota ratkaisua osuman perusteella, vaan koko swingi on rakennettu sitä tukemaan.

[B]

ts kirjoitti: (18.1.2011 8:08:45)
Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.
Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

Näin uskon itsekin. 4D rekisteröintitarkkuus ei ilmeisesti myöskään tavoita 5/10000 sek hetkeä?
Ihmisen havaintokyky tulee kovasti perässä impactiä. Kun nojaamistarve tunnetaan, on pallo jo niinsanotusti long gone.
Siksipä täytyykin keskittyä oleelliseen, kun palloa halutaan lennättää pitkälle.

[ts]

B kirjoitti: (17.1.2011 23:46:27)

ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)
Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

Kuinka nuo liittyvät toisiinsa?

Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.

Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

[Lipulle]

ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

Mikä neuvoksi, kun en pääse edes 1-D uloitteisesti tuonne ’kuution’ sisään – siis …käsinopeuden pudotuksen? jälkeen.
Kokeilin usella eri selaimilla…antakaa, pls, vinkki tumpelolle!

[B]

ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)
Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

Kuinka nuo liittyvät toisiinsa?

[ts]

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?