Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

Kyllä meille riittää vallan mainiosti tuo nopeuksien tarkastelu ja niiden yhteys lavan nopeuteen ja pallon lähtönopeuteen. Muilta osin mennään vahvasti sellaiselle osastolle tutkimusta, jota pelaaja tai valmentaja eivät todellisuudessa voi hyödyntää.

[PG]

ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
Katokaa tätä ja miettikää

Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös suuri. Sen tähden syntyy suuri mailanpään nopeus.

Tuli mieleen, että 4D antaa käsien nopeuden sekä lantion ja hartioiden kulmanopeuden. Massat tai hitausmomentit pitäisi arvioida. Nimenomaan osumahetken nopeuksilla on merkitystä. Saadaan liikemäärät, jotka osumaan osittain välittyvät. Noiden liikemäärien ja pallon lähtönopeuden välillä pitäisi olla korrelaatiota. Uskon, että käsien ja varren liikemäärillä on suurin merkitys. Kerro tohtoreille, että tekevät tällaisen lisän ohjelmistoon. Se korvaisi ainakin jossain määrin paremman menetelmän, jolla lavan ja pallon mitattuja nopeuksia käyttäen saadaan selville varren kautta välittyvän voiman suuruus 😉

[PG]

ts kirjoitti: (5.2.2011 12:41:56)
Oletko miettinyt miksi COR-määrittelyssä käytetään nykyään nimenomaan kontaktiaikaa rajana lavan kimmoisuudelle?

En. Sitä en edes tiennyt. Miten COR nykyään määritellään? Siitä voisi saada lisävalaistusta asiaan.

[ts]

Katokaa tätä ja miettikää mitä siinä on tapahtunut ja miten kaveri tuollaisen 145mph luvun saa lapaan aikaiseksi.

Näkyykö kineettistä ketjua? Näkyykö kaksoisheiluria millään tavoin?

Vasen käsivarsi edelleen täysin painautunut vasten vasenta rintalihasta, lapa ja kädet aika tasan samassa tahdissa, huikeasti avoin asento osuttaessa, jolloin vartalon kierrosta on ehditty ottamaan maksimit irti.

[ts]

PG kirjoitti: (5.2.2011 11:07:24)
Pallo pakenee lyöjäänsä henkensä edestä. Se tietää, että kontaktiajan pidentyminen tarkoittaa kontaktivoiman pienenemistä. Ei ota niin kipeää, kun pienemmällä voimalla hakataan. Jos pelaaja panee kaikki voimansa peliin ja saa sillä aikaan 730 N ulkoisen voiman, niin eikö siinä vaan käykin niin, että toisessa lyönnissä, jossa pelaaja lyö samoin, ulkoinen voima onkin vain 550 N, jos kontaktiaika jostain syystä on lisääntynyt kolmanneksen. Silloin pallon nopeus ei kasva ollenkaan. Mitä pitempi aika pallon nopeuden muutokseen käytetään, sitä alhaisemmaksi pallon kiihtyvyys ja siihen vaikuttava voima jää. .

Oletko miettinyt miksi COR-määrittelyssä käytetään nykyään nimenomaan kontaktiaikaa rajana lavan kimmoisuudelle?

[ts]

4par kirjoitti: (5.2.2011 11:44:51)
ts, voisitko valaista meitä suurta ymmärtämättömien joukkoa mitä ovat:
* swingin voimantuottoakselin oikea asento
* voimantuoton kehän asento
* voimantuoton suunta

Kuten jo vuosia sitten oeln sanonut, kaikkea pitäisi tarkastella sen tason mukaan miten ihminen on maassa kiinni. Tarkoittaa sitä, että voimantuotollisesti olennaiset asiat tapahtuvat pystyakselin ympäri eikä sen tason suunnassa missä lapa näyttäisi liikkuvan. Sen takia on ollut huvittavaa lukea kun välillä on kovasti laskettu lavan nopeuksia 2D-face on kuvasta ja vieläpä hitaalla kameralla otettuna.

Kuinkahan monta vuotta pitää ihmisiä 2D-harhasta oikeesti ravistella irti ennen kuin tuo aukenee…

[PG]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 21:54:47)
Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…

Peruin jo vähän puheitani Rauskille antamassa vastineessa. Eli kontaktiajan lisäys ei ehkä lisääkään pallon nopeutta, koska se samalla pienentää voimaa, jolla palloa voidaan kiihdyttää. Eli en nyt lähde laskeskelemaan.

Mutta aika hurjia lukemia tuossa esität. Vaikka pallo saisi 180 mph:n lähtönopeuden, niin ei siitä synny, kuin 7,4 kN keskimääräinen voima pallokontaktissa. Keskikiihtyvyys toki on hirvittävä 161 000 m/s^2. Jos mailanpäällä on osumaan tultaessa kiihtyvyyttä 170 m/s, kuten tuossa ts:n graafin esittämässä lyönnissä, niin sen osuus pallon nopeudesta on tässä lyönnissä 170/161 000 = 0,001 eli yksi promille.

[4par]

ts, voisitko valaista meitä suurta ymmärtämättömien joukkoa mitä ovat:
* swingin voimantuottoakselin oikea asento
* voimantuoton kehän asento
* voimantuoton suunta

[ts]

4par kirjoitti: (5.2.2011 11:17:30)

ts kirjoitti: (5.2.2011 11:08:32)

4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

Mitä tapahtuu, kun ympyräliikkeessä keskeiskiihtyvyys lisääntyy?

Mietis hetki tuota edellistä viestiäni swingin voimantuoton kehän asennosta. Taisit juuri todistaa sen oikeellisuuden 😉

[4par]

ts kirjoitti: (5.2.2011 11:08:32)

4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

Mitä tapahtuu, kun ympyräliikkeessä keskeiskiihtyvyys lisääntyy?

[ts]

4par kirjoitti: (5.2.2011 10:56:09)

ts kirjoitti: (5.2.2011 10:03:54)Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.

Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

Miksi saataisin? Eihän se ole edes vastasuuntainen liike voimantuoton suuntaan nähden.

Musta tuntuu että edelleen suurimmalla osalla asian pohtijoista swingin voimantuottoakseli on 90 astetta väärässä asennossa ja sen vuoksi nähdään asiat eri tavoin.

[PG]

Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
1) Siinä vaiheessa kun ymmärretään pallon muodonmuutokseen liittyvät asiat, ymmärretään myös miksi pidempi kontaktiaika tuo pallolle lisää nopeutta, kuinka paljon palloon varastoituu energiaa joka sitä litistää ja kuinka se purkautuu. Potku johtuu tietty osumasta, mutta mistä siitä ei törmäyksestä vaan siitä että pallo kuristuu kasaan ja palautuu takaisin jolloin palloon latautunut energia potkaisee taaksepäin, kun se palautuu. 2) Noihin PG:n laskelmiin kun lisätään energiatarkastelu, ei pelkästään vaikuttavia voimia tai liikemääriä niin aletaan päästä jo lähelle oikeampia johtopäätelmiä. 3) Toisaalta mitä hyötyä tuollaisesta on onkin toinen kysymys. Palataan siis tekniikkaan ja miten varsi välitää kehitetyn energian palloon. Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.

Siinä voi joku miettiä jos viitsii.

1) Rauski, tuo ei välttämättä pidä paikkaansa. Vaikka muodonmuutokseen liittyvät asiat ymmärretään (näistä asioistahan Rauski löysi viime keväänä hyvän tutkimuksen, eiköhän se vieläkin jostain löydy, jos alkaa etsiä), ei tilanne ole niin yksinkertainen, miltä näyttää. Pallo pakenee lyöjäänsä henkensä edestä. Se tietää, että kontaktiajan pidentyminen tarkoittaa kontaktivoiman pienenemistä. Ei ota niin kipeää, kun pienemmällä voimalla hakataan. Jos pelaaja panee kaikki voimansa peliin ja saa sillä aikaan 730 N ulkoisen voiman, niin eikö siinä vaan käykin niin, että toisessa lyönnissä, jossa pelaaja lyö samoin, ulkoinen voima onkin vain 550 N, jos kontaktiaika jostain syystä on lisääntynyt kolmanneksen. Silloin pallon nopeus ei kasva ollenkaan. Mitä pitempi aika pallon nopeuden muutokseen käytetään, sitä alhaisemmaksi pallon kiihtyvyys ja siihen vaikuttava voima jää. Mallini antoikin Näprääjän alkuperäiseen kysymykseen vastauksen: Ei nopeudenmuutosta, vain voima pienenee samassa suhteessa. Tuossa vastauksessani edellytinkin, mikäli voima pysyy samana, niin lisäystä tulee. Yli yön nukuttuani tuntuu siltä, että tällaista ei voi edellyttää. Voima pienenee ja pallon lähtönopeus pysyy samana. Jos käytäntö osoittaa toista, niin uskon. Pelaaja voi silloin ainakin jossain määrin säilyttää ulkoisen voimansa lyönnissä, vaikka pallo yrittääkin paeta.

2) Energiatarkastelu on mukana PG:n laskelmissa. Pelaajan lihasenergia tuottaa liike-energiaa lapaan ja varteen. Kaikki tämä energia ei kuitenkaan voi muuttua pallon liike-energiaksi. Energian häviämättömyyden laki pätee, mutta osa lihastyön mailalle välittämästä liike-energiasta ei muutu osumassa kokonaan liike-energiaksi. Laskelmani tulokset perustuvat todellisiin mittauksiin. Niissä on mukana kaikki liike-energiahäviöt. Liikemäärän säilymislaki pätee, vaikka liike-energiaa törmäyksessä golfarin harmiksi hukataankin. Kopioin Wikipediasta ” Liikemäärän säilymislaki on kestänyt erinomaisesti testausta ja sen soveltaminen johti neutriinon löytämiseen”. Liikemäärän säilymisen laki on suora seuraus voiman ja vastavoiman laista. Tarkasteluni ei kuitenkaan perustu tämän lain pohjalle. Se perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan suoraan voiman ja vastavoiman lakiin. Tätä lakia ei ole vielä tähän mennessä kukaan pystynyt kumoamaan.

3) Mitä hyötyä laskelmistani on? Ei minulle ainakaan. Mutta jos ne antavat edes karkealla tasolla oikeita tuloksia, niin pro voisi niitä ehkä hyödyntää tutkiessaan kokeellisesti, millä tekniikalla ulkoisen voiman prosentuaalista osuutta saadaan lapaan lisättyä. Jos kaikki on jo optimoitu, ei proo eikä pelaajakaan hyödy tästä yhtään mitään.

[4par]

ts kirjoitti: (5.2.2011 10:03:54)Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.

Eikö tuosta käsien nousemisesta saadakin lisänopeutta lapaan? Mahdollisesti reilusti enemmän kuin mistään tukemisjutuista (?).

[ts]

fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 3:30:26)
Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.

Tuohon muten mielenkiintoinen havainto liitteeksi. Tuo alakuolokohta on varsin eri paikassa käsien ja lavan osalta kaikilla täällä mitatuilla pelaajilla. Kädet ovat jo nousemassa osuman tapahtuessa vaikka lapa vielä matkaa alas jatkaakin.

[Näprääjä]

fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 3:30:26)

Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.
Siinä voi joku miettiä jos viitsii.

On mietitty ja kantapään kautta opittu. Alhaisimpaan scoreen pyrkivän golfpelaajan suurin ongelma on hyväksyä se, että suurin, nopein, voimakkain, tarkin, toisettavin, pisin jne. ovat vasta toissijaisesti tavoiltavia superlatiiveja. Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.

Ja siten vain pidetään suu hymyssä ja pelataan?

Käytänössä moni asia on helpompi. Esim pallojen kanssa sen kun ja testaa niin näkee mitkä ok. Mutta mielenkiintoista olisi tietää pallojen käyttäyminen tarkaan ottaen. Ehkä joskus joku kertoo.

[fukke diise saisse]

Rauski kirjoitti: (4.2.2011 23:28:38)
Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.

Siinä voi joku miettiä jos viitsii.

On mietitty ja kantapään kautta opittu. Alhaisimpaan scoreen pyrkivän golfpelaajan suurin ongelma on hyväksyä se, että suurin, nopein, voimakkain, tarkin, toisettavin, pisin jne. ovat vasta toissijaisesti tavoiltavia superlatiiveja. Kaikkein tärkeintä on saada luontaisen svingin alakuolokohta mahdollisimman kauas vasemman jalan etupuolelle.

[Rauski1]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

Siinä vaiheessa kun ymmärretään pallon muodonmuutokseen liittyvät asiat, ymmärretään myös miksi pidempi kontaktiaika tuo pallolle lisää nopeutta, kuinka paljon palloon varastoituu energiaa joka sitä litistää ja kuinka se purkautuu. Potku johtuu tietty osumasta, mutta mistä siitä ei törmäyksestä vaan siitä että pallo kuristuu kasaan ja palautuu takaisin jolloin palloon latautunut energia potkaisee taaksepäin, kun se palautuu. Noihin PG:n laskelmiin kun lisätään energiatarkastelu, ei pelkästään vaikuttavia voimia tai liikemääriä niin aletaan päästä jo lähelle oikeampia johtopäätelmiä. Toisaalta mitä hyötyä tuollaisesta on onkin toinen kysymys. Palataan siis tekniikkaan ja miten varsi välitää kehitetyn energian palloon. Mitä suurempi lyöntienergia saadaan kehitettyä, mitä parempi hyötysuhde osumassa saadaan, kuinka kauan tämä kehitetty energia vaikuttaa, kuinka sitä saadaan ylläpidettyä pidempään, miten tuki vaikuttaa energian välittymiseen, millainen massa on saatu liikkeelle ja miten se vaikuttaa energian tuotantoon jne.

Siinä voi joku miettiä jos viitsii.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 21:54:47)
[
Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…

Kyllä se lapa onnistuneissa lyönneissä aina kiihtyy osumaan asti ja varmaan kiihtyisi sen jälkeenkin jos pallo ei tulisi tielle.

[Näprääjä]

PG kirjoitti: (4.2.2011 21:26:06)

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

Jäi mainitsematta, että 730 N ulkoinen voima tuottaa laskelmani mukaan tässä tapauksessa nopeuslisän 1,2 m/s. Vaikka ulkoinen voima on 14,4 % (=p) palloa kiihdyttävästä voimasta, on voiman tuottama nopeuden lisäys vain 2,2 % (=q) pallon lähtönopeudesta. Tuo suhde tässä on p/q=14,4/2,2 = 6,5. Draiverilla yleensä p/q on 5…6 eli ”voimasta saadaan irti vain 1/5… 1/6 ”.

Kontaktiajan lisääntyminen kolmanneksella nostaa kolmanneksella tuota voiman tuottamaa nopeuden lisää. Tässä tapauksessa 1,2 m/s -> 1,6 m/s. Kokonaisnopeus eli lähtönopeus ei nouse samassa suhteessa, missä kontaktiaika nousee, tässä 55,3 m/s -> 58,0 m/s, siis vajaa 5% edellyttäen, että varren kautta välittyvä voima olisi sama 730 N. Aika ovela juttu muutenkin. Siitä joskus toiste. Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…

Jos maksimi voima lavassa on vaikkapa 40 kN ja sen kiihtyvyys vauhdin suhteen on 0 pallo lähtee nopeudella X.
Jos kiihtyvyyttä on ja osuma hetkellä voimasta vaikkapa 36kN maksimivoima saavutetaan ennen pallon irtoamista niin pallon nopeus on X+ jotain. Saatko tuosta arviota pallon vauhdin eron suuruudesta kontrattuna kontakti aikaan?
Jos kiihtyvyys nolla niin maksimi nopeus on saavutettu ennen osumaa ja toisessa sitä ei saavuteta koskaan vaikka kaik voimat on pelissä koska valkoinen pallo osuu lavan tielle…

[PG]

Näprääjä kirjoitti: (4.2.2011 20:10:34)
Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

Jäi mainitsematta, että 730 N ulkoinen voima tuottaa laskelmani mukaan tässä tapauksessa nopeuslisän 1,2 m/s. Vaikka ulkoinen voima on 14,4 % (=p) palloa kiihdyttävästä voimasta, on voiman tuottama nopeuden lisäys vain 2,2 % (=q) pallon lähtönopeudesta. Tuo suhde tässä on p/q=14,4/2,2 = 6,5. Draiverilla yleensä p/q on 5…6 eli ”voimasta saadaan irti vain 1/5… 1/6 ”.

Kontaktiajan lisääntyminen kolmanneksella nostaa kolmanneksella tuota voiman tuottamaa nopeuden lisää. Tässä tapauksessa 1,2 m/s -> 1,6 m/s. Kokonaisnopeus eli lähtönopeus ei nouse samassa suhteessa, missä kontaktiaika nousee, tässä 55,3 m/s -> 58,0 m/s, siis vajaa 5% edellyttäen, että varren kautta välittyvä voima olisi sama 730 N. Aika ovela juttu muutenkin. Siitä joskus toiste. Kaikki muutokset mielipiteisiini pidätetään…

[Näprääjä]

Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

[Näprääjä]

Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

[Näprääjä]

Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

[Näprääjä]

Sanos PG meneekö näin:
Saan kontakti aikaa lisättyä kolmanneksella niin pallon vauhti lisääntyy kolmanneksella? Ei oteta nyt huomioon hukka lämpönä etc energia hukkia;)

[PG]

4par kirjoitti: (2.2.2011 18:39:55)

PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus

Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
– pallon lähtönopeus 123,7 mph
– maila rauta-6
Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.

Epäilin lyöntiä aluksi duffiksi, mutta varsinainen duffi tuli itselleni, kun lofti unohtui. Laskin tuon varren kautta lapaan välittyvän voiman uudestaan, kun lavan massa on 260 g ja loft 29 astetta. Tulos oli F = 730 N. Se on 14 % palloa kiihdyttävästä voimasta. Tämän voiman korvaisi lapaan lisätty 44 g virtuaalimassa varrettomassa lyönnissä. (Aika moinen temppu. En kehota ketään sitä kokeilemaan).

Klubiaskin kanteen piirtämä mallini perustuu voiman ja vastavoiman lakiin. Saadaan liikemääräyhtälö. Liikemäärä on vektorisuure eli tarkastelussa nopeudet pitää sovittaa samansuuntaisiksi. Tarvitaan huomattavasti enemmän mittaustuloksia varmistuakseni siitä, riittääkö pelkkä loft ja muutenkin ihan vain uskonvahvistukseksi. Mahdollinen korjauskerroin saadaan kokeiden avulla. Draiverilyönneissä loftin kautta tuleva virhe on huomattavasti pienempi. Jos duffeja tulee silloinkin, on syytä tarkistaa laskut. Mallini on myös hyvin herkkä mittausvirheille. Absoluuttisella voiman arvolla ei ole suurta merkitystä, jos halutaan tutkia kokeellisesti sitä, millä tekniikalla varren kautta tulevaa voimaa voidaan lisätä. Näissä laskelmissa kyseisellä voimalla tarkoitetaan sitä voimaa, joka kohdistuu osuman aikana lapaan varren, käsien, hartioiden, lantion ym. lyöntitapahtumaan osallistuvien ruumiinosien liikemäärän vaikutuksesta ja sisältää myös mahdollisen varren potkaisuvoiman.