Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

4par kirjoitti: (6.2.2011 10:04:36)

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 2:21:06)
…pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa.

Tuo heilurin vetäminen on mielenkiintoinen asia. Uskon, että sen kautta saadaan tehokkaasti aikaiseksi mailanpäätä kiihdyttävää voimaa; kysymys on siis varren suuntaisesta voimasta. Sitävastoin sellaista rannelukkoa tuskin onkaan, että mailan päähän pystyisi välittämään useamman kymmenen Newtonin voiman grippiin synnytettävän momentin avulla.

Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus. Ilmaisun vajavaisuus lähtee jo siitä, että kuvitellaan gripin olevan yksi kohta, vaikka siinä on kaksi päätä. Pelaajan tekemisen kannalta erittäin isossa roolissa on se, kohdistaako hän tekemisellään painetta gripin ylä vai alaosaan.

Kuten jo aiemmin sanoin, saattaa olla että koko swingin perustan ymmärryksessä on erittäin suuri ero kirjoittajien välillä ja siten koko paketti on levällään.

Ero syntyy siitä, kun esim face on kuvasta tarkasteltuna katsotaan mailan lapaa käsien ollessa tuossa vyön korkeudella dsw:n osalta, lapa näyttäisi olevan noin 90 astetta kiertoa perässä. Dtl-kuvasta se näyttäisi olevan ehkäpä 100-110 astetta, mutta todellinen luku selviää yläkamerasta, josta katsottuna luku on liki 180. Esim draiverin lapa siis kulkee tuosta osumaan huomattavasti pidemmän matkan 90 asteen kulmassa kohdelinjaan nähden kuin sen suuntaisena!

[4par]

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 2:21:06)
…pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa.

Tuo heilurin vetäminen on mielenkiintoinen asia. Uskon, että sen kautta saadaan tehokkaasti aikaiseksi mailanpäätä kiihdyttävää voimaa; kysymys on siis varren suuntaisesta voimasta. Sitävastoin sellaista rannelukkoa tuskin onkaan, että mailan päähän pystyisi välittämään useamman kymmenen Newtonin voiman grippiin synnytettävän momentin avulla.

[PG]

F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779 (Varren kautta 10% palloa kiihdyttävästä voimasta).
F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716 (Varren kautta 30% palloa kiihdyttävästä voimasta).

Vastaan edelliseen kysymykseeni itse. Hylkään aiemman heittoni ja tulkitsen tuon yllä olevan niin, että ulkoisen voiman kasvattaminen sallii epäpuhtaamman osuman. Sama smash factor saadaan puhtaalla osumalla ja pienellä ulkoisella voimalla tai epäpuhtaalla osumalla ja riittävän suurella ulkoisella voimalla. Ei mitään uutta tietoa siis.

[PG]

Tuo edellinen pätee tietyllä edellytyksellä ja oli vain eräänlainen heitto. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sen takia on syytä vielä tarkemmin pohtia, alentaako ulkoinen voima sittenkään COR- arvoa.

[PG]

Palaan vielä Domenic Mazzan lyöntiin:

F = 0, p = 34,0 %, COR =0.818, vF = 0
F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779, vF = 1,8 m/s
F = 20%, p = 27,1 %, COR = 0,744, vF = 3,6 m/S
F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716, vF = 5,4 m/s

Kaikilla oletetuilla arvoilla mailanpään nopeus on 145 mph ja pallon lähtönopeus 214 mph, smash factor = 1,475. Mailanpään putoamisnopeuden aleneminen varren kautta välittyvän voiman kasvaessa ei ole mikään yllätys. Yllätys on COR- arvon putoaminen ulkoisen voiman kasvaessa. Vai onko sekään yllätys? Reuhtominen ei kannata, se tiedetään. Selitykseksi on tarjottu, että osumat huononevat. OK, hyvä selitys. Mutta tässä kun osumat eivät huonone! Kaikki ovat samanlaisia osumia. Oikea selitys on se, että varren kautta välittyvä voima huonontaa COR- arvoa sitä enemmän, mitä suurempi voima on. Ts, reuhdotko? 😉

Tulos olisi merkittävä uusi tieto (onko?), ellei kyseessä olisi täysin paikkaansa pitämätön ei mitään hyötyä –laskelma.

[4par]

Mielestäni tarkasteluikkuna (n 6 ms) on aivan liian iso lyhytkestoisen ( n 0,5 ms) osuman havainnointiin. Voi hyvinkin olla mahdollista, että lapa on menettänyt mitattua enemmän nopeudestaan ja varsi on ehtinyt potkaista lavalle uutta vauhtia ennen mittauskohtaa. Samoin grippipään hidastuminen osumassa voi olla seurausta osuman jälkeisistä tapahtumista. Tämän takia olen ehdottanut, että osuman aikaista dataa kerättäisiin mikrokontrolleripohjaisella laitteella, vaikkapa vain vaatimattomat 100 mittausta/osuma. 4DSwingin teknologiajohtaja onkin alustavasti luvannut, että tämä on mahdollista vuoden 2018 mallissa 😉

[fukke diise saisse]

ts kirjoitti: (5.2.2011 23:43:37)
Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?

Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?

Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉

No toi ei voi johtua muuta kuin vääristä välineistä tai sitten Smash factor on laskettu väärin. Ammutko sä taivaaseen tai tuleeko draiverilla kahden pompun jälkeen pallo taaksepäin?

[fukke diise saisse]

Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?

Tähänkin on tulossa vastaus jos kaikki menee hyvin. Nyt on tulossa vieraita Suomesta saakka ja pitää mennä laittamaan uuniperunoita.

[fukke diise saisse]

(c) PJS Inc. kirjoitti: (5.2.2011 23:08:34)
Minua tässä henkilökohtaisesti kiinnostaa se, että kuinka merkittävä on tuo ylimääräinen voima? 4%? 10%? 57%? Sen tiedon hyödyntäminen, eli kannattaako sitten esim. harjoittelussa painottaa mailanpään nopeuden maksimointia varren tukemisen kustannuksella vai toisin päin, on sitten taas muiden kuin minun tehtävä…

Jos maltat odottaa, eikä kukaan ala nussimaan pilkkuja tai syyttelemän toisia, voimme jossain vaiheessa päästä siihen, mikä tuon ylimääräisen voiman merkitys on? Se vaatii myös PG:n osallistumista viestissä 290 esittämääni kysymyksen ratkaisuun, koska jos pääsemme siinä kohdin yhteisymmärrykseen, voimme jatkaa keskustelua eteenpäin.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)

4par kirjoitti: (5.2.2011 20:44:16)

PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.

Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?

Hyvä kysymys, koko keskustelun a ja o. Se voi tulla (jos tulee) vain ja ainoastaan varren ja kropan massan ja nopeuden kautta, ei minään pelaajan aktiivivoimana, jonka vaikutus kestää 0,5 ms.

Niin, siitähän se tulee on pelaajan vartalo 1) pyörii ja 2) pyöriessä vetää heiluria ja 3) heilurin nivelpisteet pysyvät vedon välittymisen vaativassa lukitus- tai veynytystilassa. Olen aikaisemmin puhunut pelaajan kohteen puoleisten lihasten pitämisestä venytystilassa (vasen kylki, olkapään seutu, vasen käsivarsi eli RR ja vasemman ranteen bowaus kaarelle). Jos niissä kohdin tapahtuu vapautusta (release) tai supistusta (esim. krossaus), kyse on PG:n mainitsemasta aktiivivoimasta.

[Jake2]

ts kirjoitti: (5.2.2011 23:43:37)

Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

Kaikilla hyvillä, vaiko niillä, jotka halutaan nostaa esimerkkeinä esiin?

Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?

Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?

Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉

Jos oletetaan että malanpään nopeutesi on mitattu oikein ja laitteen antama smash on edes sinne päin, niin pitää muistaa että kova pallon nopeus ei takaa tiettyä metrimäärää, pitää vielä olla lähtökulma ja spinni kohdallaan. Oletko kuvitellut että pallon lähtönopeus = pituus.

Olen lyönyt joskus laitteissa joissa pienikin muutos mittalaitteiden ja/tai pallon paikan kanssa muuttaa tuloksia ihan tolkuttomasti. En ole itse asiassa koskaan lyönyt laitteessa, jonka tuloksiin olisin luottanut varauksettomasti (en ole päässyt kokeilemaan Trackmanisa tai Flightscopea). Siis vertailua niissä voi ehkä tehdä eri mailojen välillä jollain tarkkuudella, mutta ei niitä tuloksia voi verrata jonkun toisen laitteen antamiin.

Luvut joihin viittasin ammattilaisten osalta on mitattu Trackmanilla ja aika suurella otannalla. Ehkä sieltä on jätetty jotain huonoja lyöjiä pois jotta saataisi keskiarvotkin näyttämään sopivilta, en vain tiedä miksi.

[PG]

ts kirjoitti: (5.2.2011 22:43:34)

PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)
[ Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin.:).

Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt.

Täytyy täsmentää. Vaikka aluksi laskeskelin ilman vartta, nyt varsi on laskuissa mukana heti alusta pitäen. Siinä vain käy niin, että lopputulos on se, että lapaa ja varren kautta välittyvää voimaa voidaan tarkastella erikseen. Ei siinä mitään pahaa ole, päinvastoin. Ehkä saadaan selville kuinka paljon varren kautta vaikuttava voima lisää pallon nopeutta ja mikä itse voima on. Malli on herkkä mittausvirheille ja voihan se muutenkin pielessä olla, mutta mitä siitä.

[ts]

Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

Kaikilla hyvillä, vaiko niillä, jotka halutaan nostaa esimerkkeinä esiin?

Miksi minun smash factor oli jonkun laitteen mittauksissa 150 ja silti 111-115 lavan nopeudella pallo lentää vain noin 220m?

Miksi tulee hyvälläkin osumalla pataan 50m kaverilta jonka lapanopeus on vain 4-5 mailia kovempi? Miksi tuo toinen pelaaja ei saavuttanut kuin 140 smashin laitteiston mukaan?

Paljon kysymyksiä ja niin pirun vähän hyviä vastauksia 😉

[Jake2]

Täytyy lisätä että olen ehdottomasti sitä mieltä että voimantuottoa tarvitaan ihan osumaan asti ja kun sitä on mahdoton niin tarkasti juuri siihen ajoittaa, niin pakko jatkaa selvästi osuman läpi, muuten se loppuu ennen aikojaan.

[Jake2]

Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

Jos sillä tukivoimalla osuman aikana olisi todella iso merkitys pallon nopeuteen, niin luulisi smash factor luvuissa olevan enemmän eroja.

Vai onko nuo kaikki jo sen optimoineen ja puhumme vain siitä mitä tuuppareilta puuttuu?

Vai onko vika mittalaitteessa (Trackman) joka ei näe oikeita mailanpään nopeuksia?

Vai mitä sen osuma aikaisen tuen sitten pitää saada aikaiseksi, jos se ei näy smash factorissa?

[ts]

(c) PJS Inc. kirjoitti: (5.2.2011 23:08:34)
(jotka ovat ilmeisen salaisia koska et ole niitä meille antanut useista sinulle osoitetuista pyynnöistä huolimatta) välinen ero.

Ei sulle ole tullut mieleen, että on ollut vähän muutakin tekemistä sen jälkeen kun tiistai-iltana päsin takaisin Suomeen kuin poimia ja taulukoida lyöntejä? Että taas tuolla vittuilulla vain teit itsetäsi typerän.

[(c) PJS Inc.]

ts kirjoitti: (5.2.2011 22:43:34)
Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt. Aivan kuin lapa olisi jossain vapaassa liikkeesstä narun päässä palloon osuessaan, vaikka todellisuudessa tapahtuu jotain aivan muuta.

No minäpä vielä kerran yritän. Ei, emme me yritä laskea tuota mitä tuossa ylhäällä väität, vaan yritämme saade selville mikä on tämän yksinkertaistetun laskennan (reaalitilanne on, kuten sanot, aivan jotain muuta!) ja havaittujen mittaustulosten (jotka ovat ilmeisen salaisia koska et ole niitä meille antanut useista sinulle osoitetuista pyynnöistä huolimatta) välinen ero. Koska ainut tapa tuoda lisää energiaa tuohon törmäykseen tapahtuu varren kautta, on melko selvää että PG:n laskennan (joista tipuin itse kärryiltä sivun 5 tietämissä) ja oikean lyönnin välinen ero selittyy vain varren kautta tulevalla voimalla.

Minua tässä henkilökohtaisesti kiinnostaa se, että kuinka merkittävä on tuo ylimääräinen voima? 4%? 10%? 57%? Sen tiedon hyödyntäminen, eli kannattaako sitten esim. harjoittelussa painottaa mailanpään nopeuden maksimointia varren tukemisen kustannuksella vai toisin päin, on sitten taas muiden kuin minun tehtävä…

[ts]

PG kirjoitti: (5.2.2011 21:58:16)
[ Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin.:).

Tätä juuri en ole missään vaiheessa ymmärtänyt. Aivan kuin lapa olisi jossain vapaassa liikkeesstä narun päässä palloon osuessaan, vaikka todellisuudessa tapahtuu jotain aivan muuta.

Koko laskennan pitäisi ymmärtääkseni lähteä liikkeelle tuon 45 tuumaisen kappaleen ylpään liikenopeudesta ja edetä siitä kohti lapaa.

Yksi mielenkiintoinen asia voisi olla tutkia erilaisten varsien taipuman määrää osuman vaikutuksesta. Jos niissä on eroja, on tukivoimallakin merkitystä. Samalla voisi löytyä mielenkiintoisia ajtuksia löysän varren aikeuttamasta spinnin lisääntymisestä ja lyöntikaaren korkeudesta

[PG]

4par kirjoitti: (5.2.2011 20:44:16)

PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.

Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?

Hyvä kysymys, koko keskustelun a ja o. Se voi tulla (jos tulee) vain ja ainoastaan varren ja kropan massan ja nopeuden kautta, ei minään pelaajan aktiivivoimana, jonka vaikutus kestää 0,5 ms. Lisävalaistusta asiaan antanee lapaan kuviteltu virtuaalimassa, joka korvaa ulkoisen voiman. Ulkoinen vain siksi, että lapaa on tarkasteltu erikseen ja kaikkea muuta erikseen. Mielestäni näin on syytä tehdäkin. Olisi tietenkin mahdollista, että osa varren massasta otettaisiin heti mukaan laskuihin, mutta kuinka suuri osa? En viitsi laskea tässä virtuaalimassoja, mutta siinä sinun esimerkissäsi se oli 44 g. Kappale, jonka massa on 304 g törmätessään golfpalloon lennättää palloa juuri samoin, kuin oikea lyönti 730 N ulkoisella voimalla, jos lapa painaa 260 g ja muut lähtötiedot ovat samat. Ei tällaista juttua kyllä netistä löydy, paitsi täältä. Siis syytä suhtautua varauksellisesti, kuten nettijuttuihin yleensäkin :).

[Rauski1]

Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.

[4par]

PG kirjoitti: (5.2.2011 19:54:52)
F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N.

Ok, kokonaisvoima on annetuilla lähtöarvoilla 8,8 – 11 kN. Tästä ei syntyne suurempaa vääntöä. Minua kuitenkin kovasti kiinnostaa mistä/miten saadaan aikaiseksi vaikkapa 10% ulkoinen voima, eli siis 880 – 1100 N?

[PG]

Innostuin spekulaoimaan Domenic Mazzan lyönnillä, mailanpään nopeus 145 mph, pallon lähtönopeus 214 mph. Täysin hyödytöntä puuhastelua, onhan mallini testattu vasta yhdellä käytännön kokeella, eikä mitään näyttöä sen paikkansapitävyydestä ole. Ei siis kannattaisi, mutta lauantai-illan hupiohjelmaksi juuri ja juuri menettelee. Spekuloin aluksi, että mailan lavan massa = 200 g ja kontaktiaika = 0,0004 s. Smasch factor lyönnissä oli 1,475. Mailan varren kautta lapaan välittyvä voima = F ja sen aiheuttama nopeuden lisäys = vF. Mailanpään nopeuden putoaminen = p. Tuloksia:

F = 0, p = 34,0 %, COR =0.818, vF = 0
F= 10%, p = 30,5%, COR = 0,779, vF = 1,8 m/s
F = 20%, p = 27,1 %, COR = 0,744, vF = 3,6 m/S
F = 30%, p = 23,8 %, COR = 0,716, vF = 5,4 m/s

F- prosentit tarkoittavat ulkoisen voiman osuutta palloa kiihdyttävästä kokonaisvoimasta. Kun voima kasvaa, niin pudotusprosentit pienenevät. Tässä, kun t = 0,0004 s, kok. voima on 11000 N. Laskin myös kontaktiajalla t = 0,0005 s. Yllätys oli, että tulokset olivat täsmälleen sama näillä F- prosenteilla. Kokonaisvoima oli tietenkin pienempi, nyt 8800 N. Yllätys ei ollut se, että jos F = 0, niin vF = 0. Eli jos ulkoista voimaa ei ole, ei kontaktiajalla ole merkitystä. Se on ainakin minulle itsestään selvä asia voiman ja vastavoiman lain perusteella.

Lavan massana oli myös 175 g. Silloin F=10%, p = 34,9 %, COR = 0,824, F = 30%, p = 27,1, COR = 0,745

Samaan tulokseen (145 mph/214 mph) päästään siis monella eri tavalla, jos malliini on uskomista. Mutta eihän kukaan siihen usko.

Fukke, palaan asiaan vasta huomenna.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (5.2.2011 11:07:24)
Kopioin Wikipediasta ” Liikemäärän säilymislaki on kestänyt erinomaisesti testausta ja sen soveltaminen johti neutriinon löytämiseen”. Liikemäärän säilymisen laki on suora seuraus voiman ja vastavoiman laista. Tarkasteluni ei kuitenkaan perustu tämän lain pohjalle. Se perustuu kaikessa yksinkertaisuudessaan suoraan voiman ja vastavoiman lakiin. Tätä lakia ei ole vielä tähän mennessä kukaan pystynyt kumoamaan.

Liikemäärän säilymisen lakiin perustuvissa kahden kappaleen törmäyslaskelmissa oletuksena on, että osa kappaleiden yhteenlasketusta kineettisestä energiasta häviää törmäyksen aikana lämpöenergiaksi ym.

Mutta voisitko auttaa minua tarkastelemaan asiaa sellaistesta näkökulmasta, jossa pyritään määrittämään paikaltaan liikkeeseen saatettavan kappaleen saaman liike-energian, kun tiedetään kappaleen alkunopeus ja siihen osumassa tietyn aikaa vaikuttava voima.

Aiemmin täällä muistelin liike-energian olevan mv + at(2), joka ei ollut ihan näin, mutta samat muuttujat, jotka voitaisiin päätellä seuraavasti:

m = pallon massa
v = pallon saama lähtönopeus, joka on siis se nopeus jolla mailanpää ja pallo liikkuvat ollessa kiinni toisissaan. Mittauksissa voidaan havaita, että palloon puristimisen aikana mailanpään nopeus hidastuu tietylle tasolle, jossa se taas pysyy kohtuullisen vakaasti ainakin laskelmien tarpeitva vaativan ajan.

t = aika, jonka verran kiihtyvyys/hidastuvuus vaikuttaa, siis kuinka kauan pallon ja mailanpään katsotaan olevan kiinni toisissaan. Tämä on hiukan tulkinnanvarainen arvo, sillä puristuminen muuttaa pallon massakeskipistettä, mistä johtuen voi tulla kinaa. Selvää kuitenkin on, että pallo ja mailanpää ovat jonkin aikaan kiinni toisissaan.

a = kiihtyvyys/hidastuvuus sen aikaa, kun pallo ja mailanpää ovat kiinni toisissaan. Tähän pelaaja voi vaikuttaa varren välityksellä kaavalla a = F/m, jossa m on mailanpään ja pallon yhteinen massa ja F on voima, jolla yhteistä massaa tuetaan varren kautta.

Jostain syystä en taas löydä tuota kaavaa, mutta olen joskus tämän asian itselleni uskottavasti järkeillyt ja mielestäni se auttaa golfiin tosi paljon, koska sen avulla voi ymmärtää osuman luonteen sekä lyönnin että välineiden kehittämisen näkökulmasta. Oleellista ei kuitenkaan ole se, mikä eksakti arvo tästä saadaan laskemalla vaan se, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja niiden suhteet ovat kyllä aika selvästi pääteltävissä.

Jos kerrot/tarkennat tuon kaavan, lupaan hiillostaa ts:ää antamaan sinulle mittaustuloksia.

[Pekka Pelimies]

PG kirjoitti: (5.2.2011 13:27:50)

ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
Katokaa tätä ja miettikää

Tällä tekniikalla syntyy siis suuri mailanpään nopeus. Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös iso. Sen tähden pallo saa varmasti myös suuren lähtönopeuden.

Selkeesti näyttäis, että ranteiden releasesta tulee tosi paljon tehoja tohon osumaan.

[PG]

PG kirjoitti: (5.2.2011 13:27:50)

ts kirjoitti: (5.2.2011 12:49:34)
Katokaa tätä ja miettikää

Tällä tekniikalla syntyy siis suuri mailanpään nopeus. Kuvan perusteella voisi uskoa, että pelaajan käsien, hartioiden ja lantion liikemäärä on osumahetkellä suuri. Siitä lapaan välittyvä osa on todennäköisesti myös iso. Sen tähden pallo saa varmasti myös suuren lähtönopeuden.

Korjasin tekstiäni vähän. Tuota tarkoitin.