Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

Jake2 kirjoitti: (5.2.2011 23:29:01)
Ainakin yksi asian jota en ymmärrä tässä keskustelussa liittyen malanpään hidastumiseen osumassa ja sen estämisessä:

Miksi kaikilla hyvilla pelaajilla hyvistä lyönneistä mitatut smash factor luvut ovat n. 1.48 +/-1%?
Oli ne sitten mailanpään nopeuksiltaan 95mph LPGA tai 110mph PGA tai 140mph LD porukkaa?
Erot esim LPGA ja PGA:n välillä voi selittää aika hyvin naisten käyttämillä isommilla lofteilla.

Kappaleen 1 törmätessä paikallaan olevaan kappaleeseen 2, on ideaalinen smash factor = 2m1/(m1+m2). Jos m1 = 204 g ja m2 = 46 g, niin suurin mahdollinen smash factor = 2*204 g/250 g = 1,632. Smash factor riippuu tässä tapauksessa siis pelkästään massoista, ei törmäysnopeudesta. Olisiko lavan massa suurin smash factor- tekijä hyvien pelaajien golflyönnissäkin, vaikka kpl 1:ssä onkin varsi? Tuskin LPGA, PGA ja LD- porukan mailanpäiden painot paljon toisistaan eroavat, vai eroavatko?

[PG]

Mittaako 4D pallon lähtökulman vai laskeeko se sen käytetyn mailan perusteella (vai ilmoittaako se sitä lainkaan)?

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (6.2.2011 19:06:38)

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 18:19:06)
E = mv + 1/2 m (at)2.

E = mv + 1/2 F2 t2 / m

Teeriaho on ollut taas päissään,kun tollaista on mennyt kirjoittamaan ;). Eli tuo mv ei nyt sovi kuvioihin ollenkaan. Se on liikemäärä,siksi ajattelin, että liikemäärän lauseketta haetaan. Tuo toinen termi kummassakin yhtälössä on oikein, mikäli energiasta on kyse. Siis

E = 1/2mv^2 + 1/2m(at)^2
E = 1/2mv^2 + 1/2(Ft)^2/m
tai
p = mv + Ft
p = mv + mat

Mutta paljon tuli muuta tietoa, joka toivottavasti… ääsh tarkoitan varmasti pitää kutinsa 🙂

Ei ollut Teeriaho päissään, vaan minä yhdistin nuo kaksi vaikutinta sekoittamalla liike-energian ja liikemäärän keskenään, siis mv onkin 1/2mv^2. Arvot muuttuvat, mutta korrelaatio säilyy.
Kiitos tarkkaavaisuudestasi.

[fukke diise saisse]

4par kirjoitti: (6.2.2011 19:21:26)

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
…jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

Mun mielestä olet päätellyt oikein. Kitkan vaikutus tekee pienen lisämausteen lentokaareen, mutta se edellyttää tukea (kiihtyvyyttä). Riittävässä määrin vaikuttaessan tämä lisämauste näkyy matalammin alkavana ja lopussa plaaniin nousevana lentokaarena ja kun siihen vielä laitetaan tsekki päälle, niin kadehtijoita riittää.

[ts]

4par kirjoitti: (6.2.2011 19:21:26)

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
…jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

Voi ja ei voi. Tukivoima ei tunnista horisontin tasoa ja on riippuvainen vain pelaajan vartalon nivelpisteiden sijainnista.

[4par]

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 19:05:58)
…jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

Voisiko olla niin, että mailanpäätä tukeva voima vaikuttaa swingigeometriaan siten, että AoA suuntautuu enemmän alaspäin? Tukivoima (kiihdyttävä voima) voi myös pienentää tehollista loftia. Molemmissa tapauksissa on tuloksena matalampi kaari. Kitkalla ei tässä yhtälössä ole roolia. Edellyttäen tietenkin, että sitä on ’riittävästi’.

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 18:19:06)
E = mv + 1/2 m (at)2.

E = mv + 1/2 F2 t2 / m

Teeriaho on ollut taas päissään,kun tollaista on mennyt kirjoittamaan ;). Eli tuo mv ei nyt sovi kuvioihin ollenkaan. Se on liikemäärä,siksi ajattelin, että liikemäärän lauseketta haetaan. Tuo toinen termi kummassakin yhtälössä on oikein, mikäli energiasta on kyse. Siis

E = 1/2mv^2 + 1/2m(at)^2
E = 1/2mv^2 + 1/2(Ft)^2/m
tai
p = mv + Ft
p = mv + mat

Mutta paljon tuli muuta tietoa, joka toivottavasti… ääsh tarkoitan varmasti pitää kutinsa 🙂

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)
Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

En osaa sanoa, mutta voisin ehkä ymmärtää laskutoimituksen.

Sen kuitenkin tiedän, että jos varteen vaikuttaa osuman aikana mailapäätä tukeva voima, osumapinnan kitkan merkitys korostuu ja pallo lähtee matalampaan kaaren kuin muuten.

[PG]

4par kirjoitti: (6.2.2011 18:11:44)

PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

Jospa minä kiilaan väliin:
pallon lähtökulma = -.0065 * a^2 + .9415 * a (a= mailan todellinen loft)
tässä muutamia valmiiksi laskettuja arvoja:
10 – 8.8
13 – 11.2
16 – 13.4
19 – 15.6
22 – 17.6
25 – 19.5
28 – 21.3
31 – 22.9

Kiitos 4par taas kerran. Tämä muuttaa sen voiman F = 730 N kyllä aivan muuksi. Siitä myöhemmin.

[B]

ts kirjoitti: (6.2.2011 17:16:37)

B kirjoitti: (6.2.2011 14:18:02)
Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛

Käsinopeuden maksimin ajoittumiselle tiettyy vaiheeseen swingiä löytyy selitys, kun miettii (tietää) mihin suuntaan ne silloin oikeesti liikkuvat. Samoin osasyy niiden vauhdin putoamiseen löytyy vartalon asennosta / asemasta tuossa vaiheessa ja ympyrän geometrian tarkasteluun.

Samalla löytyy selitys siihen, miksi paremmat pelaajat jalkatyöllään saavat tuon nopeuden säilymään paremmin, kuten myös siihen, miksi se nopeushuippu on myöhemmin.

Osaat joskus esittää asiat minuakin hämärämmin. Ja se on taito! 🙂 No, pelkään, että saatamme olla monessa asiassa samoilla jäljillä, etten sanoisi pathilla 😀

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
Energiatarkastelut ovat tietenkin aina paikallaan. Itse tuossa laskeskelin, että jos mailanpäällä on vauhtia juuri ennen osumaa 100 mph, niin 200 g painavan lavan liike-energia on 200 J, varrella voisi olla 20 J ja käsillä esim. 400 J. Pieni osa varren ja käsien ja muunkin kropan liike-energiasta päätyy pallollekin. Kuinka suuri määrä? Se selviäisi, jos tietäisi kuinka suuri voima varren kautta osumaan välittyy.

Energiatarkastelut ovat minustakin aina paikallaan, mutta jos varren kautta välittyvää voimaa ei voida vedenpitävästi laskea, se ei kuitenkaan estä asian lähempää tarkastelua, koska nurkan takana voi olla mielenkiintoista.

Löysin muuten sen kaavan Teeriahon mekaniikka 3:sta

Pallon saama liike-energia osumassa E = mv + 1/2 m (at)2. Kun tiedetään että F = ma, niin voimme johtaa kaavan

E = mv + 1/2 F2 t2 / m

Me ei varmuudella tiedetä, kuinka suuri F golflyönnissä F on ja kenen lyönnissä sitä on ja kenen lyönnissä sitä ei ole. Oletetaan, kuitenkin että F vaikuttaa ajan t ja se lisää jonkin verran pallon saamaa liike-energiaa.

Niillä pelaajilla, joilla se vaikuttaa, se vaikuttaa kahdella tavoin. Voima voidaan jakaa kahteen komponenttiin, se joka kulkee pallon keskipisteen kautta ja pyrkii saamaan pallon liikkeeseen. Toinen komponentti on lavan osumapinnan suuntainen ja pyrkii saattamaan pallon pyörimään. Pallon pyörintävaikutus riippuu myös siitä, mikä on lavan kulma, pallon ja lavan pintojen aikaansaama kitkakerroin, johon puolestaan vaikuttaa pallon pintamateriaali, urat, karheus, jne.

Toinen pallon pyörintäliike-energiaan vaikuttava tekijä tulee siitä, että mailanpään ja pallon törmätessä näiden massakeskipisteet eivät ole samalla liikevektorilla, joten siitä syntyy momentti, joka saa aikaan spinniä.

Spinni eli pallon pyörinnän liike-energia tulee osittain mailanpään nopeudesta ja osittain varren kautta välittyvästä tukivoimasta. Toisaalta tiedetään, että jollain pelaajilla lyöntiin tulee spinniä ja joillekin ei.

Jotkut pelaajat eivät saa spinniä yhtään millään konstilla, vaikka lyövät kuinka kovaa ja pelaavat balatapalloilla, puhtailla ja uusilla urilla jne. Heille on ominaista, että ainoa spinniä olennaisesti lisäävä tekijä on saada massakeskipisteet osumassa mahdollisimman etäälle toisistaan, esim. lyömällä alapainotteisella wedgellä tiin päältä, jolloin osuma tulee lavan yläreunaan. Heidän lyönnissään ei kitkakertoimella ole mitään merkitystä, koska voima F on nolla, niin silloin myös spinniä lisäävä vaikutus on nolla.

Toisaalta hyvät svingaajat saavat spinniä vaikka rangepalloon. Heidän spinninsä syntyy kahdesta tekijästä: mailanpään ja pallon massakeskipisteiden poikkeamasta JA osumaa varren kautta tukevasta voimasta F.

Olen aikaisemminkin sanonut, että putista draiviin saakka ihmisen lyönnillä on tietty luonne, joka perustuu minkä tahansa kepin heilauttamiseksi omaksuttuihin lihaskäskytyksiin.

Voiman F välittäminen vartalon kierrosta palloon ei ole helppoa, sen parantaminen vaatii sitä, että pelaajat harjoittelevat positiivisessa luupissa, jossa voima tuotetaan alavartalosta ja välitetään ylävartalon ja käsien kautta. Positiivisessa luupissa on yleensä nuori kasvava pelaaja, joka saa lyöntiin pituutta kasvun myötä eikä hairahdu hakemaan sitä väärästä paikasta.

Sen sijaan lähes jokainen täysi-ikäinen pelaaja on negatiivisessa luupissa, joka passivoi jalkoja ja aktivoi käsiä. Sieltä saa myös petollisesti voimakkaan tunteen lyöntiin.

Oleellista ei liene se, mitä voimalla F saavutetaan pallon lähtönopeuden kannalta. Lyhyessä juoksussa menetetään ehkäpä 5% (eikä sitäkään, jos oikeita lihaksia harjoitetaan riittävän kauan), joten rangella jokainen pelaaja valitsee aina kahdesta key-ajatuksesta sen, jolla pallo menee pidemmälle juuri sillä hetkellä. Se on petollista se vie negatiiviseen luuppiin.

Tukivoimalla menetetään siis hieman mittaa, mutta sillä saavutetaan draiveissa parempi liikkeen suuntavakaus (huonotkaan osumat eivät rankaise paljon), sillä saavutetaan pitkillä raudoilla krispi osuma (käsien passivointi pitää mailanpään alakuolokohdan edempänä), sillä saavutetaan spinniä lähipeliin.

Kaikki nämä elementit ovat huippupelaajan lyönnissä ja puuttuvat klubipelaajilta. Tätä ei voi selittää millään muulla järkeenkäyvällä tavalla kuin tukivoiman F olemassaololla tai puuttumisella. Se erottaa pelimiehen tuupparista ja jokaisen peliuraa havittelevan nuoren pitäisi ottaa se harjoittelun johtoajatukseksi. Se jälkeen voi keskittyä tutkimaan, miten vartalon liike-energia saadaan välittymään monta kertaa aiemmin kuvaamaani ketjua (3-vartine heiluri) pitkin lapaan.
Mutta se on jo toinen tarina.

[4par]

Piti vielä lisätä, että lähtökulmaan vaikuttaa myös suoraan omalla arvollaan AoA

[4par]

PG kirjoitti: (6.2.2011 17:50:12)Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

Jospa minä kiilaan väliin:

pallon lähtökulma = -.0065 * a^2 + .9415 * a (a= mailan todellinen loft)

tässä muutamia valmiiksi laskettuja arvoja:
10 – 8.8
13 – 11.2
16 – 13.4
19 – 15.6
22 – 17.6
25 – 19.5
28 – 21.3
31 – 22.9

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2011 17:01:53)

PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.

Siisa kappale lähtee paikaltaan liikkeelle tietyllä alkunopeudella ja siihen vaikuttaa vielä tietyn aikaa tietyn suuruinen voima. Tarkoitatko, että tuon voiman vaikutusajan jälkeen kappaleen saamaa liikemäärä ei voi laskea?

Ahaa. Eli kappaleeseen, jonka alkunopeus hetkellä t = 0 on v, vaikuttaa voima F ajan t. Mikä on liikemäärä? Tämä on kyllä helppo laskea. Liikemäärä p = mv + Ft. Siitä varmaan oli kysymys, eikä energiasta.

Näissä omissa laskelmissani olen aina lähtenyt siitä, että jos kappale on paikallaan, niin sen nopeus hetkellä t =0 on nolla ja vasta sitten jotain muuta. Siksi en ymmärtänyt ollenkaan. Mutta ok, näinkin voidaan ajatella.

Osaatko puolestasi sanoa, mihin suuntaan pallo lähtee vaakasuuntaan nähden, jos sen loft tunnetaan. Esim. jos loft = 29 astetta, niin mikä on lähtökulma?

[ts]

B kirjoitti: (6.2.2011 14:18:02)
Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛

Käsinopeuden maksimin ajoittumiselle tiettyy vaiheeseen swingiä löytyy selitys, kun miettii (tietää) mihin suuntaan ne silloin oikeesti liikkuvat. Samoin osasyy niiden vauhdin putoamiseen löytyy vartalon asennosta / asemasta tuossa vaiheessa ja ympyrän geometrian tarkasteluun.

Samalla löytyy selitys siihen, miksi paremmat pelaajat jalkatyöllään saavat tuon nopeuden säilymään paremmin, kuten myös siihen, miksi se nopeushuippu on myöhemmin.

[fukke diise saisse]

PG kirjoitti: (6.2.2011 13:50:05)
Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.

Siisa kappale lähtee paikaltaan liikkeelle tietyllä alkunopeudella ja siihen vaikuttaa vielä tietyn aikaa tietyn suuruinen voima. Tarkoitatko, että tuon voiman vaikutusajan jälkeen kappaleen saamaa liikemäärä ei voi laskea?

[B]

Nyt tarkemmin kun luin viestiäsi, epäilen, että voimme hakea ratkaisua aika eri teitä. Kerrot sitten muille salaa, kun aika on kypsä. Pärjään kyllä omillani. 😛

[B]

Kysyin jo. ;-D

[ts]

B kirjoitti: (6.2.2011 12:10:59)
[
Kehtaatko avata. Saattaa olla, että olemme tulleet samaan lopputulokseen. Ei sitä koskaan tiedä 🙂

Varmaan paras kun kysyt herra Newtonilta 😉

[PG]

fukke diise saisse kirjoitti: (5.2.2011 17:46:17)
1) Liikemäärän säilymisen lakiin perustuvissa kahden kappaleen törmäyslaskelmissa oletuksena on, että osa kappaleiden yhteenlasketusta kineettisestä energiasta häviää törmäyksen aikana lämpöenergiaksi ym.

2) Mutta voisitko auttaa minua tarkastelemaan asiaa sellaistesta näkökulmasta, jossa pyritään määrittämään paikaltaan liikkeeseen saatettavan kappaleen saaman liike-energian, kun tiedetään kappaleen alkunopeus ja siihen osumassa tietyn aikaa vaikuttava voima.

3) Aiemmin täällä muistelin liike-energian olevan mv + at(2), joka ei ollut ihan näin, mutta samat muuttujat, jotka voitaisiin päätellä seuraavasti:

m = pallon massa
4) v = pallon saama lähtönopeus, joka on siis se nopeus jolla mailanpää ja pallo liikkuvat ollessa kiinni toisissaan. Mittauksissa voidaan havaita, että palloon puristimisen aikana mailanpään nopeus hidastuu tietylle tasolle, jossa se taas pysyy kohtuullisen vakaasti ainakin laskelmien tarpeitva vaativan ajan.

t = aika, jonka verran kiihtyvyys/hidastuvuus vaikuttaa, siis kuinka kauan pallon ja mailanpään katsotaan olevan kiinni toisissaan. Tämä on hiukan tulkinnanvarainen arvo, sillä puristuminen muuttaa pallon massakeskipistettä, mistä johtuen voi tulla kinaa. Selvää kuitenkin on, että pallo ja mailanpää ovat jonkin aikaan kiinni toisissaan.

5) a = kiihtyvyys/hidastuvuus sen aikaa, kun pallo ja mailanpää ovat kiinni toisissaan. Tähän pelaaja voi vaikuttaa varren välityksellä kaavalla a = F/m, jossa m on mailanpään ja pallon yhteinen massa ja F on voima, jolla yhteistä massaa tuetaan varren kautta.

Jostain syystä en taas löydä tuota kaavaa, mutta olen joskus tämän asian itselleni uskottavasti järkeillyt ja mielestäni se auttaa golfiin tosi paljon, koska sen avulla voi ymmärtää osuman luonteen sekä lyönnin että välineiden kehittämisen näkökulmasta. Oleellista ei kuitenkaan ole se, mikä eksakti arvo tästä saadaan laskemalla vaan se, mitkä asiat siihen vaikuttavat ja niiden suhteet ovat kyllä aika selvästi pääteltävissä.

Jos kerrot/tarkennat tuon kaavan, lupaan hiillostaa ts:ää antamaan sinulle mittaustuloksia.

Fukke, ehkä aavistan mitä ajat takaa, mutta en kuitenkaan pääse täysin siihen sisälle. Tuota virkettä 2) en oikein ymmärrä. Onko siinä yhdestä vai kahdesta kappaleesta kyse? Virkkeessä 3) mv + at(2) on todellakin vajavainen energian lauseke, mv viittaa liikemäärään, at on myös liikemäärä, jos se kerrotaan m:llä. (2) ehkä tarkoittaa kaavaa (2)? Eli lauseke mv + at(2) ei avannut silmiäni tarkoitusperästäsi, vaikka kuumeisesti (flunssaakin) yritin päästä siihen sisään. Jonkin verran liikemäärän suuntaan se osoittaa. Väite1) ei ole oikein. Liikemäärän säilymisen oletuksena ei ole energian häviäminen, vaikka käytännössä niin tapahtuu. Jos lavan ja pallon pinta käsitellään räjähtävällä aineella, niin törmäyksen jälkeen pallolla ja lavalla voi olla enemmän liike-energiaa, kuin ennen törmäystä. Yhteinen liikemäärä säilyy silti. Oikea tapa käsitellä yhteentörmäystä on käsitellä liikemääriä. Ulkoisen voiman mukana olo tarkoittaa, että säilymislakia ei voi soveltaa, mutta voiman ja vastavoiman laki pätee aina. Erikoistapauksena sen soveltamisessa tupsahti säilymislakikin esiin. Virkkeet 4) ja 5) tarkoittavat sitä, että lapa ja pallo ovat toisiinsa kiinni tarrautuneina ja niitä pitää käsitellä yhtenä massana. Näin voidaan tietenkin ajatella, mutta ongelmia syntyy varsinkin kiihtyvyystarkastelussa, kun lapa hidastuu ja pallo kiihtyy. Tuntuu siltä, että en voi auttaa sinua tässä asiassa. Toivottavasti joku muu voi sen tehdä, sorry.

Energiatarkastelut ovat tietenkin aina paikallaan. Itse tuossa laskeskelin, että jos mailanpäällä on vauhtia juuri ennen osumaa 100 mph, niin 200 g painavan lavan liike-energia on 200 J, varrella voisi olla 20 J ja käsillä esim. 400 J. Pieni osa varren ja käsien ja muunkin kropan liike-energiasta päätyy pallollekin. Kuinka suuri määrä? Se selviäisi, jos tietäisi kuinka suuri voima varren kautta osumaan välittyy.

[B]

ts kirjoitti: (6.2.2011 11:46:12)

Rauski kirjoitti: (5.2.2011 21:13:19)
Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.

Luin ties kuinka monennen kerran tuon Rauskin postaaman tutkimuksen, mutta vasta kirjoitukseni 4Parille räväytti silmät auki. Olen tuossa ihmetellyt montaa kohtaa aikaisemmin, mutta nyt tutkimus rävähti auki kristallinkirkkaana. Hienointa tuossa on se, että tajusin nyt miksi noin tapahtuu. Siis senkin, mitä nuo tutkijat eivät ole oivaltaneet ja esiin tuoneet!

Se on samalla selitys sille miksi käsinopeus saavuttaa huippunsa jo niin paljon ennen osumaa ja selitys sille, miksi paremmat pelaajat pystyvät ylläpitämään tuon käsinopeuden paremmin. Ja kaiken lisäksi istuu täydellisesti aiemmin esittämiini swinginäkemyksiin.

Kehtaatko avata. Saattaa olla, että olemme tulleet samaan lopputulokseen. Ei sitä koskaan tiedä 🙂

[B]

4par kirjoitti: (6.2.2011 11:29:03)

ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.

Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.

Uskon ymmärtäneeni molempien viestin. En näe ristiriitaa niiden välillä (viestien sisällön).

[ts]

Rauski kirjoitti: (5.2.2011 21:13:19)
Olisko tuosta mitään apua, lähestyminen asiaan on nimenomaan energiatarkastelu ja mikä kehon osa tai maila vaikuttaa mihinkin ja kuinka paljon. Tuossa linkki.

Luin ties kuinka monennen kerran tuon Rauskin postaaman tutkimuksen, mutta vasta kirjoitukseni 4Parille räväytti silmät auki. Olen tuossa ihmetellyt montaa kohtaa aikaisemmin, mutta nyt tutkimus rävähti auki kristallinkirkkaana. Hienointa tuossa on se, että tajusin nyt miksi noin tapahtuu. Siis senkin, mitä nuo tutkijat eivät ole oivaltaneet ja esiin tuoneet!

Se on samalla selitys sille miksi käsinopeus saavuttaa huippunsa jo niin paljon ennen osumaa ja selitys sille, miksi paremmat pelaajat pystyvät ylläpitämään tuon käsinopeuden paremmin. Ja kaiken lisäksi istuu täydellisesti aiemmin esittämiini swinginäkemyksiin.

[ts]

4par kirjoitti: (6.2.2011 11:29:03)

ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.

Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.

Ei se tuohon kohtaan mitään muutosta tuo. Edelleen gripissä on kaksi päätä ja ymmärrys siitä ja sen hyödyntämisestä johtaa kahteen täysin erilaiseen vääntömomenttiin lavan suhteen.

[4par]

ts kirjoitti: (6.2.2011 10:46:58)Kovin jää lukijalle ymmärtämättömäksi tuokin kirjoitus.

Pahoittelen. Kirjoitukseni ovat ehkä enemmän suunnattu teknisesti orientoituneille lukijoille. Perustietämys fysikasta ja mekaniikasta auttanee myös yhteisen kielen löytämisessä.