Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[mesikämmen]

ts kirjoitti: (14.4.2011 9:27:44)

mesikämmen kirjoitti: (13.4.2011 23:40:08)
isi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂

Nyt täytyy taas sohasita, mutta kineettisiä sekvenssejä näyttää vahvasti olevan kahta laatua. Se, että joku taho on sivuuttanut niistä toiset, ei tee niitä käyttökelvottomiksi. Osin voi olla eroa myös mittaustavasta johtuen ja onkin, mutta sekään ei poista tuota kahtiajakaumaa.

On siis pelaajia jotka vapauttavat ulkokehän sisäkehän hidastuvuuden kautta ja pelaajia, jotka kiihdyttävät sisäkehää osumaan. Molemmista löytyy hyviä pallonlyöjiä, mutta vain toisesta puhutaan, koska se on kaupallisesti helpompaa.

Jos kerkiät poikkeemaan joskus niin kerron lisää.

Väitätkö ettei olekkaan vain yhtä ja tieyttyä oikeaa tapaa 🙂
Tuleeko pelaaja esimerkkejä mieleen, Kaymer?

[ts]

mesikämmen kirjoitti: (13.4.2011 23:40:08)
isi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂

Nyt täytyy taas sohasita, mutta kineettisiä sekvenssejä näyttää vahvasti olevan kahta laatua. Se, että joku taho on sivuuttanut niistä toiset, ei tee niitä käyttökelvottomiksi. Osin voi olla eroa myös mittaustavasta johtuen ja onkin, mutta sekään ei poista tuota kahtiajakaumaa.

On siis pelaajia jotka vapauttavat ulkokehän sisäkehän hidastuvuuden kautta ja pelaajia, jotka kiihdyttävät sisäkehää osumaan. Molemmista löytyy hyviä pallonlyöjiä, mutta vain toisesta puhutaan, koska se on kaupallisesti helpompaa.

Jos kerkiät poikkeemaan joskus niin kerron lisää.

[Lipulle]

mesikämmen kirjoitti: (14.4.2011 1:03:17)

Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)

HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.

Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.

Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?

Eräs lähestymistapa ylläolevaan

Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).

Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.

Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.

Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.

Loppuasento on golfswingin aliarvostetuimpia asioita tuuppareiden kesken. Kysymykseesi vastaus on kyllä ja ei.. Osumisen jälkeisillä mailan lavan liikkeillä ei ole vaikutusta pallon lentoon. Mutta tietyn loppuasennon hakeminen muuttaa sitä aikaisempia tapahtumia dsw: ssä. Eli eri tavoite, eri tapa sen toteutttamiseen..

Näin on tai sitten ei.

Onko nykyopetuksessa hylätty ns. saaton merkitys lyönnin lopputulemassa?

Useissa pallopeleissä kuitenkin sana ’saattaminen tai saatto’ esiintyy tai on esiintynyt.

Niin tai näin, mieleenpainuvin opetus oli jokunen vuosi sitten, kun lyötiin leirillä kundien kaa lobareita ja muita ’kikkalyöntejä’, niin Jusa (PGA kunniajäsen) nykäisi erilleen ja vei puttiviheriölle ilmoittaen:

’Älä kuluta aikaa lobeihin, vaan keskitytään tasan tarkkaan putteristroken osumaan ja liikkeeseen kohdelinjan suuntaisesti’.

Klassinen Keep It Simple Stupid- juttu yllä, mutta paljonko putterin lavan (perusputteri -ei leuka/napa) nopeus hidastuu osumassa?

Tarvitaanko tukivoimaa – ponnistusta – lihaskäskytystä – henkimaailmaa tms?

Kyseessä pelin osa- alue, jossa riittää tutkimista ehkä jopa maailman tappiin:)

[mesikämmen]

Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)

HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.

Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.

Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?

Eräs lähestymistapa ylläolevaan

Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).

Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.

Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.

Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.

Loppuasento on golfswingin aliarvostetuimpia asioita tuuppareiden kesken. Kysymykseesi vastaus on kyllä ja ei.. Osumisen jälkeisillä mailan lavan liikkeillä ei ole vaikutusta pallon lentoon. Mutta tietyn loppuasennon hakeminen muuttaa sitä aikaisempia tapahtumia dsw: ssä. Eli eri tavoite, eri tapa sen toteutttamiseen..

[Lipulle]

HOF Prototype kirjoitti: (13.1.2011 12:55:15)
Voi olla vanha aihe,mut en löytänyt…..
Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys lyöntipituuteen (nousukulman ja kierteen lisäksi tietty).Oisko ts tutkinut/selvittänyt tällaista koskaan? Toki kaikki kommentit tervetulleita.

Joo, uskotaan, uskotaan ja vielä kerran uskotaan tosiasia – mailanpää hidastuu osumahetkellä.

Pallon ollessa kosketuksessa lapaan 0,xxx- millisekuntia (anteeksi ei tieteellinen faktoihin tai mittauksiin perustuva luku), niin onko mahdollista vaikuttaa pallon lentokaareen tietoisen loppuasennon hakemisen kautta tuon lavan ja pallon kosketushetken aikana?

Eräs lähestymistapa ylläolevaan

Kunnioitettava määrä viisasta pohdiskelua on tullut ja pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).

Meillä kotosuomessa kausi on valitettavan lyhyt; että en näe aihetta implementoida useiden kaavojen tuomaa tietoa osaksi harjoittelua.

Jäävät osastolle ’nice to know’ tapauksessani, mutta hienoa työtä PG olet tehnyt ja varmasti useille pelaajille on ollut oiva lisäys tietomäärään ja sitä kautta myös oman pelin kehittämiseen.

Ja kiitokset myös muille argumentoijille – pidetään kukin tahollaan mukava golfkausi 2011.

[mesikämmen]

PG kirjoitti: (13.4.2011 22:22:59)
Animaation uudelleen arviointi: Mailanpään nopeus putoaa arviolta noin 30%. Uusi arvio saadaan ekstrapoloimalla ruskeaa käppyrää ja ottamalla huomioon myös grippipään nopeuden vaikutus mailanpään nopeuteen (se jäi edellisestä arviosta pois ). Grippipään nopeudesta johtuen yli 45% muuttuu lähes 40%:ksi. Aivan liian iso sekin.

Pystytkö tekemään nopeita laskelmia mikä mailanpään nopeuden putoaminen voisi olla mikä käsien suurin kiihtyvyys olis linkkiin nähden ’paljon’ aikaisemmin vs. ’paljon’ myöhemmin, Eli mitä tapahtuu prosentuaalisesti jos kineettinen ketju ei olisikaan toteutettu ammattimaisella tasolla. Kysymykseni on epätarkka, joten tulkinnoillesi jää varaa 🙂

[PG]

Animaation uudelleen arviointi: Mailanpään nopeus putoaa arviolta noin 30%. Uusi arvio saadaan ekstrapoloimalla ruskeaa käppyrää ja ottamalla huomioon myös grippipään nopeuden vaikutus mailanpään nopeuteen (se jäi edellisestä arviosta pois ). Grippipään nopeudesta johtuen yli 45% muuttuu lähes 40%:ksi. Aivan liian iso sekin.

[PG]

duffeli kirjoitti: (13.4.2011 13:02:12)
Varren vibraatio aiheuttaneekin tuon loppuheilahduksen. Mutta jos lapa ohittaa kädet ja olisi niin sanotusti vapaassa lennossa, niin miten selität tuon nopean kiihtymisen osumahetken hidastumisen jälkeen?

Hyvä pohdinnan aihe. Selitän sen niin, että ruskea käppyrä kuvaa lähinnä varren kulmanopeutta, jota mailanpään nopeus todennäköisesti noudattaa melko hyvin ennen osumaa, mutta kontaktin jälkeen vasta noin 0,1 s kuluttua varren vibraation loputtua (kun rotaationopeus on vähän yli 1125 deg/s). Sen jälkeen kulmanopeus laskee lähes suoraviivaisesti. Jatkamalla tätä suoraa osuutta osumaan päin heilahtelujen läpi, saadaan arvio mailanpään nopeuden putoamisprosentille (sain noin 32%). Ei mailanpää tuollaiseen heilahtelukäppyrään taivu. Kulmanopeuden perusteella arvioiden mailanpään nopeus putoaisi silloin yli 45 % osumassa. Ei ole mahdollista. Mailanpäähän osuman jälkeen vaikuttava voima (olkoon vaikka tukivoima) ei tietenkään vaikuta enää millään tavalla pallon nopeuteen.

[duffeli]

Varren vibraatio aiheuttaneekin tuon loppuheilahduksen. Mutta jos lapa ohittaa kädet ja olisi niin sanotusti vapaassa lennossa, niin miten selität tuon nopean kiihtymisen osumahetken hidastumisen jälkeen?

[PG]

duffeli kirjoitti: (13.4.2011 11:32:22)
Tuossa ruskeassa käppyrässä taitaa näkyä se ilmiö, mistä aikaisemmin kehkeytyi kunnon väittely tukivoimasta. Lavan hidastuttua osumassa se kiihtyy voimakkaasti hetkellisesti uudelleen ja alkaa tämän jälkeen uudelleen hidastumaan tasaisesti. Käyrässä näkyy lisäksi pieni heilahdus, joka voi aiheutua varren edestakaisesta joustoliikkeestä. 4D käyrissä tätä ei näy. Johtuuko ero laitteiston mittatarkkuudesta vai ’pelimiesten’ suorituksista.

Ruskea käppyrä on mailan kulmanopeus. Tuossa heilahtelussa lienee kysymys varren vibraatiosta, jota en suoranaisesti yhdistäisi tukivoimaan.

[duffeli]

Tuossa ruskeassa käppyrässä taitaa näkyä se ilmiö, mistä aikaisemmin kehkeytyi kunnon väittely tukivoimasta. Lavan hidastuttua osumassa se kiihtyy voimakkaasti hetkellisesti uudelleen ja alkaa tämän jälkeen uudelleen hidastumaan tasaisesti. Käyrässä näkyy lisäksi pieni heilahdus, joka voi aiheutua varren edestakaisesta joustoliikkeestä. 4D käyrissä tätä ei näy. Johtuuko ero laitteiston mittatarkkuudesta vai ’pelimiesten’ suorituksista.

[PG]

Lipulle kirjoitti: (13.1.2011 20:14:36)
animaation

Tuossa animaatiossa mailan rotaationopeus osuman alussa on 2250 deg/s. Käsien nopeus on siten 39 m/s pienempi, kuin 1 m etäisyydellä käsistä oleva varren ja lavan liittymäkohdan nopeus samassa tasossa. Mailanpään radan kaarevuussäde osumahetkellä on noin 1,2 m. Lavan eri pisteiden nopeudet osumahetkellä riippuvat kyseisten pisteiden etäisyyksistä käsistä (grippiotteesta) sekä lavan omasta rotaatiosta. Varren taipumisesta aiheutuva rotaatio sisältyy mailan rotaatioon.

[ts]

Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 21:51:00)

ts kirjoitti: (11.4.2011 16:06:44)
Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näin

Mutta näyttäisi että se myös sulkeutuisi kun deloftautuu. Oletko miettinyt mahdollisuutta että tuo osuma olisi hieman kannan puolella ja ilmiö voisi johtua siitä?

Toki tuo voi johtua siitä enkä ole tuota edes kovin tarkkaan katsonut. Sattui vaan tulemaan ensimmäisenä vastaan kun noita esimerkkejä hain. Kyllä sieltä löytyy ihan aidosti aukeavakin lapoja kun aikansa selailee

[Jake2]

ts kirjoitti: (11.4.2011 16:06:44)
Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näin

Mutta näyttäisi että se myös sulkeutuisi kun deloftautuu. Oletko miettinyt mahdollisuutta että tuo osuma olisi hieman kannan puolella ja ilmiö voisi johtua siitä?

[duffeli]

Itselle selvisi ainakin se, että mikäli lyönti hakee tehonsa käsivarren heilautuksesta (TGM), ei homma mene vastaavalla tavalla. Tässä saattaisi olla syy miksei ukot tunnu olevan oikein samalla aaltopituudella.

[duffeli]

Selvisikö myös, että liikkeiden yhdistyessä sopivasti lapa liikkuu suoraviivaisesti kohti palloa.

[ts]

Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 15:41:45)

ts kirjoitti: (11.4.2011 12:21:35)

PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?

Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.

Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.

Tuohon liittyen yritin yöllä kysyä voiko tuossa lavan ylä- ja alapinta myös liikkua samalla nopeudella, kun itsestä tuntuisi että alapinnalla pitäisi olla suurempi nopeus kohteen suuntaan.

Muuten tuntuu selvältä että kädet voi olla menossa sisään ja ylös kun lapa on vielä menossa ulos ja alas.

Kyllä voivat, jos lapa deloftaantuu Esim näin

[Jake2]

ts kirjoitti: (11.4.2011 12:21:35)

PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?

Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.

Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.

Tuohon liittyen yritin yöllä kysyä voiko tuossa lavan ylä- ja alapinta myös liikkua samalla nopeudella, kun itsestä tuntuisi että alapinnalla pitäisi olla suurempi nopeus kohteen suuntaan.

Muuten tuntuu selvältä että kädet voi olla menossa sisään ja ylös kun lapa on vielä menossa ulos ja alas.

[ts]

PG kirjoitti: (11.4.2011 11:55:50)
[
Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa?

Nimenomaan sellainen ja liittyy ranteiden käyttöön, sekä lyönnin geometriaan, joka saattaa olla yllättävän kaukana yleisestä olettamuksesta.

Ja toisaan nopeuksiahan voi olla moneen suuntaan. Sekä kehällä olevaa absoluuttista nopeutta sekä esim pallon lähtösuuntaan tai kohteen suuntaan mitattua. Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama.

[PG]

ts kirjoitti: (10.4.2011 21:12:07)

PG kirjoitti: (10.4.2011 20:55:00)
Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?
h!

Koska sitä ei katsota videosta vaan 3D-scenestä.

Siitäkö näkee 0,24 mm eron?

ts: Tuota… semmonen tuli mieleen, että oletkos katsonut koskaan golmailaa.

En ole nähnyt golfmailaa koskaan luonnossa, mutta kerran näin sellaista käytettävän elokuvissa. Tosin minulla oli toinen silmä kiinni, mutta se riittää silti hyvin tässä asiassa.

ts: Mulla on aika monta sellaista, jossa lapa on aika isosti kulmassa varren kanssa. Se saattaa antaa vähän uutta mietittävää asiaan.

Juuri tuon varren ja lavan välisen kulman panin merkille. Se ei ollut 90 astetta.

ts: Kuten tietty sekin edelleen, että mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan.

Jo aiemmin kerroit sen, mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan. ts 8.4.2011 15:13: Laitteiston mittaaman nopeuden vektori lavasta taas on kulkutason mukainen ja hyvin lähellä absoluuttista nopeutta (eli vauhtia). Tuon virkkeen lopussa ei ole mitään tolkkua, mutta ymmärsin sen niin, että mailanpään kohteen suuntainen nopeuden skalaarikomponentti on hyvin lähellä nopeusvektorin suuntaista vauhtia. Siitä seuraa, että lapa ei voi mennä ulos kovin suuressa kulmassa. (Vaikka menisi, niin se ei ole oleellinen asia).

ts: Ai perskules nii.. meinas yks juttu unohtua. Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.

Kyllä, se on hyvin outoa. Kerropa, miten se temppu tehdään. Onko kyseessä taas sellainen kikka jota 99,9999% pelaajista eivät osaa? Normaalisti mailaa pidetään kädessä niin, että löipä sillä sisältä ulos tai ulkoa sisään, kädet edessä tai takana tai lähes miten vain, niin aina mailan kärki on kantaa etäämpänä otteesta, jolloin se kulkee kantaa kovemmin mailan pyörimisliikkeen takia. Pyörimisliike on väistämätön tosiasia, jos käsillä ja mailanpäällä on suuri nopeusero, tarkastellaanpa tilannetta melkeinpä missä suunnassa hyvänsä.

Toinenkin juttu taisi unohtua epäoleellisten detaljien sekamelskassa – se kuulalaakeri ranteessa…

[ts]

Jake2 kirjoitti: (11.4.2011 4:15:38)
Käyttäjille sitten kyllä annetaan yksinkertaistettuja tuloksia, esim vertical swing plane kulmana, vaikka tuskin se maila ihan tasossa liikkuu. Mutta mitä ne pelaajat sillä tason taipumisen tiedolla tekisivät, ja miten sen edes esittäisi?
.

Kohta se hauskuus oikeen alkaa kun ruvetaan planen tasosta puhumaan 🙂

Jaa nin että mitä tekisivät? Voisivat oppia oikeesti ymmärtämään mitäs siinä tapahtuu tuon yksinkertaistetun ja harhaanjohtavan mallin sijaan. Aika villiä nimittäin oivaltaa miten paljon ’planen’ kulma muuttuu dsw:n aikana. Jopa negatiivisesta positiiviseksi.

Mutta Trackmanin osalta siis ei ole tarkoitus väittää yhtään mitään, vaikkakin kyseenalaistaa asioita aina voi. On vaan kovin huvittavaa, kun todellisuudessa sen toiminnoista ei kukaan oikeesti tiedä yhtään mitään, mutta silmät kirkkaina selittävät niitä tuloksia maailman suurimpina totuuksina.

[MOD Q8]

ts kirjoitti: (10.4.2011 21:12:07)Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos. Kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.

Missä tasossa lavan liike on suoraviivaista tässä tilanteessa? Ylhäältä, DTL, edestä?

[Jake2]

ts kirjoitti: (6.4.2011 20:55:18)

PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)
Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?
Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….

Sinänsä uskon että menetelmällä pystyy mittamaan hyvinkin kappaleen eri kohtien nopeuksia, epäilys tosin on että driverin nupin kärjestä ei välttämättä saa parasta kaikua. Käyttäjille sitten kyllä annetaan yksinkertaistettuja tuloksia, esim vertical swing plane kulmana, vaikka tuskin se maila ihan tasossa liikkuu. Mutta mitä ne pelaajat sillä tason taipumisen tiedolla tekisivät, ja miten sen edes esittäisi?
Trackmani julkaisemat tulokset kai ovat jostain kohtaa ennen osumaa, ei osuman läpi (vaikka vsp:stä en kyllä tiedä mistä kohtaa ja kuinka monella pisteellä sen laskevat).

Jos yritetään fysiikan avulla laskea lavan liikettä läpi osuman, niin pitäisikö huomioida myös osuman aiheuttama voima, ei pelkkä pelaajan tekeminen? Liikkuuko lapa samalla tavalla suhteessa käsiin harkkaswingissä kuin osuessa palloon? Varsikin varmaan vaikuittaa eri tavalla noissa tapauksissa. Joka tapauksessa käsiä ja mailaa ei voi ajatella olevan menossa ollenkaan samassa kulmassa kaarella, vaan kädet menevät edellä ja lapa tulee perässä ja silloin kädet menevät jo sisään kun lapa on vielä menossa ulos (siis erittäin yksinkertaisetettuna vaikka päältä katsottuna). Pystysuunnassa kädet tietysti menevät jo ylös kun lapa on vielä menossa alas. Lapa lopulta sitten olla deloftattuna vaikka se on menossa jo ylös.

Mulla meneen kyllä ajatus sekaisin ts:n kommenteista kun ei selviä tarkoitetaanko että se lapa aukeaa suhteessa kiertoon ja se saa sen menemään suoraan kohdelinjalla (kanta/kärki), jolloin kuvittelisin että ylä-ja alapinnalla ei voi olla sama vaakasuuntainen nopeuskomponentti vai aukeaako se kohdelinjan suunnassa, jolloin kärjen kai pitäisi mennä ihan hitaammin kuin kanta kohhdelinjan suuntaisella nopeuskomponentilla katseltuna ka silloin ylä-ka alapinnalla (keskellä) ei välttämättä ole nopeuseroa. Eli aukeaa suhteessa mihin? Tuon ensinmainitsemaani pystyn jotenkin mieltämään miten se voisi tapahtua.

[ts]

PG kirjoitti: (10.4.2011 20:55:00)

Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?

h!

Koska sitä ei katsota videosta vaan 3D-scenestä.

Tuota… semmonen tuli mieleen, että oletkos katsonut koskaan golmailaa. Mulla on aika monta sellaista, jossa lapa on aika isosti kulmassa varren kanssa. Se saattaa antaa vähän uutta mietittävää asiaan. Kuten tietty sekin edelleen, että mihin suuntaan sitä nopeutta mitataan.

Ai perskules nii.. meinas yks juttu unohtua. Eikös ole aika outoa, etä vaikka kädet tulevat jo osumassa sisään, niin lapa jatkaakin ulos. Kannan lähestyessä kohdetta hieman kärkeä kovempaa.

[PG]

duffeli kirjoitti: (9.4.2011 10:03:18)
Simuloinnit on aina kivoja. Erityisesti toi kakkoskohta. Mihin suuntaan mahdoit tuota grippipäätä siirtää sen kolme senttiä?

Oletin, että 4D:n mittaamat käsien ja mailanpään nopeudet ovat samansuuntaiset. Siirsin siis grippipäätä kohteen suuntaan. Jos nopeudet ovat erisuuntaiset, niin se voidaan tietenkin tarkemmissa laskelmissa ottaa huomioon. Mihin suuntaan siis kädet liikkuvat ja mihin suuntaan mailanpää liikkuu tämän 0,004 s aikana? Muuttuvatko suunnat paljonkin tänä aikana ennen osumaa?

ts kirjoitti 9.4.2011 9:07: Suorat jaksot eivät ole kovin pitkiä eikä niitä voi normaalista videosta havaita, ei juurikaan edes noista 4D:n 170fps kuvista, mutta ne on löydettävissä kun tietää mitä katsoa.

Kuinka pitkä on ei kovin pitkä? Oletetaan, että se on 20 cm. Jos käsien ja sweet spotin välinen etäisyys on 1 m ja kädet ja mailanpää liikkuvat svingitasossa osumahetkellä samaan suuntaan aiemmin ilmoittamillani nopeuksilla, niin kaarevuussäde on 1,17647 m. Jos mailanpää kulkee tällä kaarella juuri ennen osumaa 200,00 mm, niin suoraan mentäessä päästään 0,24 mm lyhyemmällä matkalla.

Miten joku voi nähdä videolta tai kuvasta (vaikka tietäisi mitä katsoa), että mailanpää kulkee suoraan 199,76 mm matkan eikä pitkin kaarta 0,24 mm pitemmän matkan. Mikä on tiedon peruste?

Vaikka matkassa ero on pieni, niin ero käsi- ja mailanpään nopeuksissa on iso riippuen siitä, meneekö lapa suoraan vai kaarta pitkin. Edellisessä tapauksessa nopeudet ovat samat, jälkimmäisessä mailanpäällä on noin 6,7 -kertainen nopeus käsinopeuteen verrattuna. Tai sitten mikä pahinta, 4D näyttää virheellisesti nopeuksiksi 16,8 mph (=7,5 m/s) ja 111,9 mph (=50 m/s), vaikka ne todellisuudessa molemmat ovat 111,9 mph!