Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

ts kirjoitti: (18.4.2011 8:58:50)

PG kirjoitti: (18.4.2011 8:50:38)

Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

Juuri näin. Oletusarvoina pidetään arvoja jotka ovat 20-50%:n päässä toisistaan ja niitäkään ei kukaan ihan tiedä. Silti niistä johedun keskiarvon perusteella voidaan johtaa kattavia ja täydellisiä laskelmia.

Pitäs varmaan noille osumaa työkseen tutkiville proffille maailmalla kertoa, että turhaan te mitään siihen liuittyvää ihmettelette ja luulette että se olis tutkimatonta seutua. Meillä on kaveri joka laskee ne tapahtumat hetkessä….

Oletettu kontaktiaika ei ole koskaan pielessä. Se voi olla vaikka 0,0001 s. En ole koskaan laskenut kontaktiaikaa. Luotan proffien tutkimuksiin. Sinäkin olet jo ilmeisesti alkanut luottaa. Tuolla aiemmin laskin mailanpään tuottaman tehon kolmella eri oletetulla kontaktiajalla. Ei tämä asia pitäisi olla kovin vaikea ymmärtää.

[ts]

Statisti kirjoitti: (18.4.2011 8:53:33)
Mitäs jos muutettaisiin ajattelua. Tai voihan tämäkin ajatus olla jo tässä ketjussa esitettykin.

Kysytään ensiksi. Mikä on se suure mikä on vaikein mitattava noissa osumaan vaikuttavissa tekijöissä? Varmaan tuo impact-time saa ääniä, mutta luultavasti eniten arvailuun on perustunut tuo mailan tehollinen massa. Jos meilä on tiedossa mailanpään nopeus, pallonnopeus osuman jälkeen, osuman aika, niin mikä ettei sitten laskettaisi näistä arvoista tuota tehollista massaa? Näin voitaisiin saada arvo sille tukivoimalle jota swingiasiantuntijat pitävät yhtenä hyvän pallonlyöjän merkkinä.

Tuossahan se ongleman ydin piilee, kun ei tiedetä tiedetäänkö. Loput puhelimitse 😉

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 8:50:38)

Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

Juuri näin. Oletusarvoina pidetään arvoja jotka ovat 20-50%:n päässä toisistaan ja niitäkään ei kukaan ihan tiedä. Silti niistä johedun keskiarvon perusteella voidaan johtaa kattavia ja täydellisiä laskelmia.

Pitäs varmaan noille osumaa työkseen tutkiville proffille maailmalla kertoa, että turhaan te mitään siihen liuittyvää ihmettelette ja luulette että se olis tutkimatonta seutua. Meillä on kaveri joka laskee ne tapahtumat hetkessä….

[Statisti]

Mitäs jos muutettaisiin ajattelua. Tai voihan tämäkin ajatus olla jo tässä ketjussa esitettykin.

Kysytään ensiksi. Mikä on se suure mikä on vaikein mitattava noissa osumaan vaikuttavissa tekijöissä? Varmaan tuo impact-time saa ääniä, mutta luultavasti eniten arvailuun on perustunut tuo mailan tehollinen massa. Jos meilä on tiedossa mailanpään nopeus, pallonnopeus osuman jälkeen, osuman aika, niin mikä ettei sitten laskettaisi näistä arvoista tuota tehollista massaa? Näin voitaisiin saada arvo sille tukivoimalle jota swingiasiantuntijat pitävät yhtenä hyvän pallonlyöjän merkkinä.

[PG]

Q8 kirjoitti: (18.4.2011 7:56:13)

PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. Olen niihin joskus viitannutkin. Kontaktiaika näyttää riippuvan ainakin pallon ominaisuuksista ja mailanpään nopeudesta. Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

USGA:n sivuilla lukee jotta:

A golf ball remains in contact with the club face for only about 450 microseconds (0.00045 s), much less time than it takes to blink your eye.

Sitä en tiedä miten on mitattu, mutta olettaisin heilläkin laitteet olevan.

Oletusarvona pidetään normaalisti 0,0005 s.Tämä 0,00045 s eli 0,0004 s:n ja 0,0005 s:n keskiarvo sopisi siis ehkä vielä paremmin oletusarvoksi. Tuossa tutkimuksessa kontaktiaika vaihteli 0,0004 s – 0,0006 s välillä, joten ei 0,0005 sekuntikaan oletuarvona kovin huono ole. Laskelmia voidaan tietenkin tehdä kaikenlaisilla arvoilla.

[MOD Q8]

PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. Olen niihin joskus viitannutkin. Kontaktiaika näyttää riippuvan ainakin pallon ominaisuuksista ja mailanpään nopeudesta. Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

USGA:n sivuilla lukee jotta:

A golf ball remains in contact with the club face for only about 450 microseconds (0.00045 s), much less time than it takes to blink your eye.

Sitä en tiedä miten on mitattu, mutta olettaisin heilläkin laitteet olevan.

[PG]

Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)

PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)
Ymmärsinkö oikein, mitä tarkoitit?

Osuman aikaista kiihtyvyyttä…

Kertaan vielä lähtötilanteen. Toisessa lyönnissä mailanpään nopeus on 100 mph ja toisessa 90 mph sekä pallon nopeudet samat, vaikkapa 132 mph. Tällöin sf on edellisessä 1,32 ja jälkimmäisessä 1,47, molemmat siis saavutettavissa.

Osuman aikainen pallon kiihtyvyys on sama molemmissa, tätä kiihtyvyyttä et tarkoittanut. Tarkastellaan siis osumanaikaisia lavan (negatiivisia) kiihtyvyyksiä. Ne liittyvätkin täsmällisesti itse aiheeseen, mailanpään hidastuminen.

Jos kahdella eri mailanpään nopeudella saadaan sama pallon nopeus, niin miten mailanpään hidastuvuudet eroavat toisistaan?

Olen aiemmin johtanut draiverilyönnille mailanpään nopeuden putoamisprosentin

p = r*sf*100%

r = pallon massa/mailanpään tehollinen massa

Se pätee hyvissä osumissa, lyönneissä, joissa mahdolliset erot ovat lähinnä vain COR- arvossa ja mailanpään tehollisessa massassa. Korkean sf:n perusteella 90 mph:n lyönti on hyvä; mailanpään nopeuden putoamisprosentti voidaan laskea em. kaavalla: p = 0,207*1,47*100% = 30,4%, olettaen että r = 0,207.

100 mph lyönnille saadaan samalla kaavalla p = 0,207*1,32*100% = 27,3% eli 3,1 %-yksikköä pienempi arvo. Herää kysymys, miksi sf jää tässä lyönnissä noin alas. Onko osuma riittävän hyvä, jotta kaava pätisi tässäkin tapauksessa? Jos pelaaja saa huippupallolla 90 mph mailanpään nopeudella ja puhtaalla osumalla smash factoriksi 1,47, niin rangepallolla hän voisi huippuosumalla saada pallolle saman nopeuden mailanpään nopeudella 95 mph (sf 1,39). Mailanpää hidastuu puhtaalla osumalla enemmän siinä lyönnissä, jossa on isompi sf.

Yritin etsiä myyntimiesten mainoksista sellaista putoamisprosentin kaavaa, joka pätisi myös huonoille osumille. Turhaan. Kaikki muutkin tässä ketjussa esittämäni kaavat olen joutunut itse johtamaan aivan alusta lähtien, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. (Senkin johdin alusta lähtien varmuuden vuoksi). Myyntimiesten mainoksista ei valitettavasti ole ollut apua – paitsi jos Trackmanni on kuin Stokmanni hulluine päivineen. Sieltä löysin sf:ään liittyvän erilaisen kaavan. Selvitin laskelmin mistä ero johtui. Mutta siitä joskus toiste, ehkä.

Jouduin siis taas kerran johtamaan uuden kaavan, jota voi soveltaa myös huonommille osumille. Rauskin ilahduttamiseksi sovelsin energiaperiaatetta ;). Sain kaavaksi

p = {1 – [1 – r*sf²– 2E/(m*v²)]^( ½ )} *100%

m = mailanpään tehollinen massa
v = mailanpään nopeus
E = energiahäviö

Jos p ei kiinnosta, niin tällä kaavalla saadaan selville myös energiahäviö tietyllä p:n arvolla. Jos sekään ei kiinnosta, niin en ihmettele sitä ollenkaan. En minäkään viitsi sillä mitään laskea.

[B]

ts kirjoitti: (16.4.2011 20:55:36)
Eihän tuohon mitään rätinkejä tarvita. Riittää kun ymmärtää lavan liikkeen suhteessa pallon
Pistä sinä mieluummin näkyville sellainen kaava, jossa todetaan kohdesuuntaisessa liikkeessä kannan ohittavan kärkeä, mutta silti kärjessä on tuohon suuntaan mitattuna kovempi nopeus. Sitä vasta kiva oliskin katsella.

Tuolla ehdolla en aio rätinkejä tehdä.
Videoissa taas on kuulemma 2D-harhoja. En ole niitä uskaltanut sen vuoksi enää ollenkaan katsoa.

[TuplaA]

Mua kiinnostaa tässä asiassa enemmänkin se että miksi topikin aloittajaa vaivaa tällainen asia? Onko sillä todella jotain käytännön merkitystä pelaajalle?

HOF kirjoittaa että kaveri tekee käsillä duunia(tai näyttää siltä), niin kyseessä on tosiaankin harha koska faktahan on että pelkästään käsillä ei golflyöntiin tehoa juuri saa, isoin käsien tehtävä(tehoa tuottakseen) on todennäköisesti vapautuksen tekeminen oikea-aikaisesti. Pitkälle lyöminenhän olisi varsin helppoa jos se onnistuisi vaan käsiä treenaamalla. Alla olevassa linkissä hyvä esimerkki kuinka ei tarvitse olla edes iso lyödäkseen palloa pitkälle, Jamie Sadlowski, Pituus 5’11’ paino n. 75kg.

Jamie S

[ts]

B kirjoitti: (16.4.2011 20:43:17)

ts kirjoitti: (16.4.2011 19:40:27)
[ Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

Pistä rätingit taululle, jos tietoa ja ymmärrystä löytyy. Kivahan niitä on ihmetellä.

Eihän tuohon mitään rätinkejä tarvita. Riittää kun ymmärtää lavan liikkeen suhteessa pallon lähtösuuntaan. Rauskin postaamasta videosta voi aloittaa sen tutkimisen. Sitten löytyy netistä kasa myös sellaisia videoita, joissa näkyy lavan kiertyminen avoimeen suuntaan kohdelinjaan nähden osumaan tultaessa ja sen jälkeen.

Pistä sinä mieluummin näkyville sellainen kaava, jossa todetaan kohdesuuntaisessa liikkeessä kannan ohittavan kärkeä, mutta silti kärjessä on tuohon suuntaan mitattuna kovempi nopeus. Sitä vasta kiva oliskin katsella.

[B]

ts kirjoitti: (16.4.2011 19:40:27)
[ Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

Pistä rätingit taululle, jos tietoa ja ymmärrystä löytyy. Kivahan niitä on ihmetellä.

[ts]

B kirjoitti: (16.4.2011 11:00:12)

ts kirjoitti: (16.4.2011 10:07:42)
Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

Mitä yrität kertoa?? Liittyykö tämä vielä jotenkin edelläkäytyyn tukivoima-asiaan? Onko sinulla joku oma teoreema, johon hämärästi vihjaillen viittaat. Liittyykö tämä kummallinen smashvihjailu 4D laitteiden antamiin ristiriitaisiin smash-arvoihin?
Tuskin kannattaa aloittaa fysiikan peruslakien puolelta. Katsoisin mikeluummin heikompia lenkkejä ketjussa.

Liittyy vain tuohon nopeuslaskentaan kannan ja kärjen osalta. Siinä kun pitäisi ymmärtää mihin suuntaan niitä nopeuksia mitataan ja liikkuuko maila kaarella vai ei. Saattaahan siinä olla vaikka kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää kehää tuossa swingissä…

[fukke diise saisse]

TeeUrpo kirjoitti: (16.4.2011 16:11:46)
Unohtakaa ne tukivoimat. Käykää katsomassa Janoksen show, jossa lyödään ketju-,ongenvapa- ja kumivartisilla mailoilla yhtä lujaa kuin normaaleiilakin. Tämä tarkoittanee, että nupin nopeus ja massa ovat ne vaikuttavat tekijät oikea-aikaisen releasen kanssa. Normaaleilla mailoilla ja varsilla lyönnit ovat vain suorempia kuin erikoisvarsilla.

Eläköön se pieni ero !!!!!!!!!!!

[TeeTurbo]

Unohtakaa ne tukivoimat. Käykää katsomassa Janoksen show, jossa lyödään ketju-,ongenvapa- ja kumivartisilla mailoilla yhtä lujaa kuin normaaleiilakin. Tämä tarkoittanee, että nupin nopeus ja massa ovat ne vaikuttavat tekijät oikea-aikaisen releasen kanssa. Normaaleilla mailoilla ja varsilla lyönnit ovat vain suorempia kuin erikoisvarsilla.

[Näprääjä]

ts kirjoitti: (16.4.2011 9:52:20)

Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)
[
Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
0,15 smash factorin verran sitä on.
Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon

Tällä voittaa varmasti vuoden sekavimman viestin palkinnon.

Toivotaan. Tosin en usko kun vasta kevät keikkiuen tulevi…

Onko smah factor arvot pysyneet 4D mittauksissa alle 1,6?

[Lavantauti]

duffeli kirjoitti: (16.4.2011 11:12:03)
Tohtori vetää sykerölle 🙂

Mulla oli joskus, kun olin paljon nuorempi kun nyt, tuommoinen digitaalikello, ja ai että mä olin siitä ylpeä. Se piippasi ja soi ja kaikkee! Sitten se kastui, lopetti piippaamisen ja soimisen ja näyttö muuttui ihan siniseksi. Kylläpä minua silloin harmitti.

[duffeli]

Tohtori vetää sykerölle 🙂

[B]

ts kirjoitti: (16.4.2011 10:07:42)
Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

Mitä yrität kertoa?? Liittyykö tämä vielä jotenkin edelläkäytyyn tukivoima-asiaan? Onko sinulla joku oma teoreema, johon hämärästi vihjaillen viittaat. Liittyykö tämä kummallinen smashvihjailu 4D laitteiden antamiin ristiriitaisiin smash-arvoihin?
Tuskin kannattaa aloittaa fysiikan peruslakien puolelta. Katsoisin mikeluummin heikompia lenkkejä ketjussa.

[mesikämmen]

Hieman aiheen ohi, mutta mitä mieltä olet tästä 3d/4d näkökulmasta?
http://www.swingia.com/drgolf/

[ts]

B kirjoitti: (16.4.2011 9:57:25)
Hämäännyin itsekin luulemaan, että PG vetosi fysiikkaan siinä, että lavan kärjellä olisi muka suurempi nopeus kuin sen kannalla, jos kärki samassa ajassa kulkee pidempää kaarta.

Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

[B]

ts kirjoitti: (15.4.2011 20:32:27)

Tässä on vaan koko ajan sellainen kuvio päällä, että tukeudut kovasti jonkun toisen kertomaan ja valitset sen totuudeksi. Esimerkkinä tuo lavan kannan ja kärjen nopeusero, jota tarkastelit tyystin väärän vektorin suuntaan, mutta olit kuitenkin varma asiasta, koska eräs uskottava mittalaite niin kertoi.

Hyvä, kun selvitit asian. Hämäännyin itsekin luulemaan, että PG vetosi fysiikkaan siinä, että lavan kärjellä olisi muka suurempi nopeus kuin sen kannalla, jos kärki samassa ajassa kulkee pidempää kaarta. Sekin oli outo fysikaalinen väite, että lapa kulkee ympyräliikettä pakosti, jos sillä on suurempi nopeus kuin grippipäällä. Ei pitäisi sokeasti luottaa kelvottomaan teknologiaan.

[ts]

Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)
[
Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
0,15 smash factorin verran sitä on.
Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon.

Tällä voittaa varmasti vuoden sekavimman viestin palkinnon.

[Näprääjä]

PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)

Näprääjä kirjoitti: (15.4.2011 21:32:44)

PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)…Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.
…

Kiitos monesta pirun hyvästä kaavasta joka kertoo sen mitä pitääkin.
Mutta laskes takaperin seuraava:
Lapa liikkuu 100mph ja pallo lähtee riittävästi.
Sitten lapa liikkuu vain 90 mph ja pallo lähtee taas riittävästi.
Mikäs pitää olla kiihtyvyys jotta pallon nopeus on sama?
Jos tulee liian isot lukemat niin mahdollisesti pallon kontakti aika muuttuu ja pallon kimmo ominaisuudet ovat paremmat pidemmän kontakiajan lavan liikkeenseen.
Toi niinkus on faktaa, mitattua tietoa. Mutta mitä se vaatii matemaattisesti että tulee todistettua?

Tattista vaan kiittämisestä. Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että kaavoja johtaessani olen joutunut turvautumaan Newtonin aksioomeihin ja muihin klassisen fysiikan perustotuuksiin, jotka erään kirjoittajan mielestä ovat toisen kertomaa, joilla ei ole mitään totuusarvoa.

Nyt en ole ihan varma, mitä tarkoitat. Jos pallo lähtee molemmissa lyönneissä samalla nopeudella, niin pallon kiihtyvyys riippuu vain tästä nopeudesta ja kontaktiajasta. Kiihtyvyys on sama, jos kontaktiaika on molemmissa lyönneissä sama. Esim. jos pallon nopeus muuttuu 0 -> 135 mph, niin kiihtyvyys on 135 mph/kontaktiaika. Jos kontaktiaika on esim. 0,0004 s, niin pallon kiihtyvyys (60,35 m/s)/0,0004 s eli noin 151000 m/s^2. Smash factor on toisessa 1,35 ja toisessa 1,50. Lähtötiedon perusteella ei voida päätellä sitä mistä tämä ero johtuu. Eli tässä on liikaa tuntemattomia, jotta voisin jotain tarkemmin laskea. Ymmärsinkö oikein, mitä tarkoitit?

Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
0,15 smash factorin verran sitä on.
Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon.

[PG]

Lipulle kirjoitti: (15.4.2011 20:48:44)
Kysyn kuitenkin tuosta voiman vaikutuksesta kosketusajan ollessa 0,0005 ja siirtymä 1,9 cm ja pudotetaan yksi nolla pois jostain pilkun takaa, niin mikä olisi tällöin tuo siirtymä sentteinä?

Hyvä kysymys. Se olisi edelliseen verratuna kymmenkertainen eli 19 cm.

Perustelu:
F = ma = 0,046 kg*(75m/s)/0,005 s = 690 N.
W = 1/2*0,046*(75m/s)^2 = 130 Nm.
W = Fs s = W/F
s = 130 Nm/690 N = 0,19 m

Kiitos hyvistä linkeistä. Pelkään, että siihen animaatioon palataan vielä. Mailanpään vauhti on hidastunut, hidastunut ja taaskin hidastunut, muttei vielä kokonaan pysähtynyt 😉

[ts]

PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)
[n, jotka erään kirjoittajan mielestä ovat toisen kertomaa, joilla ei ole mitään totuusarvoa.
?

Älä nyt sentään ihan paskaa rupea puhumaan ja valehtelemaan toisten sanomisista.

Varmaan kaikki kaavat pitävät paikkansa ja fysiikan lait ihna varmasti. Mutta jos ei tiedä, eikä varsinkaan ymmärrä mitä on laskemassa, niin tulokset saattaa mennä vähän perisiilleen.

Valikoivasti vielä kun hyväksyy ja hylkää tutkimuksia, niin aina paranee.