Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[PG]

ts kirjoitti: (19.4.2011 10:05:51)
Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

No, mitkä olivat mittaustilokset?

[ts]

PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä?

Mä voin vastata. Mailanpäälle kyseisessä lyönnissä on saatu mitattua kolme erilaista nopeutta maksimissaan riippuen nopeuden määrittelyistä.

Vaikka enhän mä tuostakaan mitään tiedä….

[PG]

PG kirjoitti: (19.4.2011 9:56:30)
Edit: Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä pallokontaktin lopussa?

[PG]

Palaan vielä kerran varsinaiseen aiheeseen eli mailanpään nopeuden hidastumiseen. Kuinka suurekeksi arvioitte mailanpään nopeuden tässä lyönnissä?

[B]

mesikämmen kirjoitti: (18.4.2011 20:55:09)
Minusta tämä on hienoa, että asiaa on vatvottu yli 700 viestiä, huomioiden että ts vastasi topicin kysymykseen ensimmäisessä postauksessa 🙂 Toisaaltaan mielenkiintoisia kaavoja on esitetty ja olen PG:n kanssa samaa mieltä, että riittävän tarkka olettama tässä asiassa on riittävä.. Mikäli lähestymme asiaa laskemalla on pakko ottaa olettama, sillä tulokset muuttuvat varmasti huomattavasti pelaajien kesken..

Topicin aloittaja halusi vastausta myös kysymykseen: ’Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. ’Siitä sikisi vilkas ’tukivoima’-keskustelu, mikä sai varsin hyvin perustellun vastauksen. Jatko onkin mennyt perinteisemmän kaavan mukaan.

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 22:47:15)

animaation

Ei tuossa ole mitään tulkinnanvaraista.

Vaikka kuinka paljon.

Mutta mä jatkan keskusteluja swingipuolesta tuolla toisaalla missä on sellaista väkeä jotka oikeesti ymmärtää golfpallon lyömisestä jotain. Ja sen geometriasta vähän syvemmin.

[PG]

animaation

Ei tuossa ole mitään tulkinnanvaraista.

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 22:27:15)

ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

Kyllä jonkinlainen tuntuma on. Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s vähän ennen osumaa, niin ei se voi romahtaa nollaan 0,0001 s ennen osumaa palatakseen taas n. 70%*2250 deg/s tasolle. Kuten itse sanoit, ihan perusasioista on kyse. Kyllä proffat nämä asiat hallitsee. Jos heillä matemaattisia vaikeuksia on, niin ne liittyvät vaikeimpiin asioihin.

Mutta kun ei sitä rotaatiota ole vähän ennen osumaa. Paitsi flippaajilla ja crossaajilla.

Kyllä ne liikesuunnat sulta tässä on vallan hukassa ja sen myötä kaikki.

[PG]

ts kirjoitti: (18.4.2011 22:03:22)
Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

Kyllä jonkinlainen tuntuma on. Jos mailan rotaatio on 2250 deg/s vähän ennen osumaa, niin ei se voi romahtaa nollaan 0,0001 s ennen osumaa palatakseen taas n. 70%*2250 deg/s tasolle. Kuten itse sanoit, ihan perusasioista on kyse. Kyllä proffat nämä asiat hallitsee. Jos heillä matemaattisia vaikeuksia on, niin ne liittyvät vaikeimpiin asioihin.

[PG]

Rauski kirjoitti: (18.4.2011 21:06:47)
Ongelma lienee siinä, että jos osuman kokonaiskestoksi oletetaan nyt se 0,005 s. Pallo saa kierteensä ja suunnan siinä tilanteesta jossa se on juuri irtomassa lavasta, ennen sitä se ei tiedä mitään missä asennossa lapa, koska on siinä kiinni. Kierre ja suunta määräytyy siis oletuksena noin 0,0001s ennen irtomista ja lavalla on ollut aikaa kiertyä tai vääntyä 0,0049s ajan. Tuon perusteella voisin jopa väittää, että täysin älytöntä tulla palloon jollain kaarella siihen pitää tulla suorassa linjassa ja kun haluaa vielä hallita erilaisia kierteitä niin pitää osta tulla suoraan sisältä-ulos tai suorassa ulkoa sisään tai jotain muuta mutta ei kaarevalla käyrällä. Voin olla väärässä.

Mailan rotaationopeus aiemmin esitetyssä videossa sen kun vain kasvaa osumaan tultaessa. Huippuarvo osumassa 2250 deg/s. Kyllä maila pyörii…

Mutta mennään välillä tuohon Rauskin postaamaan mielenkiintoiseen 17500 fps- videoon. Oletteko mitanneet nopeuksia? Sain itse mailanpään nopeudeksi kontaktin alussa 54 m/s, kontaktin lopussa 40 m/s ja pallon nopeudeksi 67 m/s. Smash factor yllättävän alhainen 1,24.
Mailanpään putoamis% = 26%. Se on muuten sama, kuin r*sf*100% = 0,207*1,24*100%= 26%. Ällistyttävää. En manipuloinut.

[ts]

B kirjoitti: (18.4.2011 18:26:32)

ts kirjoitti: (18.4.2011 18:17:16)
Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

Uskoisin vilpittömästi osumahetken tutkijoiden olevan kiinnostuneita tässä ketjussa PG:n ansiokkaasti esittämistä asioista.

Ihan varmasti juu. Heillä tuskin on yht’ään noin pätevää kaveria talossa tuollasita perustlaskentaa tekemässä 😀

Voihan toki olla, että tutkivat hieman monimutkaisepia asioita….

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 19:35:30)

Oletetaan, että mailan varsi kiertyy ennen osumaa oman akselinsa ympäri aiheuttaen 0,05 s aikana 5 asteen suuruisen lavan sulkeutumisen tai avautumisen. Lavan kulmanopeus varren ympäri on ±100 deg/s. Sweet spotista 1″ etäisyydellä olevakärkipiste on 20 mm kauempana varresta, kuin sweet spot ja sen nopeus sweet spotiin nähden on ±0,08 mph.

Em. edellytyksillä lavan sulkeutumis/avautumis-rotaation vaikutus verrattuna varren pidentämisen vaikutukseen on viiden kuuden prosentin luokkaa, jos eroja nopeuksien suunnassa ei oteta huomioon. Draiverin tapauksessa suuntaerot ovat kuitenkin pienet. Jos lavan rotaatio varren ympäri on oletettua suurempi tai pienempi, niin se luonnollisesti vastaavasti lisää tai vähentää lavan rotaation merkitystä. Lavan avautuminen 85 astetta 0,05 s aikana (jolloin lavan rotaationopeus varren ympäri on 1700 deg/s) ennen osumaa kompensoi varren pidentymisen vaikutuksen. Silloin sweet spot ja siitä 1″ etäisyydellä kärjen suuntaan oleva piste kulkevat samalla vauhdilla. Onko näin suuri avautumisnopeus mahdollinen?

.

Eikö sulla oikeesti ole hajuakaan miten golfmaila liikkuu? Ei se tuossa vaiheessa pyöri yhtään minkään ympäri.

[Rauski1]

Ongelma lienee siinä, että jos osuman kokonaiskestoksi oletetaan nyt se 0,005 s. Pallo saa kierteensä ja suunnan siinä tilanteesta jossa se on juuri irtomassa lavasta, ennen sitä se ei tiedä mitään missä asennossa lapa, koska on siinä kiinni. Kierre ja suunta määräytyy siis oletuksena noin 0,0001s ennen irtomista ja lavalla on ollut aikaa kiertyä tai vääntyä 0,0049s ajan. Tuon perusteella voisin jopa väittää, että täysin älytöntä tulla palloon jollain kaarella siihen pitää tulla suorassa linjassa ja kun haluaa vielä hallita erilaisia kierteitä niin pitää osta tulla suoraan sisältä-ulos tai suorassa ulkoa sisään tai jotain muuta mutta ei kaarevalla käyrällä. Voin olla väärässä.

[mesikämmen]

Minusta tämä on hienoa, että asiaa on vatvottu yli 700 viestiä, huomioiden että ts vastasi topicin kysymykseen ensimmäisessä postauksessa 🙂 Toisaaltaan mielenkiintoisia kaavoja on esitetty ja olen PG:n kanssa samaa mieltä, että riittävän tarkka olettama tässä asiassa on riittävä.. Mikäli lähestymme asiaa laskemalla on pakko ottaa olettama, sillä tulokset muuttuvat varmasti huomattavasti pelaajien kesken..

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 19:35:30)

Hyvä ts, kerrankin olet oikeassa. Mutta miten tämä ’en tiedä- tieto’ on yhteensopiva aiempien väitteittesi kanssa. Esim. ’Ei muuten, mutta kun itse tietää joistain asioista aika paljon enemmän kuin mitä markkinointikanavat ja myyntimiehet asioista kertovat, ’ ja useaan kertaan toteamasi ’Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama’. Miten ilman kysymiäni tietoja ja laskelmia tuo voidaan tietää?

t

Ja sitten pitää munata itsensä vielä irrottamalla sanoja asiayhteyksistään. Kyllä minä tiedän vastin paljon noiden eräiden laitteiden mittaustavoista ja muusta. Liikaakin.

[PG]

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)

PG kirjoitti: (18.4.2011 10:01:10)
ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.

Minä en tiedä ..

Hyvä ts, kerrankin olet oikeassa. Mutta miten tämä ’en tiedä- tieto’ on yhteensopiva aiempien väitteittesi kanssa. Esim. ’Ei muuten, mutta kun itse tietää joistain asioista aika paljon enemmän kuin mitä markkinointikanavat ja myyntimiehet asioista kertovat, ’ ja useaan kertaan toteamasi ’Kohteen suuntaan mitattuna avautuva lapa antaa suuremman nopeuden kannalle kuin kärjelle. Tai jos se kulkee suoraan ja suorassa, se nopeus on sama’. Miten ilman kysymiäni tietoja ja laskelmia tuo voidaan tietää?

ts: ’ …suurin kritiikkini kohdistuu juuri siihen, että kovasti ollaan tietävinään’.

Hyvä ts, itsekritiikki on aina paikallaan 🙂

Koska en saanut kaipaamiani lähtötietoja, joudun jälleen kerran tekemään oletuksia. (Toivottavasti en joudu vastaamaan väitteisiin, että en voi olettaa, kun en tiedä kysymieni suureiden arvoja). Ongelma on käsipelillä täydellisesti ratkaistuna suuritöinen. Valmiita ohjelmia varmasti on tämän tyyppisten ongelmien ratkaisemiseen. En yritäkään täydellistä ratkaisua. Sen sijaan yritän valottaa ongelman ratkaisua yksinkertaistetun yksityistapauksen avulla. Tilannetta on tutkittava osumahetkellä t = 0 (= hetki, jolloin mailanpää saa ensikosketuksen palloon). Osuma-aikaisilla ilmiöillä, kuten gear-efektillä, ei ole mitään tekemistä laskelman kanssa.

Tarkastellaan kahta lavan pistettä, toinen sweet spotista 1″ etäisyydellä urien suunnassa kärkeen päin, toinen ½ ” uria kohtisuoraan alaspäin. Edellinen piste on silloin15 mm ja jälkimmäinen 10 mm kauempana käsistä (eli varren pituus on vastaavasti 15 mm ja 10 mm suurempi, kuin sweet spotista mitattu varren pituus). Kulmanopeus on animaaatiossa osumahetkellä 2250 deg/s, jolloin 15 mm varren pidennys lisää tangentiaalista nopeutta 1,3 mph ja 10 mm pidennys 0,9 mph (eli kyseisen kärkipisteen nopeus on 1,3 mph suurempi ja kyseisen alapisteen 0,9 mph suurempi kuin sweet spotin).

Oletetaan, että mailan varsi kiertyy ennen osumaa oman akselinsa ympäri aiheuttaen 0,05 s aikana 5 asteen suuruisen lavan sulkeutumisen tai avautumisen. Lavan kulmanopeus varren ympäri on ±100 deg/s. Sweet spotista 1″ etäisyydellä olevakärkipiste on 20 mm kauempana varresta, kuin sweet spot ja sen nopeus sweet spotiin nähden on ±0,08 mph.

Em. edellytyksillä lavan sulkeutumis/avautumis-rotaation vaikutus verrattuna varren pidentämisen vaikutukseen on viiden kuuden prosentin luokkaa, jos eroja nopeuksien suunnassa ei oteta huomioon. Draiverin tapauksessa suuntaerot ovat kuitenkin pienet. Jos lavan rotaatio varren ympäri on oletettua suurempi tai pienempi, niin se luonnollisesti vastaavasti lisää tai vähentää lavan rotaation merkitystä. Lavan avautuminen 85 astetta 0,05 s aikana (jolloin lavan rotaationopeus varren ympäri on 1700 deg/s) ennen osumaa kompensoi varren pidentymisen vaikutuksen. Silloin sweet spot ja siitä 1″ etäisyydellä kärjen suuntaan oleva piste kulkevat samalla vauhdilla. Onko näin suuri avautumisnopeus mahdollinen?

Laskelma on karkea, mutta mielestäni tässä yhteydessä riittävän tarkka osoittamaan sen, että nopeuseroja on lavan eri pisteiden välillä, päin vastoin kuin ts väittää. Lapa voi sulkeutua myös varren taipumisen takia. Se lisää tutkittavien pisteiden välistä nopeuseroa. Dynaamisen loftin muuttumisella ei kärkipisteen nopeudelle ole juuri merkitystä. Tarkemmassa tarkastelussa nopeuksia yhdistetään periaatteella v = v1+v2+v3+…, jossa kaikki nopeudet ovat vektoreita. Kyseessä ei siis ole algebrallinen yhteenlasku. Jos v1, v2 ja v3 projisioidaan samansuuntaisiksi (= kohteen suuntaisiksi), voidaan saadut skalaarikomponentit laskea yhteen algebrallisesti. Jos osumahetken nopeuksien suunnat poikkeavat vain muutaman asteen toisistaan, voi nopeuksien itseisarvot laskea suoraan yhteen. Virhe ei ole suuri.

[Swinger?]

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

Ks. Kärkiosuman fysiikkaa. Tuosta tuo ’flat club face’ valaisee asiaa, voiman ja vastavoiman laki… Maila osuu palloon isolla voimalla, joten pallo iskee samalle hetkellä takaisin yhtä isolla voimalla mailan lapaa. Kärkiosumassa pallon voima kääntää mailan lapaa ulospäin, ja saman osuman vaikutuksesta pallo saa kierteen vastakkaiseen suuntaan -> hukki. Se mikä vaatii vähän miettimistä on se, miksei pallo lähde myös ’ulospäin’ vaan saa kierteen vastakkaiseen suuntaan. Hetken miettimisen jälkeen ajattelisin asiaa seuraavasti: osumaan tullessa lapa on suorassa, joten pallo ei sen takia kimpoa ulospäin (jos osumaan tultaisiin lapa auki niin sinne se helpommin sitten lähtisi). Mutta, samalla kun pallo osumahetkellä kääntää lapaa ulospäin/auki, niin sen erittäin lyhyen hetken kun impact kestää (pallo ’pysyy’ ’kiinni lavassa), lapa kääntyy auki, ja pallo täytyy kiertyä vastakkaiseen suuntaan (ilmeisesti osuman kitkan vaikutuksesta). Ja, tuosta vastakkaisesta pallon kiertymästä (hukki)kierre lähtee.

En tiedä osasinko tulkata tuota urlia oikein, tai selittää tuota ymmärrettävästi, mutta ainakin itseäni näköjään osasin huijata uskomaan omaa selitystäni 😉 Mittalaitteiden mahdollisista tuloksista tai laskentatavoista tähän asiaan en osaa sanoa hölkkäsen pöläystä.

[B]

ts kirjoitti: (18.4.2011 18:17:16)
Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

Uskoisin vilpittömästi osumahetken tutkijoiden olevan kiinnostuneita tässä ketjussa PG:n ansiokkaasti esittämistä asioista.

[ts]

B kirjoitti: (18.4.2011 17:55:37)

ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

Onneksi tuota on voitu laskennallisesti selvittää, etä on drivereihin saatu sopivaa kaarevuutta
lyöntipintaan iloksemme.
Onneksi joku on sentään kiinnostunut tutkimaan huonojakin osumia!

ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

Välitä ihmeessä tämän ketjun fysiikkaosuus noille tahoille, etteivät turhaan tuskaile tukivoiman kanssa.

Ja mä vielä erehdyin asiallisesti vastaamaan tähän ketjuun. Ei tule toistumaan.

[B]

ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

Onneksi tuota on voitu laskennallisesti selvittää, etä on drivereihin saatu sopivaa kaarevuutta
lyöntipintaan iloksemme.
Onneksi joku on sentään kiinnostunut tutkimaan huonojakin osumia!

ts kirjoitti: (18.4.2011 16:45:43)
Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

Välitä ihmeessä tämän ketjun fysiikkaosuus noille tahoille, etteivät turhaan tuskaile tukivoiman kanssa.

[ts]

B kirjoitti: (18.4.2011 16:21:04)

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
.. yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

Nyt olisi kiva saada joku esimerkki nimenomaan fysiikan alalta. Liikuntatieteen professoreista ei niin väliä.

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

Erikoinen ilmiö kieltämättä. Ei kuitenkaan käsittämätön edes maallikolle.
Viimeinen lause kaipaisi kyllä selventämistä.

Erikoiseksi tuon tekee vain se, että kiertymän määrä ja aika ovat erittäin pienet ja silti vaikutus hämmästyttävän suuri. Se tekee tuosta ilmiöstä myös erittäin haastavan tutkittavan ja täällä mainituilla laitteilla ei siihen kyky millään tavoin riitä. Ei meidän, eikä muiden.

Samaa kiertymäähän lavassa tapahtuu myös toisen akselin suntaan, joka omalta osaltaan vaikuttaa kierteeseen ja lentokaareen.

Ensimmäine viittaukseni on nimenomaan tuota osumahetkeä tutkivien tahojen kommentiin pohjautuva, josta he oat todenneet paljon tuntematonta olevan vielä olemassa osumaan liittyen. Ymmärtänet sen, että paljon enempää en asiaa voi valottaa esim noita tahoja nimeämällä tai kelle ja missä he tuota työtään tekevät.

[B]

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)
.. yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

Nyt olisi kiva saada joku esimerkki nimenomaan fysiikan alalta. Liikuntatieteen professoreista ei niin väliä.

ts kirjoitti: (18.4.2011 11:09:39)Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

Erikoinen ilmiö kieltämättä. Ei kuitenkaan käsittämätön edes maallikolle.
Viimeinen lause kaipaisi kyllä selventämistä.

[duffeli]

Miten olisi mies vastaan Trackman kilpailu. Löytyykö ukkoa, joka saa livenä pallon lentämään eri tavoilla, mitä masiina laskee?

[ts]

PG kirjoitti: (18.4.2011 10:01:10)
ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.

Minä en tiedä ja surin kritiikkini kohdistuu juuri siihen, että kovasti ollaan tietävinään. Itse voin sanoa hyvillä mielin olevani yhtä pihalla osumasta kuin sitä tutkivat professorit yliopistoissa maailmalla, jotka toteavat teorian ja käytännön olevan ristissä, eivätkä ymmärrä miksi.

Hyvä esimerkki osuman aikana tapahtuvista asioista on gear effect. Kärkiosuma saa lavan kiertymään osuman aikana auki ja aiheuttaa hukki-puolen kierteen. Ja vieläpä vallan suuren sellaisen suhteessa tapahtuman aikajanaan.

[PG]

ts, kuinka monta astetta lapa keskimäärin sulkeutuu tai avautuu ja kuinka monta astetta lapakulma muuttuu pystysuuntaan verrattuna 0,05 s aikana juuri ennen osumaa? Tai vaihtoehtoisesti kyseiset rotaationopeudet osumahetkellä? Myös em. suureiden käytännössä esiintyvä vaihteluväli kelpaa. Mitkä ovat kyseisten rotaatioiden aiheuttamien nopeuksien suunnat osumahetkellä ja mikä on kaikkien sweet spot- pisteeseen samanaikaisesti vaikuttavien nopeusvektoreiden resultantin suunta osumahetkellä? Voisin tehdä vähän rätinkiä tähän liittyen, mutta itse en enää rohkene olettaa mitään. Aiemmin olen vain todennut, että mainitut suureet vaikuttavat lavan pisteiden nopeuksiin. Mutta kuinka paljon, sitä en ole arvioinut.