Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[duffeli]

Tiedän lintsanneeni fysiikantunneilta paljonkin ja sen vuoksi saatan olla vähän kuutamolla. Mutta minua kiinnostaisi onko laskentamiehet kuitenkin samassa tilanteessa väittäessään asioiden olevan mitattuja ja fysikaalisia faktoja. Animaatiovideosta napsaistiin ilmeisesti paloja, joiden pohjalta laskettiin mailan kulmanopeus. Tästä johdettiin sitten sitä sun tätä. Onko tämä kulmanopeus oikeasti todellinen. Jotta kulmanopeus voitaisiin laskea näin yksinkertaisesti, niin eikö yläpään pitäisi olla kiinni liikkumattomassa pisteessä. Ei meitsin swingissä ainakaan.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 11:20:47)

Kaikki mittaustulokset ovat todellisia. Ne voivat olla lähempänä tai kauempana oikeaa tulosta. oikea tulos on usein määritelty fysiikan lakien perusteella.
Esimerkki: auto ajaa tasaisella nopeudella 100 km matkan tunnissa. Mikä on sen nopeus. Mikä olisi sen nopeus, jos matkaan menisi 0.25 tuntia
Asia voidaan laskea. Se voidan käytännössä mitata. Tutka. Mittanauha ja kello Auton nopeusmittari. Jälkimmäiseen kysymykseen saa helpommin vastauksen laskemalla, jos autona on vanha Lada.

Siis et vieläkään ymmärrä. Ei ole olemassa sellaisia mittaustuloksia, joissa esim lavan sijainti olisi määritety riittävän hyvin, että sen nopeuksia voitaisiin noilta aikaväleiltä laskea riittävän tarkasti. Ja kun noita mittaustuloksia ei ole olemassa, on päädytty laskemaan joka paikassa jollain tavoin olettaen noita nopeuksia ja sijainteja, yleensä samoilla kaavoilla kuin PG.

Todellisuuden selvittäminen vaatisi varmaan tuollaiset 30.000 fps kamerat (vähintään kaksi synkattuna) ja niiden näkemästä johdetun 3D mallin, jossa oikeesti nähtäisiin myös lyöntipinnan asento koko osuma-alueen ajan.

Suuntaa antavat arvot saadaan paljon helpommin ja niiden hyöty on riittävä suurimmalle osalle pelaajista, ellei jopa kaikille. Pystytään sanomaan mennäänkö parempaan suuntaan asioissa vai ei. Niiden valossa edelleen jää kuitenkin selvittämättä mysteeri, miksi joku lyö yhtä hyvällä osumalla ja samoilla mailanpään nopeuksilla palloa pidemmälle ja paremmalla kaarella kuin toinen. Miksi minun draivi samalla lapanopeudella ja hyvällä osumalla on 20m lyhyempi luonnossa kuin jos molemmat pelaajat lyövät vertailulyönnit johonkin laitteeseen. PG:n laskelmien mukaan se ei voi olla totta, mutta kun luonto ja totuus ovat toista mieltä.

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 10:51:15)

Kyllä ensin tarvittaisiin todellisia mittaustuloksia jotta voitaisiin rakentaa faktapohjalle laskentamalleja. Jokainen laskentakaava josta puuttuu yksikin muuttuja on yksinkertaisesti pielessä. Yksinkertaisettuja malleja on maailam jo ennestään täynnä, mutta mikään niistä ei tahdo olla yhtäpitävä todellisuuden kanssa

Tässä ketjussa ei ole esitetty svingimalleja. Vaikka yrität koko ajan tuoda ’puuttuvia’ tekijöitä peliin, et ole voinut tuoda mitään, millä olisi tähän mennessä ollut käyttöä osumahetken fysiikan tarkastelussa mitä tulee käsiteltyyn tukivoima-asiaan. Ei ollenkaan haittaisi jos löytyisi jotain.
Se, että yrität kumota aiemmin esitetyn uudella fysikaalisesti absurdilla väittämällä on tyhjän päällä seisomista.
Kaikki mittaustulokset ovat todellisia. Ne voivat olla lähempänä tai kauempana oikeaa tulosta. oikea tulos on usein määritelty fysiikan lakien perusteella.
Esimerkki: auto ajaa tasaisella nopeudella 100 km matkan tunnissa. Mikä on sen nopeus. Mikä olisi sen nopeus, jos matkaan menisi 0.25 tuntia
Asia voidaan laskea. Se voidan käytännössä mitata. Tutka. Mittanauha ja kello Auton nopeusmittari. Jälkimmäiseen kysymykseen saa helpommin vastauksen laskemalla, jos autona on vanha Lada.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 10:48:18)

ts kirjoitti: (21.4.2011 10:19:04)
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.

Siksi tarvitaankin fysikaalista tarkastelua mm tukivoimauskomusten selvittelyssä tai näissä viimeisissä väännöissä ja näyttää siltä, että jos argumentteja katsotaan, et ole kovin vahvoilla. Lievästi ilmaistuna.
Se ei onneksi estä ketään oppimasta pallonlyömistä sinunkin ohjeillasi.

Kyllä ensin tarvittaisiin todellisia mittaustuloksia jotta voitaisiin rakentaa faktapohjalle laskentamalleja. Jokainen laskentakaava josta puuttuu yksikin muuttuja on yksinkertaisesti pielessä. Yksinkertaisettuja malleja on maailam jo ennestään täynnä, mutta mikään niistä ei tahdo olla yhtäpitävä todellisuuden kanssa

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 10:19:04)
Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.

Siksi tarvitaankin fysikaalista tarkastelua mm tukivoimauskomusten selvittelyssä tai näissä viimeisissä väännöissä ja näyttää siltä, että jos argumentteja katsotaan, et ole kovin vahvoilla. Lievästi ilmaistuna.
Se ei onneksi estä ketään oppimasta pallonlyömistä sinunkin ohjeillasi.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 10:12:18)

ts kirjoitti: (21.4.2011 9:49:51)
Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.

Seuraavan kerran poliisiauton takapenkillä maantien laidassa kannattaa muistaa tuo boldattu lause ulkoa. 🙂
Miten on. Jos ajelee vakionopeudella matkan A-B ja poliisi kellottaa keskinopeudeksi X km/t.
Jos saman matkan aikana otetaan hetkellinen nopeus pistoolitutkalla ja saadaan sama X km/t.
Pitääkö oikeudessa väite, että sekä kello, mittanauha, tutka ja auton keskinopeussäädin ja nopeusmittari kaikki ovat samassa matemaattisesa salaliitossa köyhää autoilijaa vastaan?

Mun mielestä noissa kaikissa on laskennan pohjalla oikeesti mitattua tietoa. Ei jonkun toisen auton mahdollisesti ajama nopeus vertailulukuna.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 9:52:42)

ts kirjoitti: (21.4.2011 8:57:13)
Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.

Käyttääkö 4D erilaista fysiikkaa?

En tiedä mistä puhut, kun meillä ei noita asioita lasketa mihin viittaan. Ja kuten olen aiemminkin sanonut, minkään nykylaitteen mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, etä näitä juttuja voisi niiden pohjalta ratkoa.

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 9:49:51)
Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.

Seuraavan kerran poliisiauton takapenkillä maantien laidassa kannattaa muistaa tuo boldattu lause ulkoa. 🙂
Miten on. Jos ajelee vakionopeudella matkan A-B ja poliisi kellottaa keskinopeudeksi X km/t.
Jos saman matkan aikana otetaan hetkellinen nopeus pistoolitutkalla ja saadaan sama X km/t.
Pitääkö oikeudessa väite, että sekä kello, mittanauha, tutka ja auton keskinopeussäädin ja nopeusmittari kaikki ovat samassa matemaattisesa salaliitossa köyhää autoilijaa vastaan?

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 8:57:13)
Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.

Käyttääkö 4D erilaista fysiikkaa?

[ts]

omm kirjoitti: (21.4.2011 9:17:03)

Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.

Juuri näin, eli kaaren kehältä leikataan todella rajusti sisään tuon suuntaisen tarkastelun osalta. On se ajatus sitten RR tai vastakkaiset kaaret, se muuttaa rotaation suoraksi liikeeksi osuma-alueella.

Toiset vaan luulee, että kun nörtti on jonkun oletusarvon järjestelmään koodannut, että se olisi mitattua tietoa. Ja sitten hämmästellään taas kun itse saadaan samoilla otetusarvoilla samoja tuloksia. Vallan ihmeellistä.

[B]

omm kirjoitti: (21.4.2011 9:17:03)
En ole lukenut Hoganin kirjaa. Ajatukseni perustuvat täällä käydyille keskusteluille, joiden pohjalta olen harjoitellut lyömään kokeilu mielessä molemmilla tavoilla, mielestäni kohtalaisella menestyksellä.
Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.
Tuo pallonpaikka-stanssi muutos johtuu enemmänkin osuma-alueen pystysuoran kehän vaatimuksista.

Ne ranget alkavatkin Suomessa olla jo auki. 🙂

[Statisti]

Olenko aistinut tukivoiman?

Itse olen tukivoimauskovainen, joten kirjoitukseni voidaan laittaa sen mukaiseen kategoriaan. Alun kysymykseen. Kun lyön hyvän lyönnin varsinkin ohjurilla, niin tuntuu siltä että osuman paikkeilla maila tuntuu tulevan ’painavammaksi’. Eli tuntuu siltä että voima välittuisi ihan fyysisestikin havaittuna paremmin palloon. Tukivoimaako?

Vaihdanko reseptin?

[omm]

En ole lukenut Hoganin kirjaa. Ajatukseni perustuvat täällä käydyille keskusteluille, joiden pohjalta olen harjoitellut lyömään kokeilu mielessä molemmilla tavoilla, mielestäni kohtalaisella menestyksellä.
Jso heittää palloa kuin alakautta niin sen mahdollisen kehän jänne osuma-alueella on paljon lyhyempi kuin heilurisvingissä.
Tuo pallonpaikka-stanssi muutos johtuu enemmänkin osuma-alueen pystysuoran kehän vaatimuksista.

B kirjoitti: (21.4.2011 7:43:55)
Hogan ymmärsi kyllä, mikä ero on svingikäsitteillä square contact ja path. Hoganin ’pallonpaikka-stanssi-muutos’ kuvasto kertoo myös siitä, että hän ymmärsi lyövänsä alusta loppuun kaarevalla radalla.

[Pekka Pelimies]

Olen tuuminut jonkun verran tuota swingin luonnetta ja sitä, mitä siinä yritetään tehdä.

Joskus aikaisemmassa ketjussa tuumasin juonen olevan muuttaa pyörivä liike suoraviivaiseksi liikkeeksi. Tarkoitan tällä ajatuksella sitä, että vartalon kiertämisestä muodostuva ympyräliike muuttuu melko lineeriseksi lavan liikkeeksi. Olen edelleen samaa mieltä.

Kuitenkaan en usko, että parhaimmatkaan suoraan lyövät pelaajat saavat lavan kulkemaan absoluuttisesti suoraviivaisesti, vaan se on kuitenkin jonkin verran ympyräliikkeessä kehon käytön ja mailan fyysisten mittojen ja liikkeen aikaisen asennon seurauksena.

Siksi arvioin PG:n olevan oikeassa olettaessaan lavan kannan ja kärjen olevan kuitenkin eri nopeudella toisiinsa verrattuna teoreettisesti tarkasteltuna. Kun ne on ’samaa puuta’, niin tokihan ne kulkee ’samaa nopeutta’, mutta tällöin mielestäni puhutaan kulmanopeudesta.

Tämän voi päätellä myös 4DSwing-käyristä verratessaan lavan nopeutta ja käsinopeutta (varren yläpää) keskenään. Etenkin se GolfWRX:stä löytyvä 3D-matokuva osoittaa näin olevan.

Olisikin mielenkiintoista nähdä 3D-mallina, mikä on koko mailan liike swingin tärkeimmällä alueella noin 30 – 40 cm ennen ja jälkeen osumakohdan. Lavan liikkeestä en niinkään ole tässä yhteydessä kiinnostunut, vaan koko mailasta. Jos tuppi hidastuu osuma-alueen ohitettuaan, niin on selvää, että johonkin kohtaan saakka lapa on ympyräliikkeessä ja epäilen sen olevan ympyräliikkeessä myös näennäisen suorassa liikkeessään osumakohdassa.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 8:50:02)

ts kirjoitti: (21.4.2011 8:31:22)
Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?

Olet pyrkinyt tuomaan keskusteluun asioita, joilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä käsiteltävän kysymyksen kanssa. Kylmät fysikaaliset faktat ovat pitäneet pintansa. Mittauspuolen havainnot ovat tukeneet täysin sitä, mitä kaavat kertovat. Huonommat mittausvälineet ovat paljastuneet tässä tarkastelussa myös.

Niitten laskelmien tukena ei ole ollut yhtään luoeteeeavaa mittauspuolen havaintoa, koska sellaisia ei oikeesti oel käytettävissä. Lisäksi koko kappaaleen liikkeeseen liittyvä rata ja malli on laskijalta täysin hukassa, kuten golflyönnin tapahtumatkin.

Sitä kautta kun sitten lasketaan asioita samalla kaavalla kuin muutkin, päästään yllättääen samoihin tuloksiin.

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 8:33:03)

PG kirjoitti: (21.4.2011 8:26:40)
Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi.

Mä luulen että toi vertaus on tullut lähinnä sun swingikäsityksen arvioimisesta. Noilla ajatuksilla peli varmasti muistututtaa enemmän kuopan kaivamista kuin pallon lyömistä.

En ole huomannut PG:n tuoneen esiin svingikäsityksiään. Fukke toi lapion mukaan kuvastoon. PG kertoikin, miksi se on huono väline tässä yhteydessä.

[B]

ts kirjoitti: (21.4.2011 8:31:22)
Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?

Olet pyrkinyt tuomaan keskusteluun asioita, joilla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä käsiteltävän kysymyksen kanssa. Kylmät fysikaaliset faktat ovat pitäneet pintansa. Mittauspuolen havainnot ovat tukeneet täysin sitä, mitä kaavat kertovat. Huonommat mittausvälineet ovat paljastuneet tässä tarkastelussa myös.

[ts]

PG kirjoitti: (21.4.2011 8:26:40)
Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi.

Mä luulen että toi vertaus on tullut lähinnä sun swingikäsityksen arvioimisesta. Noilla ajatuksilla peli varmasti muistututtaa enemmän kuopan kaivamista kuin pallon lyömistä.

[ts]

B kirjoitti: (21.4.2011 7:49:35)

omm kirjoitti: (21.4.2011 7:37:47)
Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

Tämä ei näytä fysikaalisessa tarkastelussa pitävän paikkaansa.

Entäs sitten jos otetaan riittävästi asioita huomioon?

[PG]

Ketjussa on verrattu golflyöntejä kuopan kaivamiseen. Vertaus tuntuu hyvältä, onhan molemmissa työvälineessä mm. varsi. Erona on kuitenkin se, että mailanpään kontaktiaika palloon on vain noin puoli millisekuntia, kun taas lapion iskussa maahan kontaktiaika on vähintään puoli sekuntia pitempi. Vertailun virhe piileekin juuri kontaktiaikojen erossa.

Virhe on siis 0,5 s/0,0005 s*100% = 100 000 %

[PG]

ts kirjoitti: (20.4.2011 17:05:17)
Saattaisi muuttua mielnekiintoiseksi kun saataisiin jostain mitattua käsiin kohdistuva voima osuman vaikutksesta ja niiden hidastuminen. Taas erittäin pienen otannan perusteella näyttäisi, että flippaajilla ei tuosta osumasta välity käsiin juurikaan mitään hidastavaa voimaa, mutta rotaatiolla ja vedolla lyövillä se on aika paljon suurempi.

Ymmärtääkseni tuo johtuu sittä, että osuman tukena oleva massa on suurempi vedossa kuin vapaaksi pääsetetyssä lavassa ja vaikuttaisi mahdollisesti sitä kautta sekä lavan hidastuvuuteen, että myös pallon lentoon.

Ja please… ei mitään ulkopuolisten mittaustuloksia pohjalle, koska niiden synntyä ei tunneta.

Tukivoima on sitä kun käsissä tärähtää? Mitä enemmän tärähtää, sitä suurempi tukivoima on ja sitä parempi on lyönti. Lohdullinen tieto toppaajille ja duffaajille. Vai ymmärsinkö vieläkään oikein.

P.S. Mailanpään massa ja mailanpähän vaikuttava voima ovat vertailukelpoiset. Sensijaan käsiin vaikuttava voima ja mailanpäähäähän vaikuttava voima eivät ole.

[B]

omm kirjoitti: (21.4.2011 7:37:47)
Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

Tämä ei näytä fysikaalisessa tarkastelussa pitävän paikkaansa.

[B]

Hogan ymmärsi kyllä, mikä ero on svingikäsitteillä square contact ja path. Hoganin ’pallonpaikka-stanssi-muutos’ kuvasto kertoo myös siitä, että hän ymmärsi lyövänsä alusta loppuun kaarevalla radalla.

[omm]

Mä näkisin tämän kinan siitä voiko maila kulkea osuma-alueella suoraan vai ei kinana siitä minkälaiset hyvät svingit on mahdollisia.

Yksi hyvä svingi on pyöreä, käsillä tapahtuva, heilurimainen svingi kuin pesislyönti tai kahden käden kämmenlyönti jos tenniksessä olisi sellainen. Tapahtuu crossausta, oikealla kädellä päälle lyömistä. Vasen kyynärvarsi kulkee pronaatiosta supinaatioon. Svingi liikkuu kaarella ja lapa osuma-alueella in-to-in.

Toinen svingi on kuin pallon alakautta heittoa kuten keilatessa. Osuma-alueella lapa liikkuu lähes suoraan, jos lantio on kiertynyt sivuun. Lapa pysyy square sen ansiosta että osuma-alueen läpi jatkuu ulnaarideviaatio ja palmaariflexio, koko käsivarren ojentuessa kohti ’down the line’ ja hartioden samalla kiertyessä auki. On myös puhuttu täällä että pitää tehdä supinaation vastaista työtä ettei lapa sulkeudu. Lapa liikkuu in-to-out. (On siisväitetty täällä että supinaation vastaista työtä pitää tehdä aktiivisesti ja täysillä, josta en ole vama, että niin on. Jos ei supinoi niin ei supinoidu. Vartalorotaation aiheuttaman sulkeutumisen voi estää noilla kahdella muulla ranteen liikkeellä. Bäkärin alku on eri asia. Voi olla että muistan väärin mitä on väitetty.)

Tässäkin ketjussa molemmissa leireissä nämä rotaatio kuvaukset ovat sekaannusta aiheuttavia. Varren ympäri tapahtuva rotaatio on seurausta vasemman ranteen palmaariflexiosta kuin vääntäisi prätkän kaasua kiinni. Lavassa se vaikuttaa lähinnä loftiin, hyvin vähän lavan sulkeutumiseen tai oikeastaan avautumiseen. Käsivarren ympäri tapahtuva rotaatio saa aikaan supinaation/pronaation. Supinaatio vaikuttaa lavan sulkeutumiseen voimakkaasti, muuhun ei ollenkaan. Ulospäin ja alaspäin tapahtuva heilahdus on taas ulnaardeviaatiota, joka tapahtuu ehkä svingivoimien takia,mutta minun mielestäni se voi olla oikean käden supinaation mahdollistamaa/seurausta.(lavan eteenpäin/lippua päin tapahtuva heilahdus tai rotaatio olisi ranteen dorsiflexiota, mutta flippaaminen ainakin tähän asti on ollut pannassa). Oikeaa kättä voi supinoida ilman että se on vasta- tai myötäliike vasemmalle käsivarrelle, jos se on koukussa kyynärtaipeesta ja on kiinni gripissä.

Supinaation vastustaminen/tekemättä jättäminen on keskeistä alakautta heittämisessä keskeistä l. RR-svingissä, Sillä saadaan eliminoitua yksi kolmesta mahdollisesta liiketasosta pois. Kaksi liiketasoa pitää huolen että osuma-alueella lapa pysyy square, kun vartalo vie liikettä eteenpäin. Virhe mahdollisuuksia hookille on yksi vähemmän. Lisäksi tämä alakautta heittäminen mahdollistaa tukivoiman käytön, jota tuossa heilurimaisessa svingissä ei ole mahdollista käyttää. (keilatessa ei myöskään käytetä tukivoimaa, kun sitä tehdään yhdellä kädellä). Crossaus poissulkee tukivoiman käytön. Toisaalta crossaten, jos aidosti supinoi, saa mäjäytettyä palloon aika hyvin, ja se lentää ehkä sen ansiosta pitemmälle kuin RR-svingissä(mutta tukivoiman käyttö kuroo tuota etua umpeen RR-svingissä), mutta jos sen tekee väärään aikaan tai luulee supinoivansa aidosti tai flippaa, niin pallo ei lennä suoraan tai pitkälle.

Ketjun otsakkeeseen liittyen. Jos vedät mailan pallolle alakautta, niin se ei hidastu osumassa yhtäpaljon kuin sivukautta heittäen.

[ts]

PG kirjoitti: (20.4.2011 21:26:36)
[
Perustelusi svingin suorasta osasta pohjautuvat näköhavaintoon ja keskustelukerhojen juttuihin. En pidä niitä kovin luotettavina.

Mitä hemmettiä sä sekoilet? Näköhavaintoon???

Et vissiin sitten käyny sitä mun laittamaa linkkiä wrx:n puolella lukemassa…