Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

PG kirjoitti: (2.5.2011 16:35:57)

ts kirjoitti: (2.5.2011 14:20:57)
Se on tottalisen olennainen muuttuja tässä aiheessa. Osumahehtkellä niiden erotus on noin 35 cm olenanaisesta tarkastelusunnasta katsottuna.

Kiitos tiedosta. Kysyisin vielä, onko tämä olennainen tarkastelukulma suoraan ylhäältä vai mistä. Kun sen saan selville, voin ottaa nämä molemmat tiedot huomioon laskelmissani. Jää vähemmän spekuloitavaa. Viimeaikaisten viestien perusteella olen saanut sen käsityksen, että ehkä et ole tarkoittanut ihan sitä, mitä olen luullut sinun tarkoittaneen. ?

Minulla on ollut koko ajan se käsitys, että et ole lukenut viestejä kunnolla etkä siten ymmärtänyt kirjoittamaani. Esim linkissäni wrx:n puolelle erittäin selkeästi kerrotaan miten tuota suoraa osuutta on tarkasteltu ja samoin olen koittanut sinua monessa viestissä herättää ymmärtämään, että tarkastelun suunta vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen.

Kohdelinjan suhteen suorassa todellakin tarkoittaa sitä, vaikka korkeussuunnassa muutosta tapahtuisikin. Eli suoraan tarkasteltavan pisteen yläpuolelta havainnot ja miettimään miten silloin saadaan lapa kulkemaan suoraan kohdlinjan suuntaisesti ja vieläpä suorassa pysyen, joskus jopa aueten osumaan tultaessa.

[Ällikkämies]

Käykö kädet ennen osumaa (ja ennen kuin kädet ohittaa pallon) alkuasennon käsien paikan alapuolella? siis horisonttaalisessa mielessä?

Jos ei käy, niin on vaikea käsitttää miten kädet voi olla nousussa kun osutaan palloon. Ja uskon siis kyllä, että hyvillä pelaajilla kädet on pienessä nousussa osumaan tultaessa, mutta se järkeilyni mukaan vaatii, että kädet on käyn starttitilanteen alapuolella.’

Nää on vaikeita juttuja 🙂 Pipo ihan pyörällä kun teijjän kinaamista lukee 😀

[PG]

ts kirjoitti: (2.5.2011 14:20:57)
Se on tottalisen olennainen muuttuja tässä aiheessa. Osumahehtkellä niiden erotus on noin 35 cm olenanaisesta tarkastelusunnasta katsottuna.

Kiitos tiedosta. Kysyisin vielä, onko tämä olennainen tarkastelukulma suoraan ylhäältä vai mistä. Kun sen saan selville, voin ottaa nämä molemmat tiedot huomioon laskelmissani. Jää vähemmän spekuloitavaa. Viimeaikaisten viestien perusteella olen saanut sen käsityksen, että ehkä et ole tarkoittanut ihan sitä, mitä olen luullut sinun tarkoittaneen. Näistä kommenteistasi (alla) kyllä saa satavarmasti sen käsityksen, että lapa pitäisi kulkea suoraan, eikä mitään kaarta pitkin. Oletko kuitenkin tarkoittanut sitä, että lapa kulkee kaarta pitkin, mutta kohdelinjan suunnassa suoraan. Jos näin on, se vaikuttaa oleellisesti myös laskelmiini. Teen uudet laskelmat siltä pohjalta, jos näin olet tarkoittanut. Jos olet tarkoittanut, että lapa kulkee ehdottomasti suoraan, eikä mitään kaarta pitkin mistään suunnasta tarkastellen, niin silloin laskelmani eivät muutu.

Näiden kommenttiesi mukaan olen muodostanut käsitykseni tarkoituksestasi:

tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

Tuossa se ydin, eli kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole, vaikka hitailla kameroilla siltä näyttäisikin.

Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin.

Minkä helvatin kaaren?

[ts]

duffeli kirjoitti: (2.5.2011 14:36:02)
Nyt kun varren vaakatasovaiheesta eteenpäin liikuttaessa osa mailasta kohoaa tästä linjasta ja loput kulkevat alaspäin syntyy eräänlainen nivelpiste myöskin. Mikäli tämän pisteen onnistuu sijoittamaan swingissä käsien väliin tai tarkemmin sanottuna alemman kämmenen pikkusormen puoleiseen reunaan muodostuu mailasta teoreettinen vipu. Ajatukseni aikaisemmasta lyönnin tukivoimasta perustui tähän oikean käden eteenpäin kulkevaan tukeen samanaikaisesti kun vasurin liikettä rajoittaa takaviistoon kiertyvä olkapää. Kun olen pähkinyt asiaa olen kyllä löytämässä uuttakin teoriaa… Sorry jos tästä tukivoima maininnasta homma lipeää taas käsistä.:)

Oikeesti mielenkiinnolla odotan ajatuksia, koska monimutkainen yhtälöhän tuo on ja olisi mukava selvittää sen tapahtumia laajemminkin. Anna palaa vaan vaikka miten hölmöltä tuntuisi ajatus, koska vääräkin ajatus voi johtaa oikean löytämiseen. Itse ainakin olen tuosta tapahtumien summasta kohtalaisen hämilläni. Niin paljon poikkeavaa tuntuu jatkuvasti löytyvaän perinteiseen ajatteluun nähden.

[duffeli]

Nyt kun varren vaakatasovaiheesta eteenpäin liikuttaessa osa mailasta kohoaa tästä linjasta ja loput kulkevat alaspäin syntyy eräänlainen nivelpiste myöskin. Mikäli tämän pisteen onnistuu sijoittamaan swingissä käsien väliin tai tarkemmin sanottuna alemman kämmenen pikkusormen puoleiseen reunaan muodostuu mailasta teoreettinen vipu. Ajatukseni aikaisemmasta lyönnin tukivoimasta perustui tähän oikean käden eteenpäin kulkevaan tukeen samanaikaisesti kun vasurin liikettä rajoittaa takaviistoon kiertyvä olkapää. Kun olen pähkinyt asiaa olen kyllä löytämässä uuttakin teoriaa… Sorry jos tästä tukivoima maininnasta homma lipeää taas käsistä.:)

[ts]

PG kirjoitti: (2.5.2011 14:13:24)

ts kirjoitti: (26.4.2011 12:45:15)
Paljonko muuten sinun mielestäsi on kaarien kehän ero esim R6 mailalla? Siis käsien ja lavan kehien erotus.

Sorry, olin matkoilla silloin, kun tämän arvoituksen asetit. Viestisi jäi huomaamatta.

Siis käsien ja lavan kehien erotus?

Jos kädet ja mailanpää kulkisivat ympyrärataa, niin arvoitus ratkeaisi laskennollisesti (ympyrän kehä = 2pii*r). Mutta niinhän ei ole, joten täytyy sanoa, että en tiedä. Onko sillä suurikin merkitys?

Se on tottalisen olennainen muuttuja tässä aiheessa. Osumahehtkellä niiden erotus on noin 35 cm olenanaisesta tarkastelusunnasta katsottuna.

[ts]

duffeli kirjoitti: (2.5.2011 14:07:37)
Onkohan tuo sama kohta, missä varsi on vaakatasossa, vai vaikuttaako rannekulman säilyminen tähän eri pelaajien välillä?

Juuri tutkailin paria lyöntiä ja niiden perusteella tuo näyttäisi ajottuvan juuri siihen hetkeen, jolloin rannekulman purkaantuminen kiihtyy selkeästi. Jostain voisi löytyä viiden vuoden takaa ketjukin, johon nyt on mittaustulosta tuosta kertomaan.

Ja kyllä se paikka on myös se jossa varsi vaakatasoon tulee. Itse asiassa myös se hetki, kun lapa tulee (hyvillä pelaajilla) samalle etäisyydelle kohdelinjasta käsien kanssa. Kiitokset vinkeistä.

[PG]

ts kirjoitti: (26.4.2011 12:45:15)
Paljonko muuten sinun mielestäsi on kaarien kehän ero esim R6 mailalla? Siis käsien ja lavan kehien erotus.

Sorry, olin matkoilla silloin, kun tämän arvoituksen asetit. Viestisi jäi huomaamatta.

Siis käsien ja lavan kehien erotus?

Jos kädet ja mailanpää kulkisivat ympyrärataa, niin arvoitus ratkeaisi laskennollisesti (ympyrän kehä = 2pii*r). Mutta niinhän ei ole, joten täytyy sanoa, että en tiedä. Onko sillä suurikin merkitys?

Jos et tarkoittanut kokonaisia kehiä, vaan tilannetta, jossa mailanpää kulkee omaa kehäänsä pitkin 20 cm ja kädet samanaikaisesti omalla kehällään 3 cm, niin silloin vastaus on 17 cm. Laskinko oikein? Tai jos tarkoitit käsien ja lavan välimatkaa R6:lla, niin se on omissa laskelmissani L, senttimetreinä siinä 85 – 90. Jos tarkoitat käsien ja lavan etäisyyttä ylhäältä päin katsottuna, niin se voisi olla 40 cm luokkaa. Tällä arvolla ei ole käyttöä omissa laskelmissani. Jos tarkoitit käsien ja lavan välistä etäisyyttä siinä projektiossa, jossa sekä lapa että kädet kulkevat samaa suoraa lähes koko dsw:n ajan, niin silloin vastaus on 0 cm.

[duffeli]

Onkohan tuo sama kohta, missä varsi on vaakatasossa, vai vaikuttaako rannekulman säilyminen tähän eri pelaajien välillä?

[ts]

duffeli kirjoitti: (2.5.2011 13:54:13)
Missä kohdalla swingiä tuo piste on alimmillaan?

Vasemman ranteen mittapiste näyttäisi kaikilla hyvillä pelaajilla saavuttavan alakuolokohtansa tuossa taaemman reiden kohdalla. Positin luvulla meidän mittauksissa ilmaistuna noin 30 astetta ennen pallon paikkaa. Sen jälkeen se lähtee nousemaan ja jatkaa nousemista läpi osuman.

[duffeli]

Missä kohdalla swingiä tuo piste on alimmillaan?

[ts]

duffeli kirjoitti: (2.5.2011 12:41:06)
Puhuit aikaisemmin ’lähes täyden vapausasteen nivelestä ranteiden kohdalla’. Missä tämä nivelpiste tarkalleen ottaen mielestäsi sijaitsee, eli mistä kohdasta maila ’kääntyy’. Nämä laskumiehet hahmottavat sen gripin nuppiin ja sen vuoksi puhuvat ’grippipään nopeasta radalta poikkeamisesta’. Käsitykseni mukaan se ei ole näin. Sen vuoksi kysyin siitä käsien mittapisteestä.

Se nivelpiste on vasemmassa ranteessa, eli gripin yläpään ja lavan välissä. Sen vuoksi gripin yläpään pysyessä paikallaan (sijaintinsa puolesta) lapa voi elää varsin omaa elämäänsä. Missään tapauksessa tuota ei voida tarkastella kiinteänä tankona, vaan vapausaste on kymmeniä asteita lähes joka suuntaan.

[duffeli]

Puhuit aikaisemmin ’lähes täyden vapausasteen nivelestä ranteiden kohdalla’. Missä tämä nivelpiste tarkalleen ottaen mielestäsi sijaitsee, eli mistä kohdasta maila ’kääntyy’. Nämä laskumiehet hahmottavat sen gripin nuppiin ja sen vuoksi puhuvat ’grippipään nopeasta radalta poikkeamisesta’. Käsitykseni mukaan se ei ole näin. Sen vuoksi kysyin siitä käsien mittapisteestä.

[duffeli]

Kärsivällisyys palkitaan aina, kuten TS viestissä numero 851 jo vähän ounastelikin.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 11:39:19)
[
– asia jota ei ole edes yritetty laskea (’projektio’): kohteen suuntaan kulkevan vektorin suhteen, josta korkeusvaihtelu on poistettu

Ja juuri tätä olen ihmetellyt ja kaikki omat postamani kuvat ja kirjoitukset ovat koko ajan käsitelleet tarkasteulua suoraan ylhäältä päin, kuten pallon sivuttaishajonnankin tarkastelu tulee tehdä. Siksi olen tivannut PG:ltä myös tuota lavan ja käsien välimatkaa.

[Swinger?]

ts kirjoitti: (2.5.2011 10:22:26)

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 10:02:12)

Hmm, minä yritän mielestäni miettiä sitä lavan liikerataa jota pitkin lapa oikeasti liikkuu juuri ennen osumaa, ja sun mielestä tämä on ’kaikkein epäolennaisin’ asia??? Heh, ei me taideta olla ihan synkassa siitä mistä edes keskustellaan?

Tiedän hyvin että yksinkertaistin oikeaa tilannetta aika voimakkaasti, tarkoitus olikin vaan arvioida käytännön järjen tasolla ja matikalla tuo suora liike. Enkä ole missään vaiheessa ollu eri mieltä siitä etteikö olisi kovinkin hyvä asia jos tuo suora liike tapahtuisi vielä kohteen suuntaan, jolloin liikkeen projektio ko suuntaan olisi hyvinkin lähellä sama asia kuin todellinen liikerata… Tosin, esim rautamailoilla lapa liikkunee ’kohteen suuntaan’ mutta alaspäin.

Se on olennaista vain siinä tapauksessa, että sen kautta pystytään johtamaan lavan kohteeseen päin tapahtuvan liikkeen suunta ja asento.

Sivusuuntainen hajonta on kuitenkin pelaajien selkeästi suurin haaste ja sitä kautta ajateltuna pitää pyrkiä rakentamaan liike, jossa lapa voisi kulkea mahdollisimman pitkään suorassa ja suoraan tuon kohdelinjan vektorin suuntaan. Sillä vähennetään timingin ja pallon paikan vaihtelun vaikutusta pallon lentosuuntaan ja kierteeseen.

Face on kuvasta katsoen lapa todellakin piirtää lähes ympyrän kehän ja siihen on mahdollista saada hyvin lyhyt suora osuus nimenomaan rannekulmien kolmisuuntaisen vapautumisen tai liikkeen kautta. Se on kuitenkin huomattavan paljon lyhyempi jakso, kuin mikä voidaan saavuttaa käsikolmion ja ranteiden yhteistoiminnalla nimenomaan kohteen suuntaan kulkevan vektorin suhteen, josta korkeusvaihtelu on poistettu.

Samalla kun tuo tarkastelun kohde muuttuu, muuttuu myös sen keskipisteen sijainti, johon suhteessa kehää tutkitaan. Janojen pituudet muuttuvat ja samoin fixed hub saattaakin muuttua liikkuvaksi. Samalla muttuu sitten sekin, onko lavan kannalla ja kärjellä eri vai sama nopeus.

Meillä on siis
– tavoite: pyrkiä rakentamaan liike, jossa lapa voisi kulkea mahdollisimman pitkään suorassa
– todellisuus (aika monella): lapa todellakin piirtää lähes ympyrän kehän
– laskennallinen vaikeus: Samalla kun tuo tarkastelun kohde muuttuu, muuttuu myös sen keskipisteen sijainti
– asia jota ei ole edes yritetty laskea (’projektio’): kohteen suuntaan kulkevan vektorin suhteen, josta korkeusvaihtelu on poistettu
– pikantti mutta varsin epärelevantti pähkinä: onko lavan kannalla ja kärjellä eri vai sama nopeus Mitäköhän Paavo Lipponen tästä sanoisi? Jos arvaan oikein niin taidan olla samaa mieltä.

Tässä kohtaa voitaisiin ehkä jättää laskeminen vähemmälle, ja mennä lyömään palloja. Sinne kohteen suuntaan.

[Jake2]

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 0:06:48)
Vaikuttaisi siis siltä että sekä ts että PG voivat hyvin olla molemmat oikeassa. Olisikos tämä se semmoinen win-win tilanne, josta aina silloin tällöin kuulee puhuttavan?

No matemaatikko saattaisi laskea että liikerata ei silti ole absoluuttisen suora vaikka tuo alkuperäinen kaari siitä oikeneekin. Mutta tuo yksinkertaistus voi silti kertoa käytännön kannalta sen oleellisen ko. tapahtumasta.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 10:02:12)

Hmm, minä yritän mielestäni miettiä sitä lavan liikerataa jota pitkin lapa oikeasti liikkuu juuri ennen osumaa, ja sun mielestä tämä on ’kaikkein epäolennaisin’ asia??? Heh, ei me taideta olla ihan synkassa siitä mistä edes keskustellaan?

Tiedän hyvin että yksinkertaistin oikeaa tilannetta aika voimakkaasti, tarkoitus olikin vaan arvioida käytännön järjen tasolla ja matikalla tuo suora liike. Enkä ole missään vaiheessa ollu eri mieltä siitä etteikö olisi kovinkin hyvä asia jos tuo suora liike tapahtuisi vielä kohteen suuntaan, jolloin liikkeen projektio ko suuntaan olisi hyvinkin lähellä sama asia kuin todellinen liikerata… Tosin, esim rautamailoilla lapa liikkunee ’kohteen suuntaan’ mutta alaspäin.

Se on olennaista vain siinä tapauksessa, että sen kautta pystytään johtamaan lavan kohteeseen päin tapahtuvan liikkeen suunta ja asento.

Sivusuuntainen hajonta on kuitenkin pelaajien selkeästi suurin haaste ja sitä kautta ajateltuna pitää pyrkiä rakentamaan liike, jossa lapa voisi kulkea mahdollisimman pitkään suorassa ja suoraan tuon kohdelinjan vektorin suuntaan. Sillä vähennetään timingin ja pallon paikan vaihtelun vaikutusta pallon lentosuuntaan ja kierteeseen.

Face on kuvasta katsoen lapa todellakin piirtää lähes ympyrän kehän ja siihen on mahdollista saada hyvin lyhyt suora osuus nimenomaan rannekulmien kolmisuuntaisen vapautumisen tai liikkeen kautta. Se on kuitenkin huomattavan paljon lyhyempi jakso, kuin mikä voidaan saavuttaa käsikolmion ja ranteiden yhteistoiminnalla nimenomaan kohteen suuntaan kulkevan vektorin suhteen, josta korkeusvaihtelu on poistettu.

Samalla kun tuo tarkastelun kohde muuttuu, muuttuu myös sen keskipisteen sijainti, johon suhteessa kehää tutkitaan. Janojen pituudet muuttuvat ja samoin fixed hub saattaakin muuttua liikkuvaksi. Samalla muttuu sitten sekin, onko lavan kannalla ja kärjellä eri vai sama nopeus.

[Swinger?]

ts kirjoitti: (2.5.2011 8:27:41)

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 0:06:48)
Tehdäänpä approximaatio(!) tuosta laskelmasta, ja oletetaan tässä että 10cm ennen lavan osumista palloon lapa liikkuukin suoraan eikä kaarella. Eli, lapa tulee kohtisuoraan ympyrän sädettä kohti (sitä sädettä joka on keskipisteestä palloon). Tehtävänä on laskea kuinka paljon lapa tulee lähemmäs ympyrän keskipistettä (huom. ei vaakatason ympyrä, eikä pystytason ympyrä, eikä mikään projektio vaan se about ympyrän muotoinen kehä jota mailanpää liikkuu).

Ihan hyvää pohdintaa, mutta mitä järkeä on miettiä pelin kannalta juuri kaikkein epäolennaisimman kaaren kautta asiaa? Tuohonkin suuntaan saattaa aivan hetkellinen suora linja piirtyä, mutta se on todella lyhyt, eikä sillä ole pallon lennon kannalta merkittävää vaikutusta.

Hmm, minä yritän mielestäni miettiä sitä lavan liikerataa jota pitkin lapa oikeasti liikkuu juuri ennen osumaa, ja sun mielestä tämä on ’kaikkein epäolennaisin’ asia??? Heh, ei me taideta olla ihan synkassa siitä mistä edes keskustellaan?

Tiedän hyvin että yksinkertaistin oikeaa tilannetta aika voimakkaasti, tarkoitus olikin vaan arvioida käytännön järjen tasolla ja matikalla tuo suora liike. Enkä ole missään vaiheessa ollu eri mieltä siitä etteikö olisi kovinkin hyvä asia jos tuo suora liike tapahtuisi vielä kohteen suuntaan, jolloin liikkeen projektio ko suuntaan olisi hyvinkin lähellä sama asia kuin todellinen liikerata… Tosin, esim rautamailoilla lapa liikkunee ’kohteen suuntaan’ mutta alaspäin.

[ts]

Swinger? kirjoitti: (2.5.2011 0:06:48)
Tehdäänpä approximaatio(!) tuosta laskelmasta, ja oletetaan tässä että 10cm ennen lavan osumista palloon lapa liikkuukin suoraan eikä kaarella. Eli, lapa tulee kohtisuoraan ympyrän sädettä kohti (sitä sädettä joka on keskipisteestä palloon). Tehtävänä on laskea kuinka paljon lapa tulee lähemmäs ympyrän keskipistettä (huom. ei vaakatason ympyrä, eikä pystytason ympyrä, eikä mikään projektio vaan se about ympyrän muotoinen kehä jota mailanpää liikkuu).

Ihan hyvää pohdintaa, mutta mitä järkeä on miettiä pelin kannalta juuri kaikkein epäolennaisimman kaaren kautta asiaa? Tuohonkin suuntaan saattaa aivan hetkellinen suora linja piirtyä, mutta se on todella lyhyt, eikä sillä ole pallon lennon kannalta merkittävää vaikutusta.

Kysyit miten nopeudet on mitattu ja yleisesti ne mitataan juurikin tuolta kappaleen kulkemalta kehältä, näin myös meillä. Tämän vuoksi heitin tuolla aiemmin, että käsillä on suurin nopeus juuri silloin kun nillä on pienin nopeus tai ei nopeutta ollenkaan.

Jos tutkitaan asiaa pelin kannalta olennaisten asioiden suunnasta, pitää ottaa tarkasteluun kohdelinjan suunta, koska sen suhteen tapahtuvat asiat ovat ne, jotka pallon lennon tässä pelissä ratkaisevat. Siksi pitää myös pohtia lavan liikesuunnan suoruutta ja sen asentoa suhteessa tuohon linjaan, eikä millään suunnilleen ympyrän kehällä, jonka keksitty keskipiste on jossain rintakehän seudulla. Muuttujien määrä moninkertaistuu ja vipusysteemi muuttuu täysin. Käy kuin nykyaikaisen auton pyörälle, että vaikka se on sivusta tuettu, se liikkuukiin jousituksessa suoraan ylös ja alas.

Kyllä mulle oli äärettömän moni asia helppo ja yksinkertainen vielä muutama vuosi sitten ja planet ynnä muut kovasti opiskeltu. Samoin tuli videolta katsottua miten pitkä tai lyhyt jonkun pelaajan swingi on. Ja hienosti näytti lavatkin kiihtyvän ja heilahtavan ohi käsien vauhdilla heti osuman jälkeen. Ja sitten se maailma vaan räjähti kun nuo joutui oikeesti miettimään ja määrittelemään.

Nyt mä jään jännityksellä odottamaan joko PG tänään vastaa tohon mun hankalaan kysymykseen.

[B]

Galileo Galilein suurimpana saavutuksena voidaan pitää sitä, että hän kehitti merkittävästi tieteellistä metodia. Hän yhdisti kvantitatiiviset kokeet matemaattiseen analysointiin, mikä muodostaa yhä luonnontieteen perustan.

[Swinger?]

Tehdäänpä approximaatio(!) tuosta laskelmasta, ja oletetaan tässä että 10cm ennen lavan osumista palloon lapa liikkuukin suoraan eikä kaarella. Eli, lapa tulee kohtisuoraan ympyrän sädettä kohti (sitä sädettä joka on keskipisteestä palloon). Tehtävänä on laskea kuinka paljon lapa tulee lähemmäs ympyrän keskipistettä (huom. ei vaakatason ympyrä, eikä pystytason ympyrä, eikä mikään projektio vaan se about ympyrän muotoinen kehä jota mailanpää liikkuu).

Kaari on siis 10cm.
Kaaren pituus b = alfa * pii * säde * 180.
Oletetaan 44” varsi, eli 44*2.54cm = 111,76 cm (säde).
10cm kaarta vastaava kulma on yo kaavan perusteella 5,12668 astetta.
Jos lapa tuleekin (kohti)suoraan ’samalle säteelle’, niin ko pisteen etäisyys (alkuperäisestä) keskipisteestä on yksinkertaisesti cos alfa * säde = 111,31 cm.
Näiden kahden etäisyyden erotus on 0.45cm.

Eli, jos maila liikkuisi varren suunnassa ’sisään ja ylös’ tuon vajaa puoli senttiä juuri ennen osumaa, sen vaikutuksesta lapa olisikin liikkunut suoraan, eikä kaarta pitkin.

Kuulosta varsin mahdolliselta.

Tämä ei toki ole ihan täsmällinen laskelma, koska swingissä maila ei ihan suoranaisesti pyöri grippipään ympäri, ja grippipääkin on liikkeessä; eikä kyse ole oikeasti täydellisestä ympyrästä; eli epätarkkuuksia on useitakin, mutta suuntaa-antavana tuloksena yo vastaus lienee riittävän tarkka.

Lasketaan vielä minkälaista vauhtia grippipään pitäisi pitää jotta tuon 10cm lavan heilahduksen aikana varsi pitää liikkua sisäänpäin (huom ei samaan suuntaan kuin lapa).

Oletetaan lavan nopeus 100 mph = 160,9 km/h = 44.69444 m/s.
Aikaa 10cm liikkeeseen menee 0,0022374s (eli n. 2.2ms).
Jotta grippipää liikkuisi samaan aikaan 0.45cm, sen pitäisi tapahtua vauhdilla 2,011 m/s, joka vastaa 4.5 mph.

Tämän ketjun alussa olevassa kuvassa kädet ilmeisesti liikkui n. 14-15mph (en ole tosin varma mihin suuntaan tuo liike on), mutta jos pitäisi arvioida että onko mahdollistä käsien (grippipään) liikkuessa enimmäkseen eteenpäin(?) 15mph niin kädet samaan aikaan liikkuvat 4.5 mph ’poispäin’ (sisään ja ylös) pallosta. Mielestäni on hyvinkin mahdollista.

Kuinka moni pelaaja sitten oikeasti lyö näin? Enpä osaa arvioida.

Summa summarum:
– Onko mahdollista että mailanpää liikkuu suoraan juuri ennen osumaa? En ole videoita tuosta nähnyt, mutta laskemalla arvioisin että hyvinkin mahdollista.
– Entäpä jos osalla pelaajista mailanpää liikkuukin kaarta pitkin? Semmoisia videoita osumahetkestä olen mielestäni nähnyt… Siinä tapauksessa mailanpään kauempi piste liikkuu nopeammin kuin sisempi piste (peruskoulumatikkaa sekin).

Vaikuttaisi siis siltä että sekä ts että PG voivat hyvin olla molemmat oikeassa. Olisikos tämä se semmoinen win-win tilanne, josta aina silloin tällöin kuulee puhuttavan?

[ts]

Kaikkein uskomattominta tässä on se, että vaikka on useamman tahon puolelta tuotu esille väitteitä tuosta suorasta linjasta, niin herra matemaatikon tajuntaan se vaan ei mahdu. Ei vahingossakaan herää kysymys, mitkä muuttujat tietyssä nivelkohdassa saavat tuon suoran linjan aikaiseksi. Eikä edes se, että vaikka lavan liike johonkin suuntaan tarkasteltuna olisikin kaari (vaikka hetkellisesti ei ole siihenkään suuntaan) se voi silti liikkua suoraan toiseen suuntaan tarkasteltuna.

Uskomaton tiedemies on meitn PG 🙂

[ts]

PG kirjoitti: (1.5.2011 22:13:44)
[
Noin 30 kertaa olen yrittänyt saada sinut ymmärtämään, että svingiasioilla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. .

Nin olet, vaikka tilanteen pitäisi olla jurikin päinvastoin, eli siunun pitäisi ymmärtää swingin tapahtumat pystyäksesi asian oikeesti ratkasiemaan.

Sinä et ole pystynyt edes vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseeni, joka näyttelee erästä osaa tässä yhtälössä.

Olennaiset asiat sivuutat jatkuvasti, koska haluat käsitellä vain sellaisia, jotka sopivat teorioihisi. Sinnekin vain yksinkertasitettuina.

[PG]

duffeli kirjoitti: (1.5.2011 11:31:56)
Nuo tuhansia vuosia voimassa olleet laskentakaavat ovat luonnollisesti käyttökelpoisia tänäkin päivänä. Valitettavasti niiden avulla voidaan selvittää vain suhteellisen yksinkertaisia liikekokonaisuuksia, joita ei voida suoraan verrata golfswingin tyyppiseen epälineaariseen liikkeeseen. Monesti epälineaariset mallit esitetäänkin suljetussa muodossa systeemin dynamiikkaa kuvaavien differentiaaliyhtälöiden ratkaisuna. Golfswingin kaltaisessa liikkeessä differentiaaliyhtälöitä ei kuitenkaan voida analyyttisesti ratkaista, ja sen vuoksi parametrit täytyy estimoida sovittamalla differentiaaliyhtälöistä numeerisesti laskettu ratkaisu todelliseen
havintoaineistoon. Tämän selvemmin en osaa tätä maallikkona ilmaista ja tähänkin piti jo lainata muiden lauseita. Olet PG vakuuttava matemaattisissa taidoissasi, mutta asian etenemisen kannalta olisi mukavaa jos uskoisit, että hommaa on tutkittu jo hieman aikaisemminkin. Mikäli swingin salat kyettäisiin mallintamaan noin helposti, lukisimme faktat golfkirjoista, sen sijaan että kiistelisimme tällä foorumilla tähän tapaan. Itse uskon 4D tyyppiseen sovellukseen vahvasti. Toivottavasti saatte kansainvälistä menestystä, ennen kuin joku perässähiihtäjä kerää omenat. Nimimerkillä vappusima saa pään pyörälle. 🙂

Duffeli, tiedän kyllä, että eräiden golflyöntiin liittyvien osa-alueiden matemaattinen käsittely on eritäin vaikea asia ja johtaa useimmiten differentiaaliyhtälöiden numeeriseen käsittelyyn. Siksi olenkin tyytynyt tarkastelemaan vain helppoja asioita. Mainitsemiasi svingin saloja en ole koskaan edes yrittänyt selvittää. Esimakua matemaattisen käsittelyn vaikeudesta sain jo viisitoista vuotta sitten lähtiessäni huvikseni lentoradan yhtälöä mallintamaan. Sainkin mallin aikaiseksi ja jopa suljetussa muodossa, toki hieman kompromisseja tehden. Simulaattorien numeeriseen ratkaisuun perustuvat mallit ovat käyttökelpoisempia, monipuolisempia ja parempia, mutta tulipahan tutkittua. Tässä pieni pätkä mallini lentoradan y- koordinaatista:

y(t) = ((vosin(ø)+ k1*g/(k1²+k2²))*k2 – 1/k2*((vosin(ø)+(k1g/(k1²+k2²))*k1 –g –vo*(k1*sin(ø)-k2*cos(ø)))*k1)sin(k2*t) – (vosin(ø)+(k1g/(k1²+k2²))*k1 +1/k2*((vosin(ø)+(k1g/(k1²+k2²))*k1 –g –vo*(k1*sin(ø)-k2*cos(ø))*k2)*cos(k2*t)*e^(-k1*t) +(k1*(vosin(ø)+(k1g/(k1²+k2²)) + ((vosin(ø)+(k1g/(k1²+k2²))*k1 –g –vo*(k1*sin(ø)-k2*cos(ø))) –k1*g*t)/ …jne

Pitemmälle en jaksanut näpytellä, sulkumerkeissä varmaan häikkää, osissakin tämän voisi esittää. Kertoimeen k1 sisältyy ilman paine ja lämpötila omine kaavoineen. Molemmat vaikuttavat jonkin verran lyönnin pituuteen. Kerroin k2 ottaa huomioon alakierteen (oma kaava siitäkin), vo on pallon lähtönopeus, ø lähtökulma ilmaan, g on putoamiskiihtyvyys, e Neperin luku jne.