Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[Parti]

data kirjoitti: (2.6.2011 20:53:13)
Jos tuon kuvan näyttää ja sen jälkeen väittävät, että avaava kiertohan se siinä on, niin saavat mun puolesta nauraa. En mä ole ennenkään lapsukaisten nauruista piitannut.

Alkaa tuntua enemmän kuin vahvasti että eri ihmiset määrittävät avaavan ja sulkevan kierron eri tavalla. Jos näin on, on täysin mahdotonta keskustella mitään järkevästi.

Esim itse en voi ko kuvasarjasta sanoa lainkaan onko käsivartta avattu vai suljettu. Pitäisi ensin nähdä olkapäiden asento kunkin kuvan kohdalla. Jos esim osuma-kuvassa hartiat ovat 20 astetta auki tai 20 kiinni, niin kierron pitä tapahtua nähdäkseni eri suuntiin?

[Jake2]

ts kirjoitti: (1.6.2011 11:04:27)

data kirjoitti: (1.6.2011 10:53:53)

Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

Nyt menee jo datalta supinaatio ja palmaarifleksio vallan sekasin.

Tuo vasemman palmaariflexio eli ’bowed wrist’ oli yksi Hoganin 5L:n keskeisiä juttuja ja varmaan lainatuimpia kuvia kaikissa keskusteluissa. Todellisuudessahan sen sulkeva vaikutus on kohtalaisen pieni, mutta vahvistava taas suuri. Samalla se antaa lisää aikaa kropalle kääntyä avoimeksi lapaa viivästyttäen.

Hassua tässä on se, että se on juurikin crossausta vastustava liike jos mikä, samoin kuin päinvastainen kaikkeen ranteilla lavan kiihdyttämistä tuottavaan työhön

Joo, Brian Manzella (Tomsin valmentaja) opettaa tuota Tomsin swingimallia nimellä Never Hook Again. Käytän jotain elementtejä tuosta kun haluan lyödä varmasti feidin (toimii!). En suosittele slaissaavalle tuupparille.

[PG]

ts kirjoitti: (2.6.2011 21:46:17)

PG kirjoitti: (2.6.2011 21:31:40)

Olkoon vaikka regu ja 45 tuumaa.

Kenen valmistaja regu ja mikä tyyppi?

Kovin tarkkaa arvoita ei tarvitse tehdä. Onko taipuma 0-5 mm, 5-10 mm, 10-20 mm, 20-30 mm, 30- 50 mm, 50-70 mm, 70-100mm vai >100mm? Tietysti voi halutessaan arvioida, kuinka paljon varren jäykkyys ja muut tekijät osuma-aikaiseen taipumiseen vaikuttavat.

[ts]

PG kirjoitti: (2.6.2011 21:31:40)

Olkoon vaikka regu ja 45 tuumaa.

Kenen valmistaja regu ja mikä tyyppi?

[PG]

Jamasa kirjoitti: (2.6.2011 20:59:02)

PG kirjoitti: (2.6.2011 20:53:38)

ts kirjoitti: (31.5.2011 0:59:16)
Mulla tuli tosta yks kysymys mieleen: Taipuisiko varsi osuman vaikutuksesta yhtä paljon, jos gripin päästä ei pidettäisi kiinni?

Hyvä kysymys. Esitän vielä toisen kysymyksen kaikille, joita asia kiinnostaa: Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana? Oletetaan, että kyse on normaalista draiverilyönnistä, jossa mailanpään nopeus on esim. 50 m/s (112 mph).

Onko stiff vai regu ja minkä mittanen varsi?

Sorry, olis pakko laittaa.

Olkoon vaikka regu ja 45 tuumaa.

[ts]

Ballmarker kirjoitti: (2.6.2011 21:11:34)
Millähän tavalla keskitason tuuppari ( = ehkä n. 90% golfareista) mahtaa hyödyntää tätä ilmeisesti ikuisesti jatkuvaa vääntöä erilaisista svingin liikeradoista yms.? Vai onko tässä etupäässä kysymys siitä, kuka on se, joka saa esittää viimeisen viisauden?

En tiedä eikä se oikeestaan ole kiinnostavakaan asia. EI näitä tarvitse tuupparin tehdä, eikä edes lukea. Hienoa saada silti hieman paremmilta varsin iloista palautetta. Varsinkin kolleegoilta, koska he tätä viestiä vievät taas heille, joilla on mahdollisuus vielä tulla hyviksi pelaajiksi.

[ts]

data kirjoitti: (2.6.2011 20:53:13)
Jos tuon kuvan näyttää ja sen jälkeen väittävät, että avaava kiertohan se siinä on, niin saavat mun puolesta nauraa. En mä ole ennenkään lapsukaisten nauruista piitannut.

Miks sun pitää jatkaa sen asian todistelua, että et ole vieläkään ymmärtänyt pätkän vertaa koko asiasta? Voit huoletta lopettaa, koska kaikki uskovat sen jo.

Tuolla muuten nuo kyseiset lapsukaiset ovat aika monet itse pelanneet vuosia tourilla ja myös valmentavat tour-pelaajia. Ne ihan oikeesti ymmärtää tästä asiasta aika hemmetin paljon. Osa lapsukaisista on jo yli 70v, jotka ovat myös pelanneet joskus nuorena Hoganin kanssa samoissa karkeloissa ja olleet vahvassa kontaktissa lähipiiriin.

Ja onhan tuossakin tosiaan crossattu ihan mahottomasti vallan…

Outoa vaan, että silti ovat ranteet ja kyynärvarret kovin irti toisistaan 🙂

[Ballmarker]

Millähän tavalla keskitason tuuppari ( = ehkä n. 90% golfareista) mahtaa hyödyntää tätä ilmeisesti ikuisesti jatkuvaa vääntöä erilaisista svingin liikeradoista yms.? Vai onko tässä etupäässä kysymys siitä, kuka on se, joka saa esittää viimeisen viisauden?

[Jamasa]

PG kirjoitti: (2.6.2011 20:53:38)

ts kirjoitti: (31.5.2011 0:59:16)
Mulla tuli tosta yks kysymys mieleen: Taipuisiko varsi osuman vaikutuksesta yhtä paljon, jos gripin päästä ei pidettäisi kiinni?

Hyvä kysymys. Esitän vielä toisen kysymyksen kaikille, joita asia kiinnostaa: Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana? Oletetaan, että kyse on normaalista draiverilyönnistä, jossa mailanpään nopeus on esim. 50 m/s (112 mph).

Onko stiff vai regu ja minkä mittanen varsi?

Sorry, olis pakko laittaa.

[data]

Jos tuon kuvan näyttää ja sen jälkeen väittävät, että avaava kiertohan se siinä on, niin saavat mun puolesta nauraa. En mä ole ennenkään lapsukaisten nauruista piitannut.

[PG]

ts kirjoitti: (31.5.2011 0:59:16)
Mulla tuli tosta yks kysymys mieleen: Taipuisiko varsi osuman vaikutuksesta yhtä paljon, jos gripin päästä ei pidettäisi kiinni?

Hyvä kysymys. Esitän vielä toisen kysymyksen kaikille, joita asia kiinnostaa: Kuinka paljon arvelette varren taipuvan osuman vaikutuksesta osuman aikana? Oletetaan, että kyse on normaalista draiverilyönnistä, jossa mailanpään nopeus on esim. 50 m/s (112 mph).

[PG]

APu72 kirjoitti: (30.5.2011 21:41:03)
No mikä niitä käsiä sitten hidastaa muu kuin energian siirtyminen palloon?

Jos mailanpää ja kädet hidastuvat samanaikaisesti, käsien hidastumisesta vapautuva energia kuluu mm. pallon lähtönopeuden kasvattamiseen, varren taipumiseen sekä lavan pyörimisen estämiseen huonoissa osumissa.

Jos kädet hidastuvat vasta osuman jälkeen (mikrosekuntikin riittää), niin mailan osuman jälkeinen käyttäytyminen kertokoon sen, mihin energia siirtyy. Se on oma lukunsa, jota ei ehkä tässä yhteydessä kannata tarkastella. Käsien hidastumisesta vapautuva energia ei voi enää mitenkään lisätä jo ilmassa olevan pallon nopeutta. Minä en ole väittänyt, että kädet hidastuvat vasta osuman jälkeen, mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, mikä mahdollinen viive on, vaikka se ei välttämättä olisikaan merkitsevä.

Käsien hidastumisesta mahdollisesti hyödyksi saatava energia on suuruudeltaan sitä luokkaa, että se mahtuu hyvin siihen lavan 25 lisägrammaan, joka laskelmieni perusteella näyttää olevan tarpeellinen, jotta pallon nopeutta koskeva yhtälö toteutuu. Kuten sanottu, lisätutkimuksia tarvitaan tässä asiassa. Onko suuruusluokka oikein, onko yksilöllisiä eroja jne. 25 g massanlisäys lapaan kasvattaa pallon lähtönopeutta pari prosenttia samalla mailanpään nopeudella.

ts, fukke ja mesikämmen ovat havainneet, että mailanpään nopeus putoaa huonoissa lyönneissä enemmän kuin hyvissä. Voitaneen olettaa, että myös käsien nopeus putoaa enemmän huonoissa lyönneissä. Jos käsien nopeuden hidastuminen tulisi kokonaisuudessaan pallon lähtönopeuden hyväksi, eivätkö asiat silloin ole ristiriidassa keskenään? Vai onko huono lyönti parempi kuin hyvä lyönti?

Väärinymmärrysten välttämiseksi mainitsen vielä ties monennenko kerran, että kaavoja esitellessäni olen tarkastellut vain hyviä osumia. Jos kahdessa eri lyönnissä toisessa mailanpään nopeus putoaa 32 mph ja toisessa 30 mph ja osumat ovat molemmissa puhtaita, niin edellisessä lyönnissä pallo saa suuremman lähtönopeuden. Jos edellisessä lyönnissä osuma on epäpuhdas, asia saattaa olla päinvastoin.

[ts]

data kirjoitti: (2.6.2011 10:52:46)
Eikös Hogan vielä pari vuotta sitten ollut lavanavaajamiesten ykkösmannekiini.
Kun silloin kerroin, että kyllä hänkin crossaa, kirottiin minut alimpaan helvettiin ja
väitettiin suurimmaksi idiootiksi.

No nyt on sitten älytty, että vahva sulkeva kierto hänelläkin on.

Hei mutta sähän voisit mennä ton ajatuksen esittämään tuonne WRX:n puolelle Hogans heroes foralle. Ei muuten mutta saatas nauraa ihan kunnolla.

[data]

Eikös Hogan vielä pari vuotta sitten ollut lavanavaajamiesten ykkösmannekiini.
Kun silloin kerroin, että kyllä hänkin crossaa, kirottiin minut alimpaan helvettiin ja
väitettiin suurimmaksi idiootiksi.

No nyt on sitten älytty, että vahva sulkeva kierto hänelläkin on.

[ts]

Jos joku haluaa vielä paremmin ymmärtää esim tuota Luken tekemistä, niin varsin mainion analyysin vetää siitä Dan Whittaker aka DFW1500. Hemmetin hyvin yhdistää nimenomaan tietyt kehon osissa näkyvät asitat ja old school crossover releasen.
Gotham city

Varsinkin tuossa 7min jälkeen dtl kuvista tulee mainiota tarinaa.

[ts]

flog kirjoitti: (1.6.2011 14:14:03)

Aikanaan toisella foorumilla oli puhetta megacrossauksesta. En oikein koskaan päässyt jyvälle miten se määriteltiin (foorumilla siis)?

Sehän taas perustuu tuon kuvan ylärivin viimeiseen kuvaan eli Hoganin 5L:n kuuluisimpaan.

Tuossa on se ero crossaukseen, että se ei käännä lapaa lyöntilinjan sisäpuolelle kuten perinteinen crossaaminen, vaan lapa pysyy kiertymisestään huolimatta käsien ulkopuolella ja vasen kämmenselkä ei käänny osoittamaan vasemmalle. Noin tehdessä esim oikean ranteen dorsaalifleksio säilyy läpi lyönnin.

Mutta tuo vaatii sitten todella hyvän jalkatyön ja erittäin vahvan avaavan kierron käsikolmiolta toimiakseen. Itse pystyn sen ajoittain toetuttamaan ja jos oikeesti olis aikaa treenata ja laittaa tuo soimaan, en epäröisi hetkeäkään. Sen verran mehukasta oli pallon lento tuolla liikkeellä. Ja sen verran mehukkaita hukit kun jalat lakkasivat toimimasta 😉

[flog]

ts kirjoitti: (1.6.2011 12:06:44)

B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)
[
Tyypilliset ongelmat, joita täälläkin joku on kuvannut, ovat loogisia seurauksia siitä, että viestissä on vikaa.

Mä olen seissyt rangella katsomassa pelaajia kohta 20 vuotta. Nähnyt muutaman tuhannen touhuajaa varmasti tuona aikana ja voin kertoa jotain tyypillisistä ongelmista.

Ihmiset eivät osu palloon, vaan duffaavat ja lyövät toppeja, koska lavan alakuolokohta on liian aikaisin ja se pyrkii olemaan nousussa kun sen pitäisi vielä olla laskussa.

Kun ihmiset osuvat palloon hyvin, se pallo karkaa vasemmalle sivuverkkoon aluksi, koska lapa on sulkeutunut liikaa. Senseurauksena nuo samat pelaajat lopettavat vartalon kierron, koska silloin pallo menee välillä suoraan.

Hetken päästä he yrittävät lyödä kovempaa ja vetävät käsiä ja mailaa kohteen suuntaan, edelleen ilman rotaatiota. Yrittävät crossaten sulkea lapaa, mutta myöhästyvät. Crossaamisen ajatus on kuitenkin jo saanut lavan ulkoreitille ja sieltä tullaan leikkurilla sitten sisään lapa oikeesti avoimena. Seurauksena vallan helvetilliset slaissit.

Olen samaa mieltä; viestissä on ollut vikaa jo vuosikymmeniä. Muuta selitystä ei sille ole, että esim meidän laitteistoon lyöneistä vain muutama on edes suunnilleen osumassa niissä asennoissa missä huiput ovat. Ja heistäkin vielä puolet kääntää lavan kiinni osuman jälkeen liian aikaisin, mutta ovat onneksi vaistoillaan oppineet myöhästymään sopivasti.

Katsohan Jannen blogista sellainen juttu kuin baby fade. Kertoo paljon isosta oivalluksesta. Samalla voit katsoa tilastoja kisakierroksista ja miettiä lyömisen laatua tällä hetkellä.

Hampaat irvessä täytyy tunnustaa että parhaita kirjoituksiasi.:)

Aikanaan toisella foorumilla oli puhetta megacrossauksesta. En oikein koskaan päässyt jyvälle miten se määriteltiin (foorumilla siis)?

[ts]

B:

Jake2 kirjoitti: (1.6.2011 0:14:56)

Vaikuttaa että luetun ymmätäminen ei onnistu tai olet etukäteen päättänyt ketä uskot ja ketä et. VIITSIT EDES OLLA HILJAA KUN EI OLE MITÄÄN OIKEAA SANOTTAVAA,

Tähän yhtyy varmasti koko palstan lukijakunta.

[B]

ts kirjoitti: (1.6.2011 12:06:44)

B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)
[
Tyypilliset ongelmat, joita täälläkin joku on kuvannut, ovat loogisia seurauksia siitä, että viestissä on vikaa.

Mä olen seissyt rangella katsomassa pelaajia kohta 20 vuotta. Nähnyt muutaman tuhannen touhuajaa varmasti tuona aikana ja voin kertoa jotain tyypillisistä ongelmista.

Ihmiset eivät osu palloon, vaan duffaavat ja lyövät toppeja, koska lavan alakuolokohta on liian aikaisin ja se pyrkii olemaan nousussa kun sen pitäisi vielä olla laskussa.

Kun ihmiset osuvat palloon hyvin, se pallo karkaa vasemmalle sivuverkkoon aluksi, koska lapa on sulkeutunut liikaa. Senseurauksena nuo samat pelaajat lopettavat vartalon kierron, koska silloin pallo menee välillä suoraan.

Hetken päästä he yrittävät lyödä kovempaa ja vetävät käsiä ja mailaa kohteen suuntaan, edelleen ilman rotaatiota. Yrittävät crossaten sulkea lapaa, mutta myöhästyvät. Crossaamisen ajatus on kuitenkin jo saanut lavan ulkoreitille ja sieltä tullaan leikkurilla sitten sisään lapa oikeesti avoimena. Seurauksena vallan helvetilliset slaissit.

Olen samaa mieltä; viestissä on ollut vikaa jo vuosikymmeniä. Muuta selitystä ei sille ole, että esim meidän laitteistoon lyöneistä vain muutama on edes suunnilleen osumassa niissä asennoissa missä huiput ovat. Ja heistäkin vielä puolet kääntää lavan kiinni osuman jälkeen liian aikaisin, mutta ovat onneksi vaistoillaan oppineet myöhästymään sopivasti.

Mainosalalla puhutaan siitä, että tuotteella on oltava hyvä tarina. Hyvän on oltava uskottava. Se riittää.

ts kirjoitti: (1.6.2011 12:06:44)
Katsohan Jannen blogista sellainen juttu kuin baby fade. Kertoo paljon isosta oivalluksesta. Samalla voit katsoa tilastoja kisakierroksista ja miettiä lyömisen laatua tällä hetkellä.

Katsoin Luke Donaldin tilastoja kisakierroksista. Ne olivat varsin tyydyttävät. Täältä sain muistutuksen siitä, ettei se kerro svingistä mitään. Toivoton Crossaaja.

[ts]

omm kirjoitti: (1.6.2011 12:14:52)
[
Hahmotanko tämän väärin? Hartialinja on 50ast. vasemmalle, kärkikolmio 20 ast oikealle. Käskikolmio on jo itsenäisesti avannut lapaa 20 astetta, eikö riitä että lisärotaatiolla avataan lapaa 30 astetta to be square?
Muuten mikä ero on käsikolmion avaamisella ja muulla lisäkierrolla? Mikä tehdään milläkin lihaksella ja vartalonliikkeellä? Vai onko mielestäsi ne samaa yhdistelmää kyynärvarsien vastapäivään kierrosta ja vas.käden taivuttamisesti ulnaarideviaatioon.

Siis ei tuohon mitään lisäavaamista tarvita.

Tarkat asteet eivät ole olennainen asia. Olennainen on työn suunta ja saada se jossain vaiheessa täsmäämään hartioiden avoimuuden kanssa, jolloin kropasta on ehditty saada täysi teho ulos ja päästään vielä läpikin tulittamaan oikealla olkapäällä.

Lapaahan tietyllä tavalla avaa myös tuo käsien ja lavan jättäminen kierrosta jälkeen yhdessä käsikolmion rotaation kanssa. Kaikki pyrkimys crossaamiseen tekee juuri päinvastaista, eli kiihdyttää lapaa vartaloon nähden ja heittää lapaa käsien edelle. Seurauksena suljettu hartialinja osumassa ja suuri vaihtelu lavan asennossa.

[data]

Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 11:48:43)
[
No mites tuo 25 astetta tehdään, suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?
Eli ensin väännetään ranne kupille, sitten alastullessa väännetään käsivarsia vastapäivään (oikealta lyövillä) 25 astetta.

Suurin piirtein noin. Eli lopussa normaali sulkeva kierto käsivarsilla. Jos käytät
normaalia vahvempaa otetta, ei kiertoa tarvita noinkaan paljoa.

[omm]

ts kirjoitti: (31.5.2011 12:11:21)

Furykin hartiat ovat osumassa noin 50 astetta auki ja käsikolmio noin 20 astetta osoittamassa oikealle. Kun transitiossa käsikolmio ja hartiat ovat jokseenkin synkassa ja lapa niihin nähden suorassa, on ollut pakko kiertää lapaa noin 70 astetta auki osumaan tullessa.

Hahmotanko tämän väärin? Hartialinja on 50ast. vasemmalle, kärkikolmio 20 ast oikealle. Käskikolmio on jo itsenäisesti avannut lapaa 20 astetta, eikö riitä että lisärotaatiolla avataan lapaa 30 astetta to be square?
Muuten mikä ero on käsikolmion avaamisella ja muulla lisäkierrolla? Mikä tehdään milläkin lihaksella ja vartalonliikkeellä? Vai onko mielestäsi ne samaa yhdistelmää kyynärvarsien vastapäivään kierrosta ja vas.käden taivuttamisesti ulnaarideviaatioon.

[ts]

B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)
[
Tyypilliset ongelmat, joita täälläkin joku on kuvannut, ovat loogisia seurauksia siitä, että viestissä on vikaa.

Mä olen seissyt rangella katsomassa pelaajia kohta 20 vuotta. Nähnyt muutaman tuhannen touhuajaa varmasti tuona aikana ja voin kertoa jotain tyypillisistä ongelmista.

Ihmiset eivät osu palloon, vaan duffaavat ja lyövät toppeja, koska lavan alakuolokohta on liian aikaisin ja se pyrkii olemaan nousussa kun sen pitäisi vielä olla laskussa.

Kun ihmiset osuvat palloon hyvin, se pallo karkaa vasemmalle sivuverkkoon aluksi, koska lapa on sulkeutunut liikaa. Senseurauksena nuo samat pelaajat lopettavat vartalon kierron, koska silloin pallo menee välillä suoraan.

Hetken päästä he yrittävät lyödä kovempaa ja vetävät käsiä ja mailaa kohteen suuntaan, edelleen ilman rotaatiota. Yrittävät crossaten sulkea lapaa, mutta myöhästyvät. Crossaamisen ajatus on kuitenkin jo saanut lavan ulkoreitille ja sieltä tullaan leikkurilla sitten sisään lapa oikeesti avoimena. Seurauksena vallan helvetilliset slaissit.

Olen samaa mieltä; viestissä on ollut vikaa jo vuosikymmeniä. Muuta selitystä ei sille ole, että esim meidän laitteistoon lyöneistä vain muutama on edes suunnilleen osumassa niissä asennoissa missä huiput ovat. Ja heistäkin vielä puolet kääntää lavan kiinni osuman jälkeen liian aikaisin, mutta ovat onneksi vaistoillaan oppineet myöhästymään sopivasti.

Katsohan Jannen blogista sellainen juttu kuin baby fade. Kertoo paljon isosta oivalluksesta. Samalla voit katsoa tilastoja kisakierroksista ja miettiä lyömisen laatua tällä hetkellä.

[ts]

B kirjoitti: (1.6.2011 11:44:53)

t
Kyynärpäiden asemien mittaus ei kerro välttämättä mitään’ RR-työstä’ se kertoo vain kyynärpäiden asemista. Niihin on svingissä omat aivan selkeät syynsä ja se ei ole mikään ’vastakiertotyö’.

No nythän varsinaisen helmen heitit. Ei ihme, että monet pitävät tätä ketjua varsin viihteellisenä.

Noin 565747 kertaa olen sanonut, että lavan avaaminen on koko käsikolmion työtä ja se nimenomaan näkyy kyynrpäiden asemana. Miten tuo voi olla vaikea ymmärtää? Tiedätkö mitä käsikolmiolla tarkoitetaan swingistä puhuttaessa?

[Nimetön]

data kirjoitti: (1.6.2011 11:18:46)

ts kirjoitti: (1.6.2011 11:04:27)

data kirjoitti: (1.6.2011 10:53:53)

Kualeppi kirjoitti: (1.6.2011 10:33:26)

data kirjoitti: (1.6.2011 10:13:28)
Tuo Tomsin käyttämä FSC-metodi (full swing closing ) voisi muuten sopia
varsinkin slaissista kärsiville tuuppareille hyvin. Se ei aseta mitään erikoisvaatimuksia
vartalonkierron suhteen. Lisäksi rotaationopeus osuma-aluella on alhaisempi.

Edelleen tuupparina kysyisin, miten se tehdään? Suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?

Siinä taivutetaan ranteita ds:n alkuosassa kämmen-kämmenselkä suunnassa vasen ranne jonkin verran kuperaksi. Eli siis suljetaan lapaa. Minulla ei ole kuitenkaan ole mitään kokemusta siitä kuinka vaikeata tuon oppiminen on.

Nyt menee jo datalta supinaatio ja palmaarifleksio vallan sekasin.

Tuo vasemman palmaariflexio eli ’bowed wrist’ oli yksi Hoganin 5L:n keskeisiä juttuja ja varmaan lainatuimpia kuvia kaikissa keskusteluissa. Todellisuudessahan sen sulkeva vaikutus on kohtalaisen pieni, mutta vahvistava taas suuri. Samalla se antaa lisää aikaa kropalle kääntyä avoimeksi lapaa viivästyttäen.

Hassua tässä on se, että se on juurikin crossausta vastustava liike jos mikä, samoin kuin päinvastainen kaikkeen ranteilla lavan kiihdyttämistä tuottavaan työhön

Ei kyllä se nimenomaan vähentää crossaustarvetta. Se on tuossa Tomsin tapauksessa
muuttanut lavan 65 astetta avoimesta 45 astetta avoimeen liikesuuntaan nähden. Crossausta tarvitaan enää 25 astetta, kun muuten tarvittaisiin 45 astetta.

No mites tuo 25 astetta tehdään, suljetaan lapaa käsivarsilla? Ranteilla?
Eli ensin väännetään ranne kupille, sitten alastullessa väännetään käsivarsia vastapäivään (oikealta lyövillä) 25 astetta.