Hakutulokset: "mailanpään hidastuminen"

[ts]

Kaitsu22 kirjoitti: (28.9.2013 11:46:35)
Lueskelinpa tätä vanhaa ketjua läpi. Onko TSllä tullut uutta mittausdataa tai tietoa liittyen tuohon 20m eroon lyönneissä? Flightscopehan antaa launch anglen, AoAn, pallon nopeuden, spinnin jne. Tuo ei tosin selitä 20m eroa, jos toisella arvot eivät ole täysin metsässä.

Analysaattoreissa saadaan draiverilyönneille huimiakin eroja, kun vaihdellaan esimerkiksi pallon lähtökulmaa ja/tai spinniä. Optimiarvot vaihtelevat lyönnistä riippuen ja jokaiselle on varmasti arvot, joilla pallo pakenee parhaiten.

Eikö tuollaiset asiat pitäisi ottaa huomioon myös teoriaa tarkastellessa?

Pitää. Ja sen lisäksi selvittää se mistä nuo erot johtuvat, joka vasta on sitä tutkimisen arvoista asiaa ja sitähän tässä on yritetty ihmisille kertoa. Tänäänkin taas yhdelle entiselle hyvälle pelaajalle, joka on ajautunut swingiteorioiden pusikkoon tekemään kaikkea hassua. Aika kauas niistä ajoista, jolloin pelikavereina oli joku Rory ja muita sen tason tuuppareita. On aina ilo nähdä lampun syttyvän pimeyden vuosien jälkeen.

[MOD Q8]

periferia kirjoitti: (28.9.2013 13:56:24)
Ei kannattaisi tehdä vertailua yksittäisten lyöntien perusteella. Varsinkin kun arvot ovat virheellisiä. Esim Scottin huonoin sf on tänä vuonna 1.457. Arvot löytää PGA: n tilastoista tällekin vuodelle.

Ihmetyttää mistä nuo RotarySwingin arvot on otettu. Niistä PGA:n tilastoista näkyy, että Bubballa lähtökulma olisi alle 10 ja se ei varmaankaan ihan helposti onnistuisi AoA:lla +9 astetta.

[periferia]

Ei kannattaisi tehdä vertailua yksittäisten lyöntien perusteella. Varsinkin kun arvot ovat virheellisiä. Esim Scottin huonoin sf on tänä vuonna 1.457. Arvot löytää PGA: n tilastoista tällekin vuodelle.

Vertailtavasti voi todeta seuraavaa:
BW lyö tehokkaimmin ja pisimmälle mutta sf ei voi olla edellä esitetty laillisilla välineillä
AS on kokonaisuutena paras draivaaja
TW suurin ongelma pelissä on driveri, siksi lyö spoonia yms. Tigerin driveen ei tule edes mittaa kaverin fysiikkaan nähden.

Drive on herkkä laji ja siksi menestyvät pelaajat ovat kaikki huomanneet jossain vaiheessa että menestyminen edellyttää ennen kaikkea tarkkuutta ja kannattaa antaa sen vuoksi vaikka kymmeniä metrejä driven mitasta pois. Näin tekee mm Stenson kun lyö lähes pelkästään spoonia.

[Kaitsu22]

Tossa sitten vielä draivimittoja ja trackman arvoja:

Average Tour Player
Clubhead Speed – 108-110 mph
Average Distance – 286 yards

Bubba Watson
6.75* Driver
Driver Length – 44′
Clubhead Speed – 125 mph
Ball Speed – 194 mph
Ratio – 1.552 (incredible!)
Launch Angle – 15.5-17*
Spin Rate – 1865 rpm (super low!)
Carry Distance – 360 yards reported by Ping (Obscene!)
9* Upward Angle of Attack!!!

Adam Scott
8.5* Driver
Clubhead Speed – 121 mph
Ball Speed – 170 mph
Ratio – 1.404
Launch Angle – 12*
Average Distance – 299 yards

Tiger Woods
8.5* Driver
Clubhead Speed – 125
Ball Speed – 185 mph
Ratio – 1.48
Launch Angle – 11*
Spin Rate – 2200 rpm
Average Distance – 302 yards

Tuolta otettu tieto. Ei varmastikaan mitattu samoissa paikoissa, mutta näkeehän tosta idean.

[Kaitsu22]

Lueskelinpa tätä vanhaa ketjua läpi. Onko TSllä tullut uutta mittausdataa tai tietoa liittyen tuohon 20m eroon lyönneissä? Flightscopehan antaa launch anglen, AoAn, pallon nopeuden, spinnin jne. Tuo ei tosin selitä 20m eroa, jos toisella arvot eivät ole täysin metsässä.

Analysaattoreissa saadaan draiverilyönneille huimiakin eroja, kun vaihdellaan esimerkiksi pallon lähtökulmaa ja/tai spinniä. Optimiarvot vaihtelevat lyönnistä riippuen ja jokaiselle on varmasti arvot, joilla pallo pakenee parhaiten.

Eikö tuollaiset asiat pitäisi ottaa huomioon myös teoriaa tarkastellessa?

[MOD Q8]

Pekka Pelimies kirjoitti: (17.5.2012 15:10:06)
Oisko tiheempi ilma aiheuttanut vähemmän vilkkaasti pallosta lähtevän äänen tahdissa värähtelevät ilmamolekyylit.

Kostea ilma on ohuempaa kuin kuiva.

[Pekka Pelimies]

Rauski kirjoitti: (18.6.2011 19:13:01)
Olisi kiva kuulla mitä kaavan vääntäjät laskevat mitä vaikutusta pallon lentoon on ilman kosteudella. Tänään oli kunnia päästä kuuntelemaan kuinka sateen jälkeisellä erittäin kostella kelillä driveri lyönneillä oli pallolla lennossa melko matalataajuinen ’jyrinä’ kun se halkoi ilmaa tihkusateessa tai hyvinb raskaassa ilamssa, verrattuna siihen että kuivalla kelillä pallon ääni on paljon korkeampitaajuisempi viuhuna. Ja jos joku typerys alkaa heittämään viestiä lääkkeiden vaihdosta, niin haistakoon…..

Oisko tiheempi ilma aiheuttanut vähemmän vilkkaasti pallosta lähtevän äänen tahdissa värähtelevät ilmamolekyylit.

Ai niin mä en oo kaavanvääntäjä.

[Rappaaja]

Kylki kirjoitti: (18.6.2011 20:18:18)
Tänään napsuttelin 89 ja kaveri 73. Vitunmoinen vesisade; väylillä nurtsia ja välillä ei. Mikähän kaava sopisi tähänkin tapahtumaan muuttujineen…………..Oli myös pyörivää tuulta. Kaava……..voi perkele näitä…../&%¤¤%&//&%

Kuka pelaa tollaisii tuloksia? 89 ei helvetti vaikka tulis lumisadetta vaaakasuoraan niin alle 80pin mennään.

[Rauta 1]

Tänään napsuttelin 89 ja kaveri 73. Vitunmoinen vesisade; väylillä nurtsia ja välillä ei. Mikähän kaava sopisi tähänkin tapahtumaan muuttujineen…………..Oli myös pyörivää tuulta. Kaava……..voi perkele näitä…../&%¤¤%&//&%

[Parti]

Jamasa kirjoitti: (17.6.2011 23:00:45)
Muija heräs kyseleen, että mitä naureskelen yksin alakerrassa ja tuoli vielä nurin vieressä 🙂

Yhteiskuntapolitiikka

Sivuston nimi ja osoite vihjaisi vakavasti otettavaan yhteisöön mutta muutamalla klikkaukslla selviää että Ulla ei ole yksin internetin ihmeellisessä maailmassa.

[Rauski1]

Olisi kiva kuulla mitä kaavan vääntäjät laskevat mitä vaikutusta pallon lentoon on ilman kosteudella. Tänään oli kunnia päästä kuuntelemaan kuinka sateen jälkeisellä erittäin kostella kelillä driveri lyönneillä oli pallolla lennossa melko matalataajuinen ’jyrinä’ kun se halkoi ilmaa tihkusateessa tai hyvinb raskaassa ilamssa, verrattuna siihen että kuivalla kelillä pallon ääni on paljon korkeampitaajuisempi viuhuna. Ja jos joku typerys alkaa heittämään viestiä lääkkeiden vaihdosta, niin haistakoon…..

[Jamasa]

Jake2 kirjoitti: (17.6.2011 22:24:04)

B kirjoitti: (17.6.2011 12:46:02)

B kirjoitti: (17.6.2011 12:30:46)Tutkimuksen kritiikkiä tuoreeltaan:
lainaus HS/ JP Roos:
’Tutkimus ei etsi vastausta kysymyksiin, vaan sille riittää jokin konstruoitu väittämä, jonka ympärille kaikki aineisto kasataan ikäänkuin väitettä tukemaan.’ lainaus loppuu
Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. 😀

lainaus jatkuu:
’Roos myös syyttää tutkimuksen arvostelijoita (laudatur arvosanalla hyväksyneitä) kuulumisesta ’keskinäisen kehun kerhoon’….
’Bullshitistä tuleekin hyväksyttävää, jopa erittäin korkeatasoista tiedettä’ lainaus päättyy

Menee OT, mutta:
lainaus HS:
Tamminen sanoo olevansa otettu väitöskirjansa saamasta huomiosta.
Hän epäilee, että koska Roos ei ole geenivaroihin liittyvän tutkimuksen asiantuntija, hän ei ole ymmärtänyt osaa väitöskirjasta.
’Hänen kritiikkinsä on tällaista fiilispohjalta lauottua tiedepoliisin kommentointia.’
lainaus päättyy

Muija heräs kyseleen, että mitä naureskelen yksin alakerrassa ja tuoli vielä nurin vieressä 🙂

[Jake2]

B kirjoitti: (17.6.2011 12:46:02)

B kirjoitti: (17.6.2011 12:30:46)Tutkimuksen kritiikkiä tuoreeltaan:
lainaus HS/ JP Roos:
’Tutkimus ei etsi vastausta kysymyksiin, vaan sille riittää jokin konstruoitu väittämä, jonka ympärille kaikki aineisto kasataan ikäänkuin väitettä tukemaan.’ lainaus loppuu
Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. 😀

lainaus jatkuu:
’Roos myös syyttää tutkimuksen arvostelijoita (laudatur arvosanalla hyväksyneitä) kuulumisesta ’keskinäisen kehun kerhoon’….
’Bullshitistä tuleekin hyväksyttävää, jopa erittäin korkeatasoista tiedettä’ lainaus päättyy

Menee OT, mutta:
lainaus HS:
Tamminen sanoo olevansa otettu väitöskirjansa saamasta huomiosta.
Hän epäilee, että koska Roos ei ole geenivaroihin liittyvän tutkimuksen asiantuntija, hän ei ole ymmärtänyt osaa väitöskirjasta.
’Hänen kritiikkinsä on tällaista fiilispohjalta lauottua tiedepoliisin kommentointia.’
lainaus päättyy

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 12:46:02)

B kirjoitti: (17.6.2011 12:30:46)
Tutkimuksen kritiikkiä tuoreeltaan:
lainaus HS/ JP Roos:
’Tutkimus ei etsi vastausta kysymyksiin, vaan sille riittää jokin konstruoitu väittämä, jonka ympärille kaikki aineisto kasataan ikäänkuin väitettä tukemaan.’ lainaus loppuu

Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. 😀

lainaus jatkuu:
’Roos myös syyttää tutkimuksen arvostelijoita (laudatur arvosanalla hyväksyneitä) kuulumisesta ’keskinäisen kehun kerhoon’.
…
’Bullshitistä tuleekin hyväksyttävää, jopa erittäin korkeatasoista tiedettä’ lainaus päättyy

Hineoa tekstiä. Vihdoin ymmärretään työntää ne kaavat sinne mihin ne kuuluukin ja lähteä tarkastelemaan asioita todellisten tapahtumien kautta.

[B]

B kirjoitti: (17.6.2011 12:30:46)
Tutkimuksen kritiikkiä tuoreeltaan:
lainaus HS/ JP Roos:
’Tutkimus ei etsi vastausta kysymyksiin, vaan sille riittää jokin konstruoitu väittämä, jonka ympärille kaikki aineisto kasataan ikäänkuin väitettä tukemaan.’ lainaus loppuu

Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. 😀

lainaus jatkuu:
’Roos myös syyttää tutkimuksen arvostelijoita (laudatur arvosanalla hyväksyneitä) kuulumisesta ’keskinäisen kehun kerhoon’.
…
’Bullshitistä tuleekin hyväksyttävää, jopa erittäin korkeatasoista tiedettä’ lainaus päättyy

[B]

Tutkimuksen kritiikkiä tuoreeltaan:
lainaus HS/ JP Roos:
’Tutkimus ei etsi vastausta kysymyksiin, vaan sille riittää jokin konstruoitu väittämä, jonka ympärille kaikki aineisto kasataan ikäänkuin väitettä tukemaan.’ lainaus loppuu

Sattuuhan sitä paremmissakin piireissä. 😀

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 11:06:56)

ts kirjoitti: (17.6.2011 10:53:19)

B kirjoitti: (17.6.2011 10:42:11)

4D on tässä asiassa vaatimattomalla tasolla. Siksi Trackmanin tai FS:n antama lisäinformaatio voi tietysti parantaa tilannetta. .’

Hyvä kun tiedät asioista noin paljon. Outo sattuma taas on se, että FS ja 4DSwing antavat varsin samat arvot lavan nopeuksille. Erot ovat keskimäärin alle prosentin. Kyllä FS:n integrointiin olivat syyt ihan muualla. Onneksi tuo meidän järjestelmämme on lavan mittaamisessa kuitenkin se tarkin .

Taas yksi huti heittoihisi.

Sinulla on siis tiedossa todelliset nopeudet. Mihin tarvitsette jopa kahta mittausjärjestelmää, eikö se ole resurssien haaskausta.
Pallon lähtönopeusko ei ole hallussa? Jos siinäkin on alle prosentin heitto, eikö tuo mittatarkkuus ala riittää tällaisen forumin tarpeisiin.
Miksi siis sanot:
’Ihan ensin pitäsi varmaan saada todellista mitattua tietoa lavan nopeudesta ja sen mutoksesta. Se olis loistava lähtökohta.

(ts 17.6.2011 9:45:20)’ ??
Syyt lienevät siinä, että ilman tietoa osumageometriasta voi luulla smashien viittaavan vaikkapa duffiin tai tukivoimaan.
Niistä muuten toinen on todellinen tekija lyönnissä kaikilla, toinen nykytietojen valossa ei ole merkitsevä muuttuja.

Ei me FS:ää todellakaan tarvita lavan nopeuden mittaamiseen, vaan pallon lennon. Sitä on turha alkaa laskemaan jollain simulaatioilla lähtöarvojen perusteella kun sen tutkimiseen on juuri siihen kehitettyjä laitteitakin. Tuo riittäköön aiheesta.

Nyt ulkotöihin…

[B]

ts kirjoitti: (17.6.2011 10:53:19)

B kirjoitti: (17.6.2011 10:42:11)

4D on tässä asiassa vaatimattomalla tasolla. Siksi Trackmanin tai FS:n antama lisäinformaatio voi tietysti parantaa tilannetta. .’

Hyvä kun tiedät asioista noin paljon. Outo sattuma taas on se, että FS ja 4DSwing antavat varsin samat arvot lavan nopeuksille. Erot ovat keskimäärin alle prosentin. Kyllä FS:n integrointiin olivat syyt ihan muualla. Onneksi tuo meidän järjestelmämme on lavan mittaamisessa kuitenkin se tarkin .

Taas yksi huti heittoihisi.
Sinulla on siis tiedossa todelliset nopeudet. Mihin tarvitsette jopa kahta mittausjärjestelmää, eikö se ole resurssien haaskausta.
Pallon lähtönopeusko ei ole hallussa? Jos siinäkin on alle prosentin heitto, eikö tuo mittatarkkuus ala riittää tällaisen forumin tarpeisiin.
Miksi siis sanot:
’Ihan ensin pitäsi varmaan saada todellista mitattua tietoa lavan nopeudesta ja sen mutoksesta. Se olis loistava lähtökohta.

(ts 17.6.2011 9:45:20)’ ??
Syyt lienevät siinä, että ilman tietoa osumageometriasta voi luulla smashien viittaavan vaikkapa duffiin tai tukivoimaan.
Niistä muuten toinen on todellinen tekija lyönnissä kaikilla, toinen nykytietojen valossa ei ole merkitsevä muuttuja.

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 10:42:11)

4D on tässä asiassa vaatimattomalla tasolla. Siksi Trackmanin tai FS:n antama lisäinformaatio voi tietysti parantaa tilannetta. .’

Hyvä kun tiedät asioista noin paljon. Outo sattuma taas on se, että FS ja 4DSwing antavat varsin samat arvot lavan nopeuksille. Erot ovat keskimäärin alle prosentin. Kyllä FS:n integrointiin olivat syyt ihan muualla. Onneksi tuo meidän järjestelmämme on lavan mittaamisessa kuitenkin se tarkin .

Taas yksi huti heittoihisi.

[B]

ts kirjoitti: (17.6.2011 9:45:20)

B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
[
Minusta ja uskon, että myös fyysikoista tukivoima-asian ei tarvitse olla millään erityisellä tolalla. Se on helppo lisätä kaavaan, jos se löytyy. Syntyneen uuden kaavan tulee myös totetua mittausten antamilla tuloksilla. Nykytilanteessa näin on, eikä lisävoimaa ole puuttunut. Itse kaava ei ole hatusta repäisty, vaan sen johdattelu on tässä ketjussa ansiokkasti esitetty (by PG). Sen tulee tietysti noudattaa mekaniikan peruslakeja.

Ihan ensin pitäsi varmaan saada todellista mitattua tietoa lavan nopeudesta ja sen mutoksesta. Se olis loistava lähtökohta.

Jos olemassaolevien laitteiden mittatarkkuus ei tyydytä, kehittelette varmaan parempia. Nyt mennään näillä. Hienoja vempeleitä.
4D on tässä asiassa vaatimattomalla tasolla. Siksi Trackmanin tai FS:n antama lisäinformaatio voi tietysti parantaa tilannetta. Niiden hankkimiselle 4d-systeemiin on ollut ilmiselvä tilaus. Tämä keskustelu on yksi osoitus siitä. Systeemissä aina vahvin tai heikoin lenkki lopulta on se, joka ryystää kahvia dallaspullalla.
’Se olis loistava lähtökohta.’

[B]

ts kirjoitti: (17.6.2011 10:08:20)

B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
Koko satsaus lavan kiihdyttämiseen tarvittavassa määrin ja
osuman laatuun suurin huomio.

Toi mun jakelema taulukko on väärällään ihmisiä, jotka koittavat kiihdyttää sitä lapaa. Toiset vallan runsaastikin, kuten heidän kanssaan keskustellessa on selvinnyt. Tuhoisin seurauksin. Sitten siellä on seassa muutama jotka oikeesti osaa lyödä palloa. Tiedän myös mitä he yrittävät tehdä. Niissä on huima ero.

Lapanopeus lähtee nollasta ja päätyy nollaan välillä on voimantuottoa ja kiihdyttämistä sekä kiihtymistä ja myös hidastumista.
Ilman pelaajan aktiivia vaikuttamista nopeudet jäävät pieniksi.
Jokainen itse ratkaisee kohdallaan, miten ja kenen neuvoilla asian hoitaa.
Sinulla, ts, on jäänyt levy soittamaan samaa kohtaa.

[Rauta 1]

Ikuisena skeptikkona olen edelleen sitä mielipuolta, että jokainen lyönti on uniikki tapahtuma ja mitkään keskioluen voimalla tuotetut ’kaavat’ ei voi päteä ! Olkoon maailman paras lyöjä kuka tahansa niin missä/milloin hän on suorittanut kaksi perättäistä lyöntiä jotka olisivat lopputulokseltaan samanlaisia ? Ei milloinkaan / Ei missään. No eikös tämä tarkoita sitä että kaavojakin ko. tapahtumasta silloin pitäisi olla kaksi tai yhtä monta kuin on lyöntejä ? Toki ainahan kaavaan voi upottaa muuttujia mutta näihin arvot lisätään lyönnin jälkeen jos ne nyt jollain tavalla pystytään mittaamaan kaikilta osin.

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
Koko satsaus lavan kiihdyttämiseen tarvittavassa määrin ja
osuman laatuun suurin huomio.

Toi mun jakelema taulukko on väärällään ihmisiä, jotka koittavat kiihdyttää sitä lapaa. Toiset vallan runsaastikin, kuten heidän kanssaan keskustellessa on selvinnyt. Tuhoisin seurauksin. Sitten siellä on seassa muutama jotka oikeesti osaa lyödä palloa. Tiedän myös mitä he yrittävät tehdä. Niissä on huima ero.

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)
[
Minusta ja uskon, että myös fyysikoista tukivoima-asian ei tarvitse olla millään erityisellä tolalla. Se on helppo lisätä kaavaan, jos se löytyy. Syntyneen uuden kaavan tulee myös totetua mittausten antamilla tuloksilla. Nykytilanteessa näin on, eikä lisävoimaa ole puuttunut. Itse kaava ei ole hatusta repäisty, vaan sen johdattelu on tässä ketjussa ansiokkasti esitetty (by PG). Sen tulee tietysti noudattaa mekaniikan peruslakeja.

Ihan ensin pitäsi varmaan saada todellista mitattua tietoa lavan nopeudesta ja sen mutoksesta. Se olis loistava lähtökohta.

[ts]

B kirjoitti: (17.6.2011 9:18:58)

60-luvulla vaikuttivat vielä mm herrat Ben Hogan ja Sam Snead. he olivat esikuvia monille. aikalaisilleen, kuten tänäkin päivänä tuntuu olevan.

Tuollahan onkin vallan perkuleesti tekemistä sen ajan yleisen trendin ja taulukon tekoon osallistuneen ryhmän kanssa 😀