-
JulkaisijaArtikkelit
-
Palataampa asiaan…Yritysgolfiin ja kenttäyhtiöhin..
Normitapauksessa golfkentän kannattaisi aina hoitaa peruspalvelyt itse. Näin niistä koituu paras hyöty kenttäyhtiölle niin talouden kuin laadunkin osalta. Jopa kentän yleisen ns. ”ilmapiirinkin” vuoksi.
Ulkoistukset ovat yleensä vain toimarin ja hallituksen laiskuutta ja/tai selittelyä, kuten joku tiesi kertoa jo aikaisemmin. Tai sitten (pahimmassa tapauksessa) kysymys on kenttäyhtiöön kohdistuvasta väärinkäytöksestä(ns. kusetuksesta). Ikävä sanoa mutta näitäkin joskus tapahtuu(en viitsi nimetä esimerkkejä).
– golftoimintaan liittyvät palvelut (esim. ravintola, kentänhoito, pro-palvelut jne.) ovat pitkälti ns. sesonkiduuneja joihin varmasti löytyy motivoituneita ja asiansa osaavia tekijöitä molempia osapuolia tyydyttävällä kulurakenteella.Nimim. ”Harmo” kertoi oman kotikenttänsä esimerkistä josta kaikkien business-pelaamista tarjoavien kenttäyhtioiden olisi suotavaa ottaa soveltuvin osin esimerkkiä. Huomioiden ensisijaisesti kentän osakkaiden, siis pelaavien omistajien mahdollisuudet omaan harrastamiseensa. Ulkopuolisilta saatu tulo on tietenkin hyvä lisä kenttäyhtiön budjetin katteeksi. Mutta kun jo lähtökohtaisesti koko yhtiö on perustettu omistajiensa harrastusta varten. Sitä kunnioittakaamme. Eräissä tapauksissa tämä yhtiön omistajien ensisijainen asema pelimahdollisuuksien osalta on huomioitu jopa yhtiöjärjestyksessä.
Pidän osakkaan näkökulmasta katsottuna tärkeänä että vieraiden pelaaminen organisoidaan ja mitoitetaan siten ettei siitä aiheudu (ainakaan kohtuutonta) haittaa kentän omistajien omalle harrastukselle. Kahta täysimittaista kenttää hallinnoiva yhtiö voi pitää jomman kumman kentistä vapaana vaikka toinen olisi varattuna yristystapahtumalle. Näin se on paremmassa asemassa tarjoamaan mahdollisuuksia kilpailuille ja yritystapahtumille kuin yhden kentän yhtiö.
Toisekseen kenttäyhtiön tulisi ”rakentaa” businesspelaamisesta ”tuote” jossa huomioidaan (ja hinnoitellaan) kokonaisvaltaisesti kenttäyhtiön palvelut (vaikkapa nimim. ”Harmon” kertoman esimerkin mukaisesti).
– toki näin osataan toimia muuallakin..siitäkin taisi olla ketjussa jotain mainintoja.Toki kaikki tällainen kuuluu suomalaisen golftoimialan kehittymiseen. Pitkässä juoksussa kysyntä ja palvelujen tarjonta löytää enemmän ja vähemmän toimivan sekä toisiaan tukevan ”balanssin”. Siihen suuntaan ollaan meilläkin matkalla, myös keskustelussa olevan Gogolf-tapauksen antamien sysäysten myötä.
Osakkaiden/täyden pelioikeuden omaavien pelaajien oikeuksista on jäänyt mieleen Irlannissa The K Clubin molempien kenttien ykköstiillä oleva kyltti noin 15 vuotta sitten. Siinä luki jotain siihen tyyliin, että ”Members have always priority to start play”, vaikka jäsenellä ei olisi edes lähtöaikavarausta. Eli jos teelle olisi ilmestynyt The K Clubin jäsen, hän olisi mennyt edellemme, olisimme joutuneet päästämään hänet väliin. Ei paikalle ketään jäsentä ilmestynyt, joten saimme pitää lähtöaikamme
Onko yhtiön edullista pitää ravintolatoiminta aina omissa käsissään?
Kytäjällä oli alkuvuosina ulkopuolinen ravintoloitsija, mutta jossain vaiheessa ravintola otettiin omien työntekijöiden hoidettaviksi. Yhtiön liikevaihto kasvoi mukavasti. Muutaman vuoden kuluttua ravintolatoiminta päätettiin kuitenkin antaa taas takaisin ulkopuolisten käsiin. Syytä tähän en tarkkaan tiedä, mutta veikkaan, että merkittävästä liikevaihdon kasvusta huolimatta ravintolan tuotto jäi odotettua vähäisemmäksi.
Ulkopuoliselta yhtiö saa ravintolastaan hyvän vuokratuoton ilman turhia riskejä. Ehkä niin on parempi?
Onko yhtiön edullista pitää ravintolatoiminta aina omissa käsissään?
Jos ravintola on auki ympäri vuoden ja siellä myös käy asiakkaita ympäri vuoden, niin sitten se voi olla järkevää. Kausiluontoinen ravintolan pyörittäminen tuskin on järkevää. koska työntekijöille pitää löytää jotain muuta hommaa talvikaudeksi. Ulkoistetussa palvelussa ei ole sitä huolta, eikä ravintolan pyörittäminen muutenkaan ole golfkenttäyhtiön ydinbisnestä.
Niinkö Te meinaatte että kenttäyhtiön pyörittämänä ravintola tuottaa tappiota, mutta ulkoistettuna se muuttuukin tuottavaksi?
– toki ravintolapalvelutkin tulee osata tuotteistaa ja mitoittaa oikealla tavalla.
– sen tulee toimia kannattavasti vaikkei olisikaan ulkoistettua liiketoimintaa.
– kun golfkenttä toimii vain puoli vuotta se tarjoaa myös omat etunsa kustannusrakenteen osalta.
– tottahan henkilökuntaa voidaan palkata myös määräaikaisesti tai muullakin tavalla kustannustehokkaasti.Ja ennen kaikkea golfyhtiön ydinliiketoimintaa on kaikki se minkä osakkaat = omistajat näkevät järkeväksi ja hyödylliseksi.
Itse näen että golfosakeyhtiö on nimestään huolimatta vain organisaatio joka tuottaa palveluita osakkaille ikään kuin mankala-periaatteella. Toiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa/jakaa varsinaista liikevoittoa tai osinkoa.
Puhumattakaan että golfyhtiö toimisi ikäänkuin bulvaanina jollekin muulle liiketoiminnalle.Eli silloin kun golfyhtiö kauppaa ja allogoi palveluitaan ulkopuolisille yrityksille (niiden omaa markkinointia) tuottojen tulee päätyä täysimääräisesti golfyhtiölle itselleen. Kyseisillä tuotoilla kompensoidaan sitä osuutta tuotteesta/tuotannosta (=peliaika)joka jää pois osakkaiden jo etukäteen maksamasta peliajasta.
– kun pelikierroksen laskennallinen hinta osakkaalle on esim. 50€/kierros niin koko päivän hinta voi olla varsin merkittävä.
– tämän lisäksi tulee laskutettavaksi kaikki muut palvelut (ravintolatarjoilut, autot, give-aways, palkinnot jne.)Niinkö Te meinaatte että kenttäyhtiön pyörittämänä ravintola tuottaa tappiota, mutta ulkoistettuna se muuttuukin tuottavaksi?
Mistä sinä gloffare tuollaisen väitteeen löysit? Et minun tekstistäni ainakaan.
Kyllä Talmassakin on Jarin jölkeen ollu vuosia hieman /siillään ravintolan toiminta.
Tänä vuonna onneksi parantunut ja kiitokset uusille yrittäjille.Tänä vuonna onneksi parantunut
Ainakin hinnat ovat nousseet ja paljon.
Mistä sinä gloffare tuollaisen väitteeen löysit? Et minun tekstistäni ainakaan.
Eikä minun. Gloffarella on nyt tuossa aivan oma ajatuksenjuoksunsa ja sen suunta näyttää pahasti olevan metsään päin 😀
PG: Mistä sinä gloffare….
Kirjoitun vain yleisellä tasolla ajatusvirtaa ja senkin huolimattomasti..anteeksi siitä.
Itseäni hieman ”tökkii” kun golfyhtiön lähtökohtainen tavoite on tuottaa harrastukseen liittyvät palvelut omistajilleen ns. omakustannusperiaatteella, niin siihen lähdetään ymppäämään ulkoistettuja toimintoja.
– lopputuloksena on yleensä vain kalliimpi ja/tai heikompilaatuinen ratkaisu.
– jos ulkoistus olisi fiksu ratkaisu niin jokaisen kahvilan, baarin tai ravintolan kannattaisi ulkoistaa hommansa ja laskuttaa pelkkää vuokraa toimitiloista.Joissain liiketoiminnassa tietty ulkoistus on oikea ja ymmärrettävä ratkaisu. Yleensä silloin jollei kyseiseen hommaan löydy järkevällä tavalla omaa osaamista ja toisekseen kun siitä aiheutuva lisäkustannus+kate voidaan laskuttaa kolmannelta osapuolelta.
Vaikuttaa siltä, ettei gloffare oikein ymmärrä milloin ja miksi toimintoja ulkoistetaan tai jätetään ulkoistamatta.
lopputuloksena on yleensä vain kalliimpi ja/tai heikompilaatuinen ratkaisu.
Haluatko jotenkin perustella tätä väitettäsi?
– jos ulkoistus olisi fiksu ratkaisu niin jokaisen kahvilan, baarin tai ravintolan kannattaisi ulkoistaa hommansa ja laskuttaa pelkkää vuokraa toimitiloista
Näin kai lienee 99% ravintloiden ja baarien kohdalla. Tilat omistaa joku muu, joka elää näillä vuokratuloilla. Ravintolatoimintaa pyörittää se vuokralainen/ulkoistettu yrittäjä.
Sinänsä ei liene suurta eroa sillä, onko ravintola golfyhtiön omaa liiketoimintaa vai ulkoistettua. Enemmän se riippuu niistä ihmisistä, jotka ravintolassa työskentelevät. Suomalainen työlainsäädäntö on ongelmallisen jäykkä tilanteissa, joissa volyymit vaihtelevat suuresti. Yrittäjä taipuu helpommin näihin muutoksiin ilman ”200% sunnuntailisiä”.
Joku tietenkin väittää, että ulkoistuksessa menetetään jotain palvelutasosta (lue: pidetään kiinni hiljaisina aikoina). Jos näin on, se on merkki siitä, että ulkoistuksessa on unohdettu sopia palvelutasosta.
Eiköhän asia käy selväksi jo käydystä keskustelusta(=meileistä). Jos ei selviä niin ei voi mitään.
Putti-Possu..
Asiat voi tehdä monella tavalla.Kerroin jo aiemmin miksi ulkoistaminen ei ole mikään kustannustehokas toteutusmalli silloin kuin kun palvelut on helppoa, edullista ja muutenkin tarkoituksenmukaista toteuttaa ns. omana työnä. Väitän että hyvin monessa tapauksessa klubiravintolan pyörittäminen on tällaista. Ja olisi kaikissa tapauksissa jos hommat tehdään oikein.
Mutta kaiken voi tehdä vähintään kahdella tavalla. Hyvin tai huonosti.
– sanoisin että jos asiallisilla edellytyksillä toimivan klubiravintolan (tai minkä tahansa) toiminta ei ole kannattavaa sitä tuskin saadaan kannattavaksi ulkoistamalla.Mutta tästä yksittäisessä asiassa on liian vähän villoja pöllytettäväksi..ei kannata kiistellä enempää.
Kytäjällä on käytännön kokemusta molemmista vaihtoehdoista. Aiemmin mietin lähinnä vain sitä, miksi siellä palattiin takasin ulkoistamaan ravintolatoiminnat?
Mistä golfklubeilla toimivien ravintolayrittäjien suuri vaihtuvuus johtuu? Esim. Kytäjällä tänä vuonna Ravintola Spoon (sama myös Tagissa ja Pickalassa), viime vuonna Casual Tee, sitä ennen pari vuotta Greenside Cafe & Restaurant, sitä ennen omissa käsissä, sitä ennen…
Vääjäämättä tulee mieleen, että yleisesti ottaen ravintolatoiminta ei taida olla kovin tuottoisaa golfyhtiölle, muttei ulkopuoliselle yrittäjällekäään. Omat ravintolat sulkevat oviaan, konkurssit lisääntyvät.
Kytäjä on varsin hyvä esimerkki golfkentän ravintolasta. Kuten moni muu vastaava paikka, toimintaa on vain golfkauden ajan noin puolivuotta ja asiakkaina suurelta osin omat jäsenet ja gf-vieraat. Mielestäni liikunnallisen harrastuksen myötä ruokailuun sopii, ainakin vaihtoehtoisena, hieman ”keveämpi linja” kuin varsinaisissa (pihvi-)lounaspaikoissa. Usein esim. keittolounastyyppinen ratkaisu sopii hyvin golfkentän ruokatarjonnaksi.
– sitäkin sopii miettiä minkälaisella profiililla kenttäravintola palvelee parhaiten. Vaihtoehtoina esim. baari-/kahvilatyyppinen ja osin samalta myyntitiskiltä kuin CM:n palvelut vs. gourmet-ravintolana tai jotain näiden väliltä jne.Kytäjällä ehkä tavoitellaan normaalin arkipäivän ohella (ainakin vaihtoehtona) myös hieman laadukkaampaa tarjontaa, varsinkin yritys- ja business-vieraiden varalle?
Olen pelannut Kytäjällä (monen muun kentän ohella) alusta alkaen, järjestänyt siellä aikoinaan myös yritystilaisuuksia ja jokaisella käynnilläni nautinut myös ravintolan palveluista. Ne ovat olleet aina kiitettävää tasoa olipa tekijänä kuka tahansa.
Ravintolan kannattavuudesta en tiedä..Kuten PG totesi niin tuskinpa se mitään kultakaivos on ollut..jos nyt kaikki nekään ovat menestyksiä.
– itse uskoisin että Kytäjänkin sopisi hoitaa ravintolapalvelut omana hommanaan. Mutta tämä on vain mielipide muiden joukossa.
– fiksulla henkilökunnalla (toki sellaisia he ovat olleet tähänkin asti) ja oikein profiloituna se voisi olla ihan oikeasti laadukas ja tuottava ratkaisu.– itse uskoisin että Kytäjänkin sopisi hoitaa ravintolapalvelut omana hommanaan. Mutta tämä on vain mielipide muiden joukossa.
– fiksulla henkilökunnalla (toki sellaisia he ovat olleet tähänkin asti) ja oikein profiloituna se voisi olla ihan oikeasti laadukas ja tuottava ratkaisu.Ulkoistamisen juju on kustannusten (tai tuoton) tasaisuus ja ehdoton ennakoitavuus, samaan ei pysty monikaan yrittäjä. Kaikki sairastapaukset on yrittäjän jotenkin paikattava ja niistä yleensä syntyy hänelle lisäkustannuksia, puhumattakaan muista yllätyksistä, kuten kaluston uusimisesta / korjaamisesta. Ulkoistajalla ei tällaisia ongelmia ole, murheet ovat yrittäjällä. Golfkenttäyhtiö saa ravintoloitsijalta vuokratuoton, joka luultavasti on riippumaton ravintolan tuotosta. Se on siis vakio, kävi ravintolan bisneksen sitten miten hyvänsä. Muunkinlaisia sopimuksia saattaa olla käytössä, mene ja tiedä.
Ulkoistajan suurin murhe on saada sellainen toimija, joka tuottaa laadullisesti ja määrällisesti oikeanlaisen palvelun asiakkaiden tyytyväisenä pitämiseksi (tosin sama murhe kenttäyhtiöllä olisi, vaikka ravintola olisikin omassa hoidossa). Tämä lienee syynä PG:n esille tuomaan tiheään ravintolayrittäjien vaihtuvuuteen.
KL1:…. Ulkoistajalla ei tällaisia ongelmia ole, murheet ovat yrittäjällä. Golfkenttäyhtiö saa ravintoloitsijalta vuokratuoton, joka luultavasti on riippumaton ravintolan tuotosta. Se on siis vakio, kävi ravintolan bisneksen sitten miten hyvänsä. Muunkinlaisia sopimuksia saattaa olla käytössä, mene ja tiedä….
Hyvin yleinen tapa ravintolatilojen vuokrauksessa on myös sitoa tietty osuus vuokrasta ravintolatoiminnan toteutuneeseen liikevaihtoon. Tämä turvaa jossain määrin molempien osapuolten etua.
Se ei silti muuta lähtöasemia ulkoisen yrittäjän osalta. Hänen pitää saada tuottoa enemmän kuin siinä tapauksessa jossa golfyhtiö itse hoitaisi ravintolapalvelut. Jo ns. 0-tulokseen pääsy edellyttää yrittäjältä vähintäänkin yhtiölle maksettavan vuokran suuruista liikevoittoa (tai osuutta voitosta).
– toki sekin on totta että tämä jää ulkoisen yrittäjän murheeksi..
– mutta toisaalta fiksu liiketoiminta edellyttää aina sitäkin että kokonaisuus toimii tuloksekkaasti.(siis win-win)Ja, koko ajan taustalla on se lähtökohtainen ajatus että golfyhtiön tavoitteena on toimia omakustannusperiaatteella.
Hyvin yleinen tapa ravintolatilojen vuokrauksessa on myös sitoa tietty osuus vuokrasta ravintolatoiminnan toteutuneeseen liikevaihtoon. Tämä turvaa jossain määrin molempien osapuolten etua.
Näin äkkiä ajateltuna tuossa mallissa on kaksi vuokralaisen kannalta huonoa juttua:
– liikevaihto ei ole lainkaan sama asia kuin liikevoitto
– vuokranantaja tuskin antaa alennusta huonosti menneestä kaudesta, joten tuo ajatus toiminee vain yhteen suuntaanRiski on yrittäjällä, se on normaali kuvio. Ulkoistaminen poistaa yrittämisen riskin.
Chip Greenside
Hyvä toimari ei myy kuin muutaman yritytapahtuman kaudessa. Hän suunnittelee yhdessä hallituksen kanssa maksupolitiikan siten, että pelioikeutetuille on varattu valtaosa peliajoista. Jos vastikkeet eivät riitä, niin niitä korotetaan pelaamisen väljyyden takaamiseksi.
Kentät on tarkoitettu ensisijaisesti pelioikeutetuille, ei vieraiden temmellyskentäksi!
Tässä on oivallettu asian ydin koskien kenttää, jossa osakkeenomistajina ei juuri ole sijoittajia. Vain satasen korkeammalla hoitovastikeella kentän peliväljyyttä saadaan kasvatettua jo merkittävästi.
Jos kuitenkin suuri määrä osakkeenomistajista sattuisi olemaan vastikevelvollisia sijoittajia, jotka itse eivät pelaa, niin homma mutkistuuu. Mitä alempi vastike, sitä parempi sijoittajalle, kunhan kentän kunnosta ei tingitä. Erilaisten osakkeenomistajien intressit tulee ottaa tasapuolisesti huomioon. Joskus kompromissit ovat välttämättömiä.
PG: Erilaisten osakkeenomistajien intressit tulee ottaa tasapuolisesti huomioon. Joskus kompromissit ovat välttämättömiä.
Juuri näin.. On fiksua että asioista päätetään siten että kaikkien omistajien mielipiteet huomioidaan. Varsinkin jos siitä ei koidu mitään haittaa toisille osakkaille.
Toisaalta osakeyhtiössä on jossain määrin huomioitava myös toiminnan lähtökohtaiset tavoitteet. Varsinkin silloin kun niistä on olemassa määräyksiä esim. yhtiöjärjestyksessä.
Esimerkiksi tiedän erään golfosakeyhtiön jonka YJ:ssä on mainittu:
”Toimialana on omistaa ja hallita…ja, ylläpitää alueella pääasiallisesti osakkeenomistajien käyttöön rakennettuja golfkenttiä ja rakennuksia. Sekä harjoittaa golfiin liittyvää liiketoimintaa.”Mielestäni tuosta yhtiöjärjestyksen määräyksestä voi löytää myös ajatuksen että kyseiset kentät on tarkoitettu nimenomaan pelaavien osakkaiden käyttöön. Samalla sekin että yhtiössä voidaan jossain määrin priorisoida pelaavien osakkeenomistajien harrastusmahdollisuuksia.
En viitsi mainita mistä yhtiöstä on kysymys..vaikka ehkäpä nimim. ”PG” saattaa sen tietääkin.
On fiksua että asioista päätetään siten että kaikkien omistajien mielipiteet huomioidaan. Varsinkin jos siitä ei koidu mitään haittaa toisille osakkaille.
Miten kummassa tuo toteutetaan elävässä elämässä? Ymmärrän hyvin, että yhden ihmisen firmassa kaikkien omistajien mielipiteet (siis se yksi ainoa) huomioidaan, mutta miten se tapahtuu 800 osakkaan yhtiössä?
Kerro toki, gloffare, siitä tiedosta olisi valtavasti iloa ja hyötyä satojen tuhansien yhtiöiden osakkaille.
Esimerkiksi tiedän erään golfosakeyhtiön jonka YJ:ssä on mainittu:
”Toimialana on omistaa ja hallita…ja, ylläpitää alueella pääasiallisesti osakkeenomistajien käyttöön rakennettuja golfkenttiä ja rakennuksia. Sekä harjoittaa golfiin liittyvää liiketoimintaa.”Mielestäni tuosta yhtiöjärjestyksen määräyksestä voi löytää myös ajatuksen että kyseiset kentät on tarkoitettu nimenomaan pelaavien osakkaiden käyttöön.
Siinä kylläkin lukee nimenomaan ”pääasiallisesti”. Jos joku haluaa lukea sanan ”pääasiallisesti” sanana ”nimenomaan”, niin sille ei kukaan tietenkään mahda mitään, mutta niin siinä ei lue eikä ole tarkoituskaan lukea. ”Pääasiallisesti” tarkoittaa sitä, että kyseiset kentät ja rakennukset on rakennettu myös muiden kuin osakkeenomistajien käyttöön, mutta pääasiallinen käyttäjäkunta on osakkeenomistajat.
No nyt tuli niin herkullinen paikka, ettei voi olla viisastelematta…
KL1 + gloffaren käsitysten eroavaisuuden syy löytyy Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen (KOTUS) tulkinnasta! Sanalla huomioidaan on kaksi merkittävästi toisistaan poikkeavaa merkitystä: ”havaitaan” ja ”otetaan huomioon”. On täysin ongelmatonta sanoa, että kaikkien osakkaiden mielipiteet havaitaan (= kuullaan, joskus nähdään tai jopa haistetaan) päätöksenteossa, mutta ei voida kyllä ottaa huomioon päätöksenteossa, jos mielipidepareista yksikin on keskenään ristiriitainen.
KOTUSin piikkiin tämä menee koska muuttivat tulkintaa joskus parikymmentä vuotta sitten. Aiempi tulkinta oli tuo ”havaitaan”, mutta koska sanaa käytettiin ja käytetään löyhästi, heittivät pyyhkeen kehään.
Tuon ”pääasiallisesti” -sanan tulkinnan suhteen olen KL1:n kanssa samaa mieltä. Voisi olla jopa piirun verran tiukempikin. Tuonhan voi tulkita niinkin, että kentät on *aikanaan* rakennettu pääasiassa osakkaiden käyttöön, mutta nykyhetkestä ei sanota mitään muuta kuin että toimialana on hallita jne ko kenttiä ja rakennuksia.
Ylipäänsä nuo toimialapykälät yhtiöjärjestyksissä ovat varsin vähän rajoja asettavia – useassa yrityksessähän toimialana on tarkemmin määriteltyjen toimialojen lisäksi ”ja kaikki muu laillinen liiketoiminta”.
Tarkennetaan nyt vielä sen verran että silloin kun ko. kenttiä rakennettiin ne tehtiin nimenomaan osakkeenomistajien golfharrastusta varten sekä myös heidän kustannuksellaan. Samalla yhtiöjärjestykseen kirjoitettiin ohjeistuksena tulevien vuosien varalle, kentän ylläpitoon ja pelaamiseen liittyen seuraavasti:
”…ylläpitää alueella pääasiallisesti osakkeenomistajien käyttöön rakennettuja golfkenttiä ja rakennuksia….”
Tämän yllä olevan lauseen määräystä voidaan nettikeskusteluissa tulkita miten halutaan. Mutta yleensä tällaista (jopa oikeudellista merkitystä tarkentavaa, kts. Osakeyhtiölaki 7§) yhtiöjärjestyksen ohjausta/määräystä ei tulisi tulkita laajentavassa merkityksessä. Tältä osin oikeusoppineet voisivat kommentoida ko. yhtiöjärjestyksen tarkoitusta.
– tuolla lauseella ei kuitenkaan ole tarkoituksena sulkea kokonaan kentän käyttöä ulkopuolisilta.Sinällään tuollainen määräys yhtiöjärjestyksessä selkiyttää sopivalla tavalla eri käyttäjäryhmien asemaa harrastusmahdollisuuksien osalta. Lienee hyvinkin oikeudenmukaista ja hyvä niin.
KL1:
Miten kummassa tuo toteutetaan elävässä elämässä? Ymmärrän hyvin, että yhden ihmisen firmassa kaikkien omistajien mielipiteet (siis se yksi ainoa) huomioidaan, mutta miten se tapahtuu 800 osakkaan yhtiössä?
Kerro toki, gloffare, siitä tiedosta olisi valtavasti iloa ja hyötyä satojen tuhansien yhtiöiden osakkaille.
Tähän on helppo vastata.
Hyvin monessa tapauksessa yhden ihmisen(=osakkeenomistajan) mielipide tulee huomioiduksi esim. yhtiökokouksessa. Vaikka esim. hallituksen kokoukseen tuoman esityksen kohdalla.
– varsin usein tapahtuu niin että yhden osakkaan fiksu ja ko. esitystä parantava lisäys huomioidaan päätöksessä.
– kuten monissa muissakin tilanteissa.
– näistä löytyy itseltä ja pelikavereilta lukuisia esimerkkejä vuosien varrelta.
– joskus asian voi tuoda esityksenä kokoukselle tai sitten vain keskusteluissa TJ:n ja/tai kenttämestarin kanssa jne.mutta ei voida kyllä ottaa
Arvostan Pappa Tykin kirjoituksia suuresti, mutten malta olla viisastelematta tästä, ah, niin yleisesti käytetystä käsittämättömyydestä kuin ”ei kyllä”. Tämä kummallisuus menee omassa ajatusmaailmassani samaan kategoriaan kuin ”niinku”, jolla silläkään ei ole oikeastaan mitään virkaa missään lauseessa. Myönnän käyttäväni tuota ilmaisua puheessani aivan huomaamatta. Huonot tavat tarttuvat helpommin kuin hyvät.
Suomen kieli on rikas kieli ja itse opin siitä ainakin viikoittain jotakin uutta.
-
JulkaisijaArtikkelit