-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tapahtui kilpailussa: Pelaaja löi pallon metsään, puissa kolisi. Löi varapallon viheriölle. Ykköspalloa etsittiin metsästä säädetyt minuutit, ei löytynyt. Viheriölle tultaessa huomattiin ykköspallon olevan bunkkerissa jonne se oli ilmeisesti pompannut puista. Varapallo poimittiin pois ja ykköspallolla jatkettiin bunkkerista. Menikö oikein?
3 min etsintää ja varapallo muuttui pelipalloksi. Kun alkuperäinen poimittiin taskuun, lyöntipelissä DQ ja pistebogeyssä 0 pistettä (olettaen, että kortti täytetty sääntöjen mukaisesti).
Alkuperäistä ei poimittu taskuun, vaan varapallo, mutta asia tuli varmasti selväksi.
Jos viedään tämä ihan pitkän kaavan kautta normaalissa lyöntipelissä, niin pelissä olevan pallon liikuttamisesta 1 pena ja väärän pallon pelaamisesta 2 penaa. Virhe tulee korjata ennen seuraavalta tiiausalueelta lyömistä diskauksen uhalla. Korjaaminen tapahtuu asettamalla pallo siihen paikkaan, josta se nostettiin ja peli jatkuu siitä.
Entä tämä: Par 3, ykköspallo vasemmalle osui puuhun. Alastuloa ei nähty eikä palloa löytynyt. Puun vasemmalla puolella 5 m leveä ja täynnä vettä oleva oja, johon tulkittiin pallon menneen. Droppaus Drop Zonelle ja pallo greenille. 2 puttia ja tuplabogi korttiin.
Seuraava teeboksi oli juuri siellä vasemmalla, ojan toisella puolella. Avausten jälkeen aiemmalla väylällä kadonnut pallo löytyi etummaisesta teeboksista.Kukaan ei nähnyt alkuperäisen pallon menneen veteen, mutta niin se tulkittiin (tiedetään tai on käytännössä varmaa). Näkemättä tapatumapaikkaa on tietysti paha sanoa oliko tämä tuomio oikea, mutta kaikki olivat siinä tilanteessa yhtä mieltä.
Oliko tuomio oikea?Koska alkuperäinen pallo löytyi, olisiko sillä pitänyt kuitenkin pelata edellinen reikä loppuun siitäkin huolimatta että on jo aloitettu seuraava reikä? Vai miten olisi pitänyt toimia?
Oliko tuomio oikea?
Nähdäkseni tuomio oli väärä, koska pallo ei kadonnutkaan vesiesteeseen, mutta oikea, koska (tuomari)ryhmä katsoi käytännössä olevan varmaa, että pallo oli sinne kadonnut (toimittiin siis sääntöjen mukaisesti).
Koska alkuperäinen pallo löytyi, olisiko sillä pitänyt kuitenkin pelata edellinen reikä loppuun siitäkin huolimatta että on jo aloitettu seuraava reikä? Vai miten olisi pitänyt toimia?
Mielestäni oikein pelattiin: alkuperäinen pallo ei ollut enää pelissä.
Pallo osui puuhun ja ojan leveys on 5 metriä, eikä kukaan nähnyt pallon alastuloa. Näillä tiedoilla ei ole kyllä mahdollista, että pelaajilla olisi ollut käytännön varmuutta siitä, että pallo olisi ollut estealueella. Väärin meni siis, kolmosen olisi pitänyt lähteä boksista, ellei sitten palloa olisi löydetty tuon 3 min etsinnän aikana. Ja päätös tiedosta tai käytännön varmuudesta pitää syntyä niiden tietojen perusteella, mitä saatiin tuon kolmen minuutin etsinnän perusteella.
Mikäli pallo löytyy neljän minuutin jälkeen, ei sen sijainti enää vaikuta jatkotoimenpiteisiin. Paitsi mikäli tuon kolmen minuutin aikana on syntynyt käytännön varmuus siitä, että pallo on estealueella ja myöhemmin löytynyt pallo kertoo pelaajalle tarkemmin pallon esteeseenmenokohdan. Tällöin, mikäli (jo mahdollisesti pudotettuakin) palloa ei ole vielä pelattu, tulee pelaajan vaihtaa vapautuminen tarkentuneen esteeseenmenokohdan mukaiseksi.
Vaikka peliryhmässä kaikki olisivat sitä mieltä, että ”kyllä se pallo on tuolla ojassa”, ei heillä kenelläkään ole välttämättä sääntöjen tarkoittamaa käytännön varmuutta siitä ja tuomarin päätös voi hyvinkin poiketa pelaajaraadin tuomiosta. Pelaajan olisi hyvä kysyä itseltään: ”voiko pallo olla missään muualla, kuin esteessä?” ja jos rehellinen vastaus on ”kyllä”, niin on syytä palata edellisen lyönnin paikalle. Sääntöjen mukaan käytännön varmuudelle tarkoitetaan 95% todennäköisyyttä ja esim. puuhun osuvan pallon todennäköisyys jäädä juuri tietylle, 5 metriä leveälle kaistaleelle on huomattavasti tuota pienempi.
Samaa mieltä Sorsan kanssa.
Eli lyöntipelissä olisi tullut DQ. Vai olisiko?
– pelattiin väärästä paikasta
– saatiinko merkittävää etua? Saatiin 100 m matkaMikä tulos? 5 vai 7 vai DQ?
”Voiko pallo olla missään muualla, kuin esteessä” on hyvä kysymys ja harkkakierroksilla kavereiden kesken se jää yleensä kysymättä.
”Jos ei tuosta löydy niin sitten on mennyt veteen” on paljon useammin kuultu lause.Katsoin vielä kartasta ja ei se ollutkaan oja vaan lampi ja enemmänkin 10 kuin 5 metriä leveä. Kenttä oli kaikille vieras ja kyseessä kauden ekat kierrokset keväällä. Tutulla kentällä arviointi on paljon helpompaa kun on kokemusta siitä mistä pallot yleensä löytyvät.
Eli lyöntipelissä olisi tullut DQ. Vai olisiko?
– pelattiin väärästä paikasta
– saatiinko merkittävää etua? Saatiin 100 m matka
Mikä tulos? 5 vai 7 vai DQ?Pelaaja toimii itse itsensä tuomarina, ellei kisassa ole tuomaria. Jos pelaaja paikan päällä toteaa ”pallo ei voi olla missään muualla kuin estealueella” ja lisäksi kanssapelaajat eivät myöskään kyseenalaista tätä tulkintaa, silloin pallo tuomitaan menneeksi estealueella ja droppaus sen mukaan – kuten ilmeisesti tehtiin. Korttii siis 5.
Mutta, jos olisi epäselvyyttä säännöstä ja kisassa tuomari, niin sitten a) soitto tuomarille tai b) pelataan kaksi palloa (toinen DZ ja toinen tiibox) … tuomarin kanssa sitten ennen kortin allekirjoittamista käydään läpi tilanne ja tuomari päättää. Se, että pallo löytyy jälkeenpäin eri paikasta, missä sen kuviteltiin olevan ei merkitse mitään … se on vain jälkiviisautta.
Pohdin mielessäni tätä kahden pallon ratkaisua. Kun aikanaan tuomari tekee päätöksen, voiko tuomarin päätökseen vaikuttaa se, että pallo löytyi pelatun reiän jälkeen seuraavalta tiipaikalta?
Kyllä tuomarikin tekee ratkaisunsa niiden faktojen perusteella, joihin pelaajatkin päätöksensä perustavat. Vastaus on siis: ei vaikuta.
Täytyy nyt vielä lisätä sen verran, että vaikka kilpailussa ei nimettyä tuomaria olisikaan, niin kyllä jokaisessa seuran järjestämässä kilpailussa on kilpailutoimikunta, minkä tehtäviin kuuluu ratkaista epäselvyydet sääntöihin liittyen. Ja lyöntipelikilpailuissa on jokaisen pelaajan velvollisuus nostaa epäselvyydet esille tuomarin tai toimikunnan kanssa.
Täytyy nyt vielä lisätä sen verran, että vaikka kilpailussa ei nimettyä tuomaria olisikaan, niin kyllä jokaisessa seuran järjestämässä kilpailussa on kilpailutoimikunta, minkä tehtäviin kuuluu ratkaista epäselvyydet sääntöihin liittyen.
Juu, onhan jokaisessa seurassa kilpailutoimikunta (kai…), mutta ihan jokaisessa kilpailussa se ei ole läsnä. Niinpä siitä toimikunnasta ei välttämättä ole mitään iloa, koska kilpailun tulokset on joka tapauksessa julistettava heti kilpailun päättymisen jälkeen. Jokaiseen klubikisaan taasen ei oman kokemukseni mukaan kukaan viitsi perustaa toimikuntaa, koska kyse on ’vain’ klubikisasta.
Tämän lisäksi ei ole mitään takeita siitä, että kilpailutoimikunnassa olisi säännöt perusteellisesti tuntev(i)a henkilö(itä). Asiasta on viljalti kokemusta…
Toisaalta, ei joka seurassa ja joka kilpailussa ole tuomaria, joka esimerkiksi kuvatunlaisen tapauksen pystyisi ratkaisemaan oikein, mutta onko se sittenkään kaikkein tärkeintä? Kenties tärkeintä onkin saada ratkaisun tekijäksi pelaajaryhmän ulkopuolinen henkilö, jolloin ratkaisua eivät pääse värittämään vääränlaiset motiivit.
Sääntöjen mukaan käytännön varmuudelle tarkoitetaan 95% todennäköisyyttä ja esim. puuhun osuvan pallon todennäköisyys jäädä juuri tietylle, 5 metriä leveälle kaistaleelle on huomattavasti tuota pienempi.
Lyöntipaikalta arvioiden juuri näin, mutta paikan päälle tultaessa todennäköisyys voi nousta jopa yli 95 prosentin (esim. todetaan estealueen molemmin puolin olevan kymmenien metrien leveydeltä lyhyeksi leikattua ruohoa, jossa palloa ei ole).
P-P: Pelaaja toimii itse itsensä tuomarina, ellei kisassa ole tuomaria. Jos pelaaja paikan päällä toteaa ”pallo ei voi olla missään muualla kuin estealueella” ja lisäksi kanssapelaajat eivät myöskään kyseenalaista tätä tulkintaa, silloin pallo tuomitaan menneeksi estealueella ja droppaus sen mukaan – kuten ilmeisesti tehtiin. Korttiin siis 5.
Mutta, jos olisi epäselvyyttä säännöstä ja kisassa tuomari, niin sitten a) soitto tuomarille tai b) pelataan kaksi palloa (toinen DZ ja toinen tiibox) … tuomarin kanssa sitten ennen kortin allekirjoittamista käydään läpi tilanne ja tuomari päättää. Se, että pallo löytyy jälkeenpäin eri paikasta, missä sen kuviteltiin olevan ei merkitse mitään … se on vain jälkiviisautta.
Olen Putti-Possun kanssa täsmälleen samaa mieltä. Nähdäkseni pelissä ei ollut tuomaria, joten korttiin 5.
Oma periaatteeni on se, että aina kun puut kilpailuissa kolisevat, lyön varapallon. Jos alkuperäistä palloa ei löydy, jatkan varapallolla, vaikka olisin ysiysivarma siitä, että pallo on jäänyt estealueelle. Tuomarin paikalle kutsumisen katson tarpeettomaksi.
Tarinasta ei selviä millaista maastoa tuon lammen ympärillä on, joten oikean vastauksen antaminen sen tähden ei oikein onnistu. Puissa koliseminen usein merkitsee sitä, että pallon kulkusuunta voi muuttua merkittävästikin, ja yksi kolahdus sitä, että pallo on voinut tulla takaisin päin, jatkaa matkaa pitkällekin ja kaikkea siltä väliltä. Epävarmuus moisessa tilanteessa on siis merkittävä.
Oman kokemukseni mukaan klubipelaajat liki poikkeuksetta ovat tällaisissa tilanteissa itselleen liian lempeitä eivätkä muut pelaajat kovin hanakasti lähde asiasta riitelemään, mikä usein johtaa väärään tilannearvioon ja siten väärään tulkintaan.
PG: Oma periaatteeni on se, että aina kun puut kilpailuissa kolisevat, lyön varapallon. Jos alkuperäistä palloa ei löydy, jatkan varapallolla, vaikka olisin ysiysivarma siitä, että pallo on jäänyt estealueelle. Tuomarin paikalle kutsumisen katson tarpeettomaksi.
Minusta PG:llä ei homma mene sääntöjen mukaan. Jos paikalle tullessa on 99% varma, että estealueelle päätyi, silloin ei voi jatkaa varapallolla, vaan on pelattava estealuesäännön mukaan. Jos tuo % olisi vähemmän (esim 90%) eikä alkuperäistä löydy 3 min sisällä, silloin varapallo on ainoa vaihtoehto. Kuitenkaan ei voi syntyä tilannetta, että pelaaja pääsee valitsemaan ”paremman” vaikka varapallo olisi jo kupissa, eikä sitä voi käydä edes kupista nostamassa (jos siis 99 % varmuudella eka pallo on estealueella)
PG varmaankin tarkoitti ’vaikka olisin ysineljäpilkkuysiysivarma’…
PG varmaankin tarkoitti ’vaikka olisin ysineljäpilkkuysiysivarma’…
Hyvä, juuri sitä tarkoitin. Muuten, tarkistan todennäköisyyden aina laskimella ja näytän pelikavereille tuloksen. Eipä ole kavereilla sitten mitään saumaa sanoa vastaan. Jos laskin näyttää 94,99% tai vähemmän, niin jatkan varapallolla ja 95,00 prosentilla tai sitä suuremmalla droppaan sääntöjen mukaisesti.
Poikkeus: jos varapallo menee suoraan kuppiin, en mene etsimään alkuperäistä palloa, ja todennäköisyydet jäävät selvittämättä. Juoksen suoraan viheriölle ja nostan pallon kupista…
PG: Poikkeus: jos varapallo menee suoraan kuppiin, en mene etsimään alkuperäistä palloa, ja todennäköisyydet jäävät selvittämättä. Juoksen suoraan viheriölle ja nostan pallon kupista…
Entä, jos ennen kuin menet griinille, pelikaverisi toteavat yhteen ääneen, että näyttää siltä, että kyllä se eka pallo meni ihan 99% varmuudella estealueeseen?
Pelaajahan noudattaa sääntöjä ja tekee ratkaisunsa saamansa tiedon perusteella.
Itse olen sitä mieltä, että asetettu 95% raja on täysin absurdi. Miten se auttaa ketään tekemään parempaa/oikeampaa päätöstä kuin vanha KVC sääntö? Hyvä jos fifty/sixty menetelmällä pystytään asioita ratkomaan, niin nyt sitten jollain 5% toleranssilla.
Tuo 95% on pelkästään auttamassa pelaajaa konkretisoimaan syntynyt tilanne. Ei suinkaan ole tarkoitus, että kukaan pystyisi laskemaan moisen todennäköisyyden ja toimimaan sen perusteella, vaan tuolla tavalla on KVC ikään kuin tuotu paremmin käsitettäväksi.
Saisiko tarkennusta tuohon varapallon lyömiseen,olenko ymmärtänyt täysin väärin,eihän varapallon jälkeen voi tuomita
enää pallon menneen vesiesteeseen?
Itsellä kilpailussa par 4,avaus todennäköisesti veteen,mutta mahdollista,että on mennyt esteen toiselle puolelle,löin
varapallon,etsintöjen jälkeen ei löytynyt,joten totesimme,että vedessä oli,mutta en voinut julistaa veteen menneeksi vaan oli jatkettava varapallolla,eikös näin mene?Ei mene aivan noin.
Varapallon saa lyödä aina, kun pallo on voinut mennä ulos kentltä tai kadota estealueen ulkopuolellle. Jos pallon päätymisestä estealueelle ei ole riittävää varmutta, varapallon saa lyödä. Jos alkuperäisen pallon myöhemmin todetaan menneen estealueelle, varapallo hylätään. Jos taas estealueelle katoamisesta ei ole riittävää varmuutta, peliä jatketaan varapallolla.
P-P: Entä, jos ennen kuin menet griinille, pelikaverisi toteavat yhteen ääneen, että näyttää siltä, että kyllä se eka pallo meni ihan 99% varmuudella estealueeseen?
Luonnollisesti tarkoitukseni oli nostaa pallo reiästä ennen etsintöjen alkamista ja todennäköisyyksien arviointia. Olin siis liian hidas, mutta menen silti griinille ja nostan pallon. Sen jälkeen haluan tietää, mistä tuo ysiysivarmuus oikein tuli, eiväthän kaverit olleet vielä ehtineet kunnolla etsiäkään.
Vastaus voi olla, että Kalle näki (tai me kaikki näimme) puusta kimmonneen pallon loiskahtavan veteen. Tässä tapauksessahan minulla ei tietenkään olisi ollut oikeutta varapallon lyömiseen, joten siitä tuli pelissä oleva pallo yhden lyönnin rangaistuksella ja reikä oli loppuun pelattu.
Vastaus voi olla myös, että tuolla se esteessä makaa. Jos näin on, niin minun on jatkettava sillä.
Tapaus, että kukaan ei nähnyt pallon putoamista estealueelle, vaatii lisäselvittelyjä ja koko jäljellä olevan etsintäajan hyödyntämisen. Jos kavereiden varmuus on edelleen vähintään ysiviis-luokkaa, hylkään varapallon.
Oho,kiitos,onkos sääntö muuttunut tälle vuodelle,tapahtui nimittäin mestiksissä.
Ei ole muuttunut viimeiseen 30 vuoteen. Sitä ennen en ota varmaa kantaa, mutta arvelen asian olleen sama jo viimeiset 100 vuotta.
-
JulkaisijaArtikkelit