-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Noniin Nikkarit, Nyt on siis osat tilattu, swingipainoa ihmetelty ja wedgeprojekti alkaa. Ennen rakentelua, kysyn vielä mittausteni ’järkevyydestä’. Eli mailan pituudeksi on päätetty 35,5′ ja komponenttien speksit on: – Lapa Toski 51 astetta 289 grammaa (tehdas mitannut) – Varsi TT Dymaic Gold S300 raakapaino 130 g (netistä) – Grippi 54 grammaa (52 g Tour Velvet Pride + 2 g grippiteippiä) – Ferrule 0,5 g (arvio) Vartta tipataan ohjeen mukaisesti 4,25 ’. Kun em. arvot laittaa 4parin:n laskuriin seuraavin lisäyksin: – cog_V = 510 mm (mitattu tasapainottamalla ja metrimitalla) – cog_G = 95 mm (sama metodi kuin edellä) – cog_L = 0 mm (oletus) – hoselpituus 56 mm ja liimaussyvyys 32 mm (mitattu) …antaa laskuri swingipainoksi D0+ ja 6 gramman lisäpainolla D3, mikä on sama kuin nykyisen Titun 52 asteisen, joka tuntuu ’hyvältä’. Eli voiko jokin mennä nyt pieleen ? Toinen kysymys: Miten tuon varren saa survottua hoseliin, kun tuntuu aikas ’tiukalta’ ts. ei uppoa kuin ’vanhaan’ ?
Mä tein samasta lavasta mutta eri varrella/gripillä itelleni välivetken ja simppelimpi laskin netissä:
laski lopputuleman aikas tarkalleen (pinnan heitto) valmiista mailasta punnitsemaani arvoon. Mainitsemillasi arvoilla näyttäis toi sinunkin kepukka menevän tuolla laskimella koko liki.
Mä oon huomannut että karhennuksen jälkeen varsi on auliimpi uppoamaan hoseliin.
Onneks olkoon muuton lapavalinnasta – you’ll love it =D
Ihan fiksulta kuulostavat nuo sinun laskelmasi, ei muuta kuin liimaamaan. Pieleen koko homma voi mennä lähinnä liimauksen osalta -> liimauksen pettäminen käytössä. Pari vinkkiä liimaukseen:
Karhenna varren pää kunnolla (esim. viilalla ym.), tarvittaessa hieman hio lavan sisäosaa, jotta liimalle tulee hieman ’tilaa’. Käytä 2-osaista 24h epoksiliimaa ja sekoita suhteessa 1:1, pikaepoksi kuivuu liian nopeasti ja sidoksesta ei tule tarpeeksi luja golfmailalle. Jos käytössäsi on spesifiä golfmailan liimaukseen tarkoitettua epoksia (esim. Golfworksilta tai Golfsmithiltä ym.), niin parempi muttei välttämättömyys. ÄLÄ käytä liikaa liimaa, hieman hoseliin ja ohut kerros varren päähän riittää – liika liima voi tuppeutua varren sisään ja lohjetessaan aiheuttaa helinää varren sisälle (graffavarsille lisäksi hoselin yläpuolinen epoksi voi aiheuttaa varren murtuman). Ferrule on fiksua liimata paikalleen ts. ennen ferrun ujuttamista pikku tippa epoksia varren päähän ja lavalla painaminen oikeaan syvyyteen, liukuu helpommin. Anna kuivua kunnolla (24h), äläkä liikuttele kuivuvaa mailaa ennenkuin kuin liima on kunnolla kuivunut (20+h).
Eipä kummempia, good luck! 🙂
Minkähän takia minä saan svingipainoiksi C9- ja D1. Onko tuo Toskin lapa todella noin kevyt (289 g)? Jos haluat, voit ottaa laskentatuloksesta ruutukaappauksen ja lähettää sen osoitteeseen info@4par.biz , ihmetellään sitä sitten yhdessä.
TT Dynamic Gold-varsissa on ominaisuus (tai virhe, en tiedä kumpi), että ne ovat kärjestään vähän isompia. Kun tippaat vartta, pitäisi sieltä löytyä sopivan sovitteen tuottava halkaisija.
Ei tullu punnittua tota lapaa, mutta valmistaja tosiaan ilmottaa moisen painon.
Tästä tulikin mieleen jotta aiemmin käyttämäni Go Fenix välivetken kokonaispaino on 40g suurempi kuin kasaamani Toski, joka puolestaan on 2 pinnaa swingipainavampi ja 1/2′ tuumaa pidempi. En tiiä liittyykö tää sinällään mitenkään asiaan.
NimetönJees… tarkistuksessa löytyi virhe ja sain parametreilla saman swingipainon, kun olit laskenut. Toskin lavan kyljessä oli kyllä käsinkirjoitettu tarra, joka ilmoittaa painoksi 289 grammaa – kaipa siihen on uskominen.
No mäpä laitankin pituudeksi 35,75 tuumaa (eli sama kun mun pw:ssa) ja saan swingipainoksi D3. (Ikään kun sillä meikäläiselle olisi suurtakaan merkitystä…)
Ei tuo paino mitenkään ihmeellisen kevyt ole. Esim Snake Eyes ja Wishon ovat samaa luokkaa. Niissä tosin on hosel port weight poraus, joka tietysti keventää painottamatonta lapaa. Hieman kevyempi lapa on siinä mielessä parempi, että lisäpainotuksella sw:tä on helppo nostaa. Liian painavasta lavasta taas on hankala tehdä kevyempää.
Ihan mielenkiinnosta, miten rakennat mainitsemastasi 289 g painoisesta lavasta klassisen wedgen asiakkaalle, joka haluaa standardipituuden 35 – 35,5′ ja svingipainoksi D5? Sama kuvitteellinen asiakas vaatii, että lavan peliominaisuuksia ei tuhota yli 6 gramman painotuksella.
Kun itse puuhailen noiden Raven-tuotteiden kanssa, olen huomannut käteväksi, että on kaksi painoiltaan hieman poikkeavaa wedgelinjaa: painavampi NearNet (305 g) ja kevyempi VCT (295-300 g). Edellisestä syntyy temppuilematta monen haluama vakiosvingipaino D4-D6. Jälkimmäisestä voi tehdä pidempivartisia wedgejä, tai sitten vaihtoehtoisesti svingipainoltaan kevyempiä naisille ja junioreille.
Hosel port weight mailoissa hoselin pohjaan on porattu tila lisäpainolle. Tuo poraus tietysti keventää mailaa jonkun gramman. Kun sinne sitten laitetaan paino tilalle, ei peliominaisuuksia mihinkään tuhota.
Toiseen suuntaan toi muutos onkin aikapaljon vaikeampi. Jos asiakas haluaa vaikka 35 3/4′ varren (taitaa olla esim Vokey wedgeissä standardi) tai vähän isompi kaveri tarttee 36′ varren (Golfsmithin standardi), niin swingipaino onkin turhan korkea. Sen takia hieman kevyemmästä lavasta on helpompi thedä sopiva kuin vähän painavasta. Se NearNet jonka sinulta tilasin oli 309g, eli varmaan aikalailla toleranssin ylärajoissa.
Hmm. onko jotain syytä (muu kuin ulkonäkö) miksei lapaa voisi hioa pohjasta ja siten keventää swingipainoa?
Toiseksi, laittelin joka rautamailaan swingipainoksi D7 painavimpien mailojen mukaan. Olisiko joku D4 parempi? Silloin vaan pitäisi jollain lailla keventää painavimpia.
Ja olisiko järkeä laittaa sama swingipaino myös puihin?
Kyllähän se näin on, että lapaan on helpompi painoa lisätä kuin sitä poistaa. Mielestäni Golfsmithin ja Wishonin lavoissaan käyttämä weight port on aivan ylivoimainen keksintö, eikä ko. lapojen peliominaisuuksia saa ’tuhottua’ isommillakaan painotuksilla. Muistaakseni joskus joku viisas pro clubmaker on myös sanonut, että lisäpainoa pitäisi lapaan tunkea useita kymmeniä grammoja, jotta sillä todellisia, peliominaisuuksia muuttavia vaikutuksia lapaan olisi.
Mielipiteitä ja oppisuuntia on joka lähtöön. Toisessa äärilaidassa Ralph Maltby (jonkunlainen mailansuunnittelija hänkin) on sanonut, että hän ei suostu pelaamaan mailoilla, joissa on käytetty jälkikäteen tehtyä painotusta. On kiistämätön tosiasia, että painotus siirtää lavan painopistettä sekä pysty- että sivusuunnassa. Onko tällä sitten jollekin jotain merkitystä, on paljon epämääräisempi asia.
Juup, ei muutama gramma yleensä riitä. Sändiin piti laittaa 15 grammaa, jotta pääsi D0 -> D7. Sellainen määrä tuntuu jo. Laitoin lyijyn lavan arvellun painopisteen lähelle, ’alareunuksen’ päälle.
Keväällä sen sitten näkee, toimiiko.
Täs verkosta ladattavas Swingweight Estimatorissa on kohta – Distance’d’, mitäs se meinaa? Jos ruksaa Don`t know, niin arvoksi tulee 0,75?
Lue lisää: Sw Estimator
Sinistä kysymysmerkkiä painamalla selviää.
Minä sain tuolla laskurilla aika hämmentäviä tuloksia. Osa ei ollut edes samalla hehtaarilla toteutuneisiin nähden.
Kun painaa sitä kyssäriä nin näkee ko. mitan määrityksen.
’d=groundline to installed shaft tip’
Eli ymmärtääkseni se on maksimi asennussysvyyden ja hoselin korkeuden erotus.
Määrittele hehtaari.
Mun mittaukset heittää +/-1 pinnaa laskimen tuloksen ja punnitun tekeleen välillä.
PW:ssä oli heittoa 4 pistettä. 3 ja 5 olivat aika oikeassa, 0 ja vajaa 1 pistettä heittoa.
Minulla on käsitys, että jos varsi sattuu olemaan painava, laskukaava antaa jostain syystä liian suuren swingipainon. Tai sitten 4parin laskukaava asennetun mailan swingipainolle on väärä.
Laskukaavat löytyisi varmaan jostain netistä?
Neljä pistettä onkin jo iso heitto. Oheisessa linkissä on yksinkertainen kaava, joka tosin ei ota niin monta parametria huomioon kuin nuo täällä mainitut laskurit.
Värkkäilin tuon pohjalta pienen laskurin jolla silläkin pääsin parin pinnan sisään lopputulemaan nähen.
Laskurit antaa kuitenkin lähes aina vain estimaatin jota voi sitten käyttää esim. komponentteja valittaessa.
Swingipaino tulisi kuitenkin säätää vasta komponenttia kasatessa ennen liimausta ja gripin asennusta swingipainon avulla. Tämänkin jälkeen on vielä mahdollista swingipainoa säätää.
Laskuri toiminee siis silloin hyvin jos tulokseksi tulee hieman liian iso swingipaino – painoa voi aina lisätä, poistaminen, kuten tässkin ketjussa on mainittu, on vaikeaa ellei peräti mahdotonta.
Painotelkaa mailojanne =D
Lue lisää: SW teoriaa
Hupsista, vastoin tapojani kirjoitin tuon nimimerkilläni =D
NimetönMailat on nyt valmiita. Sellaisen huomion tein, että 4parin sivuilla oleva swingipainolaskuri antaa hieman kevyemmän swingipainon kuin vaa’alla mitattu.
Esim. LW:a suunnittelin D4 painoiseksi, mutta toteuma oli D5,5. Mutta hyvä maila siitä kuitenkin tuli.
kertokaahan mailanikkarit että missä menee kohtuuden raja minkäverran lisäpainoa voi lisätä hoseliin niin että lavan ominaisuudet eivät liiaksi muutu? Kun tuo lisäpainohan ei tule tosiaan lavan painopisteeseen niin vois olettaa että sillä jotain vaikutusta on…? Niin, ja puhun siis rautasetistä 3-pw. Onko tuommonen 10-12g lisäys jo ylärajoilla, vai?
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)