Aihe: Voimaa osumaan – uusi kierros - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Voimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 356)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PeWin
    Pallohan lähtee pelkällä rotaatiollakin melko noileesti eli kun ensin tuo oikean kyynärpään (pitäen vielä koukussa) lonkan eteen ja ponnistaa vasta sen jälkeen oikealla jalalla eteenpäin samalla vasemmalla jalalla ”potkaisten” vastaan ja tietysti hartiakierrolla vielä lisä vauhtia tuottaen.

    Nyrkithän tällä systeemillä liikkuvat sisään ja jonkin verran ylös eli juurikin kuten sanoit niin tuotettu voima on varren suuntaista vetoa!

    Joo näköjään samansuuntaisia ajatuksia näyttää meillä hyvinkin olevan. Jos nyt noista ’toteutuksista’ pari nyanssieroa ehkä huomaan tuosta – 1) left hip left aloitus ennen tuota oikean kyynärpään tuontia lonkan seutuville, ja siitä vielä sellainen huomio omista treeneistä: jonkun aikaa työnsin sen vasemman lonkan sinne suoraan (käytännössä oikean jalan voimalla) ja sitten se oikean jalan voima olikin käytetty siinä enkä saanu siitä mitään oikeasti irti. Tiesin toki että se olis pitäny kiertää sinne mutta en tajunnu miten tai miksi. Nyttemmin kyllä. 2) liittyy tuohon vasemman jalan vastapotkuun – tuokin on mulle ’vaihtoehto’ ja ainakaan kaikki ei tee sitä niin voimakkaasti että jalka suoristuu samanaikaisesti osuman kanssa, vaan vasta sen jälkeen. Luullakseni se liittyy tuohon varren sisäänvetoon ja tekeekö sitä enemmän vasemmalla puolella (a la vasemman jalan potku) vai oikealla käsivarrella (koukussa) ja hakien lisätukea sille vartalon oikeanpuolen ja takajalan käytöstä. Ja, mulle itselle nää ei ole oikein tai väärin asioita, kunhan noita eroja havainnoin ja sitten itselleni sovellan mikä hyvältä tuntuu.

    Tässä vielä viimeinen eli ’kategoria 4’ noista osumanaikaisista voimantuottomahdollisuuksista. En ole itse tän voimakäytön fani, mutta laitetaan nyt täydennykseksi mukaan.

    Pelaaja voi osumaan tullessaan kiertää mailan vartta siten, että varsi kiertyy pituussuuntansa ympäri ’sulkevaan’ suuntaan. Käsissä ja ranteissa on kuitenkin voimaa tuon aikaansaamiseksi. Tämän seurauksena lapa ei varsinaisesti liiku sen kovempaa, mutta lapa kun kääntyy ’avoimesta sulkevaksi’ niin se samalla antaa isomman iskun pallolle. Ja, siis toimii yhtenä tekniikkana lisätä voimaa osuman rekyyliä vastaan.

    Syy miksi tätä en itse käytä on varsin ilmeinen – lapa on muutenkin kaarevassa liikkeessa ja siten sulkeutumassa mailan kaaren takia, ja jos pelaaja sitä vielä tietoisesti voimakkaasti nopeuttaa, niin aika tarkka saa olla että lapa on oikeassa asennossa osumassa – sen ajoitus menee entistä haastavammaksi. Hyvät (ja nuoret) pelaajat saattaa tuon varmaan hyvinkin halutessaan oppia, mutta riskaabelilta tavalta se mulle kuulostaa, varsinkin kun ikää on jo jonkun verran. Itselle päinvastainen tapa eli avaava kierto kuulostaa loogisemmalta tavalta – tarkoitus kuitenkin lyödä palloa kohteeeseen eikä pelkästään pitkälle.

    #1326226 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Edellisiin kommentteja:
    1) Left hip left
    Siis itsekin olen samaa mieltä että lantio lähtee kääntymään mutta oikea puoli vasta kun kyynärpää on jo lonkkaluun edessä.
    2) Vasen tuottaa vastavoimaa ettei löyjä ryntää kohteen suuntaan. Ei jalkaa kai suoraksi välttämätöntä ole potkaista … itse kuitenkin pyrin draivatessa ainakin jotta saisin lavan jo hieman positiiviseen hyökkäyskulmaan … muilla mailoilla riittänee kunhan vain teettää vastavoimaa ikäänkuin enemmän jalkaterän sisäsyrjällä (pysyy parmmin pallon takana!).

    Yrittäessäni draivata maksimimittoja itse pyrin käyttämään kaikkia voimia maksimaalisesti! Olisko vaiheistus bäkärin huipulta alkaen vaikka jotenkin näin:
    – vasen polvi lähtee eteenpäin ja samalla oikea kyynärpää matkalle lonkan eteen (kääntämällä hartioita alussa lähinnä niin että oikea olkapää laskee ja vasen nousee mutta eivät aivan alussa juurikaan käänny, nyrkit liikkuvat siksi aluksi suoraan alas! vertaa leipien heittoon alakautta).
    – kunhan kyynärpää tulee ensin lonkan eteen voi käsillä lyödä alusta alkaen täysillä! Oikean käden rata on lähes identtinen tuon leipien heiton kanssa. Hartioillakin pystyy vetämään täydet alun ”loivennuksen” jälkeen.
    – oikea jalkaa ponnistaa eteenpäin ja vasen tekee työtä vastaan … nyt lonkka kääntyy kuin saluunanovi saranan ollessa vasurissa.

    Hartioilla ajattelen pyörimista keskipisteen suhteen mutta voi todellisuudessa elää koska alakerrassa kierron keskipiste muuttuu swingin aikana. Pisimmät draivit saan kun ajattelen vetäväni vasenta olkapäätä ylös ja taakse ja vielä jos samalla onnistuu ottamaan oikeasta kädestä maksimitehot irti osuma-alueella!

    4) Mä kans unohtaisin ton varren kiertämisen heti. Eihän se tuota mitään lisävoimaakaan kuin swetarin etupuolelle osuttaessa 😉
    Itse pyrin myös pitämään lavan niin neutraalina kuin pystyn … ikäänkuin osumassa työntämään oikealla kädellä grippiä eteenpäin ranne alaspäin koukussa.

    …. saakohan tästä kukaan tolkkua???

    #1326227 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    PG

    PeWin
    Asia on juurikin niin että pallo lentää samalla mailanpäännopeudella eri lyöjillä hyvinkin eri pituuksia ja kyse silloin on siitä että lyöjät tekevät swinginsä aikana eri asioita… (ja erilaisilla välineillä!)

    Osuman laadusta riippuen pallo voi lentää samalla mailanpäännopeudella hyvinkin eri pituuksia, vaikkei maila ja lyöjä vaihtuisikaan.

    Osuman laadustakaan ei aina tarvitse olla kyse. ”Nyrkit edessä” tarkoittaa mailan kallistamista eteenpäin, jolloin dynaaminen loft pienenee. Yhdentoista asteen kallistamisella oman settini rautaysistä tulee rautakuusi, jolloin samalla mailanpään vauhdilla pallo voi lentää jopa 30 m pitemmälle, kuin ilman kallistusta. Osumassa on 15% voimaa enemmän (siis sitä voimaa, joka antaa pallolle kyytiä eteenpäin, cos30°=1,15cos41°).

    Nyrkit edessä pitämisestä saattaa olla muutakin hyötyä. Esim. toistettavuus ja tarkkuus voivat parantua. Vai parantuvatko? Haittaakin varmaan on En ole pahemmin harrastanut.

    Swinger?
    lapa kun kääntyy ’avoimesta sulkevaksi’ niin se samalla antaa isomman iskun pallolle. Ja, siis toimii yhtenä tekniikkana lisätä voimaa osuman rekyyliä vastaan.

    Sama asia, kuin edellä. Lavan sulkeminen pienentää dynaamista loftia => normaalivoima kasvaa. Samalla mailanpään nopeudella pallo lentää pitemmälle.

    #1326228 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Swingerin aloitusviestistä lainattua:

    ….
    Usein taidettiin kai päätyä siihen, että matematiikan/fysiikan kannalta voiman rooli jäi pieneksi tai suuruudeltaan merkityksettömäksi (’vain mailanpään vauhdilla on merkitystä’); ja osaavien pallonlyöjien mielestä tää ei edustanu koko totuutta, ja osumassa voi (ja ehkäpä pitääkin) olla voimaa mukana.
    ….
    Kysymys kuuluu siis onko forumilaisilla kiinnostusta pohtia (uuden kierroksen verran) pelaajan tuottamia voimia, jotka voi osumassa vaikuttaa ja sitä kautta avittaa pallon lentoa; ja mistä syystä ko voimat mahdollisesti tuo siihen lisäpotkua?

    Osumassa palloon voi vaikuttaa kahdenlaista voimaa:

    1. voimaa, joka aiheutuu lavan ja pallon yhteentörmäyksestä,

    2. varren ja lavan kautta välittyvää ns. ulkoista voimaa.

    Ensin mainittu voima esiintyy osumassa aina ja on sitä suurempi, mitä suurempi vauhti mailanpäällä osuman alussa on. Jälkimmäistä voimaa esiintyy vain, jos mailanpäällä on kiihtyvyyttä ennen osumaa, jolloin sama voima vaikuttaa osumassakin.

    Arvelin, että pohdinnassa voisi olla kysymys edelleen vain siitä, onko osuma-aikaisella ulkoisella voimalla merkitystä ja jos on, niin kuinka suuri se on ensin mainittuun, törmäyksessä ”itsestään syntyvään” voimaan verrattua.

    Vastaus mainittuun kysymykseen saadaan helposti liikemäärätarkastelulla laskemalla, kuinka suuri pallon osuma-aikainen liikemäärän lisäys (p = m*v, jossa m= pallon massa ja v lähtönopeus) on ilman ulkoista voimaa ja kuinka suuri sen kera. Todetaan, että ulkoisen voiman (F=ma, jossa a=lavan kiihtyvyys, m=mailanpään massa) tuottama liikemäärän lisäys eli impulssi (I) on käytännössä merkityksetön johtuen erittäin lyhyestä vaikutusajasta (I=F*t, jossa t ~0,0005 s). Samaan tulokseen päästään vielä helpommin valmiita kaavoja käyttäen. Myös Tutelmanin sivuilta tähänkin kysymykseen löytyy selkeä vastaus.

    Kaikki asiaan perusteellisesti paneutuneet tutkijat ovat päätyneet samaan tulokseen. Tässä lainaus Theodore P. Jorgensenin teoksesta The Physics of Golf : ”Since the clubhead is supported on a long flexible shaft, little if any impulse along the path of the clubhead can be supplied by the golfer during the short time the clubhead is in contact with the ball. To a very good approximation the momentum along the path of the clubhead is unchanged during the collision.” Mailanpään massa ei ole pelkän lavan massa, vaan ’the clubhead equivalent mass’, josta itse olen käyttänyt nimeä mailanpään tehollinen massa.

    Swingerin viesteistä havaitaan, että tarkoituksena oli pohtia asiaa laajemmin, mm. lyöntitekniikka sekä eritellä niitä voimia, jotka tuottavat mailanpäälle vauhtia ja kiihtyvyyttä. Lyöntitekniikasta en halua sanoa mitään muuta kuin sen, että annetut ohjeet ovat hyviä, jos ne ohjeiden käyttäjien lyönneissä toimivat hyvin. Mailanpään kiihtyvyyttä antavat ulkoiset voimat sisältyvät laskelmissani olevaan voimaan F.

    Swinger?
    Kuulisin mielelläni myös vasta-argumentteja siltä osin kun olen harhateillä.

    Mielestäni tässä

    Tietääkseni en ole kuitenkaan vielä sanonu mitään mikä olisi ristiriidassa perus-Newtonin kanssa.

    taidat olla harhateillä. Eikö rekyylin vähentäminen toisen voiman avulla ole ristiriidassa Newtonin III lain kanssa?
    Ja tässä:

    Mutta, en myöskään osta argumenttia että osumassa ei voi olla voimia koska siinä ei niitä voi olla, minkä puolestaan todistaa mittaus joka ei välttämättä mittaa sitä mitä se sanoo mittaavansa.

    Missä tuollaista argumenttia on ollut kaupan? Itse en ainakaan ole todistanut mittaustuloksilla yhtään mitään. Tarkasteluissani mittaustulokset ovat täysin tarpeettomat. Esimerkeissäni niitä toki on ollut.

    Mutta paljon olet asioita pohtinut, kiitos siitä 😊

    #1326230 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Moi PG ja kiitos erittäin asiallisesta vastauksesta – much appreciated!

    Olen näköjään edes vähän osannut avata sitä mitä pieni mieleni on tässä vastustanut, hyvin olit noita tuolta tekstien lomasta poiminu. Varmuuden vuoksi pieni kertaus siitä myös omalta puoleltani. Laskennan kohteena on siis ollut ’pelkkä vauhti ratkaisee’ vs ’vauhti + ulkoinen voima’ tyyppinen kysymyksenasettelu.

    Täysivauhtisen driverilyönnin osalta mulla ei ole tuon suhteen ongelmaa – sellaisen lyönnin osumassa lavan vauhti ja sen massa dominoivat voimakkaasti. Golfissa on kuitenkin paljon muitakin mailoja ja lyöntejä, ja olisipa hemmetin hankala peli jos sitä pitäisi pelata vain ko mailalla ja/tai vain täysvauhtisilla lyönneillä… Joten, tuo ’vain vauhti ratkaisee’ ei välttämättä vastaa ihan koko kuvaa. Esim – voiko sama lopputulos eksplisiittisesti koskea myös picku pitchejä ja puttausta? Vastaavasti, kaikki meistä ei osaa lyödä palloa noin kovilla vauhdeilla, joten muutkin lähtökohdat/alkuarvot voi olla monelle meistä relevantteja arvioita.

    ’Vain vauhti ratkaisee’ antaa myös mielikuvan että pelaaja voi hyvin kiihdyttää osumaan asti, mutta lopettaa siis ennen sitä ja sen jälkeen voi antaa mailan liukua osuman läpi omalla painollaan. Tästä mulle nousee pieni protesti, koska se sotii aika yleisiä hyvän golf-lyönnin ohjeita vastaan a la kiihdytä läpi osuman jne. Kuuluu siis kategoriaan ’tätä pitää miettiä’ – jossain mättää?

    Kolmas osa-alue koskee pallon puristumista ja sen vaikutusta. Liikemäärällisesti osuma/törmäys on erilainen kovalla pallolla (niin kuin golf-pallo käsissä tuntuisi olevan) tai superpallolla (jonka ominaisuuksia golf-pallolla kuitenkin osumassa on). Osuman rekyyli on suurempi ja siten siihen liittyvät liikemäärän muutokset (sekä pallo että lapa) ja vastaavasti ko voimat on suuremmat. Pallon puristumista voi kai rinnastaa jousienergiaan ja mitä enemmän se puristuu niin sen suuremman energian syö myöskin saa palautuessaan ja siis pallon vauhti kasvaa. Kysymys jota olen tässä pohtinut on tietysti se, että voiko tuohon vaikuttaa lyömällä palloa kovemmalla voimalla (kovemman vauhdin lisäksi). Ja, sitten jäsennelly noita mahdollisia voimia omassa mielessäni, jotta voisin niitä harjoituksissani testailla. Siitä noi voimien kategoriat. Muut tehkööt omia johtopäätöksiä ja testejä oman makunsa mukaan – ja noi ei siis ole ohjeita vaan pohdintoja.

    Yleisesti ottaen, ja vaikka alan koulutusta on itselläkin takana, en ajattele nykyään kovinkaan paljon kaavojen kautta vaan enemmän impactin kautta (’vaikutusanalyysi’). Voinko vaikuttaa pallon liikemäärään osumassa ja miten…? Tästähän tässä on viime kädessä kyse, onko se mahdollista ja minkälaisissa lyönneissä mikäkin toimii. Ja, sitten yrityksen ja erehdyksen kautta rangella, hallissa ja kentällä kokeilemaan. Ja, tämänhetkinen ’mutu’ on selvästi se, että ’pelkkä vauhti ratkaisee’ ei ole koko totuus ja sillä asialla sitten ollaan liikkeellä. Ja, tämä tietysti sitten fokusoituu mitä osumassa tapahtuu tai mitä voi tapahtua. Ja, jonkin aikaa late hittingiä treenattuani olen alkanu saamaan fokusoitua oman lyöntini voiman ja kiihdytyksen ajoitettua hetkeen a la ’pallon läpi’ ja sillä on se selvä vaikutus että osuma on huomattavan erilainen kuin pelkästään antamalla lavan liukua osuman läpi ilman voimaa tai kiihdytystä, ja samaten pallon lentorata on erilainen. Empiirinen havainto näyttäisi siis lisäävän tuota epäilystä että ulkoisella voimalla voi vaikuttaa osuman lopputulokseen. Jälleen siis mutu, ei mitattu asia. Mutta, sen verran vahva evidenssi että alan siihen uskoa. Impulssin kaavat ei sitä välttämättä tue, mutta pallon saama todellinen liikemäärä kertoo mulle jotain asiasta kuitenkin. Missä on siis ero?

    Pari detalja vielä:

    PG
    Mielestäni tässä

    Tietääkseni en ole kuitenkaan vielä sanonu mitään mikä olisi ristiriidassa perus-Newtonin kanssa.

    taidat olla harhateillä. Eikö rekyylin vähentäminen toisen voiman avulla ole ristiriidassa Newtonin III lain kanssa?

    Yritetääns uudestaan. Tuossa olen viitannu siihen että osumassa lapa antaa pallolle ja pallo lavalle yhtäsuuren impulssin, eli yhtäsuuret voimat on kyseessä -> voiman ja vastavoiman laki. Ja, jos ulkoinen voima työntää lapaa samalla hetkellä, niin voimien summa täytyy ottaa huomioon, jolloin myös lavan voima palloa vastaan on ’perustapausta’ suurempi, jolloin pallo reagoi siihen siten että se a) puristuu enemmän kasaan ja b) se saa isomman liikemäärän. Mutta, edelleen ihan normaalilla voiman ja vastavoiman periaatteella. Rekyylin vähentäminen ei taida olla ihan tarkka ilmaisu, mutta ulkoisen voiman tuottaminen osuman rekyyliä vastaan voisi olla parempi, ja tuloksena siis isompi vauhti pallolle. Sekä se että lavan vauhti ei vähene yhtä paljon kuin ns perustapauksessa, eli menee sutjakammin osuman läpi ja/tai tulee kovemmalla vauhdilla osumasta ulos.

    PG
    Ja tässä:

    Mutta, en myöskään osta argumenttia että osumassa ei voi olla voimia koska siinä ei niitä voi olla, minkä puolestaan todistaa mittaus joka ei välttämättä mittaa sitä mitä se sanoo mittaavansa.

    Missä tuollaista argumenttia on ollut kaupan? Itse en ainakaan ole todistanut mittaustuloksilla yhtään mitään. Tarkasteluissani mittaustulokset ovat täysin tarpeettomat. Esimerkeissäni niitä toki on ollut.

    No joo, pahoittelut tuosta, oli ehkä vähän tarpeeton kommentti mun puolelta. Taisin vähän mielessäni protestoida sitä että vaikka kaava on validi, sen arvoja ei oikeasti välttämättä tunneta joten sen avulla ei (välttämättä) voi todeta tai perustella mikä on on tuon ulkoisen voiman osuuden vaikutus – kaikissa eri lyönneissä. Tai siis, voitaisiin tietysti laskea jos arvot olisi tiedossa – mutta jos taas ei ole, niin johtopäätös ei välttämättä ole ainakaan tuon perusteella todistettu.

    Vielä kerran, kiitokset kärsivällisyydestä.

    #1326233 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    Nimetön

    Swinger, luulen että sinun pitää vaan päättää kumpaa asiaa pohdit: Sitä millä mielikuvalla ja tunteella itsestä irtoaa hyvä lyönti, vai osumaan liittyvää fysiikkaa. Eivät ole ristiriidassa, mutta varsin eri asioita.
    Mielestäni, intuitiivisiä fiiliksiä ei ehkä kannata koittaa perustella fysiikalla, lyöntiprosessissa on niin paljon muuttujia.

    Lavan ja pallon kohtaamisen fysiikka optimitilanteessa on nuoltu tässä ketjussa puhki ja se asettaa selkeät loogiset reunaehdot tapahtumille, eikä niistä voi vaan olla ”eri mieltä” toimittamatta jotain, joka osoittaa virheellistä päättelyä tai jopa laskuvirheen.

    Mutta juu, kiitos asiallisesta keskustelusta myös!

    ps. Rautalyöntien fysiikka on varmaankin kovin erilaista kuten sanot, ei pelkästään loftin takia, vaan myös siksi että pallon alla oleva maa vaikuttaa kaikkeen oleellisesti ellei laskeskella vain pinnasta poimittuja rautoja.

    #1326235 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tässä ketjussa on vastattu kysymykseen siitä mitkä voimat vaikuttavat palloon käyttäen laskukaavoja, joilla ratkotaan kinetiikan(liikemäärän) ongelmia eikä lähestytty asiaa dynamiikan kannalta.
    (As nouns the difference between dynamics and kinetics is that dynamics is (mechanics) the branch of mechanics that is concerned with the effects of forces on the motion of objects while kinetics is (physics) the branch of mechanics concerned purely with the motion of bodies this is in contrast to dynamics, which also considers the reasons for motion, eg the forces acting on such bodies. )(Määritelmä sitaatti laitettu kaltaisilleni ei-fyysikoille)

    Yksi tapa millä asiaa käsiteltiin aikanaan alkuperäisessä ketjussa oli ainakin FDS oli tukivoiman käsite, joka on alla aika yksinkertaisesti kuvattu. Se ei ole mailanpään vauhtia kasvattavaa voimaa vaan sen hidastumista vähentävää. Mitä vähemmän mailanpää hidastuu osumassa, sitä kovempaa se lähtee, vaikka liikemäärän yhtälöiden perusteella asia on juuri päinvastoin.
    Tukivoima ajatusta ei kuitenkaan ymmärretty tuolloin.

    ”31.3.2011 21:59:00
    #447397
    Vastauksena viestiin: Mailanpään hidastuminen
    fukke diise saisse

    Tämä osuman aikaisen tuen käsite tuntuu olevan aika vaikea aihe, eikä varmaan tee yhtään helpommaksi, jos sanon, ettei se ole sellainen voima, jonka vaikutuksen voi siirtää osumaa edeltävään mailanpään nopeuden lisäämiseen. Se on siis valmistautumista ottamaan vastaan osumassa syntyvä hidastuvuuden aiheuttama voima ja painamista vastaan, jotta pallon puristumisen jalkeen kaikki purkautumisesta saatava liikemäärä vapautuisi pallon toivotun liikkeen suuntaan.
    Ajatellaan vaikka, jos palloa puristetaan seinää vasten, seinä siis antaa tukea, jotta pallon palautuessa se kimmahtaa seinästä mahdollisimman kauas. Mailan lavassa ei ole tällaista massaa, joka pitäisi vastaan, vaan tuki pitää ottaa maasta, mutta se onnistuu vain, jossa välitysketju lantiosta (jalkatyöllä) mailanpäähän on välyksetön eli periksiantamaton, siis mahdollisimman hyvin venytystilassa.

    30.3.2011 03:44:00
    #447365
    Vastauksena viestiin: Mailanpään hidastuminen
    fukke diise saisse

    Jotta tämä olisi mahdollista, lantiosta vasenta kylkeä pitkin hartioiden, vasemman olkapään (reverse release), vasemman käsivarren ja kämmenselän(cupping) kautta ja vielä pitkin mailan varren (XXXXS) kohteenpuoleista seinämää (varsi ei sii potkaise) kulkevassa välitysketjussa pitää pystyä ylläpitämään vetojännitys. Jos tämä onnistuu, jalkatyöllä maata vasten voidaan ylläpitää lantion veto läpi osuman, joka osuman aikaisen kiihtyvyyskomponenttinsa ansiosta antaa sellaisen matalana lähtevän ja lopussa nousevan ja spinnaavan lentokaaren, mistä kaikki näkevät unta mutta vain harva osaa. Ja nekään harvat, jotka osaavat, eivät tiedä miksi.”

    Onko tukivoimaa olemassa muualla. Ehkä. Katsokaa tästä vertaus nyrkkeilyyn ja effective mass:

    The Science Behind The Punch

    Lisäksi, jos voi väittää että golf osuman aikaisia tapahtumia voi tarkastella pelkästään mekaniikan lausekkeiden perusteella ottamalla huomioon ainoastaan lavan massa ja nopeus, ja saada riittävä ymmärrys osuman luonteesta, niin yhtä hyvin voisi tarkastella nyrkkeilijän iskun luonnetta pelkästään nyrkkeily hansikkaan massan ja nopeuden kautta, mutta tulisiko silloin ymmärretyksi millaisista voimista on kyse?

    Fukken tukivoima on kropan jännittämisellä syntyvää voimaa. Se myös mahdollistaa Fukken lantiokiertoon liittyvän osuman aikaisen kiihdytyskomponentin kuten hän kuvaa tuossa toisessa sitaatissa. Tässä Swinger? ja muut opponentit esittävät että palloon voi vaikuttaa tekemällä osuman aikana työtä eri keinoin käsien avulla. Tämä nyrkkeilyn 2500N iskun voima houkuttaa miettimään miten nyrkkeilijän iskusta saisi golflyönnissä edes osan oikean käden kautta välittymään iskulla, jonka suunta on lippua kohden ja driverilla vähän ylöspäin, niin pallo varmaan saisi kyytiä. En osaa johtaa siihen mitään kaavoja, mutta niiden käyttö edellyttäisi kuitenkin sen että hylättäisiin 2 vipuinen heilurimalli, ja se että mailanpää on golf lyönnissä vapaassa liikkeessä(kuin narun päässä), ja että että ranteet vapautetaan.

    #1326236 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Shank
    Lavan ja pallon kohtaamisen fysiikka optimitilanteessa on nuoltu tässä ketjussa puhki ja se asettaa selkeät loogiset reunaehdot tapahtumille, eikä niistä voi vaan olla ”eri mieltä” toimittamatta jotain, joka osoittaa virheellistä päättelyä tai jopa laskuvirheen.

    Ajattelin pysyä erossa laskemisesta, mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Laitetaan pallo liikkeelle esim PW:llä, pallon nopeus 10m/s. Pallon massalla 46g saadaan liikemääräksi 10*0,046=0,46 yksikköä. Pannaan mukaan 100N ulkoista voimaa (vrt aiemmin mainittu 250N pelkästään pitämällä kiinni driveristä) 0,0005s ajaksi saadaan 0,05 yksikköä lisää impulssia eli n. 10% lisää liikemäärää pallolle. 90% tulee edelleen mailan vauhdista. Luvut hihasta muttei välttämättä ihan pielessä.

    Ylipäätään mun mielestä toi pallon kompressio ja kimmoisuuden vaikutus on jäänyt vähälle huomiolle näissä laskelmissa. Alussa mainittu koejärjestely jossa superpallon liikemäärän muutos 2x vs rautapallo 1x samanlaisessa törmäyksessä lienee mennyt ohi tms(?). COR arvo mitoittaa mailan lavan kimmoisuutta, ei pallon, ja on mitattu tasavauhtisessa osumassa, ei kiihtyvässä.

    Oletko kokeillu lyödä palloa ajatuksella että se on superpallo? Löisitkö eri tavalla?

    #1326286 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Swinger:
    Yritetääns uudestaan. Tuossa olen viitannu siihen että osumassa lapa antaa pallolle ja pallo lavalle yhtäsuuren impulssin, eli yhtäsuuret voimat on kyseessä -> voiman ja vastavoiman laki. Ja, jos ulkoinen voima työntää lapaa samalla hetkellä, niin voimien summa täytyy ottaa huomioon, jolloin myös lavan voima palloa vastaan on ’perustapausta’ suurempi, jolloin pallo reagoi siihen siten että se a) puristuu enemmän kasaan ja b) se saa isomman liikemäärän. Mutta, edelleen ihan normaalilla voiman ja vastavoiman periaatteella.

    Ihan ok tähän asti. Et kuitenkaan vielä maininnut, millä voimalla pallo vaikuttaa lapaan silloin, kun ulkoinen voimakin vaikuttaa. Kuinka suuri se on verrattuna voimaan, jolla lapa vaikuttaa palloon?

    Swinger?
    Ajattelin pysyä erossa laskemisesta, mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Laitetaan pallo liikkeelle esim PW:llä, pallon nopeus 10m/s. Pallon massalla 46g saadaan liikemääräksi 10*0,046=0,46 yksikköä. Pannaan mukaan 100N ulkoista voimaa (vrt aiemmin mainittu 250N pelkästään pitämällä kiinni driveristä) 0,0005s ajaksi saadaan 0,05 yksikköä lisää impulssia eli n. 10% lisää liikemäärää pallolle. 90% tulee edelleen mailan vauhdista. Luvut hihasta muttei välttämättä ihan pielessä.

    Tuollainen lyönti ei ole reaalimaailmasta.

    badgrip
    Tässä ketjussa on vastattu kysymykseen siitä mitkä voimat vaikuttavat palloon käyttäen laskukaavoja, joilla ratkotaan kinetiikan(liikemäärän) ongelmia eikä lähestytty asiaa dynamiikan kannalta.

    Ainakaan itse en ole yrittänytkään vastata tuohon kysymykseen. Sen sijaan kysymykseen, kuinka paljon osuma-aikainen lavan kiihdyttäminen lisää pallon lähtönopeutta, olen yrittänyt löytää vastauksen. Voimien syiden selvittäminen ei tämän ongelman ratkaisemiseksi ole tarpeen. Kaikki pallon lähtönopeuteen vaikuttavat voimat ovat silti laskelmissani mukana (jopa tukivoima).

    Sekä golfissa että nyrkkeilyssä jaellaan impulsseja. Impulssin kesto nyrkkeilyssä on vähintään tuhatkertainen golfin impulssin kestoon verrattuna, joten vaikutuskin sen mukainen.

    P.S. Fukken tekstit ovat aina viihdyttäneet. Sympaattisen tuntuinen kaveri muutenkin.

    #1326302 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Ajattelin pysyä erossa laskemisesta, mutta kokeillaan nyt kuitenkin. Laitetaan pallo liikkeelle esim PW:llä, pallon nopeus 10m/s. Pallon massalla 46g saadaan liikemääräksi 10*0,046=0,46 yksikköä. Pannaan mukaan 100N ulkoista voimaa (vrt aiemmin mainittu 250N pelkästään pitämällä kiinni driveristä) 0,0005s ajaksi saadaan 0,05 yksikköä lisää impulssia eli n. 10% lisää liikemäärää pallolle. 90% tulee edelleen mailan vauhdista. Luvut hihasta muttei välttämättä ihan pielessä.

    PG
    Tuollainen lyönti ei ole reaalimaailmasta.

    No hihasta nuo luvut tosiaan otin. Toisaalta, pallo 10m/s 45 asteen kulmaan lentää n. 10 metriä, ja 30 asteen kulmaan n. 9 metriä. Ei nyt kovin eksoottisia lukuja PW lyönnille.

    Tai onko tää eksotiikkaa: pallon saama impulssi tarkoittaa että se iskee samalla voimalla myös lapaa. Jos unohdetaan tuo lisävoima/ulkoinen voima, niin impulssin kestolla puoli millisekuntia niin tuossa samassa kymmenen metrin PW lyönnissä on 1000N verran voimia (kulmaan johon pallo lähtee). Kuulostaako oikealta?

    #1326303 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Mainitsin tuossa aiemmin yhtenä mahdollisena lisävoimana (ulkoisena voimana) käsien käytön, ja esimerkin jossa voi käyttää kahta kättä gripissä siten, että ne työntävät mailaa keskenään eri suuntaan, ja siten käsien väliin muodostuu vipu ja sen kautta voi aikaansaada vääntöä mailaan.

    Vaikka Hoganiin viitataan kyllästymiseen asti, niin yksi esimerkki mun mielestä on videoklippi Ben Hoganin lyönneistä Mexicossa (Pepe Canon kuvaamana), jossa on snadisti hidastettuja BH svingejä eri kuvakulmista. Täällä: https://www.youtube.com/watch?v=nWLLPKiSMRk. Hienoa katseltavaa, paljon opittavaa. Olen jokusenkin kerran tuota katsonu, en väitä että sen perusteella jotain BH svingistä tietäisin, mutta alan opiskelijana mielenkiinnolla noita katson, ja saattaa olla että jotain omia kokeiluja on jo tullu tehtyä ja ajatuksia tullu pohdittua.

    Palaten aiheeseen, mun huomio kiinnitty jossain vaiheessa myös useaa lyöntiä edeltävään waggleen – ja miten kädet mailaa heiluttaa ja tuntuu ainakin mun mielestä valmistelevan ajatuksissa osumaan tulon hetkeä. En sano että näin olisi, ja itse lyönnissä lapa menee niin kovaa pallon läpi että sitä on mahdoton sanoa, mutta siltä se näyttää että käsien välissä olisi tuo vipupiste ja ko wagglella haetaan ko suoritukseen sopivaa tuntumaa. Jos kiinnostaa, niin kannattaa katsoa. Mutta kuten sanottu, en tunnustaudu Hogan tietäjäksi, joten jokainen ajatelkoon tuon asian itse niin kuin haluaa. Itselle tuo kyllä kiinnostavasti näyttää siltä että tuolla tavalla saa/saisi osumassa painetta palloon, varsinkin jos on vahvat kädet kuten BH:lla on kerrottu olleen. Mene ja tiedä.

    #1326304 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Kuulostaako oikealta?

    Ei kuulostanut, mutta tarkistuksen jälkeen totesin, että oikein on.

    Palaan vielä tuohon voiman ja vastavoiman lakiin.

    Perustilanne ilman ulkoista voimaa: lapa vaikuttaa palloon voimalla F => pallo vaikuttaa lapaan voimalla F.

    Lisätään sitten mukaan ulkoinen voima ΔF.

    Nyt lapa vaikuttaa palloon voimalla F + ΔF => pallo vaikuttaa lapaan voimalla F + ΔF.

    #1326305 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    badgrip
    Mitä vähemmän mailanpää hidastuu osumassa, sitä kovempaa se lähtee, vaikka liikemäärän yhtälöiden perusteella asia on juuri päinvastoin. Tukivoima ajatusta ei kuitenkaan ymmärretty tuolloin.

    Näinhän se on. Jos siis mailanpää ei hidastu osumassa ollenkaan, mennäänkin jo hirmukovaa, eikä energiaa kulu lainkaan, vaan se suorastaan lisääntyy.

    Ikiliikkujien rakentelijathan ovat käyttäneet samaa periaatetta jo iät ja ajat, mutta huonolla menestyksellä. Ei se niin voi olla!

    Jaa…ehkä onkin sitten niin, että energia säilyy, mutta liikemäärä ei.

    Mutta, mutta…jos liikemäärän säilymisen laki ei pidä paikkaansa, ei voiman ja vastavoiman lakikaan päde. Siitähän se LSL tulee.

    Mitä siitä. Hyvä vain.

    Pallo saa siis lähtöenergiansa pelkästään siitä tukivoimasta, niinkö?

    Totta kai…tai, no…voihan se muutakin olla, kunhan on oikean suuntaista ja vaikuttaa oikeaan paikkaan.

    Paljonko sitä energiaa sitten tarvitaan, jos M=200g ja m=46g, ja pallolle halutaan 150 mph:n vauhti (=66,6 m/s)?

    Vain 102 J.

    Mikä silloin pitäisi olla mailanpään vauhti?

    Ainoastaan 72 mph.

    Hienoa! Tukivoimateoria päihittää kirkkaasti Newtonin lait, smash factorkin yli 2! Vaihdan siihen välittömästi.

    #1326308 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    -en ajatellut ettö pallo saa kaiken liike-energiansa tukivoimasta, mutta jos kuitenkin osan
    -nyrkkeily esimerkin näytin siksi että siinä käsiteltiin tehollista massaa. Ei sitä todistettu mitenkään ja se oli enemmän mielipide biomekaaniiksta kuin fysiikan suure, mutta muistuttaa tukivoimakeskustelua
    -intuitiivisesti ajatellen periksiantamaton isku on tehokkaampi kuin periksi antava
    -halkoja hakatessa mielestäni on vastaava ilmiö
    -en ole varma kuvaako tämä ajatusleikki tukivoima asiaa, mutta jos menisi laakerikengillä jäälle hakkaamaan halkoja niin viimeistään osumassa taitaisi kaatua. Jos swingiä aikana kuin taikaiskusta teeboxin ruoho vaihtuisi jäähän, niin muuttuisiko osumahetken 0.005s aikaiset tapahtumat jotenkin?
    -iron byron ei varmaan periksi nivelistään, mutta toimiiko liike-energian säilymisen laskukaavat siinä, tuottaako se tasaista voimaa vai kasvavaa , mikä massa lasketaan osumassa olevan? Hidastuuko mailanpää sen tuottamassa osumassa?
    -miten niin nyrkkeilyn impaktin kesto on tuhtakertainen, 5s?
    -yksi mielikuva swingistä on piruetti, jolloin laajan backswingin jälkeen kädet ja mailanpää tulee saada lähelle kroppaa ja kiertopistettä, jolloin vauhti kasvaa, kulmakiihtyvyys kasvaa ja hitausmomentti pienenee. Sitä edistää mm. oikein kyynärvarren asento koukistettuna lähellä kroppaa, mutta vasen yläraaja pysyy suorana. Se on erilainen lyönti kuin sellainen jossa ranteet vapautetaan, ja vauhtia haetaan radan laajenemisella.

    #1326311 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    #1326333 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Badgrip, paljon olet sinäkin asioita miettinyt ja hyvä niin.

    -miten niin nyrkkeilyn impaktin kesto on tuhtakertainen, 5s?

    Arvioin sen olevan vähintään 1000 x 0,0005 s = 0,5 s. Mutta ei tuolla, eikä muillakaan esiintuomillasi asioilla ole juurikaan tekemistä sen asian kanssa, jota itse olen miettinyt. Ei siinä tarvitse ajatella miten voimat ovat syntyneet. Riittää, kun katsoo mitä niistä on jäljellä siinä tilanteessa, kun mailan lapa kohtaa pallon.

    Oletetaan, että pallo on paikallaan maassa tai tiin päällä. Kysymys kuuluu: mitkä voimat tuossa tilanteessa pallon vaikuttavat (vaakasuora pinta, ei tuulta, vesisadetta tms.).

    Vastaus lienee kaikille selvä: vain maan vetovoima ja sen vastavoima eli tukireaktio. Ne pitävät pallon paikallaan. Tilanne on sama vielä osuman alussa (hetkellä t=0) riippumatta siitä, onko mailanpäällä kiihtyvyyttä vai ei. Ilman pallokontaktiahan mailanpää ei vaikuta palloon mitenkään.

    Entä osuman aikana?

    Jos mailanpäällä ei ollut kiihtyvyyttä osuman alussa, niin vain mailanpään vauhti ratkaisee. Ei siis ne voimat, jotka vauhdin mailanpäälle ennen osumaa antoivat. Niitä ei enää ole.

    Jos mailanpäällä oli kiihtyvyyttä ennen osumaa, silloin pelaajan aikaansaamana ja varren välittämänä mailanpäähän kohdistui jokin voima. Sama voima vaikuttaa edelleen osumassakin (olkoon se tuotettu millä keinoin hyvänsä, vedolla, kierrolla, jaloista lähtöisin olevalla tukivoimalla, kaikkien em. yhdistelmällä… jne), vaikka mailanpään vauhti osuman aikana väistämättä hidastuu.

    Onko pallon lähtönopeuden kannalta merkitystä sillä, mistä tuo voima on peräisin? Ei. Pallolle kelpaa ihan mikä voima vaan, kunhan se vain suostuu noudattamaan Newtonin lakeja. Ainakin tähän asti ovat siihen kiltisti alistuneet.

    Korostan vielä kerran sitä, että osuma-aikana palloon vaikuttava ulkoinen voima on mailanpään vauhdin tuottamaan voimaan verrattuna varsin pieni ja osuma-aika tavattoman lyhyt (~0,01…0,001 x silmänräpäys). Siksi varren kautta välittyvällä ulkoisella voimalla on parhaimmillaankin vain vähäinen merkitys pallon lähtönopeudelle. Tämä tosiasia on osoitettu sekä teoreettisesti että kokeellisesti.

    En siis ole käsitellyt ollenkaan pelaajan toimintaa ennen osumaa, enkä pallon käyttäytymistä osuman jälkeen. Erittäin tärkeitä asioita lyönnin onnistumisen kannalta.

    #1326384 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Riittää, kun katsoo mitä niistä on jäljellä siinä tilanteessa, kun mailan lapa kohtaa pallon.

    Juuri tämä! Tässä pseudofysiikassa menee koko ajan puurot ja vellit sekaisin. Ainoa lisäys on tuossa edellisessä linkissä oleva todistelu että nopeus on suurimmillaan hetken lavan suoristumisen jälkeen eli kun lapa on taipuneena eteenpäin. Ja tähän pyritään. ajoituksella kun sitä lagia haetaan.

    #1326385 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Palaan vielä tuohon voiman ja vastavoiman lakiin.

    Perustilanne ilman ulkoista voimaa: lapa vaikuttaa palloon voimalla F => pallo vaikuttaa lapaan voimalla F.

    Lisätään sitten mukaan ulkoinen voima ΔF.

    Nyt lapa vaikuttaa palloon voimalla F + ΔF => pallo vaikuttaa lapaan voimalla F + ΔF.

    Mitä se merkitsee?

    Sitä, että pallon lähtönopeus kasvaa ja lavan nopeus hidastuu perustilanteeseen verrattuna. Ja samalla myös sitä, että ulkoisella voimalla ei voida rekyyliä vähentää. Päinvastoin se kasvaa.

    Tässä kohtaa myönnän että olin sanoittanut tuon tavoitteen rekyylin vähentämisestä väärin, ja PG on ilman muuta oikeassa. On ja pitäisikin olla itsestäänselvyys että pallon liikemäärän kasvaessa se antaa isomman potkun vastaan eli rekyylihän tuossa kasvaa jos ja kun lisävoima antaa pallolle lisävauhtia.

    Huomaan ajatelleeni, ei pelkästään törmäyshetkeä, vaan ’osuman läpi’ ajattelua, joka kestää, ei pelkästään törmäyshetken = puoli millisekuntia, vaan vähän pidemmän ajanjakson jossa tuo lisävoima fokusoidaan pelaajan toimesta osumaa vaikuttamaan. Ei kukaan sen kanssa ajallisesti osu ainoastaan ja vain tuohon erittäin lyhyeen törmäyshetkeen vaan kyllä sen vaikutus on pikemminkin vähintään 5-10ms luokkaa ja miksei pidempäänkin. Jolloin osuman tultaessa ko voima jo vaikuttaa, ja vaikuttaa myös törmäyksen jälkeen jolloin lavan vauhti taas kiihtyy (sinä aikana kun lisävoima vaikuttaa) ja lopputuloksena kaikesta tästä lavan vauhti on vähentynyt vähemmän tuon 5-10ms ajanjakson yli kuin ilman tuota lisävoimaa – maila menee osumasta kovempaa läpi. Itse törmäyshetkellä lavan vauhti vähenee tietysti enemmän kuten edellä on todettu, mutta tuolla pidemmällä aikavälillä lavan nopeuden väheneminen näyttää toiselta ja on myös erilainen.

    #1326386 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tässä linkki tutkimukseen jossa arvioitu golf lyönnin aikana eri niveliin ja mailan kädensijaan kohdistuvia voimia ja vääntömomentteja. Se miten niiden vaikutukset ulottuvat mailanpäähän vartta pitkin en osaa arvioida, kun en osaa laskennallista mekaniikkaa, mutta ne näyttävät vaikuttavan myös osuman aikana.

    https://www.mdpi.com/1424-8220/20/13/3672/htm

    #1326387 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Tässä vielä linkki joka ei liitty tukivoimakeskusteluun lainkaan vaan swingi tekniikkaan ja siihen miksi lagiä kannattaa ylläpitää. Lisään vielä tähän sen että olen huono golffari kaikilla tekniikoilla enkä ole minkään katsantokannan ehdoton kannattaja, vaan haluan ymmärtää asiaa.
    Tämä ei ole tutkimus, mutta käsittelee kuitenkin kuvaamani kulmien pitämistä terävinä, lagin ylläpitoa, kulmakiihtyvyttä, hitausmomenttia ja säteen pienentämistä. Siinä systeemin massaan muuten ajatellaan koko yläraajan massa mailan massan lisäksi.

    https://www.allkidsgolfclubs.com/increase-golf-club-head-swing-speed.html

    #1326411 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    badgrip

    Tässä linkki tutkimukseen jossa arvioitu golf lyönnin aikana eri niveliin ja mailan kädensijaan kohdistuvia voimia ja vääntömomentteja. Se miten niiden vaikutukset ulottuvat mailanpäähän vartta pitkin en osaa arvioida, kun en osaa laskennallista mekaniikkaa, mutta ne näyttävät vaikuttavan myös osuman aikana.

    https://www.mdpi.com/1424-8220/20/13/3672/htm

    Mukava nähdä kuranttia tutkimustietoa, kiitos(!). Noi voimat oli ainakin mulle mielenkiintoista luettavaa.

    Jos oikein ymmärsin lukemani, niin muutamia poimintoja:
    – vasen ja oikea käsi painaa molemmat varren suuntaan nähden poikittain, mutta eri suuntiin, ja n. 50-100N voimalla kumpikin eli ihan reippaasti. Kyllä tuosta vipua syntyy.
    – oikea ranne ja oikea kyynärvarsi (kyynärpää?) tekevät ison vedon ’sisäänpäin’ (kyynärvarren suuntaan) alkaen ennen osumaa voimistuen osumaan tullessa ja maksimi osuman jälkeen (=jatkaen osuman läpi) n. 200N luokkaa, ko vedon kesto jotain 150-200ms [edit: oli 15-20ms].
    – vasen ja oikea olkapää käyttää yli 200N voimia, ja ainakin oikea olkapää jatkaa tuota osuman läpi.

    Aika isoja voimia siis. Mulle ainakin vahvistaa käsitystä että kyllä tuohon osuman hetkeen ja osuman läpi isoja voimia kohdistetaan, ja voimien huiput on pieni hetki osuman jälkeen (ei kaikkien mutta osan kylläkin), erityisesti oikean puolen voimien osalta näin näyttäisi olevan.

    Ja, tuossa tutkittiin siis pro-tason pelaajia lyömässä driverilla.

    #1326466 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    PG

    Huomaan ajatelleeni, ei pelkästään törmäyshetkeä, vaan ’osuman läpi’ ajattelua, joka kestää, ei pelkästään törmäyshetken = puoli millisekuntia, vaan vähän pidemmän ajanjakson jossa tuo lisävoima fokusoidaan pelaajan toimesta osumaa vaikuttamaan. Ei kukaan sen kanssa ajallisesti osu ainoastaan ja vain tuohon erittäin lyhyeen törmäyshetkeen vaan kyllä sen vaikutus on pikemminkin vähintään 5-10ms luokkaa ja miksei pidempäänkin. Jolloin osuman tultaessa ko voima jo vaikuttaa, ja vaikuttaa myös törmäyksen jälkeen jolloin lavan vauhti taas kiihtyy (sinä aikana kun lisävoima vaikuttaa) ja lopputuloksena kaikesta tästä lavan vauhti on vähentynyt vähemmän tuon 5-10ms ajanjakson yli kuin ilman tuota lisävoimaa – maila menee osumasta kovempaa läpi. Itse törmäyshetkellä lavan vauhti vähenee tietysti enemmän kuten edellä on todettu, mutta tuolla pidemmällä aikavälillä lavan nopeuden väheneminen näyttää toiselta ja on myös erilainen.

    OK. Hyvä huomio. Peukku 😊

    Eli vakiovoimalla osuman läpi kiihdyttäen mailanpään nopeus voisi kehittyä esim. näin:

    1) 97,7 mph -> 100,0 mph -> 68,6 mph -> 70,9 mph

    tai ilman kiihdytystä esim. näin:

    2) 100,0 mph -> 100,0 mph -> 68,7 mph -> 68,7 mph

    jossa 1. nopeus tarkoittaa lavan nopeutta 10ms ennen osumaa, 2. nopeus juuri ennen osumaa (molemmissa 100mph), 3. nopeus heti osuman jälkeen ja 4. nopeus 10ms osuman jälkeen. Molemmissa käytin viestissäni 7.12.2020 12:12:37 olevia lähtöarvoja. Tapauksessa 1) kiihtyvyys on 100 m/s^2.

    Järkevästä läpikiihdyttämisen suuruudesta minulla ei ole tietoa, mutta luulen, että tuo ’kymmenen geetä’ on vielä hyvinkin mahdollinen, mutta tuskin enää 50g. Joka tapauksessa, mitä suurempi kiihdyttävä voima osumassa on, sitä enemmän mailanpään nopeus osuman aikana putoaa. Tosin ulkoisen voiman vaikutuksesta putoaminen on hyvin maltillista suurillakin kiihdytyksillä (eo. esimerkissäkin vain 0,1 mph enemmän, kuin ilman kiihdytystä). Luonnollisesti pallon lähtönopeuden lisäys jää vastaavasti vähäiseksi suurillakin läpikiihdytyksillä.

    P.S. Lyöntien tulee olla osumageometrian osalta samanlaiset. Muuten ne eivät ole vertailukelpoiset.

    #1326470 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Toivottavasti tätä ei tulkita kielletyksi mainostamiseksi, mutta tämä meneillään oleva keskustelu saattaisi saada lisäpontta tuolta: http://protapsa.com/artikkelit/14-artikkelit.

    #1326514 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    PG
    Järkevästä läpikiihdyttämisen suuruudesta minulla ei ole tietoa, mutta luulen, että tuo ’kymmenen geetä’ on vielä hyvinkin mahdollinen, mutta tuskin enää 50g. Joka tapauksessa, mitä suurempi kiihdyttävä voima osumassa on, sitä enemmän mailanpään nopeus osuman aikana putoaa.

    Noi korealaisten tutkimat voimat (kiitokset vielä badgripille ko matskun jakamisesta!) oli melkoisen isoja. Voimien kohdistus oli selkeästi tuohon osumahetkeen (edit: suurin voima n 10-20ms aikana, voimaa tuotetaan n. 100-200ms aikana). Tuohon tulee sen lisäksi pitkä vipuvarsi (maila) ja siihen liittyen linko/ruoska/trebuchet efekti kun mailan päässä oleva lapa osuu palloon. Näin arvostetun tiedemaailman tunnustamana pseudofyysikkona heittäsin lonkalta että mailanpäässä tuo voima ja kiihtyvyys on aika kovia – kymmenen geetä jää alakanttiin.

    Sinänsä, tuolla ei mulle ole välttämättä niin suurta merkitystä. Kyllä, vauhti hidastuu osumassa. Kyllä, rekyyli kasvaa kun voimaa/vauhtia lisätään. Kyllä, pallo lentää pidemmälle kun tuon saa aikaiseksi.

    Mulle tän keskustelun oleellinen pointti oli enemmän se, onko pitäisikö pelaajan osumassa noita voimia pyrkiä käyttämään, onko sillä vaikutusta? Törmäyshetken (0.5ms) laskennalla siitä ei voi kovin vakuuttunu olla. Mutta, tuo korealaisten mittaama aineisto kertoo taas että isoja voimia käytetään nimenomaan osumassa (10-20ms), sekä vipua että sisäänpäinvetoa, ja olkapäissä käytetään myös isoja voimia. Voimien käyttö jatkuu törmäyshetken yli, mikä oli yksi mun kysymyksistä. Eli, kyllä siinä kovaa kiihdytetään osumaan tullessa ja myös sen läpi. Näkyykö se törmäyshetkellä saavutettuna vauhtina vai 0.5ms aikana vaikuttavana lisävoimana on mulle vähän vähemmän tärkeä asia – samaa asiaa kummallakin haetaan – osuman läpilyönti ei ole ns tasavauhtinen tapahtuma vaan kiihdyttävä ja voimaa käyttävä tapahtuma.

    Pari lisähuomiota ehkäpä vielä. PG:n korjaamana tuo osuman rekyylikin jäsentyy nyt paremmin – jos lyöt kovempaa, niin rekyylin on isompi ja siten lyönti tuntuu ’painavammalta’. Tuo ’painava osuma’ on ollu yksi mysteeritermeistä, mutta tuostahan sille tulee luonteva selitys. Ja, mitä kovempaa lyö, sitä painavammalta osuma tuntuu, mikä johtaa taas siihen että pitää lyödä vielä kovempaa? Treenaamalla sille löytynee hyvä optimi – esim vaikka niin että voimaa käytetään rekyyliä vastaan sen verran että lapa menee vaivattomasti osumasta läpi. Superpalloajattelu voi auttaa myös.

    Koska noi kiihdyttävät voimat on noin isoja, niin aika isoja vastavoimia täytyy myös saada aikaiseksi että lyönti pysyy tasapainossa. Ilmankos noista vastavoimistakin on aina välillä juttua – varsin aiheellinen asia.

    Osuman rekyyli (kovemmissa lyönneissä) puolestaan tuntuu käsissä aikamoisen kovana tärähdyksenä, joten aika huolella siitä gripistä saa pitää kiinni. Jos ei pidä, niin käsiin kyllä sattuu ja pallo lento jää lyhyeksi. Tukivoima sekin? Enkä nyt tarkoita sellaista kokovartalokipsin luonteista puristusta joka jähmettää koko svingin, mutta kuitenkin…

    Tuosta mailan vauhdin kiihdytyksestä tuli vielä mieleen yksi treeniajatus – a la pitääkö kiihdyttää lapaa (’ei’) tai vain käsiä (’kyllä’) [oman preferenssinsä saa valita] – joskus kokeilin treenailla kiihdyttää nimenomaan ja vain mailan painopistettä, siis sitä kohtaa jossa maila pysyy sormen päällä poikittain tasapainossa ja siitä vähän lavan puolella olevaa kohtaa varren vieressä – ja viedä tuo painopiste mahdollisimman keskelle/sisälle bäkärin huipulla ja ajatuksissa ainoastaan ja lyödä vain sitä painopistettä dsw:ssä kiihdyttäen ulospäin aina osuman läpi [vähän muunneltu versio Fuken aikanaan esittämästä ajatuksesta – jotain sellaista kuin että ’bäkärin huipulla lapa sisällä svingin keskipisteessä ja nyrkit mahd etäällä siitä’]. Tuo korealaisten tutkimuksen innoittamana, täytyypä kokeilla asiaa uudestaan.

    Luulen että tää keskustelu saattoi olla mun osalta tässä. Voin osallistua jatkoresonointiin jos sellaista vielä ilmenee mutta varsinaisen kysymyksenasettelun osalta oma ajatus selkeni jo.

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 356)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1326470 kohteessaVoimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros