Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ArnoldPalmer
Swinger? — mieti miten katapultti toimii vipuvarsien suhteen. Golfmailan kiihtyvyydessä on osittan kyse samankaltaisesta asiasta eli
vartalon ja käsivarsien toimiminen oikeassa järjestyksessä ja ranteiden vapauttaminen oikealla hetkellä saa mailanpään nopeuden kiihtymään suunnilleen maksimiin juuri ennen osumaa.Joo, näinhän se on ja käytin itse jonkun aikaa enemmän trebuchet analogiaa kuin yksinkertaista katapulttia svingin mallina, mutta sekin on yksinkertaistettu malli koska svingissä on samanaikaisesti vaakasuuntaista kiertoa ja pystysuuntaista kiertoa, ja tuo 3D/4D tekee asiasta vaikeamman. Mekaaniset heilurit (2-N vipua) toki voi auttaa ymmärtämään miten mailaanpään vauhtia lisätään ’momentilla’ mutta voi sen oppia helpommallakin tavalla. Ajattelin tosin pysyä ko asiasta tässä kohtaa erossa koska se on vaan omiaan sotkemaan tätä keskustelua.
jos pelaaja pystyy työllään aikaansaamaan voimaa joka pienentää ko osuman rekyyliä, niin mailanpää hidastuu vähemmän ja pallo saa isomman liikemäärän = enemmän lähtönopeutta.
Hyvä. Kannattaa sittenkin ottaa kaavan
vball = (1 + COR)*vclub/(1 + mball/mclub) + F*t/(mclub + mball)
loppuosa mukaan laskemiin.
Jos osumaan tultaessa mailanpää on kiihtyvässä liikkeessä (käytännössä kai aina näin), pallon lähtönopeuden lisäys on F*t/(mclub + mball) verrattuna siihen, ettei mailanpäällä ole osuman alussa kiihtyvyyttä ollenkaan. Tuosta voi sitten räknäillä erilaisilla lähtöarvoilla, mitä F:n mukaan ottaminen pallon lähtönopeuteen vaikuttaa. Laskin muutamilla arvoilla. Lisäys 1% luokkaa (F=300N vs. F=0 N)
PG: Onko tuo Tutelmanin study rannekulmien vaikutuksesta draivin pituuteen tuttu ja allekirjoitatko sen tulokset? Asia tuttu, mutta itseä hämmästytti, että sillä on noin dramaattinen vaikutus. 45 vs 90 astetta on 35 metriä…
Tuo juttu ei ole minulle tuttu. Vierailin kuitenkin Tutelmanin sivuilla pitkästä aikaa. Näytti olevan laskelmia myös mailanpään kiihdyttämisen vaikutuksesta pallon lähtönopeuteen: enimmillään 0,14%! Tutelman
Samalla huomasin, että omassa laskelmassani käyttämä F=300 N taitaa olla aivan liian iso. (Sen pitikin olla huomattavasti pienempi: a=300 m/s2, m=0,22kg => F =66 N, jolloin lähtönopeuden lisäys on vain 0,2%. Tutelmanilla F oli n. 35 N)ArnoldPalmer
Käy vielä vilkaisemassa tämä niin siinä on aika hyvin selitetty miten swingin rotaatio muuttuu mailanpään nopeudeksi. Ja toki tuohon vartalon ja käsien liikkeeseen joka sitten muuttuu mailanpään nopeudeksi, tarvitaan runsaasti nopeusvoimaa ennen osumaan tuloa.
Mutta osumahetkellä voima tulee käytännössä 100% siitä mailanpään ja mailanvarren liike-energiasta kun ranteet on vapautettu oikea-aikaisesti.
https://www.tutelman.com/golf/swing/golfSwingPhysics3a.phpKävin lukemassa, ja varmaankin asiallista tekstiä. En ole tosin kovin suuri fani eri ’svingitekniikoiden’ tai ’heilureiden’ paremmuudelle, mutta jos tuon nyt oikein ymmärrän, niin ko kaksoisheilurimallissa käsivarret (yhdessä) tulkitaan ’yhdeksi suoraksi janaksi’ koko dsw:n läpi, ja ranteissa on sarana sitten sitten mailan varteen. Tuossa mallissa ei tosiaan kovin paljoa lisävoimia rakennella, vaan narutulkinta lienee sitten oikea tapa nähdä tuo liikekokonaisuus. No, svingityylejä on ylipäätään aika lailla erilaisia, ja niinkuin tuossa jo aiemmin viittasin, mun omasta mielestä se on monimutkaisempi kuin tällainen yksinkertaistus.
Tuosta toisesta asiasta eli voima tulee 100% mailanpään nopeudesta kysyisin seuraavaa. Oletetaan että pelaaja lyö rautaseiskalla 150m ja tuo tulee puhtaasti mailanpään vauhdista. Laitetaan rinnalle tilanne jossa mailanpää lepää paikallaan pallon takana, eli sillä ei ole mitään vauhtia. Voiko pelaaja kyseistä tilanteesta laittaa pallon liikkelle? Vastaus kai liene ilman muuta selvä, totta kai voi. Ranteilla voi vipata esim 10 metriä, ottamalla vähän käsivarsia mukaan ja miksei myös vähän vartaloa ja lantiota, ja myös tukeutumalla takajalan varaan luultavasti aika paljon enemmän. Jonkun verran treeniä varmaan tarvitaan jos haluaa tuon vielä onnistuvan hyvin, mutta voisin kuvitella että treenaamalla voisi päästä esim 50 metriin. Ja, tämä siis ilman mitään mailanpään vauhtia osumassa, eli pelkällä voimalla. Tuon teorian mukaan jossa vain mailanpään vauhti ratkaisee tämän ei pitäisi olla mahdollista…?
Varsinainen kysymys onkin sitten se, että onko mahdollista että näitä kahta asiaa voisi yhdistää – samaan mailanpään vauhtiin lisätään tuo toinen joukko voimia, niin mihin mittaan pallon lentää sitten?
Vilkaise tämä, alempana sivulla on pohdittu voiko käsillä piiskata mailaa: https://www.tutelman.com/golf/swing/handhit.php
Itse asiassa osumahetkellä varsi on taipunut eteenpäin eli pitäisi olla aika nopeat kädet 😆
”So the hands would have to move more than twice the speed they do, just to keep up with what the clubhead is doing to pull the hands around. In order to actually push the clubhead (rather than be pulled by it) the hands would have to go even faster than that.”
ArnoldPalmer
Vilkaise tämä, alempana sivulla on pohdittu voiko käsillä piiskata mailaa: https://www.tutelman.com/golf/swing/handhit.php
Itse asiassa osumahetkellä varsi on taipunut eteenpäin eli pitäisi olla aika nopeat kädet
”So the hands would have to move more than twice the speed they do, just to keep up with what the clubhead is doing to pull the hands around. In order to actually push the clubhead (rather than be pulled by it) the hands would have to go even faster than that.”Täytyy kyllä sanoa, että sen jälkeen kun noita varsi taipuu eteenpäin kuvia alkoi tulla digikameroiden yleistymisen aikoihin, ja sittemmin kun jossain foorumilla näin kuvat jossa oli samasta tilanteesta otettu kuva ’normaalisti’, ylösalaisin ja 90 asteen kulmissa, en ole enää tuohon uskonut. Näytti tuo artikkeli olevan alunperin kirjoitettu 2010 eli noihin aikoihin, ja myöhemmin päivitetty saatesanoin että samasta (kamerasta johtuvasta) asiasta ei ehkä ole kyse (’probably’). Mene ja tiedä, mutta mun uskoa toi ei vielä lisänny asiaan.
Toisaalta, tän Tutelman jutun juoni taisi olla se, että kädet ei enää ehtisi lisätä mailanpään nopeutta osumassa, koska keskipakovoima avaa jo rannekulmia niin vauhdikkaasti ettei kädet voi edes olla niin nopeita. Ehkä, ehkä ei, en tiedä. Toisaalta, itse en ole tätä asiaa edes pohtimassa, eli että saako tuossa kohtaa vielä ranteita veivaamalla lisää lavan nopeutta… Olen enemmän voimakomponentteja pohtimassa kuin lavan nopeutta (jonka merkitys on siis jo valmiiksi iso).
Mutta, sinänsä hauskaa että jokainen näkee näissä golf-kuvissa mitä itse haluaa nähdä. Esim, tuossa Sadlowski kuvassa oikea ranne on vielä varsin vahvassa asennossa osumahetkellä, eli pystyy hyvnkin painamaan osuman rekyyliä vastaan tuolla kädellä. Ja, kaverihan kai lyö aika pitkälle?
Kannattaa lukea Tutelmanin koko stoorit ja kokoamat tiedot eri tutkimuksista, ehkä siitä aukeaa jotain swingin analogiasta. Jos ymmärrät sen niin ymmärrät miksi lapa vie ja lyöjä vikisee hyvässä swingissä. Ja miksi varsi on taipuneena eteenpäin osumaan tultaessa ja et enää ehdi millään ”voimalla” lisätä mailanpään nopeutta. Ehkä paskassa swingissä voi vielä käsilläkin kiihdyttää, mene ja tiedä.
Se osuman läpi kiihdyttäminenkin mainitaan Tutelmanin pohdinnassa. Yritä löytää mitä sillä tarkoitetaan.
Näitä swinginalyysejä ja tutkimuksia on jenkeissä tehty (mm. suurnopeuskameroilla >480 fps yhdistettynä erilaisiin tutka ym. kehon anturi analyyseihin) jo vuosia. Jos ei nämä yhteenvedot kolahda niin kannattaa itse tehdä paremmat.
Tässä yksi analyysi (veikkaan 120 fps), mutta siitäkin erottuu oleellinen https://www.youtube.com/watch?v=-kregrFmXXQ
Enempää en voi auttaa. Voima olkoon osumassasi.
Swinger?: Varsinainen kysymys onkin sitten se, että onko mahdollista että näitä kahta asiaa voisi yhdistää – samaan mailanpään vauhtiin lisätään tuo toinen joukko voimia, niin mihin mittaan pallon lentää sitten?
Eli voimajoukkoja olisi kaksi, joista toinen antaisi mailanpäälle vauhdin osumaan asti ja toinen osuma-aikana lisävauhtia mailanpäälle (tai vähintäänkin vähentäisi mailanpään vauhdin hidastumista)?
No, mietitään. Tuo jälkimmäisen joukon tulisi siis aktivoitua vasta lavan kohdatessa pallon, muutenhan se kasvattaisi mailanpään vauhtia liian aikaisin. Vaikea juttu… ei onnistu, ei ole mahdollista, luulen.
Hylkään moisen, mutta ehdotan että joukot yhdistetään siten, että kumpikin joukko toimii yhtäaikaisesti tai tarpeen mukaan. Joukkojen joukkovoima on parempi, kuin joukkojen voima erikseen, mielestäni.
Jos tavoitteena on antaa pallolle mahdollisimman suuri lähtönopeus, tulisi satsata puhtaaseen osumaan ja mahdollisimman suureen mailanpään nopeuteen. Maksiminopeus tulisi saavuttaa juuri ennen osumaa.
Miksi näin? Eikö olisi hyvä, että kontaktiaikana mailanpäähän kohdistuisi näiden joukkojen komponenttivoimien resultantti mahdollisimman suurena ja oikean suuntaisena vähentämään haitallista rekyyliä. Silloin pallon lähtönopeus kasvaisi.
No, ei. Ei se paljon kasvaisi, se on jo nähty. Suuremman lähtönopeuden pallo saa, jos juuri ennen osumaa lavan kiihtyvyys on pudonnut nollaan. Silloin mailanpää on saavuttanut maksimivauhdin, joka puhtaassa osumassa vielä puolitoistakertaistuu pallon lähtönopeutena. Tällä tavalla voimista saadaan kaikki irti.
Entä se kiihdytys läpi osuman?
Kyllä se käytännössä tässäkin toteutuu. Korkeintaan 0,0005 sekunnin virhe…
Entä se kiihdytys läpi osuman?
Kyllä se käytännössä tässäkin toteutuu. Korkeintaan 0,0005 sekunnin virhe…Jep, monien proiden viljelemä ohje pitäisi tulkita ”kierrä vartaloa läpi pallon”…
Olet Swinger hyvin asioista perillä äläkä anna touhun mennä liian teoreettiseksi 😉
Asia on juurikin niin että pallo lentää samalla mailanpäännopeudella eri lyöjillä hyvinkin eri pituuksia ja kyse silloin on siitä että lyöjät tekevät swinginsä aikana eri asioita… (ja erilaisilla välineillä!)Eli kuten itsekin yllä olet maininnut, tärkeitä asioita ovat mm. pitää veto päällä osuman läpi (samaa asiaa lehtiartikkeleissa tarkoitetaan termeillä ”kiihdytä osumaan” ja että mailan vauhdin pitäisi koettaa olla maksimissaan vasta osuman jälkeen), pitää grippi osumassa lavan etupuolella (muutenhan ei vetoakaan voisi ylläpitää!), käyttää jäykkää vartta jotta voima välittyy lapaan (…ja edelleen palloon) ja lavan hidastuminen osumassa vähenee.
Swingissä erityisen tärkeä asia on oikealta lyövän oikean käsivarren pysyminen hieman koukussa osumaan tullessa, sillä siinä vaiheessa kun käsivarsi on oiennut on myös veto ja voimantuottokin loppunut ja ollaan jo release-vaiheessa! Toisin sanoen ennen osumaa ei mitään releasea eli ranteiden vapautusta pitäisi/saa olla!
Ps. Tuo pallon ”vippaaminen” ilman vauhtia on erityisen hyvä harjoite opettamaan gripin pitoa pallon etupuolella ja käyttämään ranteita paremmin = jäykemmin … jääkiekkotermein ”ranteet lukkoon” 😉
Vastaavaan keskusteluun takavuosina osallistuneena en ole innostunut tähän sen kummemmin puuttumaan.
Kuitenkin yksi pieni muistutus: pallo on pallo eikä piste. Siis kun analysoidaan mailanpään ja pallon törmäystä, suhtelelinen nopeusvektori kannattaa jakaa radiaaliseen, massakeskipisteiden kautta kulkevaan osaan ja tangentiaaliseen, edelliseen kohtisuorassa olevaan osaan. Annostelemalla samaa mailanpäänopeutta eri tavoin näille kahdelle komponentille saadaan hyvin erimuotoisia ja -pituisia pallon lentoratoja.
Sitten voi miettiä erikseen, mitä ”painetta palloon” tai ”kiihdytä läpi osuman” tarkoittaa näiden osien kannalta.
ArnoldPalmer
… varsi on taipuneena eteenpäin osumaan tultaessa… Tässä yksi analyysi (veikkaan 120 fps), mutta siitäkin erottuu oleellinenTäytyy sanoa että tuo videoklippi Molinarin lyönnistä pikemminkin vahvisti käsitystä että kyseessä on kameran aiheuttama kuvavääristymä, sen verran epäluontevasti tuo maila näyttäisi käyttäytyvän tuossa kovassa vauhdissa ennen osumaa. Tuosta kameran toimintaan liittyen voi vilkaista vaikka tän Wikipedian artikkeli, ja se siis koskee sekä digiajan still kuvia että videoita ja tilannetta jossa esine liikkuu kovaa vauhtia: https://en.wikipedia.org/wiki/Rolling_shutter. Digikameran kenno ottaa kuvan kerroksittain ja työstää sen softalla yhdeksi kuvaksi – mutta kuvan reunassa liikkuva maila ehtii muuttaa jo paikkaansa kuvan yläreunan ja alareunan ’kuvaamisen’ välisenä aikana -> vääristymä. Tämä siis erona aiempiin filmikameroihin jossa koko kuva valotettiin samalla ajanhetkellä. Vaikka tuo digikamera simuloi tätä todella nopeasti, niin siitä huolimatta tuota vääristymää voi tapahtua jos esine liikkuu tarpeeksi nopeasti.
Mailan varsia ja taipumisia on sitten erilaisia samoin kuin mailanheiluttajia, joten erilaisia vaikutuksia on sitten varmaan paljonkin. Siitä ei varmaan ole mitään epäilystä.
Mutta, tää menee vähän varsinaisen topicin ohi, joten ei siitä varmaan sen enempää ainakaan mun puolelta.Vastaan tässä varmaan yhteisesti useampaan kommenttiin – ilman muuta kyse on useammasta voimasta yhtäaikaa, ne voi vaikuttaa eri suuntiin ja niiden summa (summavektori) sitten kertoo kokonaisvaikutuksen.
PG:lle erikseen vielä, en usko enkä tarkoita että voimia käytettäisiin vain sen 0.5ms kestävän osuman aikana. Mutta, voi hyvin olla että mittalaitteiden tarkkuus ei ehdi erottaa tapahtumia toisistaan, ja esim jos osumassa pallo puristuu vähän enemmän kasaan, COR (joka ei ole siis luonnonvakio) ja osuman kesto voi molemmat prosentuaalisesti heittää paljonkin; ja jos tutkalaite ’takaisinlaskee’ mailanpään nopeuden mitatusta pallon nopeudesta (olettaan mailanpään nopeuden vakioksi, koska se on (i) helpompaa, (ii) se toimii useimmissa tapauksissa riittävän hyvin ja (iii) COR:kin on siten mitattu), tuossa on toki jonkinasteisen kehäpäätelmän mahdollisuus mailanpään nopeuksista ja kiihtyvyksistä osuman hetken ympärillä. Kaavassasi käytetään näitä kaikkia arvoja, joten aiheellinen tarkistus voisi olla, että tiedetäänkö niiden arvot oikeasti? Pelaajia, swingejä ja osumia kun on monenlaisia. No, tää on toki spekulointia, eikä muuta fysiikan lakeja. Mutta, hyvä esimerkki liikkumavarasta on tuossa alussa mainittu samamassaisen rautapallon ja superpallon törmäys seinään samalla vauhdilla, ja lopputuloksena syntyvä pallojen liikemäärän muutoksen 1x vs 2x ero – aika iso prosentuaalinen ero siis.
Muuten, jos ja kun tässä mennään eteenpäin ja joku ihmettilisi – en ole millään erityisellä asialla tässä, en ole ’alalla’, en yritä svingiohjeita antaa, en kuulu mihinkään koulukuntaan etc; olen vain asiasta kiinnostunut harrastaja, ja omia ajatuksiani tässä kirjoittelen – se on itsellä joskus hyvä tapa vähän myös selkeyttää niitä.
Sanoin tuossa aiemmin että mulla on useita eri voimia mielessä [jotka siis voi vaikuttaa osumaan, mutta ei välttämättä kaikki ole käytössä ja ehdottomasti kaikkia ei kannata käyttää ainakaan yhtäaikaa] ja niille neljä eri kategoriaa. Lupasin AP:lle aloittaa sellaisesta joka tukee ’mailan varsi on [voisi olla] naru’ -ajattelua, ja vaikka se ei ole helpoin aukikirjoitettava, niin pidetään siitä nyt kiinni. Ja, miettiköön jokainen itse omalla tahollaan onko näissä mitään järkeä ja kannattaako edes yrittää kokeilla omalla kohdallaan – sen jätän itse kullekin hämmennettäväksi.
Tämä kategoria liittyy keskipakovoimaan (ja käytän tarkoituksella tätä yleiskielen ilmaisua asialle, luulisin että se on helpompaa kaikille). Mailan liike on luonnostaan enempi vähempi ympyräliike, ja mitä kovempaa mailanpää liikkuu, sitä ’painavampi’ se on. Enemmän G-voimia, sanoisi joku. Ja, jotta maila ei kovin syvälle kaivautuisi maahan (tai lentäisi käsistä), niin pelaaja pitää mailasta (riittävän tiukasti) kiinni ja itse asiassa vetää mailaa tuota ulospäin suuntautuvaa voimaa vastaan, eli tuottaa varren suuntaista voimaa ’sisäänpäin’. Oli sitten käsivarret suorana tai ei. Tähän asti lienee vielä varsin selvää.
Itse asia liittyy sitten osuman rekyyliin ja mihin suuntaan siinä maila ja varsi pyrkii menemään. Käytetään rauta-9:iä esimerkkinä koska sillä asia on helpompi mieltää. Lapahan ei ole ’suora seinä’ vaan kallistettu kahteen suuntaan – loft ja lie kulmista taidetaan puhua. Joka tapauksessa, rautalyönnin osumassa pallo lähtee eteenpäin ja ylöspäin. Vastavoimien seurauksena mailan lapa puolestaan hidastuu (voima taaksepäin) ja painuu alaspäin (vastavoima palloa ylöspäin vievälle voimalle). Ja, tuohan tarkoittaa sitä, että maila pyrkii ’pelaajasta poispäin’ osuman seurauksena. Näin siis ’normaalissa törmäyksessä’ ja joissain hidastuksissahan tuo osuman vaikutus lapaa ja sen liikesuunnaan muuttumiseen (menee alaspäin, ja ottaa divottia) näkyy hyvin.
Tästä seuraa sitten ajatus, pelaajan vetäessä mailaa jo valmiiksi (aika isollakin voimalla) sisäänpäin ja osuma vetää mailaa päinvastaiseen suuntaan, voiko pelaaja tehdä / tuottaa lisävoimaa tuon rekyylin vaikutuksen vastustamiseksi. Itse väittäisin että kyllä voi. Ja, sen jatkoksi tulee mieleen, että jos osuman rekyyliä tuolla tavalla = tuolla voimalla vastustaa, niin muuttuuko se pallon suuremmaksi liikemääräksi = isommaksi lähtönopeudeksi. Sanoisin että kyllä, ainakin omat kokeilut näyttäisi sitä tukevan.
Tekeekö mahdollisesti joku tätä? No, joillain nousee vasen olkapää ko mailanvarren vedon merkiksi, jotkut ojentaa vasenta jalkaa ja/tai ponnistaa sillä hetkellä aika voimakkaastikin, joten sanoisin että mitä ilmeisimmin kyllä. Luulisin että sitten taas ne joilla on oikea käsivarsi koukussa ja lähellä vartaloa, pystyy tekemään sitä myös oikealla kädellä (vartalon oikean puolen tukemana), se ei vaan näy päälle yhtä selvästi. Mutta, vaikka variaatioita on useita, tuota varren/narun vetoa kuitenkin on mahdollista tehdä ja mitä ilmeisimmin myös tehdään. Kaikki ei vaan ehkä miellä sitä ’rekyylin vastustamiseksi’ ja se ehkä tulee kaupan päälle ja pallo vaan tuntuu lähtevän liukkaammin liikkeelle kun siinä onnistuu.
Samaan kategoriaan liittyy myös toinen mahdollinen juttu. Otetaan sen pohjaksi pieni analogia. Jos pyörittelee kädessään (tai mielessään) avainketjua (joukko avaimia ketjun tai narun päässä, esim 20-30cm naru), niin mihin suuntaan tuotat voimaa jotta pyörimisliike jatkuu? Ei varmaankaan siihen suuntaan mihin avaimet menee, vaan pikemmin keskelle päin. Ja tarkemmin, kunakin hetkenä pikemminkin poikittain liikettä vastaan. Sama kysymys, mihin suuntaan tuotat voimaa jos haluat kiihdyttää avainnipun vauhtia? Edelleen poikittain.
No, tätä analogiaa käyttäen, ja ajatellen että maila olisi hyvä olla poikittain (n. 90 asteen kulmassa) osumassa haluttuun lyöntisuuntaan nähden; voiko mailaa (joka on siis samankaltaisessa ympyräliikkeessä) vetämällä samalla lailla sisäänpäin (varren suuntaan sisäänpäin) kuten yllä spekukoitiin tuottaa sekä lisäkiihtyvyyttä mailanpäähän että osuman rekyyliä vastustavaa voimaa? Varsinkin kun sitä jo muutenkin vedetään jo valmiiksi sisäänpäin, keskipakovoimaa vastaan? Taas kerran, sanoisin että on se mahdollista. Palloon pitää toki osua, niin isosta muutoksesta ei ole kyse, mutta pikemminkin jo käytössä olevan voiman lisäämisestä.
Ja, mitä kovempaa mailanpäähän on saatu muutenkin vauhtia vartalonkierrolla jne, siitä suuremmista voimista on jo valmiiksi kyse ja tämä lisävoima jää sitten vähemmälle huomiolle. Mutta, oma johtopäätös tällä hetkellä on se, että on se mahdollista, ja sillä saa sekä mailanpään nopeutta lisättyä että osuman rekyyliä pienenettyä, ja molemmat antaa pallolle lisäbuustia. Ajoitus ja voiman oikea annostelu ei välttämättä ole helppoa, mutta ei tuo golfsvingi muutenkaan ole mikään helppo juttu.
Näin siis meillä olisi yksi voima tai voiman komponentti, jonka pelaaja voi hyvinkin saada aikaiseksi, ja siten vaikuttaa osumassa pallon liikemäärän eli lähtönopeuteen.
Kirjoittelen jossain vaiheessa lisää muista voimista, mutta tästäkin tuli aika pitkä stoori.
Kiihdytys läpi osuman…….?
Taitaa mailan lapa hidastua heti pallokontaktin jälkeen joten mitä tuo kiihdytys oikein tarkoittaapi ?
Iso peukku aiheesta kirjoittaneille ! Pitkästä aikaa täälläkin jotain järkevää luettavaa.Joo hidastuuhan se, se on selvä. Tarkoitus on spekuloida voiko osumassa käyttää voimaa/kiidyttää lapaa/lyödä maila tuettuna/miten vaan niin että mailanpää hidastuu vähemmän. Jolloin pallo saa isomman liikemäärän. Selkokielellä: jos lyöt kovempaa, pallo lentää pitemmälle. Ei sen kummempaa. Detaljit on sitten hifistelyä.
OB: Kiihdytys läpi osuman…….?
Taitaa mailan lapa hidastua heti pallokontaktin jälkeen joten mitä tuo kiihdytys oikein tarkoittaapi ?Swinger antoikin jo hyvän selityksen. Tässä vielä toinen omiin viesteihini liittyen:
Mun jutuissani se tarkoittaapi sitä, että osumaan tultaessa lapa on kiihtyvässä liikkeessä. Osumassa kiihtyvyys muuttuu tietenkin hidastuvuudeksi, mutta sama voima, joka antoi lavalle kiihtyvyyttä ennen osumaa, vaikuttaa osumassa edelleenkin vähentäen lavan hidastumista.
Kaavat (sori), joita sovellan osumassa, perustuvat voiman ja vastavoiman lakiin:
Kiihdytys osuman läpi:
F + mclub*[(vclub –Vclub)/t] = mball*[vball/t]
Ei kiihdytystä osuman läpi, voima F puuttuu, siis:
mclub*[(vclub –Vclub)/t] = mball*[vball/t]
Ovat tosin approksimaatioita, mutta pätevät aika hyvin draiverille, joissa pieni loft.
PeWin
Asia on juurikin niin että pallo lentää samalla mailanpäännopeudella eri lyöjillä hyvinkin eri pituuksia ja kyse silloin on siitä että lyöjät tekevät swinginsä aikana eri asioita… (ja erilaisilla välineillä!)Osuman laadusta riippuen pallo voi lentää samalla mailanpäännopeudella hyvinkin eri pituuksia, vaikkei maila ja lyöjä vaihtuisikaan.
mailan vauhdin pitäisi koettaa olla maksimissaan vasta osuman jälkeen
Melkoinen haaste jopa huippuammattilaisille. Vielä tällä hetkellä mailanpään nopeuden putoaminen osumassa on 30 % luokkaa. Nuo muut ohjeesi ovat helpommin toteutettavia ja varmaan hyviäkin.
P.S. Selvyyden vuoksi: Voimaa tarvitaan mailanpään nopeuden tuottamiseen. Miten ja millä tekniikalla se tehdään, siihen en ole ottanut kantaa, enkä niistä mitään tiedäkään. Myöskään lyönnin pituudesta enkä muista osuman jälkeisistä asioista en ole sanonut mitään. Nähdäkseni ne eivät edes kuulu tämän ketjun aihepiiriin.
Pappa Tykki
Kuitenkin yksi pieni muistutus: pallo on pallo eikä piste. Siis kun analysoidaan mailanpään ja pallon törmäystä, suhtelelinen nopeusvektori kannattaa jakaa radiaaliseen, massakeskipisteiden kautta kulkevaan osaan ja tangentiaaliseen, edelliseen kohtisuorassa olevaan osaan. Annostelemalla samaa mailanpäänopeutta eri tavoin näille kahdelle komponentille saadaan hyvin erimuotoisia ja -pituisia pallon lentoratoja.Pitää paikkansa. Ketjussa Mailanpään hidastuminen tuo on kyllä huomioitu. Sieltä löytyy mm. Jörgensenin kaava
vball =vclub*[(1+COR)*cos(ß)] / [cos(ß – ø) + r*cos(ß)*cos(ø)]
ß = lavan loft
ø = pallon lähtökulma ilmaan – AoA
r = pallon massa ÷ mailan tehollinen massa
COR = (vball┴ – Vclub┴) / vclub┴
(vball┴, Vclub┴ ja vclub┴ ovat lavan pinnan normaalin suuntaisia nopeuden komponentteja)jossa tarvittava komponenttijako on tehty. Täällä esiintuomani yksinkertaisempi pallon lähtönopeuden kaava soveltuu aika hyvin draiverille, muttei muille mailoille. (Ajattelin, että otsikon mukaista ’Voimaa osumaan’ tarvitaan lähinnä vain draiverilyönnissä, muilla asia hoituu vaihtamalla pitempään mailaan).
Coreper-akseli keskivartalossa yleensä kertoo paljon spine taipuu lantioon verrattuna. Kouttaisin saada myös voimaa sergio (hola sergio) laggilla. Coreper + smashfactir 1.50 on avaimet hyvään voimantuottoon ja golfpallon hyvään lentoon. Myös vartalonkulmat pitää pysyä
C=nT2 (C1/C2)*(T1/T2) jos nyt voin itsekkin jonkunlaisen matemaattisen kontribuution antaa. Tuo siis kuvaa smashfaktorin kaavaa ja sitä miten lämpötila ja pallon kovuus (n) (1 musta, 2 2 punaine tai 3 sininen) vaikuttavat mailanpäännopeuden korreloimiseen lyöntipituuden kanssa. T1 on ominaisolosuhteet eli 0 celsius.
Pelaatteko te muuten minkä kovuisilla palloilla?ZZ Top
C=nT2 (C1/C2)*(T1/T2) jos nyt voin itsekkin jonkunlaisen matemaattisen kontribuution antaa. Tuo siis kuvaa smashfaktorin kaavaa ja sitä miten lämpötila ja pallon kovuus (n) (1 musta, 2 2 punaine tai 3 sininen) vaikuttavat mailanpäännopeuden korreloimiseen lyöntipituuden kanssa. T1 on ominaisolosuhteet eli 0 celsius.Hyvä pointti, ja tuo kai(?) tarkoittaa sitä että kylmemmällä säällä pallo lentää lyhyemmälle ja itse ainakin ajattelen niin että kylmä pallo puristuu vähemmmän ja se saa osumassa vähemmän nopeutta. Ja/tai smash factor on pienempi.
Kaavasta – jos T1 on nolla, niin eikä tuosta tule aina tulokseksi nolla, riippumatta mitä C1 ja C2 ovat? Kerrotaanko tuossa nT2 noiden suluissa olevien jakosuhteiden kanssa? PS – oliko noi värit golfpallojen kovuuksiin liittyviä arvoja, samaan tyyliin kuin squashissa?
PG
(Ajattelin, että otsikon mukaista ’Voimaa osumaan’ tarvitaan lähinnä vain draiverilyönnissä, muilla asia hoituu vaihtamalla pitempään mailaan).Kyllä toi mun mielessä liittyy kaikkiin lyönteihin ja kaikkiin mailoihin, putteri mukaanlukien. Vaikutukset on toki loftin takia vähän erilaiset, mutta jos oppii sellaisen svingin jossa osumassa saa käytettyä / lisättyä voimaa (late hitting tms), niin kyllä se sitten samalla tavalla vaikuttaa sekä puu- että rautalyönteihin. Loftit ja spinnit toki muuttuu, mutta itse vaikutus on samankaltainen.
Kaavasta – jos T1 on nolla, niin eikä tuosta tule aina tulokseksi nolla, riippumatta mitä C1 ja C2 ovat?
Sama huomio. Yleensä iso T tarkoittaa absoluuttista lämpötilaa. Jos näin tässäkin, niin T1=273, joka vastaa nollaa Celsiusta.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voimaa osumaan – uusi kierros