Aihe: Voimaa osumaan – uusi kierros - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Voimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros

Esillä 25 viestiä, 226 - 250 (kaikkiaan 356)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • millä tavalla kummankin lyönnissä late hitting näkyy.

    Se näkyy nimenomaan letkeässä rytmissä, jossa lapa ei pääse karkaamaan käsien etupuolelle ennen osumaa. Liikejärjestys tapahtuu oikeassa järjestyksessä ja lapa kiihtyy kohti osumaa oikea-aikaisen releasen kautta. Voima ei ole siinä avainsana. Mitenkäs KL sun svingi toimii? Singelimiehiä kuitenkin selkeästi.

    Oletko KL muuten harrastanut perhokalastusta? Siinä voi olla jotain analogiaa golfiin jos oikein suurennuslasilla hakee…😉

    KL1

    Jaa mun svingi? Tjaa…. se taitaa olla enemmänkin yhdistelmä ankaraa yrittämistä ja vankkaa toivomista 😀

    Perhokalastusta en ole koskaan kokeillut, mutta ymmärrän yhteyden, siinäkin tullaan ikään kuin pikkaisen perässä. Joskus messuilla kattelin, kun leikkivät siimoillaan semmoisen pitkulaisen altaan ääressä.

    KL1
    Jahka kevät koittaa, niin Arnold ja Swinger astelevat rinta rinnan jollekin sopivalla etäisyydellä sijaitsevalle rangelle esittelemään millä tavalla kummankin lyönnissä late hitting näkyy.

    Jaa että mannekiiniksi pitäisi ryhtyä. Taitaa talvi jatkua pitkään.

    ArnoldPalmer
    Viimeisimmässä Golf-lehdessä Dustin Johnson kertoo näkemyksiään hyvän rautapelin elementeistä. Ei käytä voimaa kuin 85%:sesti … ja lyö läpi osuman …

    Tuonhan voisi lukea halutessaan niin että voimaa käytetään varsin paljon ja osuman läpi (palloa) nimenomaan lyödään. DJ on atleettinen kaveri ja 85% täydestä voimasta on paljon voimaa.

    No, tää on taas näitä. Videoista nähdään se mitä itse kukin haluaa nähdä, ja toisten jutuista luetaan se osa mikä näyttäisi vahvistavan omaa näkemystä.

    Mutta ei me Arnold tuota asiaa ihan kokonaan eri tavalla nähdä, nyansseista on lähinnä kysymys. Kyllä se vartalon kierrosta (ja jaloista) lähtee, ja kierto viedään (pitkälle) osuman läpi. Se on se tärkein osa tätä. Sitten tarvitaan vastavoimia kun toi alkaa sujumaan kun swingin vauhti ja sitä kautta sen voimat kasvaa. Muuten homma ei pysy tasapainossa. Lopuksi toi release ilman lisävoimaa vs tukivoiman rakentaminen osumaan on sitten ajoitusta mutta vaatii vähän erilaisen fokuksen tekemiseen.

    Laitan vielä yhden ajatuksen tuosta osuman hetkestä. Tässä on moneen kertaan laskettu liikemääriä jne, joten ei niistä sen enempää.

    Tuossa osuman hetkessä on mun mielestä ’tapahtuma tapahtuman sisällä’. Lavan vauhti x massa tuo osumaan liikemäärän joka törmäyksessä sitten laittaa pallon liikkelle. Ja, törmäyksen voimat on mitä on, ja kuten laskettu, ne on siis huomattavan isoja voimia. Osumat liikemäärät, massat, lavan ja pallon vauhdit tulee tästä törmäyksestä, jonka siis mailan/lavan vauhti saa aikaiseksi. PG on niitä parhaiten laskenut enkä pienestä protestoinnista huolimatta ole niitä osannut oikeasti kyseenalaistaa.

    Se toinen tapahtuma on sitten osumahetken aikana tapahtuva pallon puristuminen ja siitä palautuminen. Tuossa pallo toimii kuin jousi, ja vahva sellainen. Jos tuo puristuneen jousen palautuminen tapahtuisi betoniseinästä, se suuntautuisi kokonaan menosuuntaan. Mailan lapa ei ole kuitenkaan seinä joten puristumisesta palautuminen työntää lapaa taaksepäin ja vain osa tuosta jousivoimasta suuntautuu pallon menosuuntaan.

    Tässä kohtaa mun maalaisjärkeen perustuva ajattelu sanoo niin, että jos ja kun lapa on 4-5 kertaa palloa painavampi (enemmänkin jos osa varresta lasketaan tuohon mukaan), ja jos pystyn lisäksi antamaan sille 100-200N verran tukivoimaa (mikä on iso voima pallon pieneen painoon nähden), niin tuo tukivoima pakottaa tuon jousen suuntautumaan enemmän eteenpäin eli pallon menosuuntaan. Ja, siten se antaa lisäpotkua pallolle ja siis suuremman vauhdin.

    Lavan vauhti on tuossa kohtaa jo työnsä tehnyt, ja sillä on joka tapauksessa se vaikutus mikä sillä muutenkin on; joten kyse on vaan pallon jousen voimasta vs se tukivoima jonka pelaaja pystyy tuota vastaa tuottamaan.

    Ja, jos tässä on mietitty mikä se tukivoima on, niin mun tämänhetkisessä ajattelussa se on tuo voima/pelaajan tekemä työ kohdistuen osuman hetkeen ja jonka voi ajatella olevan pyrkimystä pallon puristamiseen (’painetta palloon’ lainausmerkeissä) mutta sen vaikutus on itse asiassa tuon jousivoiman suuntaaminen pallon menosuuntaan. Puristuminen tulee lavan vauhdista, eikä ko tukivoima siis lisää lavan nopeutta osumassa, mutta se kohdistaa tuon pallon jousen (ja nimenomaan sen palautumisen) kohdistumaan enemmän eteenpäin eli pallon menosuuntaan. ’Late hit’ on sitten vaan tapa ilmaista että tuota voimaa pitää kohdistaa varsin myöhäiseen kohtaan swingiä, jokaisen mieli kun palaa halusta laittaa kaikki voimat peliin jo aikaisessa vaiheessa.

    Jossain youtube videossa oli DeChambeaun lyöntejä hidastuksina, ja kaikissa lyönneistä wedgestä driveriin pallo selvästi puristui kasaan, enemmän tai vähemmän, joten tuo pallon jousivoima on kyllä kaikissa lyönneissä mukana. Late hittingiä (tai ’voimaa osumaan’) voi sitten käyttää tai olla käyttämättä, siitä voi toki olla montaa mieltä.

    Mitenkäs, tästä sivusta ihan mielenkiinnosta Swingerille ja miksei muillekin golflyöntiä voimantuoton näkökulmasta lähestyville: koetteko että teillä on swingi sillä tavalla tikissä, että se mitä enää kaivataan, on vain saada pallo menemään samaan suuntaan, mutta vielä inasen lujempaa?

    Kysyn siksi, että itse sysipaskan swingini ääreen turhautuneena nöyrryin viimeinkin hakemaan ammattiapua (insinööriys on elämää hankaloittava vaiva…) No, tässä aivan pienenkin puimisen jälkeen mulla on ainakin tällä hetkellä vahva tunne, että siihen hetkeen kun lapa löytää pallon oikeassa kohdassa, oikeassa asennossa ja matkalla oikeaan suuntaan, kulminoituu pahuksen monta erilaista pientä tekijää pitkänä tapahtumaketjuna. Jotenkin vain tuntuu, että lisämailin tai parin tavoitteleminen varsinkin lapaa jotenkin manipuloimalla osuman hetkellä, edes ajatuksen tasolla, olisi niin hasardia hommaa, että olisikohan sen arvoista… Voihan se olla, jos swingi kulkee kuin kiskoilla sitä oikeaa uraa pitkin, mutta ainakin tässä kohtaa omaa kovaa kouluani Trackmanista löytyy vähintään viisi paljon tärkeämpää numeroa tuijoteltavaksi, ennen kuin mailanpään nopeus edes millään tavalla nousee ajatuksiin.

    Vähän samaa ajatusta on siinä aiemmin mainitussa DJ:n 85%:n rautalyönnissä: tavoite ei ole saada palloa lähtemään mahdollisimman kovaa tai pitkälle, vaan sinne minne halutaan, mahdollisimman varmasti.

    Jiiär
    Jotenkin vain tuntuu, että lisämailin tai parin tavoitteleminen varsinkin lapaa jotenkin manipuloimalla osuman hetkellä, edes ajatuksen tasolla, olisi niin hasardia hommaa, että olisikohan sen arvoista…

    Otetaas tästä askel taaksepäin. Ja, mulla ei ollu tarkoitus swingikeskusteluja ruveta käymään, koska yhtä ja oikeaa swingiä ei ole, ja mun aika ja rahkeet ei kuitenkaan tuohon riitä.

    Tässä oli kuitenkin sen verran fundamentti kysymys, joten kommentoin siihen jotain.

    Keskustelussa on käyty läpi osuman voimia, ja todettu niiden olevan varsin isoja. Esim raudoilla pallon rekyyli tarkoittaa, että samalla kun pallo lähtee eteen ja ylös, niin (voiman ja vastavoiman seurauksena) lapa menee alas ja taaksepäin (lue: hidastuu). Lisäksi, osuma on varresta sivuun, joten se myös kääntää lapaa. Mitä kovempi lavan vauhti, sen suurempi vaikutus kaikkiin kolmeen suuntaan.

    No, ajatus että ’vain vauhti ratkaisee’ ja ’release’ tarkoittaa että ranteet purkautuu omia aikojaan, eli ei yritetäkään vaikuttaa ko rekyylin tapahtumaan tai tehdä työtä sitä vastaan johtaa siihen että mikä tahansa osuma svetarin viereen lisää hasardin todennäköisyyttä. Ja, mitä kovempi vauhti (mitä kovempi yritys) niin sitä todennäköisempää on että näin käy. Tai, sitten himmailet niin paljon että pallo lentää paremmin mutta et ole kuitenkaan tyytyväinen koska et yrittäny kunnolla.

    Toinen vaihtoehto on sitten se, että fokusoit swingin työn tuota rekyyliä vastaan, tietäen että sieltä se tulee ja keskität tekemisesi sitä vastaan. Samalla, vakautat osuman hetken tapahtumat (lapa pysyy hallussasi), jolloin hasardin mahdollisuus pienenee. Sen ei tarvi tarkoittaa 100% maksimivoimia, vaan niiden voimien kohdistamisen osuman hetkeen.

    No, ei tää tietenkään näin mustavalkoinen joko/tai tilanne ole, mutta pyrkimys jompaan kumpaan suuntaan kannattaa valita. Ainakin kokeilla josko osuman tuntuma olisi erilainen.

    Itsellä tuo on johtanu enemmän siihen suuntaan että swingi on yksi liike, ei enää yhdeksää eri vaihetta jossa jokaisessa täytyy muistaa oikeat kulmat ja toimet. On vain yksi liike ja yksi fokus – voimien kohdistaminen ja suuntaaminen osuman hallintaan. Ja, tuo 85% tehot saattaa lennättää pallon yhtä pitkälle kuin jollain toisella täysvauhtisessa lyönnissä, mutta pienemmällä hajonnalla. Eli, ei tässä pelkästään lisämailien perässä olla.

    Letkeästä ja sulavasta lyönnistä sekä vaivattomasta läpimenosta voi ottaa mallia myös tästä. Ei ole tarvetta runtata kun saadaan mailanpäähän vauhtia. No harvallapa meistä fysiikka riittää alkuunkaan tuonne päin, mutta kyllä voiman lisäksi liikkuvuudesta olisi hyötyä jos halutaan saada palloa pidemmälle.

    Taisin tuossa aikaisemmin mainita että videoista nähdään se mitä itse kukin haluaa nähdä, ja toisten jutuista luetaan se osa mikä näyttäisi vahvistavan omaa näkemystä. En välttämättä ole ainoa…?

    PG

    DJ Golflehdessä: Me kaikki [tour-pelaajat] teemme kuitenkin osumahetkellä yhden asian samalla tavalla: mailamme vauhti on nopeimmillaan aivan osumaa edeltävän ja heti osuman jälkeisen hetken välisenä aikana.

    DJ tietää aivan varmasti sen, että osumassa mailanpään vauhti putoaa radikaalisti. Hän tarkoittaneekin tuossa sitä, että mailanpään vauhti on kaikilla tour-pelaajilla suurimmillaan juuri ennen osumaa, ja ’osumassakin’ ilman palloa lyötäessä, ja siihen olisi meidän klubituuppareidenkin pyrittävä.

    Samaa mieltä että DJ tietää varsin hyvin että mailanpään vauhti putoaa osumassa. Toisaalta, DJ tietää myös että juttu on kirjoiettu golfareille eikä fyysikoille. Joten mulle DJ sanoo tuossa selvästi että vauhtia pitäisi pyrkiä kiihdyttämään myös osuman jälkeiseen ajanhetkeen asti eli ’kiihdytä läpi osuman’. Ja että kaikki tour-pelaajat tekee samaa. PG taas lukee ton niin että DJ varmaan tarkoittaa jotain muuta ja että klubituuppareiden pitäisi pyrkiä siihen että vauhdin maksimi on juuri ennen osumaa. Mikä kai taas tarkoittaa että pelaajan tekemä kiihdyttäminen ei jatku osuman läpi ja siis pelaajan tulisi lopettaa kiihdyttäminen jo ennen osumaa (tai ajoittaa se juuri siihen hetkeen).

    Siinä yhdessä korealaisessa tutkimuksessa mitä katsottiin tarkemmin pelaajat käyttivät 100-200N voimia swingin aikana. Pitäisikö ne siis kaikki osata lopettaa juuri oikealla hetkellä? Onko tuo hetki edes silmänräpäyksen mittainen? Tarkkaa puuhaa jos on! Jotenkin en tuohon usko, eikä vaikuta siltä että tour-pelaajatkaan uskoo. Eikä ne voimat siinä korealaistutkimuksessakaan loppunu osumaa edeltävään hetkeen.

    ArnoldPalmer laittoi taas hyvän clipin Fred Couplesin lyönneistä ja se on tosiaan letkeää menoa ja läpimeno on todella vaivattoman näköistä. Mutta, onko se itsestään selvää että tuossa ei käytetä voimaa osumassa? Onko herran ’release’ tosiaan sitä että ei tehdä mitään ja annetaan mailan vaan mennä? Katselin myös toisista Fred Couples videoista hidastuksia. Niissä näkyy selvästi että oikean käden ranne on huomattavan selvästi taipunu vähän ennen osumaa, ja ranne tekee voimakkaan näköisen crossauksen näköisen liikkeen heti osuman jälkeen. Eli, tekee todella ison liikkeen. Jos tuosta pitäisi sitten päätellä, meneekö ranteet aivan itsestään tuolla tavalla? Vai avittaako herra asiaa laittamalla lisävoimaa peliin? Ei se mitenkään itsestäänselvää taida olla. Läpimeno osumasta on vaivaton, mutta voisiko se johtua paitsi isosta vauhdista myös siitä että Couples antaa painetta osuman rekyyliä vastaan? Niin tai näin, on hieno lyönti tosiaan!

    Itse kallistun edelleen ajatteluun jossa vauhti ja voima yhdessä on hyvä juttu. Eikä sen tarvi tarkoittaa runttaamista, eikä myöskään pelkästään maksimien tavoittelua. Late hit on puolestaan ensisijaisesti hit, jossa voimat kohdistetaan myöhempään hetkeen. Samalla release alkaa myöhemmin ja sen seurauksena sen pitää sitten vastaavasti olla myös nopeampi. Vaikkapa hieman avittamalla.

    PG

    Timo Karvinen: Oikein ajoitettu liike välittää optimaalisen voiman mailasta palloon. Liikettä voi analysoida monin eri tavoin. Alla esimerkkinä K-Vestillä tehty 3D-testi, jossa lyöjään on kiinnitetty liiketunnistimia eri puolille kehoa.
    Mallisvingi

    PG: Juttuun sisältyvästä K-Vest-kuviosta havaitaan, että lantion, ylävartalon, olkavarren, käsien ja mailan kulmanopeudet saavuttavat maksimiarvonsa jo ennen osumaa. Kiihtyvyydet muuttuvat hidastuvuuksiksi.

    Swinger: mulle DJ sanoo tuossa selvästi että vauhtia pitäisi pyrkiä kiihdyttämään myös osuman jälkeiseen ajanhetkeen asti eli ’kiihdytä läpi osuman’. Ja että kaikki tour-pelaajat tekee samaa.

    Onko Timo Karvinen siis täysin harhateillä vai onko tuo lyönti Karvisen malliesimerkki siitä, miten ei pitäisi lyödä?

    Luin tuon itse niin että Karvinen sanoo että ” Oikein ajoitettu liike välittää optimaalisen voiman mailasta palloon.” Tämä on varmaankin varsin totta. ”Liikettä voi analysoida monin eri tavoin.” Tämäkin on toki totta. Ja, jatkaen että ”Alla esimerkkinä K-Vestillä tehty 3D-testi, jossa lyöjään on kiinnitetty liiketunnistimia eri puolille kehoa.” jota seuraa ’havainnekuva’ svingin kiihtyvyyksistä.

    Ja, kuva sitten hyvin havainnollistaa miten kyseinen K-Vest pystyy näyttämään mitattuja kiihtyvyyksiä (tai kiertonopeuksia svingin eri vaiheissa kuten kuvatekstit näyttäisivät olevan).

    Mutta, en kyllä millään saanu tuosta luettua että kyseinen kuva näyttäisi jotain optimisvingiä, tour-pelaajan svingiä, tuupparin svingiä, tai mitään muutakaan tiettyä tai tietyn koulukunnan svingiä. Se vain esittelee ko tuotteen kyvykkyyksiä ja kuvasta voisi päätellä että kyllä siitä varmaan hyvää tietoa saadaankin. Mutta ei varmaankaan sitä että onko Timo Karvinen harhateillä… tuskin kuitenkaan on.

    Kyseessä on ideaalinen swingi, järjestys menee noin mutta tempo voi vaihdella lyöjien välillä. Tuo järjestys on ihan loogista kun mietit miten swingi purkautuu järjestyksessä lantio, rintakehä, kädet ja vastaavasti nämä alkavat hidastua vähän ennen osumaa ja näiden liike-energia siirtyy mailaan kiihdyttäen sen osumaan.

    Tässä yksi linkki aiheen tiimoilta, https://www.swinglabtheory.com/blog/2019/3/7/what-is-the-correct-kinematic-sequence

    Ja tässä toinen aiheen tiimoilta K-vest käytännössä, näitähän löytyy myös kotimaisilta valkuilta eli sinne vaan tekemään analyysiä omasta swingistä: https://youtu.be/0_aPdr4NPGI

    Itse olen vähän varovaisempi sanomaan minkälainen on ideaalisvingi, niitä hyviä tapoja swingata kun on aika paljon. Olen mm. nähnyt sellaisenkin kuvan jossa lantion kiertonopeuden maksimi oli osumassa, hartioiden sen jälkeen (mikä noudattaa tuota samaa järjestystä mutta ajoitus eri paikassa), kädet ei enää nopeutunu osumaan tullessa, ja mailan nopeuden maksimi oli tietty osumassa ja tippuu siinä kohtaa sitten paljon. Mutta, maila ei suinkaan hidastunut jo ennen osumaa niin kuin tuossa havainnekuvassa. Tää oli siis tour-pelaajan lyönnistä kerättyä dataa. Jossain määrin kuitenkin erilainen setti kuin tuossa edellä. Edellenkään en ota kantaa mikä on ideaali, mutta mittaaminen itsessään toki antaa hyvää tietoa ja voi viedä itse kunkin asiaa eteenpäin.

    Asiasta kalatalouteen. Tuli mieleen että tuossa aiemmin laskettiin osuman voimat suuruusluokkaan 6000N, give or take a few. Vertailun vuoksi, jos punttisalissa laittaisit 600kg(!) rautaa tankoon ja tiputtaisit metrin korkeudelta, jysäys olisi samaa luokkaa. Jos sitten pidät golfmailaa edessäsi suorin käsin ja kevyellä otteella kiinni (’kuin linnunpoikasta’ kuten jossain ollaan neuvottu), ja joku jysäyttäisi esim vasaralla sitten lapaan tuolla samalla voimalla, niin mahtaisiko pysyä maila käsissä? Vai pitäisikö sittenkin harkita tiukempaa otetta ja vähän voiman käyttöä ettei ihan karkaa käsistä?

    Itse olen vähän varovaisempi sanomaan minkälainen on ideaalisvingi, niitä hyviä tapoja swingata kun on aika paljon. Olen mm. nähnyt sellaisenkin kuvan jossa lantion kiertonopeuden maksimi oli osumassa, hartioiden sen jälkeen (mikä noudattaa tuota samaa järjestystä mutta ajoitus eri paikassa), kädet ei enää nopeutunu osumaan tullessa, ja mailan nopeuden maksimi oli tietty osumassa ja tippuu siinä kohtaa sitten paljon.

    Niinhän tuossa artikkelissakin sanotaan että on monta tapaa swingata, mutta ”yksi tapa on erityisen tehokas”. Itse olen sen verran henkisesti laiska, että uskon kyllä näitä tyyppejä jotka ovat näitä vuosikaudet tutkineet ja mitanneet. Osittain on myös omaa empiiristä kokemusta eli silloin kun se swingi on sopivan letkeä ja liikejärjestys lageineen kohdallaan niin pallo lähtee pidemmälle kuin huonona päivänä täysiä rempoen.

    There is more than one way to swing a golf club, but there is one efficient kinematic sequence to achieve the maximum amount of energy transfer from the ground to the club head translating it into the ball speed properly without overloading your joints.

    PG

    AP: silloin kun se swingi on sopivan letkeä ja liikejärjestys lageineen kohdallaan niin pallo lähtee pidemmälle kuin huonona päivänä täysiä rempoen.

    Sama havainto. Vanha sanonta ”yrittänyttä ei laiteta”, ei päde golfissa.

    Swinger:Tuli mieleen että tuossa aiemmin laskettiin osuman voimat suuruusluokkaan 6000N, give or take a few. Vertailun vuoksi, jos punttisalissa laittaisit 600kg(!) rautaa tankoon ja tiputtaisit metrin korkeudelta, jysäys olisi samaa luokkaa.

    Tuota pitää vähän laittaa. Energiatarkastelun perusteella mailanpään jysäys on vain 1,7% kyseisestä 600 kg:n punttien jysäyksestä.

    Swinger: Siinä yhdessä korealaisessa tutkimuksessa mitä katsottiin tarkemmin pelaajat käyttivät 100-200N voimia swingin aikana. Pitäisikö ne siis kaikki osata lopettaa juuri oikealla hetkellä? Onko tuo hetki edes silmänräpäyksen mittainen? Tarkkaa puuhaa jos on! Jotenkin en tuohon usko, eikä vaikuta siltä että tour-pelaajatkaan uskoo. Eikä ne voimat siinä korealaistutkimuksessakaan loppunu osumaa edeltävään hetkeen.

    Kun nyt kerran laittamaan ryhdyttiin, niin laitetaan vielä vähän lisää.

    Korealaistutkimuksessa osumahetkellä mailanpäähän menosuuntaan kohdistuneet voimat eivät olleet 100-200 N luokkaa, vaan 0 N luokkaa (ks. kuvio 5 B, F ja J). Jos siitä huolimatta oletetaan, että lapaa menosuuntaan kiihdyttävä voima olisi ollut peräti 100 N, niin palloa kiihdyttävä voima olisi ollut vain 15-20 N lavan massasta (265-185g) riippuen. Siten sen vaikutus pallon lähtönopeuteen (ja kaikkeen muuhunkin) olisi ollut vain 0,2-0,3% luokkaa (keskimääräinen voima 6000 N, max. voima 9000 N), kun myös pallon lisäpuristuminen otetaan huomioon.

    Ei kiihdyttämisen lopettamisen ajoittaminen ole kovin tarkka asia. Newtonin I laki pitää siitä huolen. Kuitenkin, jos klubituupparin mailanpään nopeus täydessä harjoitussvingissä sattuisi olemaan juuri pallon kohdalla suurimmillaan (kiihdyttävä voima nollan tuntumassa), niin vastaava tositarkoituksella tehty lyönti olisi nähdäkseni juuri sellainen, mitä DJ golflehdessä tarkoitti.

    PG
    Tuota pitää vähän laittaa. Energiatarkastelun perusteella mailanpään jysäys on vain 1,7% kyseisestä 600 kg:n punttien jysäyksestä.

    En tiedä miten laskit mutta itse asiassa kuulostaa kyllä suuruusluokkana oikeammalta, tuostahan tulee n. 10kg painoa (metrin korkeudesta tiputettuna) vastaava jysäys. Varpaat pois alta…! Mutta sama kysymys, pysyykö maila käsissä jos tuollainen isku lapaan tulee jos ei mailasta pidä kunnolla kiinni ja pitäisikö harkita voimia sitä iskua vastaan?

    PG
    Ei kiihdyttämisen lopettamisen ajoittaminen ole kovin tarkka asia. Newtonin I laki pitää siitä huolen.

    Totta, eihän se maila hidastu jos ei sitä hidasta / jarruta jollain voimalla. Eikä varmaan kannatakaan ennen osumaa.

    Noista voimista vielä. Mua itseä kiinnosti esim korealaistutkimuksessa voimien suuruusluokat ja suunnat, mutta ei välttämättä rajoittuen tutkimuksessa mitattuun ajoitukseen. Swingejä, tutkimuslaitteistoja ja mittauksia on kaikenlaisia, ja tässähän on koko ajan puhuttu että voimien ja svingin eri osien nopeuksien maksimit voi olla eri pelaajilla ja erilaisissa lyönneissä eri kohdassa. Joten, yksi pelaaja voi panna voimat liikkeelle aikaisin, toinen taas kohdistaa ne osumaan. Jos ns ideaalisvingi kiinnostaa, niin niitä on netti täynnä ja/tai proot mielellään neuvoo.

    Ylipäätään, jos tässä on syntyny käsitys että voimien käyttö osumassa tarkoittaa runttaamista tai tempauksen maailmanennätyksen yritystä, niin en ainakaan itse ole sellaista hakenut. Vaan voimien käytön kohdistamista osumaan ja jatkuen osuman läpi. Voimien ajoitus osuu vaan eri kohtaan svingiä. Pallo puristuu kasaan osuman seurauksena, ja palautuminen puristuksesta antaa pallolle lisävauhtia jos sen saa ko ’tukivoimalla’ suunnattua enemmän menosuuntaan. Tuo on niin nopea tapahtuma ettei siihen voi ajallisesti tähdätä muuten kuin painamalla voimaa mukaan osuman läpi tarpeeksi pitkälle.

    Tuli mieleen myös lyönti hiekasta. Siinä saa svingata aika kovaa eikä pallo siitä huolimatta yleensä lennä kovin pitkälle. Jos siis oli hiekkaa välissä eikä tullu topattua. Osa johtuu lavan avaamisesta ja toinen puoli on sitä ettei pallo puristu kasaan eikä kimpoa lavasta normaalilla tavalla (hiekka lennättää pallon eikä osuma lapaan), joten kyseessä on vähän samanlainen tilanne kuin ’läpilaskijan’ lyönnissä. Osa tehoista jää (tässä tapauksessa tietoisesti) puuttumaan.

    PG

    En tiedä miten laskit mutta itse asiassa kuulostaa kyllä suuruusluokkana oikeammalta, tuostahan tulee n. 10kg painoa (metrin korkeudesta tiputettuna) vastaava jysäys. Varpaat pois alta…!

    Arvioit aivan oikein: 10 kg x 9,81 m/s² x 1 m ~ ½ x 0,046 kg x (65,3 m/s)²

    Mutta sama kysymys, pysyykö maila käsissä jos tuollainen isku lapaan tulee jos ei mailasta pidä kunnolla kiinni ja pitäisikö harkita voimia sitä iskua vastaan?

    Ainakin minulla on pysynyt kevyelläkin otteella. Pysyy myös pituuslyöjä Jamie Sadlowskin käsissä. (Yksi Jamien vinkeistä pitempiin draiveihin on pehmeä ote).

    Pallo puristuu kasaan osuman seurauksena, ja palautuminen puristuksesta antaa pallolle lisävauhtia jos sen saa ko ’tukivoimalla’ suunnattua enemmän menosuuntaan.

    Kyllä. Täytyy kuitenkin muistaa, että lisävauhti ja suunnanmuutos ovat kovin pieniä – esim. vain 0,2-0,3% luokkaa, kun 6000 N -> 6020 N.

    Tuo on niin nopea tapahtuma ettei siihen voi ajallisesti tähdätä muuten kuin painamalla voimaa mukaan osuman läpi tarpeeksi pitkälle.

    Näin on. Tällöin 1.) ennen osumaa mailanvarsi on koko ajan taaksepäin taipuneena – varren jousivoima jää hyödyntämättä. 2.) osuma-aikainen kiihdytys lisää pallon vauhtia vain minimaalisesti. 3.) osuman jälkeinen kiihdytys menee harakoille.

    Eli pituutta havitellessa tuo ei mielestäni kannata, mutta jos siitä jotain muuta hyötyä on tai vain muuten miellyttää, niin siitä vaan.

    yksi pelaaja voi panna voimat liikkeelle aikaisin, toinen taas kohdistaa ne osumaan.

    Ja kolmas pyrkii kehittämään lyöntitekniikkaansa niin, että mailanpään maksimivauhti saavutetaan osuma-alueella. Tällöin osumassa mailanpäätä kiihdyttävä voima on ~ nolla.

    Mutta sama kysymys, pysyykö maila käsissä jos tuollainen isku lapaan tulee jos ei mailasta pidä kunnolla kiinni ja pitäisikö harkita voimia sitä iskua vastaan?
    Ainakin minulla on pysynyt kevyelläkin otteella. Pysyy myös pituuslyöjä Jamie Sadlowskin käsissä. (Yksi Jamien vinkeistä pitempiin draiveihin on pehmeä ote).

    Tuo kevyt/pehmeä ote melko yksilöllinen asia. Jollain toisella on ihan erilainen voima kädessä kuin toisella, joten toinen tarvitsee eri tavalla voimaa saavuttaakseen edes tuon ”pehmeän” otteen.

    Dr. Rose, talking grip pressure in our last TPI LIVE.

    Elite golfers (especially longer hitters) have much stronger hands than amateurs we test on a dynamometer.

    Therefore, moderate grip pressure for an elite player is often near max for an amateur.

    PG

    Tuo kevyt/pehmeä ote melko yksilöllinen asia. Jollain toisella on ihan erilainen voima kädessä kuin toisella, joten toinen tarvitsee eri tavalla voimaa saavuttaakseen edes tuon ”pehmeän” otteen.

    Hyvä kommentti.

    Jamie

    Elite golfers (especially longer hitters) have much stronger hands than amateurs we test on a dynamometer.

    Mulla on ollut tuosta vähän sama oletus. Jos joku (pro tms opettavan roolin ottava guru) on lyöny kymmeniä tai satoja tuhansia harjoituslyöntejä, niin kyllähän siinä gripistä kiinni pitävät voimat on harjaantunu matkan varrella melkoisesti, ja kaipa se osumatarkkuuskin menee keskimäärin lähemmäs svetaria kuin perustuupparilla. ’Kevyt ote’ voi tuntua silloin hyvinkin riittävältä, mutta ei se tarkoita etteikö siinä voimaa olisi mukana.

    PG

    Pallo puristuu kasaan osuman seurauksena, ja palautuminen puristuksesta antaa pallolle lisävauhtia jos sen saa ko ’tukivoimalla’ suunnattua enemmän menosuuntaan.

    Kyllä. Täytyy kuitenkin muistaa, että lisävauhti ja suunnanmuutos ovat kovin pieniä – esim. vain 0,2-0,3% luokkaa, kun 6000 N -> 6020 N.

    Otetaas tää vielä kerran tarkasteluun. Tuossa kai aikaisemmin laskettiin tuoko lisävoima lisäpuristusta palloon ja miten se vaikuttaa. Tutkitaan sen sijaan vähän toiselta kantilta tätä asiaa, ja otetaan lähtökohdaksi osumahetken puoliväli, eli se, että lavan vauhti on jo puristanu pallon kasaan – siis eka puolisko osumahetkestä (n. 250ms) on jo tapahtunut. Lapa hidastuu jo kovaa vauhtia, joten sillä on negatiivinen kiihtyvyys.

    Ollaan siis tilanteessa, jossa pallon jousi on painettu kasaan, ja se alkaa purkautumaan puristuksessa. Golfpallo on kova, joten tuo jousikin on varsin jäykkä, ja voima on vastaavasti aika iso. Kuinka iso, en tiedä, en luultavasti osaa laskea enkä yritäkään edes arvata. Mutta, kysymys siis kuuluu, että jos pelaaja tuolla hetkellä tuottaa (tuki)voimaa tuota potkaisua vastaan, esim 150N verran; ja rautamailan lapa painaa 250g, ja siihen päälle voitaneen laskea osa varren painosta mukaan, approx yhteensä 300g. Pallon massa on se 46g, eli noin kuudesosa. Joka tapauksessa, lavan 6x isompi massa + sitä eteenpäin puskeva voima (150N) yhdesssä mun ymmärtääkseni pystyy vastustamaan tuota jousivoiman purkautumista ihan merkittävästi, ja sen seurauksena jousen purkautuminen suuntaa pallon lähtemään menosuuntaan kovempaa (kuin ilman tuota voimaa tapahtuisi). Ja, maalaisjärjellä ajatellen ko vaikutus pitäisi kyllä olla suurempi kuin 20N (PG:n arvio tuosta erosta).

    Nimetön

    …Ollaan siis tilanteessa, jossa pallon jousi on painettu kasaan, ja se alkaa purkautumaan puristuksessa. Golfpallo on kova, joten tuo jousikin on varsin jäykkä, ja voima on vastaavasti aika iso. Kuinka iso, en tiedä, en luultavasti osaa laskea enkä yritäkään edes arvata. Mutta, kysymys siis kuuluu, että jos pelaaja tuolla hetkellä tuottaa (tuki)voimaa tuota potkaisua vastaan, esim 150N verran

    Tämä keskustelu tuntuu kiertävän takaisin lähtöruutuun. 1.12.2020 puhuttiin jo samasta asiasta sanoilla ”Rekyylin kompensointi”.
    Asiat tapahtuvat nopeammin kuin voimat välittyvät.

    Eikös tässä nyt vaan voida sopia, että tunnepuolen ”painava osuma” ja ”painetta palloon” ja muut vastaavat ovat kivoja ja monille jopa hyödyllisiä mielikuvia, mutta fysiikkaa pitää ymmärtää paljon syvemmin että voisi sitä kautta hakea kunnon perusteluita ajatuksille.

    Shank
    Tämä keskustelu tuntuu kiertävän takaisin lähtöruutuun.

    Joo mielellään ei palata lähtöruutuun. Kuvattu tilanne on siis se, että ko voima vaikuttaa koko osuman ajan. PG laski ettei lisäpuristumisella ole merkitystä, joten ei keskitytä osuman ekaan puoliskoon. Tullaan tilanteeseen jossa kevyt pallo on puristunut kasaan, ja painava lapa ja sitä tukeva lisävoima on vastakkain. Mihin suuntaan jousi(voima) purkautuu? Koulufysiikka sanoo että voimat lasketaan yhteen, joten jos tuo tukivoiman suunta on pallon menosuuntaan, niin sinnehän sen vaikutus sitten on.

    Ilman ko voimaa pallo potkaisee lapaa hidastumaan enemmän (lapa antaa periksi koska mikään ei sitä tue), tai sitten lapa työntää ko jousta palautumaan (enemmän) menosuuntaan ja pallo lähtee kovempaa liikkeelle. Näinhän siinä ymmärtääkseni käy ja kyse on vaan kuinka paljon.

    Ja, jotta näin kävisi, niin pelaajan tulee kiihdyttää osuman läpi / kohdistaa ainakin osa lyönnin voimasta jatkumaan osumahetken yli.

    PG

    maalaisjärjellä ajatellen…

    K: Jos 6000 N voima antaa pallolle 150 mph:n lähtönopeuden, niin kuinka suuren lähtönopeuden 6020 N voima antaa?

    V: Maalaisjärjellä ajatellen 6020/6000 x 150 mph eli 150,5 mph.

    K: 6000 N voimalla lähtönopeuteen sisältyy myös pallon jousivoiman aiheuttama nopeuden lisäys. Sisältyykö se myös lisävoiman (20 N) tuottamaan lisänopeuteen?

    V: Maalaisjärjellä ajatellen kyllä. Tuo 6000 N on keskimääräinen voima. Huippuvoima on n. 9000 N ilman ’tukivoimaa’. ’Tukivoimaa’ käytettäessä voiman maksimi on 9020 N. Molemmissa tapauksissa maksimivoima on jousivoima, joka vasta osuman puolivälistä lähtien alkaa ’kantaa hedelmää’.

    K: Jos lavan massa on 300 g ja pelaaja vaikuttaa siihen varren välityksellä 150 N voimalla ennen osumaa ja osumassa, niin kuinka suuren kiihtyvyyden tämä voima tuottaa?

    V: Ennen osumaa lavalle 150N/0,3 kg = 500 m/s². Osuman aikana lavalle ja pallolle 150N/(0,3+0,046)kg = 434 m/s².

    K: Eli palloon kohdistuva voima on kaavan F = ma mukaan vain 0,046 kg x 434 m/s² = 20,0 N?

    V: Kyllä. Tosin ei maalaisjärkeen, eikä koulufysiikkaan voi aina luottaa. Varmuuskertoimeksi siis 1,5, ettei vaan mene pitkäksi..

    PG
    K: Jos lavan massa on 300 g ja pelaaja vaikuttaa siihen varren välityksellä 150 N voimalla ennen osumaa ja osumassa, niin kuinka suuren kiihtyvyyden tämä voima tuottaa?

    V: Ennen osumaa lavalle 150N/0,3 kg = 500 m/s². Osuman aikana lavalle ja pallolle 150N/(0,3+0,046)kg = 434 m/s².

    K: Eli palloon kohdistuva voima on kaavan F = ma mukaan vain 0,046 kg x 434 m/s² = 20,0 N?

    Tätä piti vähän fundeerata ja taisin laskutikullakin tuota ihmetellä. Sikälihän tuo tilanne on erilainen että lavalla on osuman hetkellä (0.5ms) vahvasti negatiivinen kiihtyvyys (se hidastuu sen n. 30%) ja pallolla on vastaavasti paljon isompi (numeromielessä) positiivinen kiihtyvyys. Molemmat luvut ovat paljon isompia kuin em kiihtyvyysluvut, mutta ne on vaan numeroita, joten ei siitä sen enempää. Ja, tämä siis riippumatta tukivoimasta, oli sitä tai sitten ei.

    Ymmärsinkö oikein että tuossa kohdassa ’V’ lapa ja pallo kulkevat (osumassa) yhtä matkaa joten niillä on sama kiihtyvyys? Sehän ei nyt sinänsä pidä paikkaansa, koska pallo on jo valmiiksi paljon isommassa kiihtyvässä liikkeessä – ja varsinkin siinä vaiheessa kun pallon jousivoima purkautuu, jousi kiihdyttää palloa lisää joten pallon kiihtyvyys on paljon isompi kuin lavan. Vastaavasti, vaikka ne on kosketuksissa toisiinsa, niin pallon ja lavan ’välillä’ oleva jousi työntää niitä eri suuntiin ja kun niillä on eri massa, niin se pukkaa eri kiihtyvyyttä molemmille? Tätä sitten lisää vielä se että jos lapaa tuetaan (eli pusketaan työtä ko jousivoimaa vastaan), niin se ’pakottaa’ jousen purkautumaan pallon menosuuntaan – ja siten lisää pallon kiihtyvyyttä vielä enemmän.

    Taisi mennä vähän monimutkaiseksi? Siis ymmärtäisin tuon vastauksen jos välissä ei olisi jousta. Jos pallo ja lapa liikkuvat yhdessä ja niihin vaikuttaa 150N niin niillä on sama kiihtyvyys. Mutta, jännittyneen jousen ja sen samanaikainen purkautuminen muuttaa tilannetta, ja se taas saa pallolle isomman kiihtyvyyden.

    PG

    PG

    K: Jos lavan massa on 300 g ja pelaaja vaikuttaa siihen varren välityksellä 150 N voimalla ennen osumaa ja osumassa, niin kuinka suuren kiihtyvyyden tämä voima tuottaa?

    V: Ennen osumaa lavalle 150N/0,3 kg = 500 m/s². Osuman aikana lavalle ja pallolle 150N/(0,3+0,046)kg = 434 m/s².

    K: Eli palloon kohdistuva voima on kaavan F = ma mukaan vain 0,046 kg x 434 m/s² = 20,0 N?

    Swinger?

    Sikälihän tuo tilanne on erkilainen että lavalla on osuman hetkellä (0.5ms) vahvasti negatiivinen kiihtyvyys (se hidastuu sen n. 30%) ja pallolla on vastaavasti paljon isompi (numeromielessä) positiivinen kiihtyvyys.

    Kyse on lapaan kohdistuvan 150 N suuruisen voiman tuottamasta kiihtyvyydestä. Muut voimat eivät vaikuta siihen millään tavalla. Lisäksi kyse on keskikiihtyvyyksistä ja -voimista eikä siitä, miten kiihtyvyys tai voima osuman aikana muuttuu. (Jos tämä aihe kiinnostaa, niin sitä olen valottanut parillakin matemaattisella mallilla ketjussa Mailanpään hidastuminen, viestit
    21.2.2011 00:22:00 ja 24.2.2011 15:51:00).

    Swinger?: Jos pallo ja lapa liikkuvat yhdessä ja niihin vaikuttaa 150N niin niillä on sama kiihtyvyys.

    Tämä on hyvä lähtökohta lisätarkastelulle. Jatketaan edelleen maalaisjärjellä.

    Oletetaan aluksi, että 150 N voima vaikuttaa varren välityksellä lapaan ja lapa palloon 10 sekunnin ajan. Kontaktin alkua ja loppua lukuun ottamatta pallo on kokoonpuristunut ja mailanvarsi taaksepäin taipunut koko ajan samalla tavalla. Puristuman ja taipuman suuruus eivät siis muutu tuona aikana mitenkään. Tällöin lavalla ja pallolla on sama vakiokiihtyvyys.

    Jos kontaktiaika lyhenee 0,5 millisekuntiin, niin todennäköisesti tuo vakiokiihtyvyysvaihe jää välistä pois. Kontaktin alkupuoliskolla pallo latautuu jousienergialla ja puristuu kokoon, josta johtuen pallon painopisteen kiihtyvyys on keskimääräistä pienempi. Kontaktin loppupuolella taas pallon jousienergia pääsee purkautumaan – kiihtyvyys keskimääräistä suurempi.

    Jos osuman aikana palloon vaikuttava voima ilman tuota 150 N ’tukivoimaa’ on keskimäärin 6000 N ja lavan massa 300 g, niin pallon keskikiihtyvyys on 130 435 m/s². Tukivoiman tuottama keskikiihtyvyys 434 m/s² kasvattaa palloon kohdistuvan keskimääräisen voiman 6020 Newtoniin.

Esillä 25 viestiä, 226 - 250 (kaikkiaan 356)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #1326470 kohteessaVoimaa osumaan – uusi kierros

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Voimaa osumaan – uusi kierros