-
JulkaisijaArtikkelit
-
Golfin sääntöjen mukaan vesiestettä ja sivuvesiestettä määrittävät paalut ovat haittoja. Voiko pelaaja pitää helposti liikuteltavaa vesiestepaalua kiinteänä haittana?
jos pelaaja voi vaikeuksitta liikuttaa haittaa eikä paikallissäännöissäkään muuta sanota, haitta on liikuteltava. Toiselle pelaajalle haitta voi olla kiinteäja toiselle liikuteltava.
vieraspelaaja kirjoitti: (22.5.2010 20:20:54)
jos pelaaja voi vaikeuksitta liikuttaa haittaa eikä paikallissäännöissäkään muuta sanota, haitta on liikuteltava. Toiselle pelaajalle haitta voi olla kiinteä ja toiselle liikuteltava.Eli vahvan pelaajan on siirrettävä liikuteltava haitta, mutta heikon ei? Tarkoittaa siis sitä, että kun me vaimoni kanssa pelaamme siivousvuorosta, niin minun on kiskottava vesiestepaalu irti maasta, mutta vaimoni ei, niinkö?
Taidan valittaa tasa-arvovaltuutetulle golfin säännöistä.
KL kirjoitti: (22.5.2010 21:20:32)
vieraspelaaja kirjoitti: (22.5.2010 20:20:54)
jos pelaaja voi vaikeuksitta liikuttaa haittaa eikä paikallissäännöissäkään muuta sanota, haitta on liikuteltava. Toiselle pelaajalle haitta voi olla kiinteä ja toiselle liikuteltava.Eli vahvan pelaajan on siirrettävä liikuteltava haitta, mutta heikon ei? Tarkoittaa siis sitä, että kun me vaimoni kanssa pelaamme siivousvuorosta, niin minun on kiskottava vesiestepaalu irti maasta, mutta vaimoni ei, niinkö?
Taidan valittaa tasa-arvovaltuutetulle golfin säännöistä.
Alkuperäinen kysymys oli silti ihan asiallinen. Olis ollu mukavaa, jos olisitte vastannut siihen.
Miksi? Onko esim pallon makuu huono, ja haluaisit parantaa sitä? Siinä tapauksessa heikko esitys
PG kirjoitti: (22.5.2010 19:57:37)
Golfin sääntöjen mukaan vesiestettä ja sivuvesiestettä määrittävät paalut ovat haittoja. Voiko pelaaja pitää helposti liikuteltavaa vesiestepaalua kiinteänä haittana?Yleensä se on liikuteltava haitta, mutta jos sitä ei pysty liikuttamaan, on se kiinteä haitta. Jos pallo on esteessä, siitä ei vapautusta saa, jos taas esteen ulkopuolella, niin vapauksen saa… halusta tämä ei ole kiinni…
Muutenkin haitat voivat toisille olla liikuteltavia ja toisille kiinteitä…
Niin mitenkäs tämä määritellään ettei paalua pysty liikuttamaan?
BayStream kirjoitti: (22.5.2010 23:01:38)
Yleensä se on liikuteltava haitta, mutta jos sitä ei pysty liikuttamaan, on se kiinteä haitta. Jos pallo on esteessä, siitä ei vapautusta saa, jos taas esteen ulkopuolella, niin vapauksen saa… halusta tämä ei ole kiinni…Muutenkin haitat voivat toisille olla liikuteltavia ja toisille kiinteitä…
Tällainen näkemys minullakin on ollut ko. asiasta. Kysymys tuli esiin eilen pelissä, kun joku kertoi tuomarista, joka oli opastanut, että jos liikuteltavissa oleva vesiestepaalu haittaa ei esteessä olevan pallon pelaamista, niin pelaaja voi pitää sitä oman valintansa mukaan joko liikuteltavana tai kiinteänä haittana.
Aluksi tällainen tulkinta tuntui kovin oudolta. Kukaan meistä kolmesta muusta ryhmässä olevasta pelaajasta eivät hyväksyneet tätä tulkintaa. Myöhemmin tuli mieleeni, että asia kannattaa varmistaa, sillä eihän vesiestepaalu ole mikään tavallinen liikuteltava haitta. Se on merkkipaalu, joka määrittää vesiesteen rajat. Jos sitä ei aseta samaan paikkaan, jossa se on ollut (ei mitenkään harvinainen tapaus), on myöhemmin pelaaville ryhmille kenttä on erilainen. Valinnan mahdollisuus antaa tietenkin myös mahdollisuuden taktikointiin. Toki voi siinä köpelöstikin käydä, jos pallo vierii pudottamisen jälkeen huonompaan paikkaan, kuin se alun perin oli ollut.
Itse en edelleenkään usko valinnan mahdollisuuteen. Toisaalta se tuomari ei ollut mikä tahansa tuomari, vaan muka peräti jopa kv.tuomari?!
ts kirjoitti: (22.5.2010 21:54:06)
KL kirjoitti: (22.5.2010 21:20:32)
vieraspelaaja kirjoitti: (22.5.2010 20:20:54)
jos pelaaja voi vaikeuksitta liikuttaa haittaa eikä paikallissäännöissäkään muuta sanota, haitta on liikuteltava. Toiselle pelaajalle haitta voi olla kiinteä ja toiselle liikuteltava.Eli vahvan pelaajan on siirrettävä liikuteltava haitta, mutta heikon ei? Tarkoittaa siis sitä, että kun me vaimoni kanssa pelaamme siivousvuorosta, niin minun on kiskottava vesiestepaalu irti maasta, mutta vaimoni ei, niinkö?
Taidan valittaa tasa-arvovaltuutetulle golfin säännöistä.
Alkuperäinen kysymys oli silti ihan asiallinen. Olis ollu mukavaa, jos olisitte vastannut siihen.
en ota kantaa siihen, kumpi teillä joutuu paaluja siirtämään, tai kumpi valittaa tasa-arvovaltuutetulle. Pelaaja saa pyytää aoua haitan siirtämisessä.
Pelasin viime kesänä kentällä, jossa sivuvesieste oli merkitty punaisella ’lautasella’. Palloni nojasi siihen eli oli ’viivan päällä’ eikä siten esteessä. Ainakaan näitä laattoja ei ole tarkoitettu siirreltäväksi ja tulkitsin sen kiinteäksi haitaksi ja droppasin lähelle.
Jos pallo olisi ollut vesiesteen puolella kuitenkin siten, että kyseinen laatta olisi haitannut lyöntiä, niin eikös silloinkin saa dropata – ja silloinkin esteen puolelle. Samaa sääntöä sovelletaan myös hiekkaesteessä, jossa voi olla kiinteä haitta, kuten pintaan noussut suodatinkangas.
Näinkös se menee, vai pitääkö korjata tuo viimekesäinen kortti ?
Putti-Possu kirjoitti: (23.5.2010 17:30:09)
Pelasin viime kesänä kentällä, jossa sivuvesieste oli merkitty punaisella ’lautasella’. Palloni nojasi siihen eli oli ’viivan päällä’ eikä siten esteessä. Ainakaan näitä laattoja ei ole tarkoitettu siirreltäväksi ja tulkitsin sen kiinteäksi haitaksi ja droppasin lähelle.Jos pallo olisi ollut vesiesteen puolella kuitenkin siten, että kyseinen laatta olisi haitannut lyöntiä, niin eikös silloinkin saa dropata – ja silloinkin esteen puolelle. Samaa sääntöä sovelletaan myös hiekkaesteessä, jossa voi olla kiinteä haitta, kuten pintaan noussut suodatinkangas.
Näinkös se menee, vai pitääkö korjata tuo viimekesäinen kortti ?
Ikävä kyllä nyt menee pieleen niin että roikaa…
Ensinnäkin, vesiesteen rajat kuuluvat esteeseen. Jos pallo koskettaa esteen rajaa tai rajaa osoittavaa merkkiä, pallo on esteessä.
Toisekseen, vesiesteessä ei kiinteästä haitasta saa vapautusta. Hiekkaesteessä vapautuksen saa.
KL kirjoitti: (23.5.2010 18:11:41)
Putti-Possu kirjoitti: (23.5.2010 17:30:09)
Pelasin viime kesänä kentällä, jossa sivuvesieste oli merkitty punaisella ’lautasella’. Palloni nojasi siihen eli oli ’viivan päällä’ eikä siten esteessä. Ainakaan näitä laattoja ei ole tarkoitettu siirreltäväksi ja tulkitsin sen kiinteäksi haitaksi ja droppasin lähelle.Jos pallo olisi ollut vesiesteen puolella kuitenkin siten, että kyseinen laatta olisi haitannut lyöntiä, niin eikös silloinkin saa dropata – ja silloinkin esteen puolelle. Samaa sääntöä sovelletaan myös hiekkaesteessä, jossa voi olla kiinteä haitta, kuten pintaan noussut suodatinkangas.
Näinkös se menee, vai pitääkö korjata tuo viimekesäinen kortti ?
Ikävä kyllä nyt menee pieleen niin että roikaa…
Ensinnäkin, vesiesteen rajat kuuluvat esteeseen. Jos pallo koskettaa esteen rajaa tai rajaa osoittavaa merkkiä, pallo on esteessä.
Toisekseen, vesiesteessä ei kiinteästä haitasta saa vapautusta. Hiekkaesteessä vapautuksen saa.
Tarkennetaan nyt vielä, että pallon ollessa vesiesteessä ei kiinteästä haitasta saa vapautusta. Jos tuo nyt jollekin jäi edellisestä versiostani epäselväksi. Asiaa selventää sääntö 24-2b:
’Jos pallo ei ole vesiesteessä tai sivuvesiesteessä, pelaaja saa vapautua
kiinteän haitan vaikutuksesta ilman rangaistusta seuraavasti…’Putti-Possu kirjoitti: (23.5.2010 17:30:09)
Pelasin viime kesänä kentällä, jossa sivuvesieste oli merkitty punaisella ’lautasella’. Palloni nojasi siihen eli oli ’viivan päällä’ eikä siten esteessä. Ainakaan näitä laattoja ei ole tarkoitettu siirreltäväksi ja tulkitsin sen kiinteäksi haitaksi ja droppasin lähelle.Jos pallo olisi ollut vesiesteen puolella kuitenkin siten, että kyseinen laatta olisi haitannut lyöntiä, niin eikös silloinkin saa dropata – ja silloinkin esteen puolelle. Samaa sääntöä sovelletaan myös hiekkaesteessä, jossa voi olla kiinteä haitta, kuten pintaan noussut suodatinkangas.
Näinkös se menee, vai pitääkö korjata tuo viimekesäinen kortti ?
esteen rajamerkin muoto ei ratkaise sitä, onko merkki liikuteltava haitta vai ei. Jos paikallissäännöt eivät muuta määrää ja napit/lautaset irtiavat maasta vaivatta, ne ovat liikutteltavia. ratkaisevaa ei ole sekään, että ne ovat litteitä sen takia, että niitä ei tarvitsisi liikuttaa ruohoa leikatessa. Ei vesiesteen rajakaan siirry ojan pohjalle sen takia, että tolpat sijoitetaan ojan pohjalle, ettei leikkaajan tarvitse poimia tolppia pois ojan reunaa siistiessään.
vieraspelaaja kirjoitti: (23.5.2010 21:05:30)
Ei vesiesteen rajakaan siirry ojan pohjalle sen takia, että tolpat sijoitetaan ojan pohjalle, ettei leikkaajan tarvitse poimia tolppia pois ojan reunaa siistiessään.Miten tuo niveltyy siihen, että toimikunnan tulisi määrittää vesiesteiden rajat tarkasti? Vai onko tuo käsitettävä siten, että toimikunta on kyllä määrittänyt rajat tarkasti, mutta laittanut esteiden reunoja merkkaavat tolpat ihan eri paikkaan kuin missä ne rajat kulkevat?
Vaikea on löytää säännöistä perusteita vesiestetolppien sijoittamiseen ojan pohjalle, jos ko. vesiesteen rajojen on kuitenkin tarkoitus kulkea jossakin muualla. Vaiko eikö?
Jossain on vesiesteen reunaan rakennettuja paalutuksia tai muureja. Jos esteen merkkipaalut on naulattu paalutuksen esteen puoleiseen pintaan, niin raja lienee paalutuksen (muuri) esteen puoleisessa pinnassa ja paalutus miehentekemänä kiinteä haitta.
Jos merkkipaaluja ei ole, vaan hirren yläpinta on maalattu tai siinä on kiinnitettynä merkkilätkät, muuttaako se tilannetta.
Oletetaan, että paikallissäännöissä ei ole mainintaa muurin suhteesta esteen rajoihin.
Pekka Pelimies kirjoitti: (24.5.2010 1:09:21)
Jossain on vesiesteen reunaan rakennettuja paalutuksia tai muureja. Jos esteen merkkipaalut on naulattu paalutuksen esteen puoleiseen pintaan, niin raja lienee paalutuksen (muuri) esteen puoleisessa pinnassa ja paalutus miehentekemänä kiinteä haitta.
Juuri näin. Tosin voi se paalutus olla naisenkin tekemä ja silti kiinteä haitta.
Pekka Pelimies kirjoitti: (24.5.2010 1:09:21)
Jos merkkipaaluja ei ole, vaan hirren yläpinta on maalattu tai siinä on kiinnitettynä merkkilätkät, muuttaako se tilannetta.Oletetaan, että paikallissäännöissä ei ole mainintaa muurin suhteesta esteen rajoihin.
Minun ymmärtääkseni noista hirsistä tulee merkkipaalut siinä vaiheessa, kun niiden väritys muutetaan vastaamaan vesiestepaalujen väritystä. Kiinteän haitan status ei niiltä kuitenkaan poistu, vaikka merkitys tai väritys muuttuisivatkin. Esteen raja kulkee sellaisessa tapauksessa paalutuksen pelialueen puoleisessa pinnassa maan tasalla.
Paikallissäännöissä ei tämmöisistä tarvitse merkintöjä olla, ellei paalutusta ole määritelty kentän oleelliseksi osaksi tai jos esteen reunan jostain syystä halutaan kulkevan jossakin muualla kuin paalutuksen reunassa.
KL kirjoitti: (24.5.2010 7:40:34)
Pekka Pelimies kirjoitti: (24.5.2010 1:09:21)
Jossain on vesiesteen reunaan rakennettuja paalutuksia tai muureja. Jos esteen merkkipaalut on naulattu paalutuksen esteen puoleiseen pintaan, niin raja lienee paalutuksen (muuri) esteen puoleisessa pinnassa ja paalutus miehentekemänä kiinteä haitta.
Juuri näin. Tosin voi se paalutus olla naisenkin tekemä ja silti kiinteä haitta.
Pekka Pelimies kirjoitti: (24.5.2010 1:09:21)
Jos merkkipaaluja ei ole, vaan hirren yläpinta on maalattu tai siinä on kiinnitettynä merkkilätkät, muuttaako se tilannetta.Oletetaan, että paikallissäännöissä ei ole mainintaa muurin suhteesta esteen rajoihin.
Minun ymmärtääkseni noista hirsistä tulee merkkipaalut siinä vaiheessa, kun niiden väritys muutetaan vastaamaan vesiestepaalujen väritystä. Kiinteän haitan status ei niiltä kuitenkaan poistu, vaikka merkitys tai väritys muuttuisivatkin. Esteen raja kulkee sellaisessa tapauksessa paalutuksen pelialueen puoleisessa pinnassa maan tasalla.
Paikallissäännöissä ei tämmöisistä tarvitse merkintöjä olla, ellei paalutusta ole määritelty kentän oleelliseksi osaksi tai jos esteen reunan jostain syystä halutaan kulkevan jossakin muualla kuin paalutuksen reunassa.
Ensimmäiseen vastaukseen johtaneessa kysymyksen osassa pahoittelen kömpelöä käännöstäni…
Toisessa tilanteessa homma menee mielenkiintoiseksi, jos esim. sadevedet ovat huuhtoneet maata paalutuksen kentän puolelta tai roudan sulettua maa on painunut siten, että pallo voi maata paalutuksen yläpinnan tason alapuolella.
Oleelliseksi muodostuu se, onko pallo esteessä vai sen reunalla. Ikävästä kuopasta voi siis saada vapautuksen, mutta tarkkana pitää olla.
Jos pallo nojaa paalutukseen kentän puolelta, mutta välissä on heinää tai risu sopivasti, saattaa syntyä tulkintaerimielisyys.
Itse ottaisin vapautuksen kiinteästä haitasta yrittämättä ensin poistaa irrallista haittatekijää.
Pekka Pelimies kirjoitti: (24.5.2010 10:16:15)
Toisessa tilanteessa homma menee mielenkiintoiseksi, jos esim. sadevedet ovat huuhtoneet maata paalutuksen kentän puolelta tai roudan sulettua maa on painunut siten, että pallo voi maata paalutuksen yläpinnan tason alapuolella.Oleelliseksi muodostuu se, onko pallo esteessä vai sen reunalla. Ikävästä kuopasta voi siis saada vapautuksen, mutta tarkkana pitää olla.
Jos pallo nojaa paalutukseen kentän puolelta, mutta välissä on heinää tai risu sopivasti, saattaa syntyä tulkintaerimielisyys.
Itse ottaisin vapautuksen kiinteästä haitasta yrittämättä ensin poistaa irrallista haittatekijää.
Pallo on esteessä, jos se koskettaa estettä, tässä tapauksessa esteen rajan merkkinä olevaa paalua. Kysymys siitä koskettaako pallo paalua on ratkaistava tosiasioiden perusteella.
KL kirjoitti: (23.5.2010 21:21:41)
vieraspelaaja kirjoitti: (23.5.2010 21:05:30)
Ei vesiesteen rajakaan siirry ojan pohjalle sen takia, että tolpat sijoitetaan ojan pohjalle, ettei leikkaajan tarvitse poimia tolppia pois ojan reunaa siistiessään.Miten tuo niveltyy siihen, että toimikunnan tulisi määrittää vesiesteiden rajat tarkasti? Vai onko tuo käsitettävä siten, että toimikunta on kyllä määrittänyt rajat tarkasti, mutta laittanut esteiden reunoja merkkaavat tolpat ihan eri paikkaan kuin missä ne rajat kulkevat?
Vaikea on löytää säännöistä perusteita vesiestetolppien sijoittamiseen ojan pohjalle, jos ko. vesiesteen rajojen on kuitenkin tarkoitus kulkea jossakin muualla. Vaiko eikö?
Vesiestepaalut ovat sääbnöistä huolimatta usein muualla kuin niiden pitäisi olla, jopa muualla kuin minne ne on asetettu.
KL kirjoitti: (23.5.2010 21:21:41)
vieraspelaaja kirjoitti: (23.5.2010 21:05:30)
Ei vesiesteen rajakaan siirry ojan pohjalle sen takia, että tolpat sijoitetaan ojan pohjalle, ettei leikkaajan tarvitse poimia tolppia pois ojan reunaa siistiessään.Miten tuo niveltyy siihen, että toimikunnan tulisi määrittää vesiesteiden rajat tarkasti? Vai onko tuo käsitettävä siten, että toimikunta on kyllä määrittänyt rajat tarkasti, mutta laittanut esteiden reunoja merkkaavat tolpat ihan eri paikkaan kuin missä ne rajat kulkevat?
Vaikea on löytää säännöistä perusteita vesiestetolppien sijoittamiseen ojan pohjalle, jos ko. vesiesteen rajojen on kuitenkin tarkoitus kulkea jossakin muualla. Vaiko eikö?
Vesiestepaalut ovat sääbnöistä huolimatta usein muualla kuin niiden pitäisi olla, jopa muualla kuin minne ne on asetettu.
Mikäli punaista lautasta ei ole paikallissäännössä julistettu kiinteäksi haitaksi tai oleelliseksi osaksi, pelaaja voi tulkita sen liikuteltavaksi haitaksi – olettaen että sen saa irti :). Mikäli pallo on haitan päällä, liikuteltavan haitan voi poistaa. Eli jos et halua lyödä palloa lautasen päältä, niin nosta pallo, poista lautanen, droppaa kyseiseen kohtaan ja lyö palloa… lienee parempi vaihtoehto kuin kiinteä haitta… ellei ole vaaraa että dropattu pallo valuu huonoon paikkaa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)
Esillä 21 viestiä, 1 - 21 (kaikkiaan 21)