Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voiko muut mitään?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jake2 kirjoitti: (30.1.2008 22:58:23)
Bosco kirjoitti: (30.1.2008 20:37:07)
Jalat, keskivartalo. Rotaatio kuntoon. Rintalastan yläpuoliset osat seuraavat automaattisesti oikein. Niillä ei ole vaihtoehtoa. Ellei niillä lähdetä tietoisesti tuottamaan voimaa passiivista alakertaa vastaan. (Boscoluuppi I)
Kyllä on niin tuttua että….
Löysin ongelman jaloista viimeksi. Ei mennyt left-hip-left ja vasen jalka jäi koukkuun osumassa (mikä oli sitten syy ja seuraus). Vasen kun ponnistaa niin se lantiokin kiertyy paremmin- miltä kuulostaa?Hemmetti… mulla ois vielä töitäkin, mutta kun vallan asiasisältöiseksi menee, niin työt jääköön.
Vasemman jalan ja oikean jalan toisiaan vastaan tekemä lihatyö pitää olla yhtä vahvaa, jotta tuo lantion kierto voisi toteutua oikein. Sillä lisäyksellä, että vasemman jalan työn täytyy olla sen verran vahvempaa, että se kattaa myös mailan ja käsien kohteen (?) suuntaan tapahtuvan liikkeen voiman. Jos vasen jalka ei potkaise vastaan oikeata, lähtee lantio liukumaan vasemmalle ja vasen polvi taipuu tilaan, josta sitä ei enää pysty takaisin kovin herkästi potkaisemaan. Vasemman jalan pönkän (sorry Fukke :)) tehtävä on potkaista left hip left. Se ei ole lantion lihasten tehtävä.
ts kirjoitti: (30.1.2008 23:04:33)
WannaBeTiger kirjoitti: (30.1.2008 22:49:01)
Hunter Mahan
I realize that driving distance seems to matter more than accuracy these days, but I’ve always been partial to the guy who can do both. Mahan, 25 and starting his fifth season on tour, is long and straight. He ranked third in total driving in 2007. The fact that Mahan shot 62 three times last year is proof of what long, straight driving can do for a player. You don’t shoot 62s bunting it into the rough.Tässä olis minun mielestä aika hyvä esimerkki lantiovetoisesta svingistä. Minusta tämän kaltainen svingi tuottaa useimmiten toivotun tai tarpeeksi lähelle tuloksen. Osuman jälkeen ei kumminkaan lähdetä noin jyrkästi sisälle eli RR:ää peliin.
Jumanklavita!!!!! Siinä lopussahan se on! RR !
Mutta eikös tuossa swingissä tapahdu kaikki se, mitä minäkin olen väittänyt? Osuman jälkeen kyllä aika nopeasti tulee mailan lapa sisään ja hirvittävän näköisellä rannetyöllä, mutta kaikki muuhan löytyi tuosta. Ja aika vahvaa pyörimistä näyttäisi olevan koko liike.
DSW:n aluksi vasen käsivarsi painuu poikki rintakehän
DSW:n aikana vasen käämenselkä kiertyy osoittamaan enemmän taivaalle
Oikea kyynärpää liikkuu kohti oikeaa kylkeä
Osumaan tullaan sekä oikea kyynärpää, että oikea ranne edelleen lähes maksimaalisessa taipumassa ja näin mennään myös osuman läpi kropalla vetäen
Lapa kiertyy kulkukaareensa nähden auki vielä osuman jälkeenkinOlikohan vielä muuta?
Mun mielestä olis saanut jatkua osumasta vähän enemmän kohteeseen ja ylös päin. Mutta aika flätti oli svingi joten kai se vie väkisin sisälle. Mä jotenkin arvasin että sä riemastuisit Hunterista;)
Parti PersiMonni kirjoitti: (30.1.2008 23:06:15)
Tätä kai tuolla aiemminkin kysyttiin mutta:
Mites kaksoisheilurimallissa käsitellään lavan asentoa ja heilurin varsissa esiintyvää vääntöä?
Pelaajanhan täytyy tuoda lapa oikeasta suunnasta palloon ja sen lisäksi vielä lavan pitäisi olla oikeassa kulmassa kulkemaansa rataan nähden. Meillä kaikilla on varmaan kokemuksia siitä että pelkkä palloon osuminen ei riitä jos lapa on liikaa auki tai kiinni. FORE!!!!!Kun swingivoimilla on taipumus avata tai sulke lapaa, samoin kroppa itse kääntää swingin aikana lapaa…
Lavan asennon käsittely hemmetin hyvä pointti. Olen tätä pohtinut ja toivonut toistaiseksi, ettei kukaan osaa kysyä! Niin kauan ei ole ongelma, kun ei haluta varioida avaa/sulje -akselilla, mutta tämän vaihtoehdon ottaminen mukaan vapausasteeksi monimutkaistaa heilurin hallintaa (vääntömomenttien ajoituksen optimointia) melkoisesti.
Kerron joskus kun keksin tähän itseäni tyydyttävän ratkaisun..eiku siis tiedän tottakai miten menee, mutten voi sitä nyt kertoa.
Varsien taipuminen on suoraviivainen juttu ja muistan että joskus muinaisuudessa herbus -nimimerkki kertoi, että hänellä oli tällä tavalla päivitetty laskentamalli jopa jonkun yliopsiton jollain webbisivulla – ettei vaan meidän yliopiston.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:08:36)
Jos oikein päästän mielikuvituksen valloilleen.
1) Mittaa mailanpään (ylä ja ala) liikerata (3D)
2) Sovita kaksoisheilurimallin (tai sen parannellun version) ja mittausdatan avulla nodejen momenttien aikariippuvuudet.
3) Vertaa ko pelaajalle sovitettuun referenssiin (ikä, sukupuoli, lihaskunto tms)
4) Lähde miettimään momentin tuottoa (lantio, ylävartalo, ranteet) niin, että päästään mitatusta referenssiin ja ota tämä valmennustyön pohjaksi.Mutta tämä nyt oli vaan tällaista höpinää..
Kiitos. Juuri noin me tehdään…. joskin lista on aika paljon pidempi.
Mitenkäs tuo käsi/lapasuhteen muuttumattomuus? Kun siis heiluria ei enää osuma-alueella olekaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:18:02)
Lavan asennon käsittely hemmetin hyvä pointti. Olen tätä pohtinut ja toivonut toistaiseksi, ettei kukaan osaa kysyä! Niin kauan ei ole ongelma, kun ei haluta varioida avaa/sulje -akselilla, mutta tämän vaihtoehdon ottaminen mukaan vapausasteeksi monimutkaistaa heilurin hallintaa (vääntömomenttien ajoituksen optimointia) melkoisesti.
Hehee.. ja vastahan me siitä 1000 viestiä keskusteltiin 🙂 Juuri nimeomaan tuosta asiasta.
Mutta oikeesti Pappa nostan hattua kaksin käsin. Nyt paljastuu keskustelupalstan perushemmon takaa todellinen tutkija, joka on ryhtynyt miettimään näitä esitettyjä väitteitä. Hyvä.
Scoop kirjoitti: (30.1.2008 23:07:18)
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 22:18:57)
Ensimmäinen ja viimeinen lause on voimassa.
Yksinkertaisin ei myöskään ole aina todennäköisimmin tosi. Dp-mallissa (ei teoriassa) moni luonnollisen ilmiön elementti on vakioitu tai sivuutettu, jolloin tiedämme, että jo osa sen lähtöoletuksista on pielessä. Se ei siis yksinkertaisuudessaan ole mielekkäin malli, joskin varmasti hyödyllinen kuvaamaan ja selittämään monia swingissä vaikuttavia tekijöitä. Tässä yhteydessä, kun Wilhelm Occamilaisen käännös kuuluu ’asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti’, ei kyse ole (käsittääkseni; itsehän noita swingimalleja en ole tutkiskellut) tarpeettomasta monimutkaistuksesta, vaan pyrkimyksestä ottaa huomioon myös ne mallin ulkopuolelle jätetyt, olennaisella tavalla swingin anatomiaan vaikuttavat tekijät.
Ja eiköhän todistustaakka nyt kuitenkin aina ole väitteen esittäjällä…
Vielä kerran: malleja ei osoiteta oikeiksi vaan vääriksi. Mikään malli ei lopulta ole oikeassa vaan teorian kehittyminen on ikuistei jatkuva prosessi. Tällaisen tieteenfilosofian rokotuksen minä sain syntyessäni.
Vielä kerran: en ota kantaa (enkä ole ottanut) onko asioita monimutkaistettu tarpeettomasti.
Vielä kerran: en ole nähnyt vaihtoehtoista täsmällistä mallia, joka korvaisi dp:n.
Lopuksi: ymmärrän, että saattaa hyvin olal täysin minun henkilökohtainen ongelmani tämä mallin kaipuu.
Pappojen nukkumaanmenoaika.. pyydän anteeksi häiriköintiäni epäolennaisuuksilla.
Yksi hulluhan tunnetusti kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata 🙂
Eli kun on vauhtiin päästy niin antaa mennä vaan…
Täysin OT:ksi jo valmiiksi OT:ksi eksyneeseen ketjuun. Siis kaksi väylää vasemmalla kuin isännöitsijä Mediterraniossa.Mites tuo kaikkien kaksoisheilureiden äiti, puhtaiden osumien Mississippi, kapeiden väylien kukistaja, Iron Byron. Lyökö se aina vaan pelkästään suoraan vai saako sen lyömään hallitusti fadea tai drawta?
No niin, mä katoin sen klipin 5 kertaan uudestaan ja kyllähän se siellä oli (RR). Se pysäytys osumaan vaan hämäsi.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:23:57)
Vielä kerran: malleja ei osoiteta oikeiksi vaan vääriksi.
Vielä kerran: en ole näin väittänytkään. Totesin, että argumentti on asiallista perustella. Kuten sinä ihan itse tuossa alempana totesit – ikään kuin täydellisenä kaikuna juuri siihen kommentiini, jota kritisoit – kun lavan variaatio avaa/sulje-akselilla otetaan huomioon, dp-malli ei enää riitä; juuri sitä argumenttia on koko ajan käytetty perustelemaan tarve päivitettyyn tarkasteluun.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:23:57)
Vielä kerran: en ole nähnyt vaihtoehtoista täsmällistä mallia, joka korvaisi dp:n.
En minäkään. Mutta olen nähnyt paljon hyviä ideoita, joilla korvaavaa mallia voitaisiin ajatella kehitettävän.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:23:57)
Lopuksi: ymmärrän, että saattaa hyvin olal täysin minun henkilökohtainen ongelmani tämä mallin kaipuu.
Luulen, että täällä aika monikin kaipaisi moista mallia, mutta sen kompleksisuus hirvittää.
Pappa Tykki kirjoitti: (30.1.2008 23:23:57)
Pappojen nukkumaanmenoaika..
Hyvää yötä. Pidähän meidät ajantasalla lavan liikettä mallinnuksen osana koskevan porblematisoinnin osalta.
…tosin lapahan voi aueta osuman jälkeen rataansa nähden myös jos pallo osuu lavan kärkipuolelle.
WannaBeTiger kirjoitti: (30.1.2008 23:44:38)
…tosin lapahan voi aueta osuman jälkeen rataansa nähden myös jos pallo osuu lavan kärkipuolelle.Piti lisäämäni: oikea kyynärpää ja käsivarsi vasemman alapuolella
ts kirjoitti: (30.1.2008 23:10:59)
Vasemman jalan ja oikean jalan toisiaan vastaan tekemä lihatyö pitää olla yhtä vahvaa, jotta tuo lantion kierto voisi toteutua oikein. Sillä lisäyksellä, että vasemman jalan työn täytyy olla sen verran vahvempaa, että se kattaa myös mailan ja käsien kohteen (?) suuntaan tapahtuvan liikkeen voiman. Jos vasen jalka ei potkaise vastaan oikeata, lähtee lantio liukumaan vasemmalle ja vasen polvi taipuu tilaan, josta sitä ei enää pysty takaisin kovin herkästi potkaisemaan. Vasemman jalan pönkän (sorry Fukke :)) tehtävä on potkaista left hip left. Se ei ole lantion lihasten tehtävä.Tuossa olikin jo osviittaa. Jos ongelmia on, katsoisin kokonaisuutta mieluummin kuin yksittäistä vaihetta tai asentoa. Liike on jatkuva, plastinen. Jos alat miettiä vasemman polven ojentumisen kautta, voi tulla suo vastaan. Mutta menköön. Impactiinn tultaessa vasemman polven suoristuminen on käynnissä, mutta polven ei tule olla lukossa vaan se usein ojentuu vielä osuman aikana, suoristuen pallon jo irtautuesa lavasta. En lähtisi miettimään juuri sitä vaan oleellista on hakea kierto bsw/ dsw täällä aiemmin esitettyjen periaatteiden mukaan. useimma ongelmat juontavat juurensa I kierrosta (bsw) ja transitiosta.Niitä kannattaa harjoitella ilman mailaa ja palloa. sen voi tehdä missä vain. No melkein.
Voi hyvä jysäys! Kun meillä näyttää olevan professoritasoisia swingiteoreetikkoja ja -valmentajia omasta takaa, niin mikä siinä mättää ettei meillä ole samantasoisia pelaajia? Miten tämä korkean tason teoreettinen tietämys ei muutu pelaajatasolla samantasoiseksi outputiksi? Onko potentiaalinen suomalainen pelaaja-aines olennaisesti huonompaa kuin valmentaja-aines? Vai onko niin, että teoriassa parhaan lopputuloksen antava swingi ei käytännössä olekaan tulosten teon kannalta niin tärkeä? Että kilpagolfissa menestymisen kannalta monin verroin tärkeämpää on pelin taktinen hallinta ja omien korvien välin hallinta?
Kyselenpä vaan ja ihmettelen, kun en asiasta mitään tiedä.Bosco kirjoitti: (31.1.2008 0:30:03)
ts kirjoitti: (30.1.2008 23:10:59)
Vasemman jalan ja oikean jalan toisiaan vastaan tekemä lihatyö pitää olla yhtä vahvaa, jotta tuo lantion kierto voisi toteutua oikein. Sillä lisäyksellä, että vasemman jalan työn täytyy olla sen verran vahvempaa, että se kattaa myös mailan ja käsien kohteen (?) suuntaan tapahtuvan liikkeen voiman. Jos vasen jalka ei potkaise vastaan oikeata, lähtee lantio liukumaan vasemmalle ja vasen polvi taipuu tilaan, josta sitä ei enää pysty takaisin kovin herkästi potkaisemaan. Vasemman jalan pönkän (sorry Fukke :)) tehtävä on potkaista left hip left. Se ei ole lantion lihasten tehtävä.Tuossa olikin jo osviittaa. Jos ongelmia on, katsoisin kokonaisuutta mieluummin kuin yksittäistä vaihetta tai asentoa. Liike on jatkuva, plastinen. Jos alat miettiä vasemman polven ojentumisen kautta, voi tulla suo vastaan. Mutta menköön. Impactiinn tultaessa vasemman polven suoristuminen on käynnissä, mutta polven ei tule olla lukossa vaan se usein ojentuu vielä osuman aikana, suoristuen pallon jo irtautuesa lavasta. En lähtisi miettimään juuri sitä vaan oleellista on hakea kierto bsw/ dsw täällä aiemmin esitettyjen periaatteiden mukaan. useimma ongelmat juontavat juurensa I kierrosta (bsw) ja transitiosta.Niitä kannattaa harjoitella ilman mailaa ja palloa. sen voi tehdä missä vain. No melkein.
Kiitos palautteesta. Olohuoneessa on tullut pääasiassa heiluttua, mailankin kanssa, mutta ilman palloa. Välillä voi istua sohvalla ja analysoida…
p.s. ei kannata käyttää kovin pitkää mailaa jos katto on matalallaBallmarker kirjoitti: (31.1.2008 6:06:50)
Vai onko niin, että teoriassa parhaan lopputuloksen antava swingi ei käytännössä olekaan tulosten teon kannalta niin tärkeä? Että kilpagolfissa menestymisen kannalta monin verroin tärkeämpää on pelin taktinen hallinta ja omien korvien välin hallinta?One word (ok, two): Allen Doyle.
Laitan tähän nyt kaiken uhallakin keskeneräistä pohdintaa otsikon aiheesta. Eilen illalla loppui kunto kesken niin jäi kvoin kryptisiksi ne mun loppupuolen kommentit. (nyt on tämä kropan rapistuminen siis edennyt pisteeseen, ettei kunto kestä edes golfista keskustelemista).
1) Kiertoliike alemman heilurin varren ympäri saa aikaan lavan kiertymisen. Tähän kiertoliiikkeeseen liittyy yksi kulmamuuttuja vapausasteena.
2) Tuon kulman liikeyhtälö kytkeytyy vain heikosti kahteen muuhun kulmaan (alanoden kulman liikeyhtälössä esiintyvän inertiamomentin kautta jos sieltäkään).
3) Jos tuo heikko kytkentä dekoplataan, mailan kiertodynamiikka ja dp voidaan käsitellä erillisinä.
4) Dp-tarkasteluissa keskeisenä kohteena on ollut mailanpään nopeuden aikariippuvuus ja pelkkä dp-tarkastelu on perusteltu tuolla dekoplauksella.
5) On olemassa kiertodynamiikan ohjaus (itseasiassa ääretön määrä ohjauksia), jotka tuovat mailan osumaan square (tai mitä osumageometriaa ajatellaankin tutkittavan). Dp malli ei ota kantaa mikä tuo ohjaus on tai miten se valitaan ohjauksien joukosta.
6) Teoriassa voisi siis ottaa tuon kolmannen kytkeytymättömän vapaustasteen ja sitä ohjaavan vääntömomentin dp-malliin. Periaate: laske ensin dp-dynamiikka ja sitten hae kiertodynamiikan ohjaus joka tuottaa halutun osumageometrian.
7) Käytännössä dp:n alanoden ja kiertodynamiikan vääntömomentti tuotetaan samalla lihaksistolla, joten sitten siirrytään valmennuksen puolelle eli miten nuo mallin optimaaliset vääntömomentit tuotetaan ihmisvoimin.Arvostan suuresti, jos annatte ajatuksia ja apua siitä, miten tästä eteenpäin. Paljonhan niitä jo on tässä ja suunnan vaihto -ketjussa, mutta kun ei aina leikkaa heti. Tavoittelen yksinkertaisinta mahdollista mallia, jolla on aikariippuva ohjaus. Kun tarkastellaan jotain svingiä, siitä lasketaan inversiotehtävänä ohjaukset. Sitten ryhdytään miettimään mikä on ohjausten suhde ihmisen biomekaaniseen voiman tuottoon. leikillisesti voisi sanoa, että nuo ohaukset ovat lihasten voimantuotannon pääkomponentit (ikään kuin PCA mielessä).
Partille. En tunne Iron Byronin konstruktiota tarkkaan. Uskoisin kuitenkin, että sillä voidaan tuottaa sivukierteet sulkemalla/avaamalla lapaa. Luulen jopa, että ennen testejä tehdään erittäin tarkkaa säätöä sen suhteen, että osuma on todella square. Lentoradanhan määrää ’path and clubhead position’ (Toski, Flick, How to become a complete golfer, p. 39, 1984; tämä on minulle se ainoa golfopas itseni valmentamiseen ;-)). Dp:llä voidaan tuottaa kaikki nuo p&cp tilanteet. Tai oikeastaan dp tuottaa p:n ja cp osumageometriassa voidaan valita vapaasti, koska cp ei kytkeydy liikeyhtälöissä dp-kulmiin.
Ballmarkerille. Älä laske miunun varaani Suomen golfin tulevaisuutta. Minulla on tasan yksi valmennettava – ollut vuodesta 1985 – ja hänelle svingiteoria on ollut suuri ilon ja riemun lähde, vaikka hänen svinginsä ei kovin kaunista katseltavaa olekaan.
ts.lle, viesti 304. Hemmetin hienoa, jos osaatte tiimisi kanssa ratkaista tuon momenttien inversio-ongelman (minun viestini 300, kohta 2). Jos joku päivä pääsen itse laskennassani siihen kohtaan, niin saako teiltä jotain (matemaattista) vinkkiä siitä, miten se kannattaa tehdä?
Nyt on pakko taas tehdä oikeita töitä.
ts kirjoitti: (30.1.2008 22:19:09)
Nythän sinä sen sitten kerroit. Eli tuon tekstin mukaan kaksoiheiluriin ei todellakaan sisälly rotaatiomallia. Kaikella kunnioituksella Pappa; sinulta on nyt jäänyt kokonaan olennainen swingin voimantuottoliike tuossa noteeraamatta.Se on vartalon rotaatio, jonka seurauksena syntyy 80-90% voimantuotosta (prosentit vaihtelevat eri lähteiden välillä) Tuota ranteiden niveltä eivät näytä mittaajat pitävän enää relevanttina lainkaan.
Voi rähmä, kun on pienen ihmisen pää pyörällä mistä se voima nyt oikeasti tuotetaan, kun viitataan tuohon TS:n kommenttiin ja Suunnavaihtoketjuun, jossa Fukke muistaakseni sanoi, että voima tulee oikeasta kädestä tai tarkemmin sieltä oikeata olkavartta liikuttavasta lihaksesta (selän puolella).
Kenttäkokeet ovat osoittaneet, että kun tuotan voiman vartalonkierrolla, niin lyönnit ovat suht koht suoria, mutta ’voimattomia’, mutta kun ottaa tuon oikean käden mukaan, niin johan lähtee… tosin suunnassa on joskus vähän toivomista.
Mistäs te nyt sitä poweria oikeen haette?
Range kirjoitti: (31.1.2008 8:37:10)
ts kirjoitti: (30.1.2008 22:19:09)
Se on vartalon rotaatio, jonka seurauksena syntyy 80-90% voimantuotosta (prosentit vaihtelevat eri lähteiden välillä) Tuota ranteiden niveltä eivät näytä mittaajat pitävän enää relevanttina lainkaan.
Voi rähmä, kun on pienen ihmisen pää pyörällä mistä se voima nyt oikeasti tuotetaan, kun viitataan tuohon TS:n kommenttiin ja Suunnavaihtoketjuun, jossa Fukke muistaakseni sanoi, että voima tulee oikeasta kädestä tai tarkemmin sieltä oikeata olkavartta liikuttavasta lihaksesta (selän puolella).
Kenttäkokeet ovat osoittaneet, että kun tuotan voiman vartalonkierrolla, niin lyönnit ovat suht koht suoria, mutta ’voimattomia’, mutta kun ottaa tuon oikean käden mukaan, niin johan lähtee… tosin suunnassa on joskus vähän toivomista.
Mistäs te nyt sitä poweria oikeen haette?
No ootkos koittanu sillä oikealla kädellä ilman vartalonkiertoa 😉
Ehkäpä tuo oikean käden veto kylkeen kiinni on tärkein voimantuoton elementti vartalon kiertoliikkeen lisäksi.
NimetönDp-malli on lähtökohta, jota voidaan kehittää eteenpäin monin eri tavoin ja on kehitettykin. Siitä ei tietenkään koskaan saada kaikkea tietoa, vaan lisäksi tarvitaan
aivoja, mittauksia ja muuta tutkimusta apuna. Tällaisella toiminnalla
voidaan saavuttaa swingistä erittäin vahva ymmärrys. Valitettavasti sekään
ei tule riittämään täydellisyyteen, koska yhtälössä on mukana
pelaajan aivot ja hermojärjestelmä, joista saatu tieto ainakin toistaiseksi
on hyvin puutteellista. Ja vaikka tietoa saataisiin lisää, ei ole mitään takeita siitä,
että sitä voitaisiin kovin tehokkaasti hyödyntää.Hunterin swingistä sen verran, että siinä ei ole rr, vaan osin tuo
ts:n mainostama ’vartalon kiertoon pohjautuva ajoitus’.
Ilmeisesti toimii joillakin ihan OK. Tietysti voidaan keskustella siitä,
onko tuo swingi vai lämäri.Mulle tää homma on sillä tavalla paketissa, että viimeisetkin epävarmuustekijöiden rippeet ovat poistuneet. Vaikka joku jopa aukottomat perusteet metodia vastaan esittäisikin, niin en usko, että tämä jauhanta asian suhteen siitä mihinkään loppuisi. Vähän aikaa olisi hiljaista ja sitten seuraavana päivänä meno jatkuisi niin kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Sitten mä odottelen yhä noiden ts:n mittausten analysointia
Mä veikkaan että Joku ei koskaan tule esittämään mitään konkreettista…
data kirjoitti: (31.1.2008 10:26:47)
Hunterin swingistä sen verran, että siinä ei ole rr, vaan osin tuo
ts:n mainostama ’vartalon kiertoon pohjautuva ajoitus’.
Ilmeisesti toimii joillakin ihan OK. Tietysti voidaan keskustella siitä,
onko tuo swingi vai lämäri.
Anna nyt faktapohjainen vinkki, miten Hunterin svingiä voisi parantaa 295yrds/68% USPGA tourin v. 2007 kilpailustatistiikan parantamiseksi. Opiksi meille yhteisesti.
Pappa Tykki kirjoitti: (31.1.2008 8:31:16)
Arvostan suuresti, jos annatte ajatuksia ja apua siitä, miten tästä eteenpäin. Paljonhan niitä jo on tässä ja suunnan vaihto -ketjussa, mutta kun ei aina leikkaa heti. Tavoittelen yksinkertaisinta mahdollista mallia, jolla on aikariippuva ohjaus. Kun tarkastellaan jotain svingiä, siitä lasketaan inversiotehtävänä ohjaukset. Sitten ryhdytään miettimään mikä on ohjausten suhde ihmisen biomekaaniseen voiman tuottoon. leikillisesti voisi sanoa, että nuo ohaukset ovat lihasten voimantuotannon pääkomponentit (ikään kuin PCA mielessä).
OK annetaan sitten.
Lähestyäänpäs tuota kaksoisheiluria tätä kautta vaikka tämäkin sisältää aivan liikaa yksinkertaistuksia.
Käsien liikeuunta dsw ei ole puhtaasti kehällä, vaan sitä pitäisi ajatella gravitaation suuntaisena vektorinopeutena. Biomekaniikan perusteella tuon vektorinopeuden kiihtyminen ja liikenopeus voi säilyä tiettyyn pisteeseen asti (ojennetun käden pituus) Kun tuo liike saavuttaa maksimietäisyytensä, putoaa sen vektorinopeus nollaan. Tämä hidastuvuus heittää ensin tukipisteen gripin eri puolelle ja koska mailan lapa (ja itse asiassa suurin osa varrestakin) on tuon tukipisteen ulkopuolella, se jatkaa kiihtyvällä liikkeellä tuon hidastuneen nivelen ympäri eli tässä tapauksessa rannekulmat purkaantuvat.
Koska lavan painopiste on tuon akselin ulkopuolella, sama ilmiö saa myös lavan kietymään akselin ympäri eli sulkeutumaan. Tuo kiertymä vaikuttaa luonnollisesti myös toisin päin, eli mailan kiertymä aiheuttaa kiertymää käsissä ja pyrkii kiertämään oikean käden vasemman päälle. Eli käsien liikenopeuden muutos suhteessa johonkin niiden kulkemaan suuntaan saa lavan nopeuden kasvamaan ja saavuttamaan käsien tason tuossa heilurissa.
Nyt piäisi enää tietää minkälaisia vektorinopeuksia eri pelaajilla on eri vaiheissa swingiä ja kuinka paljon siitä liikkeestä voidaan tarkastella kulmanopeutena ja kuinka paljonvektorinopeutena. Noiden suhdehan muuttuu monta kertaa swingin aikana.
Sitten kun nuo asiat aluksi on selvitetty, pitää kääntyä tutkimaan noiden vipujen käyttöakselin liikkeitä samassa laajuudessa ja niiden vaikutusta siihen, kun tuo kulmanopeuskaan ei enää ole 2-ulotteista, vaan siihen sisältyy pystyakselin kiertoa, jossa vielä on eri tahtiin liikkuvia kappaleita kiihtymässä ja hidastumassa. Ei ole ihme, että on pitäydytty tutkimassa kaksoisheiluria, johon tunnutaan vielä kiinnittäneen pallo päähän lavan sijasta.
Ai mitäkö hemmettiä mä koitan kertoa?
Sitä, että matemaattiset mallit swingin tarkastelussa voidaan työntää sinne, mihin aurinko ei paista!
Niiden tilalle pitää saada geometrian ja biomekaniikan tarkastelu, joissa pääpaino ei ole liikkeiden nopeuksilla, vaan lavan asennon muutoksilla ja suhteilla lyötävään palloon ja kohdelinjaan. Kun nuo ovat kunnossa ja ihmisen fysiikka hoidettu, lyönnin pituus on aina ’riittävä’ Siispä suunnatkaamme katseet toistovarmuuteen riittävällä voimantuotolla toteutettuna.
Alkuperäiseen aiheeseen viitaten vastaus näyttää tosiaan olevan ei.
Yleensähän TW on pari ekaa kierrosta ollut enemmän tai vähemmän tarkkailuasemissa ja iskenyt vasta viikonloppuna. Tänä vuonna näyttää meiniki olevan se, että lyödään luu kurkkuun heti kättelyssä kuten tämäkin päivä osoitti. Paljonhan on grandslamin kerroin?
Ehdottaisin että ’mielipiteitten vaihtoa’ svingitekniikasta voitaisiin käydä omassa ketjuissa, nyt tämäkin ketju on suistunut pahasti alkuperäisiltä raiteilta.
Tässä ketjussa voisi vaikka keskustella Tigerin ja muiden pelistä Dubaissa.
Ei näytä aika-ero painavan pahasti, ainakaan vielä.Mikolla uppoaa birkut paremmin kuin viime viikolla, mutta bogejakin on kortissa aika paljon.
Nimetönts kirjoitti: (31.1.2008 10:51:25)
[
Sitä, että matemaattiset mallit swingin tarkastelussa voidaan työntää sinne, mihin aurinko ei paista!Niiden tilalle pitää saada geometrian ja biomekaniikan tarkastelu.
Väärin. Niiden lisäksi pitää olla geometrian ja biomekaniikan tarkastelu
sekä riitävä kapasiteetti tutkijalla -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Voiko muut mitään?