-
JulkaisijaArtikkelit
-
Bosco kirjoitti: (24.1.2006 10:01:13)
Natural puolelta lähinnä ’osavariaatiot’ kiinnostavat. Onko kukaan vakavissaan perehtynyt Trevinoismiin’?Silläkin uhalla että joku tähän o jo vastanna kysyn vaan: mikä IHmeen Trevinoismi?
kebax kirjoitti: (7.2.2006 16:25:21)
Bosco kirjoitti: (24.1.2006 10:01:13)
Natural puolelta lähinnä ’osavariaatiot’ kiinnostavat. Onko kukaan vakavissaan perehtynyt Trevinoismiin’?Silläkin uhalla että joku tähän o jo vastanna kysyn vaan: mikä IHmeen Trevinoismi?
Silläkin uhalla, että olisin täysin metsässä vastaan veljelleni LampIHallitukseen jotta kukkulan vieruustalla pelasi sellainen mestaruussarjatason jokkue kun Lee Tevino
Power Fade ilon kautta Onpas joukkueen kapu vanhettunu =)
Laitetaanpas vähän lisää löylyä kiukaalle. 2- ja n- vipuiset systeemit liittyvät erilaisiin nivelen ympäri tapahtuviin pyörähdysliikkeisiin. Näiden lisäksi swingissä on lateraalinen liike kohteen suuntaan ja ylös/alas. Jos kaitsoitte Dubain uusinnan avausten jälkeen näytetyt hidastukset Elsin ja Tiikerin swingeistä, niin ainakin mun silmään pisti Tiikerin erittäin voimakas ’get down on the ball’ liike.
Noita liikkeitähän iron byron ei edes yritä matkia. Mitä sanoo näihin ts ja fds? Miten data mallintaa nämä?
Pahahan tota Tiikerin svingiä on arvostella, mutta tää sun johdattelusi ei minun mielestäni liity mitenkään vipusysteemiin vaan siihen moottoriin (kiertoliike), joka vipuja svingaa.
Tiikeri ei lyö pitkälle siksi, että hän olisi jotenkin isokokoinen, vivut paremmin kulmissa tai muuten ruumiinrakenteeltaan sopivampi kuin muut. Hänellä on todella nopeat liikkeet ja varsinkin lantioliike. Draiveissa karkaa mopo välillä käsistä, koska lantioliike jatkaa suoraan (siis lateraalisesti) eikä vasen puoli ehdi kiertyä alta pois. Tämä voimakas ’taittuminen’ näkyy mm. pään alas putoamisena ja saa aikaan herkästi blokkeja. Vasemmalle lyöty räkähukki taas johtuu ’ylikrossaavasta’ kompensaatioliikkeestä silloin, kun hän pelkää blokkaavansa oikealle.
Raudoilla ja lähipelissä Tiikeri ei hae maksimipituuksia (vaikka pitkälle lyökin) ja silloin vasen lantio kiertyy nätisti pois alta. Ja koska lähipeli pysyy kasassa, vaikka draivi olisikin hukassa, hän pystyy silti skooraamaan lähes milloin tahansa.
PS. Jos haluat esimerkin sellaisesta pelaajasta, joka lyö pitkälle, koska vivut on terävissä kulmissa, niin katso Sergiota.
NimetönNuo lateraalit liikkeet tekevät käsien liikeradasta todennäköisesti ympyrämäisemmän, joten sinänsä ne eivät heikennä tarkkuutta.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.2.2006 3:36:15)
Raudoilla ja lähipelissä Tiikeri ei hae maksimipituuksia (vaikka pitkälle lyökin) ja silloin vasen lantio kiertyy nätisti pois alta. Ja koska lähipeli pysyy kasassa, vaikka draivi olisikin hukassa, hän pystyy silti skooraamaan lähes milloin tahansa.
Tuota mä just hain takaa. Lateraali- ja vertikaaliliikkeet eivät ole kiertoliikkeitä. Ne eivät pyörähdä minkään akselin ympäri. Siis noiden vipusysteemien lisäksi swingiin liittyy muitakin liikkeitä. Noissa liikkeissä liikutetaan suurta massaa hitaasti, kun taas kiertoliikkeissä liikutettava massa on pienempi ja nopeus suurempi.
fukke diise saisse kirjoitti: (9.2.2006 3:36:15)
Raudoilla ja lähipelissä Tiikeri ei hae maksimipituuksia (vaikka pitkälle lyökin) ja silloin vasen lantio kiertyy nätisti pois alta. Ja koska lähipeli pysyy kasassa, vaikka draivi olisikin hukassa, hän pystyy silti skooraamaan lähes milloin tahansa.
Mä oon aina ollut sitä mieltä, että jos Tiikeri löisi tiiltä niin kuin hän lyö raudoilla, hän olisi aivan pitelemätön.
Pitää kommentoida omaa kirjoitusta, kun siihen tuli typo ja siitä johtuen siinä ei ole mitään logiikkaa. Ensimmäinen lainaus fds:n kirjoituksesta piti olla tämä:
Pahahan tota Tiikerin svingiä on arvostella, mutta tää sun johdattelusi ei minun mielestäni liity mitenkään vipusysteemiin vaan siihen moottoriin (kiertoliike), joka vipuja svingaa.
Hedelmällistä keskustelua on ollut tosi nasta seurata. Malmin kuplassa on testattu tästä ketjusta saatuja ideoita 🙂
Olen edelleen kuitenkin sitä mieltä, että mailan vetäminen vasemmalla kädellä (right -puolen pelaaja) on paras tapa saada mailanpää kulkemaan oikeaa rataa pallon läpi suuremmalla mailanpäännopeudella kuin svingaamalla molemmilla tai oikealla kädellä.
Perustelen väitteeni seuraavasti:
Jos molemmilla käsivarsilla svingataan yhtä voimakkaasti, on osumahetkellä voimien suunta eri/käsivarsi, koska kiinnityspiste hartioissa niillä on puolen metrin päässä toisistaan. Vasemman käden viedessä mailaa vielä alas pallon läpi, oikea pyrkii jo aloittaamaan nousun saattoon. Helppo demota, kun antaa käsin roikkua vapaasti lähtöasennossa ja heiluttaa niitä lyöntilinjan suuntaisesti. Vasemmalla kädellä vedettäessä vasen olkapää vipujen keskipisteenä ollessaan on osumahetkellä pallon etupuolella lyöntisuuntaan nähden, jolloin lapa on vielä menossa alaspäin pallo läpi. Näin lapa menee sisältä-ulos -reittiä kuin itsekseen.Oikealla kädellä lyötäessä tulokulma palloon on usein liian jyrkkä tai krossi on mennyt liian pitkälle. Seurauksena duffi tai pulli-hook.
Molemmista (oikealla tai vasemmalla lyövistä) koulukunnista löytyy toki taitavia pelaajia.
Hmm
Viran Omainen kirjoitti: (10.2.2006 9:57:28)
Helppo demota, kun antaa käsin roikkua vapaasti lähtöasennossa ja heiluttaa niitä lyöntilinjan suuntaisesti. Vasemmalla kädellä vedettäessä vasen olkapää vipujen keskipisteenä ollessaan on osumahetkellä pallon etupuolella lyöntisuuntaan nähden, jolloin lapa on vielä menossa alaspäin pallo läpi. Näin lapa menee sisältä-ulos -reittiä kuin itsekseen.En kiistä, mutta hieman miettimisen aihetta:
Oikea käsi oikeaa vasta osumassa / juuri ennen osumaa, lisäksi oikea olkapää on osumassa selvästi vasenta alempana.
Tällä ei vamaankaan ole mitään tekemistä sen kanssa, kummalla kädellä lyö. Tulipahan vain mieleen…Pari kommenttia:
Viran Omainen kirjoitti: (10.2.2006 9:57:28)
Olen edelleen kuitenkin sitä mieltä, että mailan vetäminen vasemmalla kädellä (right -puolen pelaaja) on paras tapa saada mailanpää kulkemaan oikeaa rataa pallon läpi suuremmalla mailanpäännopeudella kuin svingaamalla molemmilla tai oikealla kädellä.
Jos puhut vasemman käden ohjauksesta OSUMAN ALUEELLA, olen samaa mieltä. Aiemmista jutuistasi olen käsittänyt, että pyrit vetämään vasemmalla downsvingin alusta. Tällöin se nimittäin avaisi rannekulman ja lisäisi kiertovastusta, mitä emme nimenomaan halua.
En kuitenkaan usko, että osumassa enää lisätään mailanpään nopeutta vaan pidetään yllä laajaa ja toistettavaa mailanpään rataa, jossa vasen käsi kurottuu maahan päin (tai sisältä ulos) ja tuo venyminen voi tuntua siltä, kuin käsivarsi tekisi jotain. Jos siihen kurotukseen ei ole tilaa, syitä voi olla kaksi (yleisintä): (vasen) lantio ei ole riittävässä kiertoliikkeessä ja antamassa tilaa tai oikea käsi painaa mailan maahan liian aikaisin.
Viran Omainen kirjoitti: (10.2.2006 9:57:28)
Oikealla kädellä lyötäessä tulokulma palloon on usein liian jyrkkä tai krossi on mennyt liian pitkälle. Seurauksena duffi tai pulli-hook.
Tästäkin asiasta olemme itse asiassa samaa mieltä. Olen puhunut siitä, että oikealla kädellä lyöminen vaikuttaa svingissä kahdella tavalla. Downsvingin alussa se pitää rannekulmaa kiinni eli vähentää kiertovastusta, mutta noin klo 8.00:n kohdalla se alkaakiin avaamaan rannekulmaa. Ensimmäinen vaikutus on se mitä me haluamme, toinen on se, mitä emme tarvitse (pituuslyöjiä lukuunottamatta), koska keskipakovoima avaa rannekulman ja oikean käden voiman käyttö osuma-alueella saa aikaan juuri sen mitä kuvasit. Siksi minun mielestäni oikea käsi on vedettävä downsvingin alussa reippaalla lyönninomaisella alaspäin suuntautuvalla liikkeellä kylkeen kiinni, mutta sitten siitä tulee turisti. Se, miltä tämä tuntuu, on kokonaan toinen juttu.
Kyllä sä olet käsittänyt ihan oikein, mä en tee oikealla kädelläni downsvingissä töitä ollenkaan. Tarkennan vielä tuntojani svingistäni: Suunnanvaihdossa alakroppa alkaa kiertyä downsvingiin, käsivarret vielä jatkavat bäkärissä. Yläkropan päästessä mukaan downiin ja kiertyessä ruodon ympäri, vasen puoli vetää mailan kahva edellä kohti palloa. Rannekulmaa ei tarvitse mitenkään kontrolloida, se säilyy itestään. Frisbeetä olet varmaankin joskus nakellut olutpäissäsi / sober…oikeastaan hyvin samanlainen veto, pystympi rata tietty. Miksköhän sitäkin heitetään etummaisella kädellä vetämällä?
Tämäkin ketju on osoittanut sen, että yhtä ainoaa, oikeaa svingiä ei ole olemassa.
Monella eri tavalla voi päästä tyydyttäviin tai jopa hyviin tuloksiin. Tämä vähentää harjoittelupainetta, kun ei ole pakko ”ideaalisvingiä” metsästää ja turhautua, jos ei onnistu sellaista apinoimaan. Voi keskittyä olennaiseen: Miten selvittää kenttä mahdollisimman pienellä lyöntimäärällä…ja saada bisse vastustajalta.Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (10.2.2006 15:43:27)
Pari kommenttia:Tästäkin asiasta olemme itse asiassa samaa mieltä. Olen puhunut siitä, että oikealla kädellä lyöminen vaikuttaa svingissä kahdella tavalla. Downsvingin alussa se pitää rannekulmaa kiinni eli vähentää kiertovastusta, mutta noin klo 8.00:n kohdalla se alkaakiin avaamaan rannekulmaa. Ensimmäinen vaikutus on se mitä me haluamme, toinen on se, mitä emme tarvitse (pituuslyöjiä lukuunottamatta), koska keskipakovoima avaa rannekulman ja oikean käden voiman käyttö osuma-alueella saa aikaan juuri sen mitä kuvasit. Siksi minun mielestäni oikea käsi on vedettävä downsvingin alussa reippaalla lyönninomaisella alaspäin suuntautuvalla liikkeellä kylkeen kiinni, mutta sitten siitä tulee turisti. Se, miltä tämä tuntuu, on kokonaan toinen juttu.
En ole vieläkään aivan varma mikä tässä oikean käden kylkeen kiinni vetämisessä on varsinaisesti uutta ? Jos olen ymmärtänyt oikein niin fds korostaa enemmän aktiivista oikeaa kättä downswingin alussa jonka jälkeen siitä tulee ’vapaamatkustaja’ Itse annan oikean käden ’kiertyä’ alas enemmänkin painovoiman ansioista, jonka jälkeen oikea puoli (hartiat ja käsi) muuttuvat aktiiviseksi jossain siellä klo 7 kohdalla… ei kuitenkaan repimimällä vaan enemmänkin ’saattamalla’. Tällöin on jotenkin helpompi saada tunne siitä, että lyönti todellakin kiihtyy pallon läpi koko ajan.
Eli onko erona ainoastaan se, että fds:n metodissa maila saa kyytiä jo downswingin alkuvaiheessa Eikä alempana tapahdu enää mitään kiihdytystä ?
Tällä tavalla saattaa saada hieman lisää mailanpäännopeutta, mutta itselläni sellainen on aiheuttanut ongelmia rytmin kanssa kun pelataan pidemmän aikaa. Se toimi kyllä rangella, mutta pelikierroksen aikana en ole kyennyt pitämään tällaista swingiä kasassa vaan lyönnit alkavat hajoamaan sinne sun tänne… erityisesti draivit.
Rifle kirjoitti: (11.2.2006 11:33:55)
En ole vieläkään aivan varma mikä tässä oikean käden kylkeen kiinni vetämisessä on varsinaisesti uutta ?
Siinä ei ole mitään uutta, olen vain yrittänyt selittää (lähinnä itselleni) faktoihin perustuen, miten oikea käsi toimii ja miksi niin pitää tehdä. Sen jälkeen ei tarvitse enää spekuloida ja haeskella ’mitenköhän se lyönti tosta lähtis, ai hyvin, no mä rupeenkin tekeen niin’.
Rifle kirjoitti: (11.2.2006 11:33:55)
Itse annan oikean käden ’kiertyä’ alas enemmänkin painovoiman ansioista, jonka jälkeen oikea puoli (hartiat ja käsi) muuttuvat aktiiviseksi jossain siellä klo 7 kohdalla… ei kuitenkaan repimimällä vaan enemmänkin ’saattamalla’. Tällöin on jotenkin helpompi saada tunne siitä, että lyönti todellakin kiihtyy pallon läpi koko ajan.
Tunne voi olla se mitä sanot. Tosiasissa tällöin oikea käsi kiihtyy pallon läpi ja vasen käsi hidastuu (sisäinen momentti koska kädet ovat eri kohdissa mailaa kiinni). Ja siitä syntyy esim. Viran Omaisen tarkoittamat hukin ja duffit. Minun mielestäni tunne on hyvä renki mutta huono isäntä. Tunteen perusteella ei pitäisi tehdä yhtään svingimuutosta, tunteella voi sen sijaan improvisoida kentällä, silloin kun peli kulkee.
Esimerkki: Oikean käden on todellakin pakko lyödä läpi, jos rannekulma on avautunut liian aikaisin eikä keskipakovoima toimi osumaan tultaessa täydessä laajuudessaan. Monilla ihmisillä oikealla kädellä lyömisen tarve perustuu juuri tähän.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (11.2.2006 16:57:15)
Tunne voi olla se mitä sanot. Tosiasissa tällöin oikea käsi kiihtyy pallon läpi ja vasen käsi hidastuu (sisäinen momentti koska kädet ovat eri kohdissa mailaa kiinni). Ja siitä syntyy esim. Viran Omaisen tarkoittamat hukin ja duffit. Minun mielestäni tunne on hyvä renki mutta huono isäntä. Tunteen perusteella ei pitäisi tehdä yhtään svingimuutosta, tunteella voi sen sijaan improvisoida kentällä, silloin kun peli kulkee.Esimerkki: Oikean käden on todellakin pakko lyödä läpi, jos rannekulma on avautunut liian aikaisin eikä keskipakovoima toimi osumaan tultaessa täydessä laajuudessaan. Monilla ihmisillä oikealla kädellä lyömisen tarve perustuu juuri tähän.
Olen kanssasi osittain samaa mieltä siinä, että tunne on hyvä renki mutta huono isäntä. Toisaalta liiallinen rannekulmien ja muiden asioiden pohdiskelu ei sekään ole hyvä asia sillä loppujen lopuksi se on kuitenkin alitajunta joka sen swingin suorittaa, ei tietoinen tajunta / toiminta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi hyvä ymmärtää miten oma swingi toimii.
Itselläni ei ole ollut ongelmia rannekulmien kanssa pitkään aikaan. Olen onnistunut löytämään sellaisen yhdistelmän käsien ja ylävartalon kanssa että kykenen tuntemaan 😉 koko ajan missä mailanpää liikkuu. Se varsinainen kiihdytysvaihe tapahtuu aina hyvin myöhään ja osuus hyvin yksiin sen ’potkun’ kanssa. Käytännössä oikeä käsi ja hartia pyörähtävät voimakkaasti läpi ja kiertyvät hyvin ruodon ympäri. Tasapaino ei myöskään yleensä ole ongelma.
Rifle kirjoitti: (11.2.2006 17:39:31)
Toisaalta liiallinen rannekulmien ja muiden asioiden pohdiskelu ei sekään ole hyvä asia sillä loppujen lopuksi se on kuitenkin alitajunta joka sen swingin suorittaa, ei tietoinen tajunta / toiminta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi hyvä ymmärtää miten oma swingi toimii.
Näin on Rifle. Kun asiat on itselleen kerran selvittänyt ja huomaa sen vielä toimivan, ei ole mitään syytä miettiä niitä enää kentällä eikä edes rangella. Silloin toimitaan svingiavaimien (swing key) tasolla. Svingiavaimien täytyy kuitenkin ola sopusoinnussa svingin mielikuvan kanssa ja mielikuvan pitää vastata todellisuutta, muuten harjoittelemisesta tai pelaamisesta ei tule yhtään mitään.
Rifle, sinulla homma toimii ja olet löytänyt sopivan tavan, jolla pystyt pelaamaan haluamallasi tasolla. Näin ei kuitenkaan ole kaikkien tätäkin palstaa lukevien golffaajien kohdalla. Joko heillä ei ole mielikuvaa lainkaan (aloittelija) tai se ei toimi (väärä opetus) tai he ovat luonteeltaan analyytikkoja ja haluavat selvittää itselleen, mihin faktoihin perustuen he oman mielikuvansa svingistä rakentavat. Viimeinen ohje tällaisille ihmisille on: ’Sä mietit liikaa’. Valitettavan usein tuonkin ohjeen kuulee, kun opettajalla tai pelikavereilla ei ole halua tai kompetenssia paneutua oppilaansa/kaverinsa ongelmaan.
NimetönOlen kanssasi samaa mieltä, jopa yllättävän monesta asiasta 😉 ja varsinkin siinä että kyllä kaikkien olisi syytä tietää kuinka se oma swingi oikein toimii.
Se mistä saatamme olla hieman eri mieltä (tai sitten ei) on se, että minusta on useita erilaisia tapoja tehdä hyvä golfswingi. Joistain syystä joku tapa sopii yhdelle hyvin kun taas samaa ’hienoa swingiä’ ei saa millään uppoamaan toisen golfarin päähän. Siksi olenkin hieman yliherkkä kaikille ’tämä swingi toimii paremmin kuin joku toinen’ väitteille.
Täälläkin on arvosteltu monien nimekkäiden valmentajien oppeja milloin mistäkin syystä. Silti näiden kavereiden opetusten pohjalta pelataan erinomaista golfia aivan huipputasolla. En siis jaksa oikein uskoa vian olevan siellä teoria puolella. On luonnollisesti hyvä kehittää asioita eteenpäin, mutta täysin uusien mullistavien oppien löytymistä pidän edelleenkin hyvin epätodennäköisenä.
Olen itsekin kritisoinut golfopetusta lähinnä siitä syystä, että moni opettaja tuntuu tunkevan väkisin jotain swingiä jonka katsoo olevan se ’ainoa oikea’ ja kaikkein paras. En usko sellaisen toimivan kovin hyvin ainakaan tässä lajissa.
Joo, liian paljon samaa mieltä, joten pakko heittää nyt vähän vastakkaista mielipidettä.
Täällä on tosiaan arvosteltu kovastikin huippuvalmentajia ja syystä. Yleensä huippuvalmentajaksi kasvetaan yhden huippupelaajan mukana. Valitettavasti tämä huippuvalmentaja ei osaa tehdä enää uusia huippupelaajia alusta lähtien, vaan hänen luokseen alkaa hakeutua teknisesti jo lähes valmiita nuoria ja muita avun tarvitsijoita. Joistakin näistä kasvaa ihan tilastojenkin valossa hyviä pelaajia. Jotkut menevät täysin pilalle, koska valmentaja ei tiennytkään svingi faktoja. Se on numbers game.Ja valmentajat hakeutuvat näitten hyvien pelaajien kylkeen ikäänkuin rangekuukkelit saadakseen mainetta ja mainokseensa maininnan: Työskennellyt …. kanssa. Tietyllä tasolla raha kulkee jo toiseen suuntaan. Minun mielestäni esim. Tiikeri hallitsee oman svinginsä täysin ja Hank Haney lähinnä kertoo, mihin päin hartiat on nyt suunnattuna. Ja maksuliikennekin kulkee Hank Haneyltä Tiikerille, jos raha yleensäkään vaihtaa omistajaa.
Mitä erilaisiin svingeihin ja niiden toimivuuteen tulee, se menee suurin piirtein näin: 1000000 tapaa alittaa 100, 10000 tapaa alittaa 90, 1000 tapaa alittaa 80, 100 tapaa alittaa 75, 10 tapaa alittaa 70, vain yhdellä tekniikalla pelataan 65.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (11.2.2006 21:34:50)
Mitä erilaisiin svingeihin ja niiden toimivuuteen tulee, se menee suurin piirtein näin: 1000000 tapaa alittaa 100, 10000 tapaa alittaa 90, 1000 tapaa alittaa 80, 100 tapaa alittaa 75, 10 tapaa alittaa 70, vain yhdellä tekniikalla pelataan 65.
Laitetaan nyt vielä yksi kommentti niin alkaa varmaan riittämään minun osaltani.
Sinun kirjoituksistasi saa hieman sellaisen käsityksen kuin joku swingitekniikka olisi se jolla saadaan aikaiseksi alhaisia lukemia. En voisi olla asiasta paljoa enempää eri mieltä…. löytyi siis toinenkin alue missä olemme eri mieltä 😉
Hyvä swingitekniikka tietysti tärkeää, mutta tuskinpa sillä vielä yksin pötkittäisiin kovinkaan pitkälle. Maailma on väärällään hyvän swingin omaavia pelaajia, mutta eivät nämä henkilöt suinkaan aina ole siellä kärkisijoilla kun rahoja jaetaan.
Eiköhän se golf sentään ole aika paljon muutakin kuin pelkkä hyvä swingi 😉Svingi ja tekniikka eivät ole sama asia. Kun puhutaan svingistä, puhutaan tavasta soveltaa tekniikkaa. Ja aivan huipputasolla kaikki 65 pelaavat soveltavat samaa tekniikkaa, he vain soveltavat sitä hiukan eri lailla, mikä ilmenee erilaisina svingeinä. Itse kukin rakentelee sitten svinginsä ympärille erilaisia manooverejä, mikä näkyy tyylinä, ja se pitää jättää aivan omaan arvoonsa.
Esim. Tiikeri ja Eamon Darcy käyttävät samaa tekniikkaa, mutta ’hivenen’ erilaista tapaa soveltaa sitä.
Väitän edelleen, että kaikki maailman huippupelaajat soveltavat joko analyyttisellä tai mielikuvatasolla 3-vipuiseen heiluriin perustuvaa tekniikkaa, harvat tiedostetusti useimmat tietämättään ihan vaan suoritetasolla. Ja eikun näppäimistö kuumaksi ….
Rifle kirjoitti: (11.2.2006 22:24:43)
Eiköhän se golf sentään ole aika paljon muutakin kuin pelkkä hyvä swingi 😉
Totta kai on – mutta minä olen kyllä rajannut keskustelun aiheen pelkästään svingiin.
Niistä toisista aspekteista saisi aikaan varmaan samanlaisen keskustelun.NimetönOlen edelleen sitä mieltä, että paras tapa saavuttaa tuloksia on käyttää
seuraavaa etenemismallia.Svingin fysikaalinen tutkimus-> Biomekaaninen tutkimus -> Opettaja -> Pelaaja
Jos ensimmäinen vaihe jätetään pois, on tuloksena pelkkiä olettamuksia ja svingejä,
joilla lyötäisiin 150 m avauksia. Onneksi ihmisen vaistomainen kyky tuottaa liikesarjoja
sekä voimaa on niin hyvä, että harvoin nuo olettamukset toteutuvat sellaisenaan.Mitä tulee tuohon vipuajatteluun, niin mielestäni sellaista ei kannata käytännön
oloissa käyttää lainkaan, vaan mieluummin keskittyä vartaloon ja sen osiin sellaisena kuin ne ovat. Ehkä aloittelijoiden kohdalla voi tehdä poikkeuksen.NimetönMinun ohje ymmärtää golfswingiä on tukeutua Newtonin lakeihin.Ei ne kovin vaikeita ole. Esim down swingissä veto perustuu siihen että sen sen suuntaisesti toimivat lihakset ovat voimakkaammat kuin esim ranneojentajat.Vääntömomentti ei ole erikoisasemassa muihin voimiin nähden.On ihan sama millä tavalla lapaan saadaan nopeutta.
Kun tarkastellaan lavan rataa DSän alussa ,ei se mikään suora ole vaan elliptinen joka johtuu rannekulman asennosta josta se ei anna enempää periksi.
Kun puhutaan miten saataisiin lapaan vauhtia kannattaa mietiskellä Voitto Helstenin vastausta miten saadaan vauhtia juoksuun: Pitää juosta niin rennosti kuin mahdollista, melkeimpä löysästi.
Tuli mieleen että Hörhöllä aika tarkka tatsi siihen dynaamiseen loftiin varren jäykkyydestä johtuen.Sekin selvisi Newtonin laista ja 4Par sivuilta,kiitti siitä!Vece kirjoitti: (12.2.2006 18:34:12)
Kun puhutaan miten saataisiin lapaan vauhtia kannattaa mietiskellä Voitto Helstenin vastausta miten saadaan vauhtia juoksuun: Pitää juosta niin rennosti kuin mahdollista, melkeimpä löysästi.Tiedä lisänopeudesta, mutta ainakan yhtään vähemmän hitaasti tuo lapa ei vaikuta matkustavan tohon tyyliin…
NimetönYritin tuoda lisää perustetta ohjeelle: Lyö rennosti!
Kokeileppa lyödä löysästi. -
JulkaisijaArtikkelit
-
kebax kirjoitti: (7.2.2006 16:25:21)
Bosco kirjoitti: (24.1.2006 10:01:13)
Natural puolelta lähinnä ’osavariaatiot’ kiinnostavat. Onko kukaan vakavissaan perehtynyt Trevinoismiin’?Silläkin uhalla että joku tähän o jo vastanna kysyn vaan: mikä IHmeen Trevinoismi?
Silläkin uhalla, että olisin täysin metsässä vastaan veljelleni LampIHallitukseen jotta kukkulan vieruustalla pelasi sellainen mestaruussarjatason jokkue kun Lee Tevino
Power Fade ilon kautta