-
JulkaisijaArtikkelit
-
En mä ole niin herkkähipiäinen, että ottaisin nokkiini svingini arvostelut. 🙂
Muuten…Osu ja upposi. Mä hiihdän paljon.Vielä siitä vasemmalla/oikealla kädellä pallon liikkeelle saattamisesta sen verran, että olen tietty hakiessani ideoita harjoitteluun koittanut myös oikean käden pläjäytystä. Seurauksena powerdraw´ta ja lyhyemmät lyönnit, kontrolli katoaa niissä lyönneissä täysin. On mulla kaveri (Scoop), joka lyö oikealla kädellään pallon menemään. Ainoa tuntemani hemmo, joka nakuttaaa wedgellä 150m ilmassa repimättä.
Saakeli kun kiireessä ei meinaa ehtiä edes tähän varsin hedelmälliseksi muuttuneeseen ketjuun kirjoitella. Pari ajatusta kuitenkin lähinnä tuollaiselta muna/kana osastolta.
Ja ihan oikeesti kiinnostaa Fukken näkemys asiaan, eli:
Mielikuvahan on vahva ohjaaja missä tahansa liikkeessä. Nyt jos pelaajalla on osuma-alueen ja sen jälkeisen tilanteen liikeradasta vaikkapa käsitys, jossa mailan tulkisi kulkea suoraa linjaa jonkin matkaa (20 cm) ennen ja jälkeen osuman. Voiko tällainen pelaaja saada oikean kätensä slottiin ja pystyä tulittamaan vartalosta loittonevalla liikeradalla läpi pallon?
Onko peräti niin, että tuo hyvin yleinen käsitys mailan lavan suorasta kulkureitistä on suuri jarru swingin kehittymiselle, sillä alitajuntansa vastaisen liikkeen tekeminen on varmasti vähintään haastavaa.
Veit sanat suustani. Kohta vaimokin hermostuu, kun mä en enää osallistu perheen keskusteluun ’No nyt isä taas miettii jotain napakkaa sanottavaa …’
Kuten sanoit, mielikuva ohjaa pelaajaa golfsvinginsä rakentamisessa. Ja kaiken yrittämisen pitäisi minun mielestäni olla sopusoinnussa mielikuvan kanssa – ja kaiken lisäksi vielä totuudenmukainen. Jos pelaaja korjaa svingiään ja se ei korjaannu hänen toivomallaan tavalla, on ristiriita, joka kolottaa aina takaraivossa. Koska mailanpään rata on ellipsin muotoinen, sitä ei minun mielestäni saisi edes osuma-alueella kuvitella suoraksi vaan ’laajaksi’.
Toinen juttu on tämä sisältä ulos ajattelu, sitäkään ei todellisuudessa tapahdu (paitsi draw-pelaajilla, joilla on kaksi kompensaatiota). Minä kuvittelen asian niin, että vasen kylki, olkapää, käsi pyrkii svingaamaan mailaa ulos ja vasen lantio sisään. Tähän ajatukseen ei oikea käsi sovi lainkaan ja kun puhut slotista tulittamisella, niin minun mielestäni se on itseasiassa vain tunne. Tarkoitan sitä, että oikea käsi lyö slottiin (klo 8) asti, mutta siitä eteenpäin se on vain turisti (tämä on päinvastoin kuin yleinen käsitys). Niinikään tähän ajatteluun ei sovi, että lapa tulee auki, square ja kiinni. Niin hassulta kuin tuntuukin, lavan ei tarvitse tulla muuta kuin auki ja square. Tämä on siis vain ajattelun taso ja kun kuvia katsoo, niin kyllä kiinni menee.
Tässä tullaan juuri siihen tunnekysymykseen. Yrittää tota – tuntuu siltä – menee noin. Ja jos loppujen lopuksi jonkin kombinaation saa toimimaan, siitä vaan. Niin Lee Trevinokin teki.
NimetönTrevino opettaa svinginsä yksityiskohtaisesti kirjassaan, jota aikoinaan joskus katselin. Muistini mukaan johtoajatuksena oli tuoda lapa pallolle mahdollisimma pitkään pitkin aiottua lyöntilinjaa ja pitää se siellä mahdollisimman pitkään. Ko svingiajatus perinteisessä sisältä sisään svingissä johtaa yleensä ongelmiin, kuten ts:kin on todennut.
Trevinon svingi meni jotenkin näin: Kuvitellaan haluttu suora lyöntilinja. Otetaan stanssi ikäänkuin lyötäisiin suoraan vasemmalle n. 30 astetta. eli jalat, hartiat ja lapa kaikki vasuriin. heikennetään vasemman käden grippiä selvästi. Bäkäri viedään ’uuden stanssin mukaisesti eli poikki pallo lähtölinjan ja aloitetaan downsving reippaalla loopilla. Downsvingiä ohjaa reipas ’legdrive’ korostettuun 70-luvun tyyliin. osumassa vasen ranne suorastaan kaareutuu kuperaksi ja pidätellään releasea mahdollisimman pitkään lavan pitämiseksi kohtisuorassa lähtölinjalla.
Trevino pitää svingiään helpompana oppia ja toistaa kuin perinteistä ja oli valmis opettamaan sitä halukkaille (joita ei välttämättä hirveästi ollut?)
Trevinoa pidetään eräänä kaikkien aikojen varmimmista pallonlyöjistä, joka oli pelottava vastustaja kelle tahansa aikansa huippumiehistä itse Jack N. mukaanlukien.
siinä yksi viereinen totuus.Kaksi päivää sitten tuli Golf Channelilta puolen tunnin ohjelma, jossa Jim McLean analysoi aikansa legendoja. Vuorossa oli Trevino. Siitä muutama huomio. LT:n johtoajatus oli eliminoida kokonaan vasen puoli kentästä. Siksi hän päätti pelata palloa ’slaissina’. Hänen grippinsä oli McLeanin mukaan vahva, kolme rystystä näkyvissä. Toisaalta sinä mainitsit sen olleen heikko. Tom Watsonin kirjassa ’Back to Basics’ LT on kirjoittanut johdanto-osassa seuraavaa ’My grip isn’t exactly classic and I can’t help but think that if I had learned a good grip through a book like this 35 years ago, I would have had easier time of things with my career’.
Hän painottaa myös Tom Watsonin swingissä toista asiaa ’…Tom keeps his hands quiet through impact..’ Minä kuvittelisin niin, että tällä kommentillaan Trevino hakee vahvistusta omalle svingiajattelulleen, ettei mitään krossaus- tai muita liikkeitä tapahdu.
Kuten Bosco sanoit, Trevino pyrki kuljettamaan mailaa mahdollisimman pitkään kohdelinjan suunnassa ja kuvitteli, ettei maila sulkeudu koskaan. Mitä ’leg driven’ tulee, niin se oli todellakin voimakas ja mielestäni enemmän kiertyvä kuin sivusuuntainen. Esimerkiksi osumahetkellä vyön solki osoitti jo melkein kohteeseen. Tästä oli hyvä kuva tämän palstan kohdassa ’Onpas täällä hienoa stringin kommentti’ 52/65.
Palaan vielä teemaan ’Asiat eivät tapahdu niinkuin luulet niiden tapahtuvan’.
Joskus tulee mietittyä mikä osa aloittaa downswingin tai mikä käsien rooli. En tiedä kuinka oikea pelaajan mielikuva omasta swingistään on, kun ajattelee seuraavaa esimerkkiä: Normaali pallon heittäminen niin pitkälle kuin jaksaa. Itse keskityn heitossa vain heilauttamaan kättä, kaikki muu liike tapahtuu kehon reaktiona käden liikkeeseen. Kuitenkin jalkojen ja kropan reaktiosta tulee suurin osa heiton voimasta ja kroppa alkaa toimimaan jo ennen kuin käden heilahdus alkaa.
Miksei kroppa toimisi samalla tavalla swingissä? Vai toimiiko se?
Jos pelaaja korostaa esim. lantion kiertoa aktiivisesti niin voiko se aiheuttaa enemmän hallaa kuin hyötyä? tarkoitan siis sitä että silloin pelaaja manipuloi liikettä pois luonnolliselta radalta…Ensinnäkin, toisiltakin jo kuultua, tai pikemmenkin kirjoiteltua, tämä on ollut tosi mielenkiintoinen ketju seurata. Oma kokemukseni lajista ei riitä tässä vaiheessa, tuskin myöhemminkään, muuhun kuin lukemaan ketjun kirjoituksia ja esittämään kysymyksiä. Tämä ei tarkoita, ilman omakehua, ettei muuten toi nuppi pelaisi. Olenkin usein todennut että on kiva kikkailla kun nuppi on kondiksessa.
Tällä ketjulla arvostamani kirjoittajat, joitakin omakohtaisesti tuntienkin, saavat entisestään tuntemaan oman lyöntini perusteet haperoksi. Lyökö takakädellä vai ei, vetääkö pelkästään etukädellä, tuleeko sisältä ulos, vai pitkittääkö lavan liikettä lyöntilinjassa, käykö lapa suorassa lyöntilinjaan verratuna pelkästään osumahetkellä?
Ei ole, eikä tule olemaankaan yksiselitteistä vastausta kaikkiin näihin svingin ’alakohtiin’.
’Viereistä totuutta’ ei kukaan pysty löytämään svingiin, ikinä. Pitää löytää vain itselle sopiva kombinaatio.
Kevättä jo odotellen, toivottaa: TRTällaiset ketjut ovat tervetulleita.
Haluaisin heittää lisää pureskeltavaa kehiin. Miksi golfissa oikeakätisellä vahvin käsi on alempana (oikea käsi) vaikka kaikissa muissa pallopeleissä, joissa alkutilanteessa pallo tai kiekko on maassa tai jäässä, niin ylempi käsi on vahvempi (esim. jääkiekko, jääpallo, maahockey). Eli edellä mainittuihin esimerkkeihin verrattuna golffia pelataan väärältä puolelta. Pelasin itse pitkään jääkiekkoa ja siten tuntui luonnollisemmalta (=helpommalta) aloittaa pelaamaan golfia vasemmalta puolelta (vaikka olen oikean kätinen). Olen kuitenkin huomannut, että lyöntiä on pitänyt rauhoittaa paljon (lämäri tulee lihasmuistista niiiiiin helposti). Monesti olen huomannut, että tulee vedettyä liikaa oikealla kädellä (=olkapäällä), jolloin maila jää liiaksi taakse (=>lapa aukeaa) ja sitten pitää crossata käsillä jotta lapa suoristuu osuma-alueelle. Parhaaksi neuvoksi itselleni olen huomannut antaa käsien pudota ennen kuin aloitan hartioiden kännön.
Tässä on yksi dilemma. Olen lukenut monestakin kirjasta että dsw:n aluksi pitäisi käsien antaa pudota. Olen kuitenkin huomannut, että on täysin mahdotonta vain pelkästään ensiksi pudottaa käsiä ja vasta sitten aloittaa dsw. Itselläni painonsiirto on jo alkanut, kun annan käsien pudota. Haluan tässä vain sanoa että, jos näitä tuntemuksia seuraa niin, että blokkaa samalla muita luonnollisesti tapahtuvia asioita pois, niin metsään mennään.
fds:llä on ollut hyviä kommentteja ja hän on saanut paljon keskustelua aikaan, mikä on hyvä. Sanoit (fds), että Mr Selänteen slaissi johtuu siitä, että hän käyttää oikean kainalokuopan etummaisia lihaksia svingissään takimmaisten lihaksien sijaan. On kuitenkin niin, että hän pelaa lätkää toiselta puolta kuin pelaa golfia. Eli lämärin ei pitäisi tulla sotkemaan svingiä, niin selvästi kuin, jos svingi suoritettaisiin samalta puolelta kuin lämäri.
Olen halukas keskustelemaan asioista rakentavasti ja siten kehittämään omaa svingiäni. Olen myös sitä mieltä ettei svingiä voida mallintaa kaksi akseli mallilla, mutta ehkä sillä voidaan selittää joitain asoita. On myös huomioitava, että kaikilla akseleilla on oma ja erilainen hitausmassa, joka vaikuttaa paljon svingin dynamiikkaan. Eli on varmaan eroa esim. sillä miten paksut käsivarret ovat. Tässä esimerkki:
Muilta osin kaksi täysin samanlaista kaveria (paitsi käsivarsien massa), niin svingin dynamiikka muuttuu. Tämä siksi että paksummat käsivarret omistava kaveri tarvitsee enemmän voimaa kiihdyttämään kädet samaan nopeuteen kuin ohuemmilla käsivarsilla varustettu kaveri. Tämä kuitenkin vain kiihdytyksessä. Kun nopeus on saatu samaksi, niin voimaa tarvitaan enää voittamaan kitkat. Äh tämä menee jo liikaa tekniikan puolelle (se tulee lihasmuistista niiiiin helposti). Tarkoituksena on vain osoittaa ettei svingin mallinnus ole kovin helppoa, koska jokainen ihminen on erilainen ja siten luotu malli pitäisi virittää jokaisen ihmisen speksien mukaisesti.NimetönKaivelin tuon kirjan esiin: Lee Trevino: Swing My Way U.S.A 1976 Atheneum Publishers.
Viihdyttävä opus selkein piirroskuvin. Step by step esityksestä ’step 2 Start clubhead back outside flight path , then around and up’ jne.
’Step Three: Start downsving with lateral slide.’ Jatkossa: ’Actually they will be turning to the left as they slide laterally, but the move should feel lateral.’ Avoin stanssi vaatii korostetun ’alakerran’ liikkeen, jotta maila saadaan tulemaan sisältä radalleen.
Gripistä Trevino opettaa linjaamaan vasemman kädenselän yhdensuuntaisesti lavan kanssa, jolloin grippi on lähinnä heikko. Lisäksi oikean käden dominanssi on hänelle kirosana.
Mutta: Hän myöntää jatkossa, että voidaan sanoa hänen tekevän toisin, kuin hän saarnaa, mitä tulee grippiin, koska, vaikka hän aluksi suuntaa vasemman kädenselän lavan (leading edgen) suuntaisesti, hän juuri ennen bägsvingin alkua vahvistaa grippiä, mikä hänen mukaansa pakottaa hänet ison hookin estämiseksi olemaan ’sulkematta ovea’ osuma-alueen läpi lyödessä. Ei kuitenkaan suosittele muille tuota regrippingiä.
Lisäksi hän korostaa oikean käden kevyttä otetta ja vasemman käden kolmen viimeisein sormen dominanssia gripin kontrolloinnissaNimetönOn ollut todella mukava seurata, kuinka heppoisen alun jälkeen keskustelun taso on noussut selvästi. Kiitos siitä kuuluu varmasti fds:llä joka ryhtyi aukaisemaan omia “radikaaleja ajatuksiaan” 😉 sen verran enemmän, että niihin pääsee nyt halutessaan hieman analyyttisemmin käsiksi.
Itselle tällainen keskustelu aiheuttaa kyllä sen, että juuri kun on päässyt eroon liiallisesta teknisestä ajattelusta niin sitä alkaa taas pohtimaan mikä käsi / lihas mitäkin vetää ja mihin suuntaan. En ole edelleenkään varma, että se on lopputuloksen kannalta hyvä asia 🙂 Luulen myös, että todella harva pelaaja itse tietää mitä loppujen lopuksi tekee. Se miltä jonkin asia tuntuu tai mitä luulee tekevänsä ei välttämättä ole se mitä todellisuudessa tapahtuu.
MK:lla oli hyvä kommentti käsien pudottamisesta dsw:n alussa, sillä olen itse kokenut juuri tämän vanhan neuvon erääksi eniten ongelmia tuottaneeksi asiaksi omassa swingissäni. Nykyään en koekaan enää pudottavani käsiäni alas vaan käsivarret ennemminkin kiertävät alas sivulle osana muuta pakettia.
NimetönMinustakin keskustelun taso on parantunut kielelliseltä ilmaisultaan.
Vielä tuosta vartalon massoin laajennetusta kaksivipuisesta mallista MK:n viestin
johdosta.Kumpi vaihtoehto on mielestänne järkevämpi?
1. Käytämme mallia, jolla saamme 98% tarkkuudella kaiken tarvittavan tiedon, mutta emme sellaista tietoa, jota emme tarvitse.
2. Sitkeästi vastustaen ei käytetä mitään mallia, koska tiedon puutteen vuoksi
katsotaan ettei riittävän hyvää mallia ole tarjolla. Eli mieluummin ollaan lähes
täysin ymmärtämättä asioita kuin valittaisiin se vaihtoehto, että tiedetään
asiat 98% tarkkuudella.Nyt täytyy tehdä tarkentavia kysymyksiä. Missä mielessä swingiä halutaan mallintaa? Halutaanko simulomalla/laskennalla saada selville pallon lentorata tietyillä arvoilla ja sen variaatioilla?
Vai onko tarkoituksena luoda malli siitä, mitä ihmisen kropassa tapahtuu kun palloa lyödään ’oikein’?
Malli siitä miltä nämä oikeat liikkeet tuntuvat?
Jotain muuta?
Kanada?NimetönJuuri noin. Malli pallon lentoon vaikuttavista tekijöistä sekä malli voimien ajoituksesta.
Korjaisin kuitenkin hiukan. Eli malli, jonka avulla voimme päätellä, mitä ihmisen
kropassa pitää tapahtua, kun palloa lyödään ’oikein’?Esimerkiksi se, mitä oikean käden tulee tehdä, voidaan tällaisten mallien avulla
päätellä. Myös tuo käsitys ’oikeasta’ voi laajentua.
Tietysti reunaehtoina ovat ihmisen kropan rajoitteet sekä toistettavuus.data kirjoitti: (3.2.2006 14:52:07)
Tigerin kohdalla voidaan pohtia, onko kolmas kohta eli reunaehto ’riittävä toistettavuus’
otettu tarpeeksi huomioon. Tulosten valossa on.Satuitko katsomaan Dubain kisaa Urheilukanavalta? Tiikeri on avauksillaan pitkin poikin aavikkoa ja voittaa kisan maagisella lähipelillään. Jos ’toistettavuus’ sinun mielestäsi tarkoittaa sitä, että avaukset on toistuvasti Kanadassa, niin pitää sanoa, ettei Tiikeri ole kovin hyvä edes siinä. Joka toinen avaus on nimittäin Kanadassa ja joka toinen Meksikossa. Kisan jälkeisessä haastattelussa hän totesi asian itsekin.
En kuitenkaan väitä, että Tiikerin surkea pitkä peli johtuisi voimantuoton tavoittelusta. Mun silmään se vaan näyttää siltä, mutta voin toki olla väärässä.
fukke diise saisse kirjoitti: (3.2.2006 16:20:20)
ts kirjoitti: (3.2.2006 15:21:00)
Vasen pakki kirjoitti: (3.2.2006 14:42:15)
Onko ’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo siis enemmän pedagokiikkaa kuin biomekaniikkaa?Jos käsivarret liikkuvat tuossa poikki vartalon, kuten esim junnuilla usein näkee tapahtuvan, ei bsw huipulta päästä lähtemään niin helposti pystyyn alas ja vartaloa kohti, vaan kimmovaikutus heittää käsiä ulospäin.
Mun mielestä ts:n on ongelmanasettelu on oikea eli näin todella tapahtuu. Ton lihaskeskustelun pohjalta mulle valkeni ajatus, miksi bw:ssä ei saa vielä venyttää lihaksia äärimmilleen. Kimmovaikutus tapahtuu silloin liian aikaisin ja heittää kädet ulos niinkuin ts sanoi. Sitä täytyy viivyttää niin, että ’venytetään vasenta kättä ja olkäpään ulkopuolen lihaksia vielä lisää molemmista päistä’, siis lantiota kiertämällä ja oikealla kädellä alas kylkeen.
’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo on minun mielestäni enemmän pedagokiikkaa.
No, tiedä sitä.Yritin jo alkuperäisessä viestissäni sanoa, ettei tuota liikettä pitäisi aktiivisesti tavoitella. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että tuo liike tapahtuu. Esim Tiikerillä bw:n lopussa oikean kyynerpään kulma on n. 90 astetta ja vasen kyynerpää on suora. Ota gripistä kiinni ja laita kyynärpäät noihin asentoihin. Jos kätesi ovat rintalastan edessä, lienee vasen kätesi 20-30cm lyhyempi kuin oikea, koska muuten oikea ei yltäisi grippiin asti:-).
Mutkun tuota… kyl ne on aika liki samassa asennossa rintakehään nähden kuin alkuasennossa. Sanoisinko, että tuo sivusiirtymä on muutaman sentin luokkaa.
Ai selitys… niin kun siis olkapäät ova eri korkeudella ja kädet eri kohdassa mailan varressa. Mää oon ainakin saanu ton kaikilla toimimaan lyhentämättä heidän käsiään 🙂
Data, en tiedä mitä ajat takaa teoreettisilla pohdinnoillasi tutkimuksen tarpeesta jne. Mun mielestä on hirveen vaikee määritellä, halutaanko tietää asioita 10%, 50% tai 98% tarkkuudella, kun me ei edes tiedetä, millä tarkkuudella me nykyisin tiedämme asioita.
Parti, svingin mallintamista kannattaisi tavoitella minun mielestäni siksi, että saataisin selville mitä ihmisen kropassa tapahtuu kun palloa lyödään ’oikein’ (niin kuin huippupelaajat). Pallon lentoratojen, osuman, ym. tutkimista varten on olemassa jo ihan valmiit instituutiot (välinevalmistajat). Ja noiden em. ilmiöiden tutkimukseen soveltuu nykyinen Iron Byron vallan mainiosti.
MK. Selänne pelaa oikealta puolelta lätkää ja ajattelin, että hän pelaa myös golfia oikealta, mutten ole varma.
Ihan kiva, että tänne on intoutunut yhä useampi ihminen kommentoimaan. Monista kirjoituksista paistaa kuitenkin läpi tietynlainen turhautuneisuus, kun alkuinnostuksen jälkeen svingianalyysi menee solmuun eikä saa enää oikein mistään kiinni. Tässä kohtaa muistuttaisin aiemmin esittämästäni kommentista
fukke diise saisse kirjoitti: (24.1.2006 15:03:53)
Jos svingin mallintamisessa käytetään vähän enemmän älynystyröitä ja otetaan peliin muutama lisämuuttuja, niin jatkossa kaikki muuttuu helvetin paljon yksinkertaisemmaksi.Tuo aiemmin kirjoittamani kommentti pätee mielestäni aivan nappiin, enkä osaa aiemmin esittämääni paremmin perustella, miksi 2-vipuinen järjestelmä ei vastaa totuutta ja saa aikaan väärinkäsityksiä ja jättää liian paljon tilaa spekuloinnille. En myöskään tiedä, kuinka monta prosenttia kaikesta golfissa tarvittavasta tiedosta sisältyy esittämääni 3-vipuiseen malliin. Olen kuitenkin todennut, että se selittää selkeällä ja riittävällä tavalla svingin olennaiset ilmiöt ja pyrkimykset, minkä ansiosta erilaisten kyynärpään, käsien ym. asentojen spekuloinnin voi jättää omaan arvoonsa.
Esim. tuossa ’vasen käsivarsi rintakehän poikki’ -jutussa ts ja Vasen pakki spekuloivat aiheella, josta minun mielestäni ei ole golfsvingissä se paremmin haittaa kuin hyötyäkään.
fds olet oikeassa, että Mr Selänne pelaa oikealta puolelta ja pelannee siten golfiakin oikealta puolelta (eli hänelle katsottuna väärältä puolelta). Oletin vain tuossa lauantai-illan herkkinä hetkinä ettei hän kuulu siihen pieneen vähemmistöön vasenkätisiä, jotka pelaavat jääkiekkoa. Eli todennäköisesti hänelle tulee lämärin elkeet myös swingissä esille.
Olen itse huomannut, että lihasmuistin muuttaminen vaatii enemmän aikaa kuin uuden opettelu. Perustan tämän omakohtaisiin kokemuksiin. Olen pelannut lätkää yli kymmenen vuotta ja siinä tuli aika monta lämäriä tehtyä. Sittemmin lämäri on tullut esille swingissä, mutta tällä hetkellä olen erittäin tyytyväinen muutokseen ja voin jo sanoa, että olen tällä hetkellä enemmmän swingari kuin hitteri. On jääkiekon peluusta ollut myös jotain hyötyä, sillä pallo lentää aika pitkälle. Ehkä ei kuitenkaan niin pitkälle kuin suurimalla osalla gp:n jäsenistöstä, mutta pitäähän tavoitteita olla. Olen mitannut joskus mailanpään nopeudeksi R5:lla 115 mph, mutta se oli vielä sitä aikaa kun svingaamisesta ei voinut kuin unelmoida. Tällä hetkellä nopeus voi olla pienempi kun swingikin on rauhoittunut.
Sitten muutama sana virheitä mallinnuksessa. Yleensä kun tekniikassa tehdään yksinkertaistuksia, niin silloin tiedetään millainen virhe siitä syntyy lopputulokseen. Eli kyllä swinginkin mallinnus pitäisi tehdä ensiksi erittäin tarkasti ja vasta sen jälkeen voidaan tehdä yksinkertaistuksia. Näin virheen osuus saadaan määriteltyä suhteellisen tarkasti. Pitää myös muistaa, että omasta mielestä iso asia voi yksinkertaistettuna aiheuttaa pienemmän virheen kuin pienemmältä tuntuvan asian yksinkertaistus. Esimerkiksi kaksiakselimallissa jätetään painonsiirto kokonaan pois jä siten luotetaan, että paino on aina oikeassa kohtaa osumakohdassa. Tämä kuitenkin aiheuttaa suuren virheen pallon lentorataan kuten meistä moni on varmaan huomannut.
Olen itse sitä mieltä, että svingin yksinkertaistus on monesti oikein, mutta tietyissä mallinnusta ei voida yksinkertaistaa ennen kuin tiedetään millainen virhe niistä syntyy.
Toivon, että tätä keskustelua jatketaan ja annetaan asioiden riidellä eikä henkilöiden. Tämä keskustelu on hyvin hedelmällistä vaikka omaa swingiä ei muuttaisikaan sen perusteella. Tämä keskustelu on auttanut ainakin allekirjoittanutta ja siitä on saanut muutamia hyviä pointteja joita voi käyttää silloin, kun swingi katoaa.
Kyllä Selänne pelaa sekä lätkää että golfia oikealta puolelta. Ilmeisesti hänet on nähty Peuriksella jonkinlaisessa ’agressionpurkusessiossa’, jos revitystä ja slaissia on ollut enemmän kuin lääkäri määrää. Ilmeisesti lakkoilu on ahdistanut :))
Teme käy usein treenaamassa ja pelaamassa Pickalassa. Hänen autojensa lisäksi suurena ihailun kohteena jopa ’parempien’ pelaajien taholta on ollut hänen svinginsä ja pallon lentorata. Svingi näyttää hyvin kontrolloidulta ja luonnollisen hyvältä. Ei mitään hätäilyä tai ’kulmikkuutta’. Kaukana lämäristä. Pallon lentorata varsinkin raudoilla näyttää oikein hyvältä.
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2006 0:40:45)
Parti, svingin mallintamista kannattaisi tavoitella minun mielestäni siksi, että saataisin selville mitä ihmisen kropassa tapahtuu kun palloa lyödään ’oikein’ (niin kuin huippupelaajat). Pallon lentoratojen, osuman, ym. tutkimista varten on olemassa jo ihan valmiit instituutiot (välinevalmistajat). Ja noiden em. ilmiöiden tutkimukseen soveltuu nykyinen Iron Byron vallan mainiosti.Juu, tarkoituksena ei ollut kyseenalaistaa mallintamisen tarvetta vaan tuoda esiin että mallintamista tapahtuu eri tasoilla ja eri syistä. Kuulijan ja lähettäjän taso ja motiivit vaihtelevat.
Varsisuunnittelijat tarvitsevat yhdenlaisen mallin kun he keskustelevat keskenään tai yrittävät myydä meille taas jotain ihmeellistä uutta.Alkeistunnilla opettaja mallintaa swingiä joukolle oppilaita kun maila on ekaa kertaa kädessä.
David L. kertoo Faldolle miksi kymmenestä rautakolmosesta kaksi suuntautui neljä metriä kohteesta oikealle…
jne
NimetönKysymys
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2006 0:40:45)
Data, en tiedä mitä ajat takaa teoreettisilla pohdinnoillasi tutkimuksen tarpeesta jne.
Vastaus
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2006 0:40:45)
Parti, svingin mallintamista kannattaisi tavoitella minun mielestäni siksi, että saataisin selville mitä ihmisen kropassa tapahtuu kun palloa lyödään ’oikein’
Väite
Data kirjoitti:( 5.2.2006 10:46:26)
Sitkeästi vastustaen ei käytetä mitään mallia, koska tiedon puutteen vuoksi
katsotaan ettei riittävän hyvää mallia ole tarjolla. Eli mieluummin ollaan lähes
täysin ymmärtämättä asioita kuin valittaisiin se vaihtoehto, että tiedetään
asiat 98% tarkkuudella.Väitteen vahvistus
fukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2006 0:40:45)
Mun mielestä on hirveen vaikee määritellä, halutaanko tietää asioita 10%, 50% tai 98% tarkkuudella, kun me ei edes tiedetä, millä tarkkuudella me nykyisin tiedämme asioita.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (6.2.2006 0:40:45)
Pallon lentoratojen, osuman, ym. tutkimista varten on olemassa jo ihan valmiit instituutiot (välinevalmistajat). Ja noiden em. ilmiöiden tutkimukseen soveltuu nykyinen Iron Byron vallan mainiosti.
Iron Byron soveltuu tutkimukseen huonommin kuin tietokone. Sen sijaan
mallien toiminnan varmistamiseen se soveltuu hyvin. Kaiken lisäksi se on
aika kallis. Myös svingin tutkimiseen löytyy oikeat tahot. Esim. Leadbetter ja
kumppanit. Kysymys on siitä, haluammeko hyödyntää tutkimuksen tähteitä vai
peräti itse tietää jotakin kiinnostavaa.NimetönMK kirjoitti: (6.2.2006 8:49:42)
Olen itse sitä mieltä, että svingin yksinkertaistus on monesti oikein, mutta tietyissä mallinnusta ei voida yksinkertaistaa ennen kuin tiedetään millainen virhe niistä syntyy.
Virhettä kannattaa arvioida vertaamalla mallin antamia tuloksia käytännön
mittauksiin eli kaikkein tarkimpaan malliin. Näinhän on tietysti tehtykin.Tuohon svingiin liittyy eräs tekijä, joka puuttuu monesta muusta tekniikkaan
liittyvästä ongelmasta. Nimittäin aivojen ohjaus. Jokaiseen lisäpalikkaan, jonka
lisäämme malliin joudumme ohjelmoimaan tavan ohjata sitä. Svingin mallissa kaikki
vaikuttaa kaikkeen, joten mutkikkaiden systeemien ohjaus muodostuu niin työlääksi, että menetämme sen edun, mihin tietotekniikalla usein pyritään. Eli ajan säästön.
Kun olemassa oleviin järjestelmiin on ensin perehtynyt, huomaa, ettei muita
edes tarvita. Riittävä tieto on saatavilla. Loppu hienosäätö tehdään käytännössä.ts kirjoitti: (5.2.2006 22:07:38)
Mutkun tuota… kyl ne on aika liki samassa asennossa rintakehään nähden kuin alkuasennossa. Sanoisinko, että tuo sivusiirtymä on muutaman sentin luokkaa.
Tää on saanut kohtuuttomat mittasuhteet:-). Alkuperäisen väittämäni tarkoitus oli vain kansantajuisesti osoittaa, että vipuja tosiaan on enemmän kuin kaksi.
ts kirjoitti: (5.2.2006 22:07:38)
Ai selitys… niin kun siis olkapäät ova eri korkeudella ja kädet eri kohdassa mailan varressa. Mää oon ainakin saanu ton kaikilla toimimaan lyhentämättä heidän käsiään 🙂Kaiken muun mä sun jutuista oon ts uskonut, mutta tää vähän epäilyttää. Hyvinkäähän on perinteisesti ollut Suomen paloittelusurmaajien mekka.
…lienee keväällä helppo tunnistaa rangella. Tunnissa menee max. 10 palloa, kun mailan ja aivon kanssa käydään rannekulmat, lihasten vastavaikutukset, painonsiirrot etc. läpi.
-
JulkaisijaArtikkelit