-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen samaa mieltä, että tää on menyt vähän sekavaksi, eikä vähiten siitä syystä, että Jamasan kaltaiset tyypit tulee tänne kommenteilla:
’Onkos tähän alkuperäiseen nyt sitten vastannut kukaan? Jos joku voisi tiivistää kun ei jaksas kaikkea lukea, sorry :-).’
’Mistä noita spindeleitä sais ostaa? Mulle kans :-)’
’Äläkää ny kiusatko fukkea. Fukke on oikeessa ja muut väärässä’KL kirjoitti: (1.2.2006 18:30:34)
Asiasta sinällään mitään ymmärtämättömänä heitän tähän vain pienen vastapainon tuohon 2-vipuiseen juttuun. Fysiikassa voidaan mallintaa useita monimutkaisia liikeratoja yhdistämällä niitä. Hyvänä esimerkkinä on kaksi eripainoista kappaletta, joita yhdistää köysi. Kun kappaleet laitetaan pyörivään liikkeeseen yhteisen massakeskipisteensä ympäri, kappaleiden muodostavan kokonaisuuuden liikettä voidaan loistavasti mallintaa ajattelemalla kappaleiden välillä olevalle köydelle niiden yhteinen painopiste ja käsittää se koko kappaleen painopisteeksi.
En tiedä mitä tuolla esimerkilläsi haluat perustella, mutta ei se ainakaan puolla tai kiellä minkään vipusysteemin soveltamista. Itse asiassa se ei kerro yhtään mitään, ja siksi et tule varmaankaan saamaan lausumaasi yhtään kommenttia.
Toisaalta minä olen saanut tässä edemenneen lihasväittelyn tiimoilta parikin hyvää ajatusta ja valaisua muutamiin askarruttaneisiin kohtiin. Siksi en kadu yhtään, kun nostin kissan pöydälle.
Minusta ei kyllä Golfinnia saa siinäkään mielessä, etten ole niin herkkähipiäinen. Tällä palstalla aina joku otetaan hetken aikaa silmätikuksi ja sitten toinen. Jos KL muistat pari viikkoa sitten, kun kinastelit jonkun kanssa ja tämä vastapuoli tutki historiaasi ja oli huomannut että tapanasi on vain haastaa riitaa ja vittuilla ihmisille. Näinhän meille kaikille käy. Ja paras tapa saada kaikki niskaan on ’vakavassa mielessä’ kertoa omia näkemyksiään.
Minä olen kuitenkin sen verran kiertänyt muutakin kuin tahkoa, etten näistä ole moksiskaan. Olipahan tuossa vähän taukoa töitten osalta ja poika nyrjäytti nilkkansa futiksessa, niin ei tarvinnut harjoituksiinkaan ajella. Siksi ajattelin kirjoitella vähän vakavammassa hengessä. Nyt on kuitenkin tiedossa kiireempää, niin palaanpa tähän golfpisteen normaalimoodiin eli kyttäilemään, josko joku sattuisi kertomaan vähän laajemmin omia mielipiteitään, jota me muut sitten yhdessä ammutaan alas.
En minä sitä suinkaan vastusta. Pidän vain liiallista yksityiskohtien kelailua swingiä ja pelaamista sotkevana asiana.
Swingi toimii, jos ei tee mitään estääkseen sen toimintaa.
fukke diise saisse kirjoitti: (2.2.2006 0:24:12)
Olen samaa mieltä, että tää on menyt vähän sekavaksi, eikä vähiten siitä syystä, että Jamasan kaltaiset tyypit tulee tänne kommenteilla:
’Onkos tähän alkuperäiseen nyt sitten vastannut kukaan? Jos joku voisi tiivistää kun ei jaksas kaikkea lukea, sorry :-).’
’Mistä noita spindeleitä sais ostaa? Mulle kans :-)’
’Äläkää ny kiusatko fukkea. Fukke on oikeessa ja muut väärässä’
Niin, ei tänne ole vissiin kukaan vielä vastannut oikeesti alkuperäiseen kysymykseen vai onko?
Huumorinkukka se on kaunein kukka, eikös?
Sun kanssa kun ei saa olla, näin ainakin olen ymmärtänyt viesteistäsi, eri mieltä? Voit olla toki eri mieltä.Jos kaikki mitä olet kirjoittanut olisi totta niin eikö sinun pitäisi olla tuolla saralla maailmankuulu, vaikkapa golfopettaja tms. Vai oletko kenties? Älä nyt pahoita mieltäsi jos en niele sinun sepustuksiasi ihan kaikesta mitä olet kirjoittanut.
Miettikää nyt ennemmin sitä alkuperäistä kysymystä ’ minkälaisia virityksiä olette svingiin tehneet parantaaksenne ns virallista oppia.’
Minä en ole itse edes tiennyt että on olemassa joku virallinen oppi vaan olen aikas paljon keskustellut muiden golfareiden kanssa sekä lukenut muutaman kirjan. Eipä näissä keskusteluissa ole alettu ensimmäisenä kertomaan lihaksien toiminnasta tai jostain vivuista. Mitä minä sellaisilla tiedoilla edes eteen koska olen klubituuppari? Nyt kun olen, ikävä kyllä, itse yrittänyt svingiäni pitää kasassa olen huomannut sen, että tarvitsen jonkun pron katsomaan svingiä ja tekemään siihen muutoksia mikäli se on enään edes mahdollista. Ja kumma kyllä, ei hänkään alkanut enimmäisenä kertomaan miten lihassyyt toimii ja kertomaan vivuista. Edelleenkään minä en tarvitse sitä, ainakin näin uskon. Minulle riittää kun asiat kertoo yksinkertaisesti. Ja uskoakseni meitä tuuppareita on valtaosa golfareista joista ei tule tourilla pelaavia vaan ehkä vai ja ainoastaan tuurilla (huomatkaa vitsintynkää :-))Vai pitäskö alkaa miettimään noinkin monimutkaisesti koko lyöntiä kokonaisuudessaan? Paranisko pelini siitä mihinkään sillä tieto lisää tuskaa, monella tavalla.
NimetönKyllä mä lyön ihan koko ropalla!
Niinku nilkoista aivoihin on roppa päättänyt tehdä pelkästään sen mun aivoista lähtevän käskyn mukaisesti, noista vipuhommeleista mä en sitten tiedä!
NimetönSelvennän vielä. Meillä on kaksi erilaista mallia: fysikaalinen malli, jolla saadaan numeroita ja biomekaaninen malli, jonka avulla nuo saadut numerot siirretään käytäntöön. Näitä kahta mallia käyttäen pystymme samalla lihasteholla vaikkapa lyömään pitemmälle, jos löydämme hyvän ratkaisun. Pelaajalle ohjeet tulee antaa kansantajuisin ilmaisuin kuten muussakin urheiluvalmennuksessa.
Fysikaalisena mallina toimii hyvin laajennettu kaksivipuinen malli. Minkälainen sitten olisi
hyvä biomekaaninen malli? Olen jonkin verran tutkinut tuota svingin biomekaanista puolta ja todennut, että siihen kannattaa käyttää mutkikkainta mahdollista ja kaikkein todenmukaisinta mallia. Mikä parasta, se on ilmainen ja kaikkien saatavilla. Nimittäin elävän ihmisen kroppa.Fukkeli haluaa että pläjäytetään pureskeltavaksi kerralla suuri määrä tietoa jotta päästään oikeille urille samoin tein. Proffat taasen opettavat kaiketi mielellään pienempiä kokonaisuuksia stepeittäin. Joskus saatetaan sitten jopa kumota aikaisemmin opittua. Eikun kumota on liian vahva sana. Vahva suunnanmuutos kenties sopisi paremmin. Kummatkin näistä vie aikaa, teoriassa omaksuminen kenties päätyisi samaan tavoiteaikaan. Luulisin kuitenkin että fukkelin metodilla alkuunpääseminen olisi melkoisen nihkeää vaikka kuinka hieroisi älynnystyröitään. Janoshan tuossa mainitsikin lyövänsä koko kropallaan. Kroppa oppimisprosessissa taipunee hitaasti. Näin ollen väitän että fukken tie on liian kivinen oppilaan astuttavaksi. Työ ei ole eikä varmaan pidäkään olla helppoa mutta kyllä sen pitää palkita onnistumisen kautta.
Onpas ollu antoisa(?) ja mielenkiintonen ketju tämä.
Niille jotka oikeesti ovat kiinnostuneita swingistä noin niinkun tieteellisemmin palasiin purettuna, suosittelisin opusta nimeltä The Golfing Machine (Kelley). Siinä käydään läpi swingin kaikki erilaiset vivut ja voimanlähteet, ja niiden keskinäiset vaikutukset. Aika raskasta luettavaa, mutta varmasti antoisaa niille, joita asia niin paljon kiinnostaa.
Tuota kyseistä TGM-’oppia’ pähkäillään netin puolella heppulin nimeltä Brian Manzella forumilla. Siellä on aika hyvää väkeä aiheesta keskustelemassa, ja lisäks tuon em. hepun itse julkaisemia maksuttomia ja maksullisia opetus-matskuja eri muodoissa.
Tutustumisen arvonen kirja ja sivusto.…mutta älkää toki kaikki lopullisesti täältä kadotko… ;).
Hyvä Ei Nino, lue vaan Golfin Machine, susta voi tulla vaikka uusi Scott Verplank, yksi tourin tarkimpia jätkiä vuositolkulla. Hän väittää, ettei ole koskaan lukenut muita kirjoja.
Heti aluksi yritän nyt olla diplomaattinen (ei tiedä onnistunko) ja sanon, etten pidä näitä väitteitäni absoluuttisina totuuksina, vaan omina kokemuksinani. Edelleen, olen 20 vuoden ajan pitänyt omana mallinani 2-vipuista svingiä, pelannut sen mukaan (vuosi vuodelta huonontuen), valmentanut sen mukaan (samaten), opettanut alkeiskurssilaisia ja klubipelaajia sen pohjalta, luennoinut siitä ja kirjoittanut siitä opuksia. Olen kuitenkin uskaltanut muuttaa mielipidettäni ja olen valmis tekemään sen uudelleen, jos aihetta esiintyy.
Janos, kiva kun heitit omat kommenttisi ja uskon täysin, että kilpailutilanteessa kaikki on pelissä nilkasta korviin. Olen jossain nähnyt muutamia svingikuvia lyönnistäsi ja täytyy sanoa, että hyvin on kulmat paketissa klo 8:00 saakka. Kun siihen löytyy voimaa, niin varmasti lentää pitkälle. Uskon, että pyrit kuitenkin harjoittelussasi myös yksityiskohtaisempaan tekniseen toteutukseen, eli yhdistämään järjen ja voiman. Sinun ammattikunnassasi ainakin Jason Zuback väittää lyövänsä ylä- ja ala-artalon lisäksi vain oikealla kädellä. Jos käyttää yhtään vasenta kättä, lyönti karkaa kuulemma oikealle. Samoin sanoo Samual Kemp, heppu joka harjoitteli pari vuotta sitten pitkän aikaa samoilla kulmilla. Muuten noiden pitkälle lyövien ohjeet ovat aika lailla kummeli-luokkaa eli purista perseellä (humöör). Olen joitakin tavannut ja analyyttisin niistä on ehkä Viktor Johansson. Harjoittelussakin vaimo vastailee kännykällä mihin pallot putoaa, kun ei näe ja kaikki on tiedettävä.
Minun kokemukseni mukaan pituusdraivaajilla on kuitenkin lähes kaikilla saman tyyppinen ongelma, mitä tulee skooraamiseen. Hiukan ennen osumahetkeä ylävartalo tulee peliin ja ottaa tukea alavartalosta, joka passivoituu (ottaa tukea), jolloin svingin alin kohta ILMAN MANIPULAATIOITA jää hiukan takajalalle. Se mahdollistaa maksimaalisia lyöntipituuksia tiiltä, mutta saa aikaan raudoilla ja lähetymisissä manipuolintitarpeen ja siksi epävarmuutta toistoon ja epäpuhtauksia osumiin. Mutta Janos, jos et ole tähän mennessä miettinyt mitään vaan pelkästään pläjäyttänyt nilkoista korviin, niin kehotan pieneen analyyttisyyteen, niin silloin kyllä voitat varmasti maailmanmestaruuden, ja onnea matkaan!
Kaiken kaikkiaan pituuslyöjät käyttävät tekniikka ja voimaa. Sitten on niitä, jotka käyttävät pelkkää voimaa. Eilen oli hauska yhteensattuma, kun mietiskelin näitä golfpisteen juttuja. Yksi satunnaisista pelikavereistani, Tim, on entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, mutta loukkaantui kahden NHL-vuoden jälkeen ja elelee nyt vakuutusrahoilla, kuuntelee Toskia ja toivoo omista skideistään golfpelaajia. Hän tosi kiinnostunut kaikista valmennushommista ja toimii esim. Randy Mossin (Wide receiver, Oakland Raiders) physical trainerinä. Mossin kausi on ohi tosiaan eilen tuli Timin kanssa rangelle. Siinä sai pallo kyytiä 130 mph, mutta sektori oli 45 astetta. Ei varmaan pelaa alle 100. Vähemmästäkin tulee vakuuttuneeksi, että golfissa tarvitaan tekniikkaa jopa ihan alkeelisilla tasoille. Se, onko se tietämyksellistä tai suortuksellista, riippuu pelaajan luonteenpiirteistä.
Toinen ääritapaus on erittäin hyvä ystäväni, Sven, svedu-petteri, joka pelasi aikanaan Ruotsin jääpallomaajoukkueessa ja alkoi pelata golfia vasta kaksvitosena. Hän on 165-senttinen ja erittäin hitaat tosin voimakkaat kiertolihakset ja niinpä hän on omaksunut kummallisia piirteitä svingiinsä. Ensinnäkin ennen sääntömuutosta hän käytti 60 tuuman draiveria ja löi 280-300 jaardia aina keskelle. On voittanut Broward Countyn amatöörimestaruuden ja pitää edelleen hallussa kuutta kenttäennätystä Etelä-Floridassa. Pitkällä mailalla lyödessään hän ei käyttänyt ranne- tai olkakulmia lainkaan vaan pelkästään ylä- ja alavartalon kiertolihaksia. Toskin mielestä Svenillä on paras jalkatyö, mitä hän on ikinä nähnyt, jopa parempi kuin Hoganilla (kysyttiin vittuuksissamme, kun tiedetään että Toski vihaa Hogania). Ja totta on, esim. lähipelissä Sven sivaltaa ala- ja keskivartalon vetämänä aivan uskomattaman laajassa kaaressa. Sven esiintyi myös Golf Channelillä pitkän draiverinsa kanssa, mutta uusi sääntömuutos kolahti pahasi häneen. Normaalimittaisella 48 tuuman draiverilla hän lyö 50 jaardia lyhyemmälle, mikä on paha kolaus Svenin Senior Tour -haaveille, jotka minun mielestäni olisivat toteutuneet varmasti ilman sääntömuutosta.
Tossa pari erilaista vipua. Timin pikkuskidi (5 vuotta) lyö aika napikkaasti ja kerran yksi herra tuli kehumaan kysyen. ’How you doing, little Tiger’. Siihen poika vastasi ’I’m not Tiger, I’m black Ben Hogan.’
Hyvä Ei Nino, lue vaan Golfin Machine, susta voi tulla vaikka uusi Scott Verplank, yksi tourin tarkimpia jätkiä vuositolkulla. Hän väittää, ettei ole koskaan lukenut muita kirjoja.
Heti aluksi yritän nyt olla diplomaattinen (ei tiedä onnistunko) ja sanon, etten pidä näitä väitteitäni absoluuttisina totuuksina, vaan omina kokemuksinani. Edelleen, olen 20 vuoden ajan pitänyt omana mallinani 2-vipuista svingiä, pelannut sen mukaan (vuosi vuodelta huonontuen), valmentanut sen mukaan (samaten), opettanut alkeiskurssilaisia ja klubipelaajia sen pohjalta, luennoinut siitä ja kirjoittanut siitä opuksia. Olen kuitenkin uskaltanut muuttaa mielipidettäni ja olen valmis tekemään sen uudelleen, jos aihetta esiintyy.
Janos, kiva kun heitit omat kommenttisi ja uskon täysin, että kilpailutilanteessa kaikki on pelissä nilkasta korviin. Olen jossain nähnyt muutamia svingikuvia lyönnistäsi ja täytyy sanoa, että hyvin on kulmat paketissa klo 8:00 saakka. Kun siihen löytyy voimaa, niin varmasti lentää pitkälle. Uskon, että pyrit kuitenkin harjoittelussasi myös yksityiskohtaisempaan tekniseen toteutukseen, eli yhdistämään järjen ja voiman. Sinun ammattikunnassasi ainakin Jason Zuback väittää lyövänsä ylä- ja ala-artalon lisäksi vain oikealla kädellä. Jos käyttää yhtään vasenta kättä, lyönti karkaa kuulemma oikealle. Samoin sanoo Samual Kemp, heppu joka harjoitteli pari vuotta sitten pitkän aikaa samoilla kulmilla. Muuten noiden pitkälle lyövien ohjeet ovat aika lailla kummeli-luokkaa eli purista perseellä (humöör). Olen joitakin tavannut ja analyyttisin niistä on ehkä Viktor Johansson. Harjoittelussakin vaimo vastailee kännykällä mihin pallot putoaa, kun ei näe ja kaikki on tiedettävä.
Minun kokemukseni mukaan pituusdraivaajilla on kuitenkin lähes kaikilla saman tyyppinen ongelma, mitä tulee skooraamiseen. Hiukan ennen osumahetkeä ylävartalo tulee peliin ja ottaa tukea alavartalosta, joka passivoituu (ottaa tukea), jolloin svingin alin kohta ILMAN MANIPULAATIOITA jää hiukan takajalalle. Se mahdollistaa maksimaalisia lyöntipituuksia tiiltä, mutta saa aikaan raudoilla ja lähetymisissä manipuolintitarpeen ja siksi epävarmuutta toistoon ja epäpuhtauksia osumiin. Mutta Janos, jos et ole tähän mennessä miettinyt mitään vaan pelkästään pläjäyttänyt nilkoista korviin, niin kehotan pieneen analyyttisyyteen, niin silloin kyllä voitat varmasti maailmanmestaruuden, ja onnea matkaan!
Kaiken kaikkiaan pituuslyöjät käyttävät tekniikka ja voimaa. Sitten on niitä, jotka käyttävät pelkkää voimaa. Eilen oli hauska yhteensattuma, kun mietiskelin näitä golfpisteen juttuja. Yksi satunnaisista pelikavereistani, Tim, on entinen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja, mutta loukkaantui kahden NHL-vuoden jälkeen ja elelee nyt vakuutusrahoilla, kuuntelee Toskia ja toivoo omista skideistään golfpelaajia. Hän tosi kiinnostunut kaikista valmennushommista ja toimii esim. Randy Mossin (Wide receiver, Oakland Raiders) physical trainerinä. Mossin kausi on ohi tosiaan eilen tuli Timin kanssa rangelle. Siinä sai pallo kyytiä 130 mph, mutta sektori oli 45 astetta. Ei varmaan pelaa alle 100. Vähemmästäkin tulee vakuuttuneeksi, että golfissa tarvitaan tekniikkaa jopa ihan alkeelisilla tasoille. Se, onko se tietämyksellistä tai suorituksellista, riippuu pelaajan luonteenpiirteistä.
Toinen ääritapaus on erittäin hyvä ystäväni, Sven, svedu-petteri, joka pelasi aikanaan Ruotsin jääpallomaajoukkueessa ja alkoi pelata golfia vasta kaksvitosena. Hän on 165-senttinen ja erittäin hitaat tosin voimakkaat kiertolihakset ja niinpä hän on omaksunut kummallisia piirteitä svingiinsä. Ensinnäkin ennen sääntömuutosta hän käytti 60 tuuman draiveria ja löi 260-280 jaardia aina keskelle. On voittanut Broward Countyn amatöörimestaruuden ja pitää edelleen hallussa kuutta kenttäennätystä Etelä-Floridassa. Pitkällä mailalla lyödessään hän ei käyttänyt ranne- tai olkakulmia lainkaan vaan pelkästään ylä- ja alavartalon kiertolihaksia. Toskin mielestä Svenillä on paras jalkatyö, mitä hän on ikinä nähnyt, jopa parempi kuin Hoganilla (kysyttiin vittuuksissamme, kun tiedetään että Toski vihaa Hogania). Ja totta on, esim. lähipelissä Sven sivaltaa ala- ja keskivartalon vetämänä aivan uskomattaman laajassa kaaressa. Sven esiintyi myös Golf Channelillä pitkän draiverinsa kanssa, mutta uusi sääntömuutos kolahti pahasi häneen. Normaalimittaisella 48 tuuman draiverilla hän lyö 50 jaardia lyhyemmälle, mikä on paha kolaus Svenin Senior Tour -haaveille, jotka minun mielestäni olisivat toteutuneet varmasti ilman sääntömuutosta.
Tossa pari erilaista vipua. Timin pikkuskidi (5 vuotta) lyö aika napikkaasti ja kerran yksi herra tuli kehumaan kysyen. ’How you doing, little Tiger’. Siihen poika vastasi ’I’m not Tiger, I’m black Ben Hogan.’
Erittäin hyvä kirjoitus, tuo viimeisin. Sitä oli mukava lukea.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (31.1.2006 17:22:00)
Ralf Mannin tietokoneanalyysit … Mike Hebron heittelee … Leadbetter tekee … Rick Smith … Jim Mclean … Chuck Hogan harjoittelee … Sitten tulee John Daly ja sanoo: Mä teen näin. No totta kai ihmiset uskoo Dalyä, ja kaikki tosiasiallinen tietous kumotaan.Janos Uotila kirjoitti: (2.2.2006 9:43:21)
Kyllä mä lyön ihan koko ropalla!
Niinku nilkoista aivoihin on roppa päättänyt tehdä pelkästään sen mun aivoista lähtevän käskyn mukaisesti, noista vipuhommeleista mä en sitten tiedä!
No ei tarvinnut kauaa odotella, kun ’Dalyhän’ se sieltä putkahti.
Siis Fukke jos nyt oikein tulkitsen tuota ajatustasi, niin olet korvannut ’puhtaan’ kaksivipuisen mallin sillä, että vipuja onkin useampi?
Esimerkiksi niin, että jalat ja lantio muodostavat yhden vivun kiertoliikkeessä. Käsivarsien ja vartalon väliset liike-erot ja jänniteet yhden, ja ranteet (tuo perinteinen kaksivipuinen malli) yhden. Tarkemmin ajateltuna noita vipuja on vielä lisääkin.
Jos näin ajattelet, ei meillä swingin voimatuotosta varmaan juurikaan ole eri näkemyksiä. Ei minulla ainakaan koskaan ole käynyt mielessäkään, että näin ei olisi.
Kysymys on pitkälti siitä, miten joku tietty asia ymmärretään. Minun ajatuksiani ei ole kyllä tuo kaksivipuisuudesta kirjoittaminen koskaan sotkenut kun en sitä ole kovin kirjaimellisesti ottanut.
Vilkaisepa jos jostakin saat tuon Hebronin Golf Swing secrets and lies teoksen käsiisi. Mielestäni se on hyvin kaukana Hebronin aiemmasta tuotannosta ja aika lailla herra Hogania sielläkin suitsutetaan. Lisäksi loistava teos oppimisesta ja opettamisesta.
Ootsä ts vielä Suomessa, mä luulin että se sun kommenttis alavasemmalle tarkoitti Uusi-Seelantia ja sitä nurkkaa. No ei se mitään. Kyllä mä voi enemmänkin näitä juttuja väännellä jos juttuseuraa löytyy, mutta osa tästä porukasta vaikuttaa kyllä hiukan kyllästyneeltä. Toivoisinkin, että tulisi rehellisiä kommentteja, haluaako ihmiset seurata tätä ääneen keskustelua.
Minä olen noita vipuja pyöritellyt aikas paljon ja täytyy sanoa, että pelkistystä on tapahtunut. Ensinnäkin koko kiertoliikkeen mä käsitän moottoriksi joka pyörittää vipuja ja sitten mä katselen erikseen edullisinta vipusysteemiä ja edullisinta moottorisysteemiä.
Moottori eli kiertoliike saa siis aikaan vääntömomentin vipusysteemiin, ja sen voiman tuotosta, kuten sanoit, ei ole erimielisyyksiä. Toisaalta lantion, rintakehän, hartoiden vaihe-eron lisääntymisen tarpeellisuus downsvingissä perustui minulla ennen näitä väittelyitä yhteen asiaan, nyt kahteen asiaan.
Mitä sitten vipusysteemiin tulee. Sen perusteena on omakohtainen kokemus ja kymmeniä vierestä nähtyjä traagisia svingin asteitteista katoamisia nuoruusajan täydellisestä svingistä keski-iän duffailuun. Kaikki kun muuttuu niin hitaasti, että vuositolkulla pitää tehdä väärin, mutta sitten kun sen tajuaa, se on liian myöhäistä. Surkuhupaisinta tässä on se, että vähiten/ei lainkaan harjoittelijat selviytyvät siitä parhaiten, koska heidän svinginsä ei huonone niin nopeasti. Monet tätäkin lukevat tietävät tasan tarkkaan, ketä tarjoitan.
Siis minä olen ajatellut vipuja olevan kolme. Niskasta vasempaan olkapäähän on yksi, toinen on vasen käsi ja kolmas on maila. Oikea käsi on tämän heilurisysteemin ulkopuolinen ohjausvipu, joka väärin/väärään aikaan käytettynä saa pahaa aikaan. Jos sitä ei käytä lainkaan, vaan pitää turistina tulee Fred Funkeja ja Loren Robertseja, jos käyttää paljon ja oikein, tulee Tiger Woodseja tai Ben Hoganeita; kummassakin ryhmässä on hyviä pelaajia. Jos käyttää paljon ja väärin, tulee fukkeja.
Minun mielestäni hyvään timingiin ei tarvita oikean käden voimaa, maksimaalisen pitkään lyöntiin kyllä. Tällä 3-vipuisella mallilla on oletus, että svingin voima (veto) tulee osumaan saakka ala- ja keskivartalosta, jolloin vasen käsi pysyy suorana. Heilurisysteemin alakuolokohta (olkakulma 90 astetta ja rannekulma 180) siirtyy edemmäs, jolloin osuma palloon myös pitkillä raudoilla on luonnollisen puhdas. Tällä tarkoitan sitä, että epäluonnollisesti puhdas osuma saadaan kuten tässä eräs henkilö kommentoi drawlla ja krossauksella. Sisältä ulos -rata alustetaan jalkojen sivuliikkeellä jolloin maila putoaa nätisti, mutta tuo sivuliike on myös pysäyttänyt (tai hidastanut) alavartalon kiertoliikettä niin, että vaatii krossauksen tai ’vasempaan kainaloon vetämisen’, että lapa ehtii suoraan. Tämän tyyppinen draw on mahdollista ja sitä pelataan paljon, mutta minun mielestäni se on vapaan svingin manipulointia ja siksi virheherkkä. Aina ja varsinkaan paineen alla ei lapa ehdikään suoristua, jolloin tulee blokkeja suoraan oikealle.
Mitä Hebroniin tulee, niin se antaa ajattelemisen aihetta ja siinä mielessä jees tyyppi. Mä oon lukenut ton opuksen ja parikin kertaan käynyt hemmon luona. Se opettaa tossa tunnin ajomatkan päässä ja ku sinne menee kämään, se tarjoaa lounaan, tuntee kai olevansa vähän kiitollisuuden velassa, kun se sai meiltä aika rahakkaan luentokeikan Suomeen.
Mutta kuten sanoin, jos ihmisiä kiinnostaa seurata tätä meidän vuoropuhelua, ei minulla ole mitään sitä vastaan. Siis jatketaan niin kauan kuin tulee tappelu tai lukulaskuri ei enää kasva.
Tulkitsinko oikein, että aiemmin pyrit enemmän heiluriin, josta puuttuivat
– nyrkkien ja kyynärpäiden siirtymien lähemmäs vartaloa dsw aluksi
– lantion ja hartioiden veto kohteen suuntaan (tai ehkä vähän siitä oikealle)
– Noiden kahden yhteisvaikutuksta syntyvä jännitteen lisäys käsivarsien ja ylävartalon välille, joka hyödynnetään purkamalla se osumassa
– oikean käden ’isku’ ja kehän muutos suppeasta laajaksi osuma-alueellamielestäni nimittäin kaikkien noiden juttujen pitää tapahtua tehokkaassa swingissä.
Siihen kun vielä lisätään oikeanlainen tuen ja vastavoiman käyttö osumaan tultaessa, nin johan saa pallo kyytiä.
Juu.. enkä mä Espanjaa pidemmälle uskalla lähtee. Rouva on sanonu ettei saa mennä kauas kotoota.
Itse olen svingin oppimisessa törmännyt seuraavaan vaikeuteen: Mailalle on olemassa tietty teoreettinen optimaalinen liikerata, sen voi nähdä useastakin oppaasta. Ei vaikea ymmärtää sitä.
Ongelmat alkavat siitä kun peluri kuvittelee liikkuttavansa mailaa tämän mallin mukaisesti, mutta oikeasti mailaa meneekin muita reittejä. Pelaaja siis kokee asian eri tavalla kuin todellisuus on. Lisäksi nämä tuntemukset ovat joka pelaajalla hieman erilaisia täysin samasta svingistäkin. Vetää, työntää, vähän lantiota, paljon käsiä…..
Tässä kohtaa alkaa käydä opettajaa ja svingiteoreetikkoa sääliksi: Jos kuvaa täsmällisesti mitä svingissä tulee tapahtua, niin metsään menee siinä vaiheessa kun peluri yrittää tätä toistaa. Jos taas kuvaa jutun kompensaatioden kanssa, juttu toimii yhdellä, muttei toisella ja alkuperäinen tarkoitus ei välttämättä välity kenellekään.Eikä tässä vielä kaikki, myös itse kommunikaatiossa tapahtuu viestin muokkautumista. Olkoon kommunikaatio sitten missä muodossa tahansa.
Kun kaiken tämän laskee yhteen niin soppa on melkoinen ja selittää osittain kaikki ne hyllymetrit svingioppaita. Toisaalta se myös varmistaa ettei lopullista universaalia graalin maljaa koskaan löydetä, korkeintaan joku voi löytää hetkeksi oman henkilökohtaisen maljansa.
ts kirjoitti: (3.2.2006 0:02:43)
Tulkitsinko oikein, että aiemmin pyrit enemmän heiluriin, josta puuttuivat
1) nyrkkien ja kyynärpäiden siirtymien lähemmäs vartaloa dsw aluksi
2) lantion ja hartioiden veto kohteen suuntaan (tai ehkä vähän siitä oikealle)
3) Noiden kahden yhteisvaikutuksta syntyvä jännitteen lisäys käsivarsien ja ylävartalon välille, joka hyödynnetään purkamalla se osumassa
4) oikean käden ’isku’ ja kehän muutos suppeasta laajaksi osuma-alueella
1) Joskus oon uskonut, että molemmat nyrkit lähenee, nyt vasen pitää laajutta ja oikea kyllä (eli menee slottiin).
2) Joskus oon luullu, että lantio aloittaa ja hartiat lyö, nyt luulen että lantio aloittaa ja jatkaa samalla ’oikeat kylkiluut’ lyö.
3) Tulkitisit oikein
4) Tulkitsit oikein, mutta jos oikea käsi ei tule slotista, se on kohtalokas.Toi mikä lyö ja mikä liikkuu, tarvitsisi selvennystä. Siis jalat liikuttaa lantiota maan suhteen, vyötärön korkeuden lihakset liikuttaa rintakehää lantion suhteen, selän lihakset liikuttaa hartioita rintakehän suhteen, olka- ja kainaloseudun olevat lihakset käsivarsia hartioiden suhteen, jne. Yksi liike hakee tukea toisesta, eli toinen hidastuu. Ei helvetti… nyt tulee taas liikaa tekstiä ja poika huutaa ovella. Täytyy lähteä futispeliin.
fukke diise saisse kirjoitti: (2.2.2006 23:20:12)
Oikea käsi on tämän heilurisysteemin ulkopuolinen ohjausvipu, joka väärin/väärään aikaan käytettynä saa pahaa aikaan. Jos sitä ei käytä lainkaan, vaan pitää turistina tulee Fred Funkeja ja Loren Robertseja, jos käyttää paljon ja oikein, tulee Tiger Woodseja tai Ben Hoganeita; kummassakin ryhmässä on hyviä pelaajia. Jos käyttää paljon ja väärin, tulee fukkeja. Minun mielestäni hyvään timingiin ei tarvita oikean käden voimaa, maksimaalisen pitkään lyöntiin kyllä.Tarkoittanet, että lyhytlyöntisiä…
Mä olen tosta eri mieltä edelleen. Käytän svingatessani siis vain vartalonkiertoa ja vasemman käden vetoa. En ole pitkälyöntinen, varmaankin keskivertokamaa.
Pisin kisoissa mitattu driveni on 280 metriä (se on chippi verrattuna palstalaisten driveihin). Mun speksit on 170cm/67 kg.Älkää ihmeessä lopettako keskustelua tästä aiheesta. Todella mielenkiintoista luettavaa. Kirjoittelisin mielelläni myös itse, mutta tiedot eivät riitä komentoimaan tai tuomaan keskusteluun mitään lisää…
Samaa mieltä Isä-Hörhön kanssa. Kerrankin hyvää luettavaa. Tuntuu että tässä ketjussa on jo ihan tarpeeksi kirjoittajia ja kommentoijia ettei yhtä Turzia kaivata joukkoon.
NimetönJakaisin voimantuoton kolmeen osa-alueeseen.
1. Voiman ajoitus. Eli minkälaista voimaa, kuinka paljon ja koska.
Tähän liittyy myös oleellisesti tietyt nopeudet. Svingi on siitä hauska
liike, että se mitä aiemmin olet siinä tehnyt, vaikuttaa merkittävästi siihen mitä
myöhemmin voit tehdä. Ajoituksen suhteen ei ole olemassa tiettyä oikeaa, koska
eri yksilöiden kyky tuottaa voimaa ei ole samanlainen.2. Voimantuoton tekniikka ja koordinaatio. Tällä tarkoitan sitä vartalon lihasten
toimintamallia, jolla tarvittavat voimat saadaan tuotettua tehokkaimmin. Tässäkin
on eroja yksilöiden välillä. Yleensä keskustelut käydään tällä alueella, koska on
se on käytännönläheisempi.3. Reunaehtoina molemmille ovat oikeanlainen mailan tulo palloon sekä riittävä
toistettavuus.Näiden kolmen osatekijän summana syntyy svingin tekniikka, joka ilmenee videokuvissa
asentoina. Mielestäni voimantuoton ymmärtäminen edellyttää kaikkien osa-alueiden hallintaa. Kohdan yksi ja kolme asioista voi saada syvällistä tietoa parhaiten (pelkästään?) laskentamallien avulla, joka käytännössä tarkoittaa tietotekniikan käyttöä.Joku joskus kehitti keihäänheittoon ’saippua käsi’ tyylin. Voimantuotto oli parempi kuin perinteisessä tyylissä, mutta katsojat ja muut urheilijat olivat vaarassa.
Katsokaapa keihäänheittäjien ’prove swingejä’ vauhdinottoradan päässä. Aika monet (esim Inberg) kuivaharjoittelevat lantion nopeaa kiertoa. Ideana taitaa olla saada kaikki heiton muut osat valmiiksi ensin ja heittokäsi tulee sitten ruoskana perässä. Tiikerin lantionkäyttö draiveissa näyttää maallikon silmään vähän samalta. Pallo menee pitkälle ja väyläosumia tulee lähinnä silloin, kun vieressä on vastaantuleva väylä.
Lopuksi vielä samat sanat kuin Hörhöllä, eli todella mukava lukea ts:n ja fds:n ajatustenvaihtoa. Oma kompetenssi ei riitä kommentoimaan, mutta noi jutut herättää kyllä ajatuksia. Mua jäi askarruttamaan se ts:n lausunto käsien sivuttaisliikkeen välttämisestä. Onko taustalla ajatus ’niin kyllä tapahtuu vaikka kädet olisivat passiiviset, mutta aktiivisesti sitä ei pitäisi tehdä’. Moni aloittelijahan nostaa mailan käsillä ylös ja hartioiden kierto ei ole synkassa käsien kanssa. Tuntuisi luonnolliselta, että toi synkka säilyisi niin kauan kuin molemmat kädet ovat suorina. Kun bw:ssä oikea käsi koukistuu, kädet siirtyvät väkisin pois rintalastan edestä ja dw:ssä sama asia toisinpäin. Onko ’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo siis enemmän pedagokiikkaa kuin biomekaniikkaa?
NimetönTigerin kohdalla voidaan pohtia, onko kolmas kohta eli reunaehto ’riittävä toistettavuus’
otettu tarpeeksi huomioon. Tulosten valossa on.Vasen pakki kirjoitti: (3.2.2006 14:42:15)
Onko ’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo siis enemmän pedagokiikkaa kuin biomekaniikkaa?Tuota siis.. eihän se vasen käsivarsi alkuasennossakaan vasemman kyljen suuntainen ole. Mielestäni pitäisi minimoida tuota ksivarsien sivuliikettä eikä ainakaan sitä aktiivisesti aiheuttaa. Tuo Kobon testi (mistähän lienee tuonkin keksinyt) on hyvä esimerkki asian ymmärtämisestä. Eli alkuasennosta maila kirveen tavoin ylös. Siitä siitten pelkällä kiertoliikkeellä hartiat 90 astetta ja Voilá
Jos käsivarret liikkuvat tuossa poikki vartalon, kuten esim junnuilla usein näkee tapahtuvan, ei bsw huipulta päästä lähtemään niin helposti pystyyn alas ja vartaloa kohti, vaan kimmovaikutus heittää käsiä ulospäin. Eli toivottu horisontaalinen liike muuttuukin vertikaalisemmaksi. Tämä näkyy joidenkin pelaajien saatossa esim takakuvasta katsottuna niin, että vasen kyynärpää ilmestyy näkyviin ennen mailaa.
perkales nää on kyllä liian monimutkasia juttuja ilmasta lyhyesti kirjottaen…. Toivottavasti siitä sai edes pienen tolkun
Parti esitti hyvän pointin noin kaikkiaan. Eli miten tavallinen pelaaja kokee nämä asiat ja turhautuu helposti, kun asia menee liian monimutkaiseksi ja suurimmalla osalla meistä on muutakin funtsittavaa kuin golfsvingi. Senpä takia sopankeittäjäksi pitää vielä kutsua pedagogeja, jotka kertovat mitä ja miten tuo tutkittu tieto ihmisille pitäisi tarjoilla.
Proffien keskuudessa puhutaan paljonkin ihmisten erilaisista tavoista ottaa vastaan ja soveltaa tietoa ja jokainen uusi oppilas onkin aina uusi haaste. Tuntematon ihminen, joka voi ottaa asiat kirjaimellisesti tai saattaakin olla toisesta korvasta -ulos tyyppi, ja jos aloitat opetuksen väärällä tavalla, sanoja on paha vetää enää takaisin. En nyt puhu proffista vaan useista isä/poika-suhteista tai aviopareista, kun isä antaa vaan lisää sinänsä oikeaa nippelitietoa jokaisen lyönnin jälkeen ja selvästi näkee, että ainoa oikea ohje olisi ’lyö sitä saatanan palloa’.
Viran Omainen, vastaan kysymykseesi, että olet tulkinnut oikein sen mitä tarkoitin. Mä liikun nyt erittäin herkällä alueella, kun kommentoin sinun svingiäsi sitä näkemättä, ja kokemuksen perusteella täällä on kymmenen hyeenaa tarttumassa jokaiseen lauseeseen. Luulen, että olet aika hyvä pelaaja ja se mitä, svingissä teet, on jalostunut vuosien saatossa ja iskostunut ’selkäytimeen’.
Mä uskon, että tästä on kaikille lukijoille paljon hyötyä ja yritän selittää, mitä se oikea käsi tekee. Laitapa vasen käsi oikeaan kainalokuoppaan ja tunnustele kuopan molemmin puolen olevia jänteitä ja lihaksia (anteeksi huonot nimitykset). Etummaisen jänteen alueella lihakset ovat kiinnittyneet käsivarresta rinnan puolelle (onko ne nyt jotain lähentäjälihaksia). Takimmaisen jänteen alueella lihakset ovat kiinnittyneet käsivarresta selän puolelle. Näitä etummaisia ei saa käyttää. Takimmaisia pitää käyttää. Takimmaisilla lihaksilla oikea käsi tulee kylkeen kiinni. Tällä liikkeellä oikea käsi pystyy pitämään rannekulman pienenä (rannekulmaa ei pysty pitämään riittävän voimakkaasti kiinni ranteita pidättämällä). Mitä kovempaa vartalo kiihdyttää kiertoliikettä, sitä kovempaa oikean käden pitää tehdä tämä lyönninomainen oikean käden kylkeenvetoliike heti downsvingin alussa, jotta kulma pysyisi kiinni ja kiertovastus mahdollisimman pienenä.
Esimerkki kainalokuopan etummaisten lihasten käyttäjäkunnasta on lätkäpelaajat. Jossain täällä puhuttiin Teemu Seläneen jättislaisseista. Juuri näillä lihaksilla hän heittää mailan ulkoradalle, vaikka yrittäisi kuinka olla käyttämättä niitä. Viranomainen, saattaa olla jopa niin, että olet innokas hiihtäjä (havainnollinen arvaus esimerkin takia). Sauvaliike on voinut vahvistaa näitä sattumalta juuri oikeita lihaksia niin, että ne toimivat svingissäsi liiemmin yrittämättä. Näin pystyt ulosmittaamaan kiertoliikkeellä aikaansaamasi hyödyn paremmin kuin keskivertopelaaja. Viranomainen, olen tässä käyttänyt esimerkkiä vain havainnollistamaan, miksi sinun pitkät lyöntisi ovat mahdollisia kuvaamillasi svingituntemuksilla. Siksi olen sitä mieltä, ettet tunne ABSOLUUTTISESTI, mitä lihaksia svingissäsi käytät.
Niinkuin ei tunne Janos Uotilakaan. Tosin en ymmärrä, miksi hän heitti tähän väliin ton nilkat, korvat, perseet -kommenttinsa. Toisaalta voisi kuvitella, että sponsorit ja manageri puhaltavat pelin poikki, koska täällä ei kannata päätään liikaa aukoa tai muuten menee kunnia (ja lisääntyy maine). Janos, vaikka oletkin vielä nuori ja imagosi ja asemasi kannalta olisi parempi vetäytyä takavasemmalle, toivon että vastaat, oliko tuo ohjeesi tarkoitettu avuksi muille golffaajille vai vittuiluksi minulle? Ihan kaikella kunnioituksella.
ts kirjoitti: (3.2.2006 15:21:00)
Vasen pakki kirjoitti: (3.2.2006 14:42:15)
Onko ’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo siis enemmän pedagokiikkaa kuin biomekaniikkaa?Jos käsivarret liikkuvat tuossa poikki vartalon, kuten esim junnuilla usein näkee tapahtuvan, ei bsw huipulta päästä lähtemään niin helposti pystyyn alas ja vartaloa kohti, vaan kimmovaikutus heittää käsiä ulospäin.
Mun mielestä ts:n on ongelmanasettelu on oikea eli näin todella tapahtuu. Ton lihaskeskustelun pohjalta mulle valkeni ajatus, miksi bw:ssä ei saa vielä venyttää lihaksia äärimmilleen. Kimmovaikutus tapahtuu silloin liian aikaisin ja heittää kädet ulos niinkuin ts sanoi. Sitä täytyy viivyttää niin, että ’venytetään vasenta kättä ja olkäpään ulkopuolen lihaksia vielä lisää molemmista päistä’, siis lantiota kiertämällä ja oikealla kädellä alas kylkeen.
’pidä kädet vartalon edessä’ neuvo on minun mielestäni enemmän pedagokiikkaa.
No, tiedä sitä. -
JulkaisijaArtikkelit