-
JulkaisijaArtikkelit
-
fukke diise saisse kirjoitti: (27.1.2006 22:41:45)
Backsvingissä siis jalat ja lantio pitävät vastaan, kun ylävartalo kiertyy niin, että hartioiden ja lantion välille tulee mahdollisimman suuri vaihe-ero.
Palataan hetkeksi Vierumäelle ja tarkistetaan, kuinka lihas toimii. Se siis toimii supistumalla. Lihas venyy vain, kun vastalihas supistuu. Toisaalta lihas voi supistua vain lepotilasta. Siis venytetty lihas ei voi supistua.
QUOTE]
Tuosta ensimmäisestä kohdasta on lukuisia varoittavia esimerkkejä pelaajista, jotka koittavat pitää lantion paikallaan. Pikemminkin näkisin tuon nii, että jännite syntyy taaemman jalan reiteen, joka taas tarkoittaa lantion kiertymisen sallimista. Toisaalta uskon, että tuo vaihe-ero saisi syntyä mieluumminkin downswingin alussa, kuin backswingissä.
Lihaksen toiminnassa taisi kyllä tulla huti. Kyllä sitä venyttäessä saadaan iskettyä ns. koukut kiinni ja supistumistoiminto alkaa jo tuolta venyneestä tilasta. Lihaksen venytyksestä alkava kimmovaikutushan on jokaiselle tuttu mistä tahansa hypystä tai lyönnistä.
ts kirjoitti: (28.1.2006 20:09:20)
Tuosta ensimmäisestä kohdasta on lukuisia varoittavia esimerkkejä pelaajista, jotka koittavat pitää lantion paikallaan. Pikemminkin näkisin tuon nii, että jännite syntyy taaemman jalan reiteen, joka taas tarkoittaa lantion kiertymisen sallimista. Toisaalta uskon, että tuo vaihe-ero saisi syntyä mieluumminkin downswingin alussa, kuin backswingissä.Lihaksen toiminnassa taisi kyllä tulla huti. Kyllä sitä venyttäessä saadaan iskettyä ns. koukut kiinni ja supistumistoiminto alkaa jo tuolta venyneestä tilasta. Lihaksen venytyksestä alkava kimmovaikutushan on jokaiselle tuttu mistä tahansa hypystä tai lyönnistä.
Jos luit tarkemmin loppuun niin kirjoitin ’Backsvingissä siis jalat ja lantio pitävät vastaan, kun ylävartalo kiertyy niin, että hartioiden ja lantion välille tulee mahdollisimman suuri vaihe-ero. Useimmille pelaajille se tarkoittaa sitä, että lantio kiertyy 45 astetta tai hieman vaille ja hartiat 90 astetta tai hieman yli. Tarkoitus on siis saada keski- ja ylävartalon suuret lihakset venytettyä niin, että kireys tuntuu oikeassa sisäreidessä, lantion yli vasempaan kylkeen ja selkään ja siitä olkapään yli vasempaan käteen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että downsvingin käynnistyessä alavartalon kierrolla kireys vielä ensin hieman lisääntyy (lägging), minkä jälkeen kädet ja maila seuraavat perässä kiihdytysvaiheeseen.’
En sanonut lantion pysyvän paikallaan, kuten väität. Sanoin että lantio pitää vastaan mutta kiertyy kuintenkin 45 astetta tai hieman vaille. Edelleen kerroin, kuinka tuo kireys lisääntyy downsvingin alussa, jonka senkin jätit tarkoituksella pois.
Mitä tulee kimmovaikutukseen, niin tuo kaikkien tuntema kuminauhaenergia syntyy siitä, kun lihas venytetään äärimmilleen ja venytystila laukeaa. Valitettavasti lihas joutuu kuitenkin menemään ensin lepotilaan, ennenkuin se voi supistua. Heitäpä pesäpalloa niin että, venytät käden äärimmilleen taakse ja siitä koukut kiinni. Kyllä siinä täytyy ensin ottaa vähän löysää.
FDS –
’Mitä tulee kimmovaikutukseen, niin tuo kaikkien tuntema kuminauhaenergia syntyy siitä, kun lihas venytetään äärimmilleen ja venytystila laukeaa. Valitettavasti lihas joutuu kuitenkin menemään ensin lepotilaan, ennenkuin se voi supistua. Heitäpä pesäpalloa niin että, venytät käden äärimmilleen taakse ja siitä koukut kiinni. Kyllä siinä täytyy ensin ottaa vähän löysää. ’Olen ts:n kanssa samaa mieltä että tässä lihaksen toiminnassa olet lyönyt soketin. Ajattelepa painonnostajaa, joka tempaa 100 kg suorille käsille. Kun romut on rinnalla, niin nostaja painautuu alas kyykkyyn jolloin nelipäinen reisilihas venyy ja reiden koukistaja supistuu. Tästä nostaja punnertaa itsensä ylös, jolloin lihakset venyvät ja supistuvat päinvastaisesti. Missä vaiheessa nostajan nelipäinen reisilihas menee lepotilaan? Pukuhuoneessa.
Tepli,
Kun nostaja painautuu alas, nelipäinen reisilihas pitää esikireyden (itse asiassa jo supistustila) samalla kun gravitaaviovoima painaa nostajaa alas. Ylös punnerrettaessa reisilihaksen supistusvoima ’punnerretaan maksimiin’.
Jos koukistaja supistuu ja nelipäinen reisilihas päästetään venymään, jätkä on perseellään alta aikayksikön.Tästä tullaankin siihen golfin tilanteeseen, kun ylävartalon isoilla lihaksilla ja hartoilla downsvingin lyövät pelaajat yrittävät päästä backsvingissä hyvään hartiakiertoon. He eivät voi päästää lihaksia venymään vaan joutuvat säilyttämän niissä esikireyden, jotta lyönnistä tulisi ylipäänsä mitään. Niinpä backsvingissä hartioiden 90 asteen kierto tapahtuukin nivelillä eikä lihaksia venyttämllä. Useimmat vasemman käden koukistukset, reverse C:et ja polvien koukistelut, painon lipsatamiset jalan ulkoreualle jne. ovat seurausta tästä itse asiassa downsvingin mielikuvaongelmasta.
Juu, varmaankin sitä voidaan esikireydeksi myös sanoa kun sälli alas painuu, mutta ei lihastyössä sitä viivettä esiinny joka tulisi siitä että lihaksen täytyy olla lepotilassa ennen kovaa työvaihetta (supistusta). Tätä on kimmoisuus.
Tuosta loppuosasta en mene vastaan väittämään, lienen golfguruna jossain valaanpaskan alapuolella sinuun verrattuna.
Pitää paikkansa tuo mainintasi kimmoisuudesta.
Sen frekvenssi on kuitenkin paljon pienempi kuin mitä tarvittaisiin downsvingissä. Kun pompit kimmoisasti paikallasi, niin lihasten toimintatilat vaihtuvat sekunnin kymmenesosissa.
Sen sijaan downsvingin ratkaisevassa vaiheessa kysymys on sekunnin sadasosista. Voihan sitä tietysti yrittää olla sairan nopee, mutta siitä syntyy kyllä tämä yleinen tuntemus, että kädet ei tule mukaan tai ei pääse (ehdi) lyöntiä läpi.
Jossain tällä palstalla eli eilen Trevinon kuva osumahetkestä etuvinkkelistä otettuna. Jos joku tietää, niin kertokaa missä se oli.
Siinä näkyy kyllä selvästi, miten venytystila on päällä vasemmasta kyljetä olkapään yli vasemman tasaranteen (flat left wrist) kautta mailaan saakka. Ja veto on edelleen päällä lantiosta (clearing left hip) (no jalat tekee työn tietenkin). Just niinku Ben on sanonut.
Sille se tekee feidistäkin yläkierteen (vähemmän alakierrettä tietenkin) ja release tapahtuu vasta sitten, kun caddiellä on ote toisesta päästä mailaa.
Trevino käytti vaan vähän vähemmän käsiä (siis suurempi rannekulma) kuin Hogan. Siksi se ei lyönyt niin pitkälle. Siis Moe Normanin ja Hoganin puolivälissä.
NimetönJäivät nuo fds:n kirjoitukset pyörimään sen verran mieleen, että oli pakko käydä aamulla lyömässä pari lyöntiä ja tunnustella että mikä ruumiinosa se missäkin vaiheessa tekee töitä omassa swingissä.
En kyllä voi enää olla 100 % varma yhtään mistään mutta tuntui siltä, että omassa swingissä koko downswing vaihe aina siihen pisteeseen jossa kädet olivat jossain klo 7 kohdalla tapahtuu ylävartalolla. Kädet olivat erittäin passiivisen oloiset, joskin kyllä ne töitä tekivät jotta paketti pysyi kasassa ja oikean puolen kyynerpää lähellä vartaloa. Kuitenkin varsinainen läpilyönti ei kuitenkaan tapahtunut millään isoilla lihaksilla vaan käsivärsilla ja erityisesti oikealla käsivarrella.
Joten yläkorpan kierto kierto näyttäisi hallitsevan omaa lyöntiä, mutta vain määrättyyn pisteeseen asti jonka jälkeen kädet tulevat mukaan kuviohin. En todellakaan osaa sanoa, onko tämä oikein vai väärin ja onko se minkäkin (tai minkään) opin mukaista, mutta minulla se on toiminut hyvin.
Yleisesti ei kyllä voida sanoa, että ’oikeaoppisessa’ golf-swingissä oikea käsi toimii ns turistina.
Golffaajia löytyy nimittäin raakasti yleistäen kahta eri tyyppiä…; Swingereitä ja hittereitä.
Ja siis näillä swingaajillahan isomman duunin tekee tuo vasuri, eli se vetää mailaa aluks kohti palloa ja siitä sit etiäppäin…. ja tuossa tyylissähän tuo oikea käsi on enemmän tai vähemmän turisti(ei kuitenkaan kokonaan).
Sitten nuo hitterit… . Niillä oikea käsi tekee suurimman osan työstä. Se ’työntää’ mailan pallolle agressiivisesti. Mailan lapa yleensä jo bäkswingin aikana ikäänkuin valmiiks osottaa koko ajan swing-pathia kohti.
Jotkin pelaajat sekottelee noita molempia tyylejä/tekniikoita siten, että pitkillä kepeille swingataan, ja lyhyillä pamautetaan hittejä.Ite en oo oikeestaan vielä päättäny kumpi olen :).
NimetönLihaksen esivenytyksen vaikutusta voimantuottoon on testattu esim. ponnistusvoiman mittauksissa. Sen avulla ponnistuskorkeus kasvaa luokkaa 10 prosenttia. Esivenytyksen tehokas hyödyntäminen edellyttää varsin räväkkää suoritusta.
Kyllä hartioita kiertävien lihasten täytyy myös supistua. Muutoin riittäviä tehoja ei saataisi. Monilla pelaajilla downswingin aikana hartiat kiertyvät kuitenkin varsin vähän lantioon nähden. Itse uskon, että suurimmat ongelmat liittyvät svingin voimantuoton ymmärtämiseen yleisellä tasolla.Esimerkiksi näkemys svingistä, jossa jotain energiaa ladataan backswingissä, joka sitten vapautetaan oikealla hetkellä downswingissä on varsin kaukana koko totuudesta. Jos teoria ja käytäntö eivät tunnu kohtaavan, niin mielestäni oikea johtopäätös ei kuitenkaan ole tutkimuksen vähentäminen vaan sen lisääminen. On myös mietittävä, ovatko meille tarjotut teoriat puutteellisia tai oikein ymmärrettyjä. Kuten jo aiemmin sanoin, en usko, että mitään mullistavaa uutta svingiä löytyy. Sen sijaan uskon, että huomattavasti useammalle saataisiin hyvä svingi tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä.
Kun tässä nyt puhutaan lihaksesta, niin kyse on tietenkin lihasryhmästä, joka on itseasiassa useista lihassyistä koostuva lihassyykimppu. Lihassyyt ovat kiinni vipuvarsien (luiden) tietyillä alueilla mutta hiukan eri kohdissa. Riippuen siitä, mihin suuntaan tätä lihasryhmää venytetään, eri lihassyihin saadaan aikaan vaihtelevia jännitystiloja.
Mainitsit esivenytyksellä saatavan hyötyä ponnistuksessa. Pitää paikkansa. Lihasryhmää esivenytetään (siis hieman) niin, että osa lihassyistä jää edelleen lepotilaan. Tällöin ponnistuksessa toimivat ensin lepotilassa olevat lihassyyt, sen jälkeen vaihtelevista esivenytystiloista lepotilaan palautuneet lihassyyt. Näin lihasryhmä toimii pitkäkestoisena sarjana, jonka hyöty käy selville seuraavasta kaavasta: a = F x delta t.
Maksimaalinen kiihtyvyys saadaan aikaan, kun mahdollisimman suuri voima vaikuttaa mahdollisimman pitkään. Kun Stefan Holm hyppää korkealle, kaikki lihasyyt eivät supistu kerralla vaan ponnistusvaihe kestää tietyn aikaa.Näin ei kuitenkaan tapahdu yleisten golfoppien mukaisessa golfvingissä, jossa pyritään maksimaaliseen vartalon lihasten vynytykseen (hartiakierto) backsvingissä, jota sitten downsvingin alussa venytetään vieläkin lisään.
Data, sillä ei ole mitään merkitystä, uskotko sinä mitään mullistavaa tapahtuvan. Tietenkin hienoa, että annat näin välillisesti isällisiä ohjeita siitä, kannataako tähän tuhlata aikaansa vai ei.
NimetönItse olen nähnyt vain sellaisia mittaustuloksia, joissa esivenytys nimenomaan parantaa
räjähtävää voimaa. Mitä tulee tuohon esivenytyksen kovaan yrittämiseen backswingin huipulla, suhtaudun minäkin hieman varauksin.NimetönMielenkiintoisia näkökohtia, kiitos niistä kaikille! Vielä ’hiillostaisin’ Fukkea: Where´s the beef? Miten rakennetaan näistä eväistä parempi svingi ja miten se eroaa nykykäsityksen mukaisesta ’mallisvingistä’?
Data, minä nimenomaan yhdyin väittämääsi esivenytyksen eduista ponnistuksessa. Räjähtävä voima on kuvainnollinen ilmaus ja johtaa ainakin tässä keskustelussa siinä mielessä harhaan, että esim. ponnistuksen räjähtävä voima on auttamatta liian hidas siihen lihaksen toimintanopeuteen, joka vaadittaisiin downsvingin release-vaiheessa (jota minä en usko olevan), kun venytystila vaihtuu (lepotilan kautta) aktiiviseen lihastyöhön. Sellaista timingia ei ole jeesuksellakaan.
Bosco, tässä on muutama beef:
1) Nykyisen svingitutkimuksen perustana oleva 2-vipuinen analyysimalli on väärä. Siksi myös siihen perustuvat tutkimukset vievät metsään.
2) Niinkuin tuli, myös tunne on hyvä renki mutta huono isäntä. Ihmisen tunne on suhteellista. Esimerkki: “Hyvä lyönti lähtee oikeasta taskusta”. Mitä jos tasku ei olekaan oikeassa paikassa? Absoluuttista lihastyötä ei ole tutkittu riittävästi, suhteellista kyllä, ja se on aina kysytty huippupelaajilta, joilla heilläkin tunne on suhteellista. He eivät esim. enää huipulla ollessaan tunne käyttävänsä oikeata yläkäsivarttaan tai vasempaa lantiotaan siinä laajuudessa kuin meidän muiden se pitäisi mieltää. Myös montaa muuta asiaa he eivät tunne enää tekevänsä niin kuin itse asiassa tekevät.
3) En etsi uutta tapaa svingata, vaan tulkita nykyisiä parhaita svingejä eri tavalla. Se auttaisi aloittelijoita omaksumaan golfin paremmin, auttaisi svinginsä parissa ahertavia todellakin kehittymään ja estäisi valitettavan usein esiintyvät totaaliset svingin katoamiset varsinkin nuorten huipulle pyrkivien pelaajien keskuudessa.
4) Golfsvingin oikea ymmärtäminen todellisten analyysien kautta ei auta Ernie Elsiä tulemaan yhtään paremmaksi pallonlyöjäksi, päinvastoin hän saisi paljon enemmän vakavia haastajia, jolloin myös golfissa menestykseen alkaisivat vaikuttaa samat tekijät kuin muissa urheilulajeissa.
NimetönEn oikein jaksa uskoa, että kaikki ne golfswingiä analysoivat ammattilaiset tai golftutkimus yleensäkään perustuu pelkästään 2-vipuiseen swingiin. Ehkäpä joidenkin irvailemieni insinöörien mallit, mutta tuskin sentään koko golftutkimus.
Sanot etsiväsi tai löytäneesi ? uuden tavan tulkita swingiä joka auttaisi ihmisiä paremmin omaksumaan golfin salat. En halua vähätellä tietämystäsi, mutta ottaen huomioon kaiken sen määrän työtä jota tämänkin ilmiön tutkimiseksi on tehty maailman laajuisesti niin en oikein jaksa usko sinun keksineen mitään mullistavaa…. tai vastaavasti ymmärtäneesi jotain sellaista mitään kukaan muu ei ole tajunnut. Tämän lausunnon perustan puhtaasi todennäköisyyslaskentaan en tietämykseeni sinun tieto-taidoistasi.
Oman kokemukseni perusteella (joskin hieman toiselta alalta) ne henkilöt jotka ovat sanoneet keksineensä jotain sellaista jota kukaan ei ole aiemmin tajunnut tai ymmärtävänsä asiat paremmin kuin kaikki muut ovat olleet poikkeuksetta väärässä, muutamaan Nobel tasoista tutkijaa lukuunottamatta 😉
Rifle kirjoitti: (30.1.2006 16:48:57)
…vastaavasti ymmärtäneesi jotain sellaista mitään kukaan muu ei ole tajunnut. Tämän lausunnon perustan puhtaasi todennäköisyyslaskentaan en tietämykseeni sinun tieto-taidoistasi.Fukkelin nimimerkkivalinta nähtäkseni tukee tilastoja…
Voiko tuota kukaan paremmin sanoa. Juuri noinhan asia on, että useimmiten toisten osaamisen arvostelu perustuu oman ymmärryksen vähäisyyteen.
En ole todellakaan keksinyt mitään uutta ja mullistavaa.
Olen sen sijaan sitä mieltä, että niin moni tosiseikka puhuu golfin yleisesti hyväksyttyjä oppeja vastaan, ja golfmaailman olisi syytä tutkia näitä asioita kriittisemmällä silmällä.
Ei ole tuulesta temmattu sellainen klise, että menee parhaiten kun tekee kaiken päinvastoin.Kehitystä tapahtuu vasta kun tiedostetaan ongelma, mutta väkisinkin tulee mieleen ammoinen tapaus Riksun viestirykmentistä, kun sähköinsinöörialokas kuunteli vääpelin pitämää luentoa ja oikaisi vääpelin maininnan sähkön kulkusuunnasta. Siihen vääpeli: ’Täällä armeijassa sähkö kulkee minne käsketään.’
Nyt kun golfpisteen vääpelit ovat todenneet, että kaikki voitava on jo tehty ja mitään ei voi enää tehdä, niin eiköhän suljeta tämä stringi ja jatketaan vaan ihan bogitahtiin.
NimetönTässä ketjussa kuvastuu kyllä perisuomalainen synti. ’Et sä mitään tiedä, todennäköisyys on liian pieni, jos se olis mahdollista, et se sinä kuitenkaan olisi, älä edes yritä’
Jossain muissa kulttuureissa jengi oli innoissaan kannustamassa. Jos yksilö tuijottaa todennöisyyksiin, kehitystä ei tapahdu.
Noilla riflen ja ts:n asenteilla Nokia tekisi edelleenkin kumisaappaita.
Kuka muistaa vielä takavuosien tennistähden Björn Borgin uran alkutaipaleen? Björn-raukka kun löi palloa aivan vastoin sen ajan oppeja ja vielä rystylyöntinsäkin kahdella kädellä. Valmentaja sanoi suoraan Björnille: Sinusta ei koskaan tule pelaajaa.
Ja kuinkas sitten kävikään….?
Nimetöndfs:n väittämien ja Nokian menestyksen välillä on todella vähän yhteistä. Vähän sama juttu kun väittäisi, että jonkin ’suomalaisen perisynnin’ vähäisyys johti SKOP:in yltiöpäisyyteen ja tuhoon 🙂
Ei suomalaisten asenteissa ole nykyään mitään vikaa. Asioita voi tehdä monella eri tavalla, myös tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Jos kuitenkin intoutuu väittämään kaikkien muiden olevan väärässä niin on myös syytä kyetä perustamaan puheensa johonkin. Muutoin lopputuloksena on vain tyhjää löpinää eikä mitään uutta Nokiaa 😉
Ja jos itsestäsi tuntuu, että haluat kannustaa erilaisia perusteettomia väittämiä niin siitä vaan…. kyllä niitä maailmassa riittää.
NimetönEi niillä mitään yhteistä olekaan enkä niin sanonutkaan.
En myöskään tiedä hölynpölyä golfsvingistä, mutta sen verran olen kuitenkin oivaltanut, että fds on ainoa joka tässä on yrittänyt väittämiänsä perustella. Teidän muiden kommenttinne ovat lähinnä ’En mä tota usko’-tasoa.
Hassu juttu muuten. Viimeisen puolen vuoden ajan olen hyvin tiiviisti tutustunut kahteen teokseen. Niiden nimet ovat: Rethinking Golf ja Golf swing secrets and lies. Aika outo valinta tälleen perinteisen ja kaavoihin kangistuneen coutsin lukemistoon 🙂
Kyseenalaistaa pitää, ja kuten jossain jo aiemmin kerroin, itse olen sitä varmasti harrastanut paljonkin. Toisaalta pitää myös ymmärtää perusasioiden lainalaisuudet ja olla vääristelemättä toisen tekstiä. Siksi en ole jaksanut enää tuohon varsinaiseen voimantuotto-osuuteen kantaa ottaa. Jos jonkun mielestä lihassyyt muodostavat lihasryhmän, niin muodostakoon sitten.
Ai niin… joku on muuten sitäkin mieltä, että golflyönti ei ole pelkkää voimantuottoa…
NimetönNo kerro sitten omat pointtisi ja lopeta tuo vihjaileminen.
Anteeksi, jos olen kritisoinut sinua tai muutoin sormella osoittanut. Ei ole ollut tarkoitus
Kun näitä juttujani olen kirjoitellut, sinun tietämyksesi tai ajatuksesi eivät ole olleet millään tavoin niissä herätteenä. Edelleen, et ole vähäisimmässäkään määrin sellainen henkilö, jonka tekemiset tai ajatukset vaikuttavat minun toimintaani.
Mitä lihasryhmään tulee, niin puutu vaan rauhassa epäolennaisuuksiin. Siitä saa hyviä kicksejä.
-
JulkaisijaArtikkelit