-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuten tiedetään muutamissa seuroissa on päädytty rajoittamaan vieraspelaamista mm. keinotekoisen korkean greenfeen avulla. Tämä on tietenkin teoriaa, mutta mitä ajattelisitte jos tähän käytäntöön hieman puututtaisiin? Esimerkiksi niin kun vieraspelaaja ilmoittautuu Caddie Masterille hän kertoo tietenkin nimensä, tasoituksensa ja oman kotiseuransa nimen. Sitten kysyttäisiin, tai katsottaisiin liiton kalenterista ko. vieraspelaajan kotikentällä voimassa oleva greenfee-hinta. Tämä oman kotiseuran suuruinen maksu tietenkin perittäisiin vieraspelaajalta. Toki voisi laittaa jonkin järjellisen minimi greenfeen, ettei minkään ’paperiseuran’ olemattoman pienellä maksulla pääsisi keinottelemaan. Kenties tästä voisi pienellä ’työstämisellä’ kehitellä tasapuolisen tavan greenfeen hinnoitteluun.
Pääosa kenttien vieraspelaajista tulee naapurikentältä (määrä ja pelikerrat). Tietääkseni Tampereen seudulla ja myös Helsingin seudulla ovat eräät seurat tehneet ’yhteistyösopimuksia’, jolla seuran jäsenet pääsevät pelaamaan naapurissa halvemmalla.
Minusta tämä on oikea tie (olen vieraspelaamisen ja kilpagolffin vankkumaton kannattaja).
Tuskin elitistiset ja kalliin greenfeen seurat Sarfvik, Nordcenter ja Pickala (vain esimerkkeinä) koskaan avaavat porttejaan kaikille golffareille vaihtokauppaperiaatteella. He haluavat pitää kenttänsä ruuhkattomina ja/tai omien jäsentensä käytössä.
Laskumalliksi sopisi mielestäni seuraava:
Green Fee = 20*(B/A)*(C/18)
A = Pelaajan kotiseuran kentänhoitomaksu tai yhtiövastike plus jäsenmaksu (ei vuokrahinta)
B = Vastaavat maksut kentällä jossa aikoo green fee kierroksen pelata
C = Kotiseuran kentän reikien lukumäärä
Käytännössä Nakkila Golfin jäsenen pelatessa Mastersissa olisi green fee 20*(1000/150)*(9/18) eli 66 euroa ja toisinpäin 6 euroa. Vastaavat maksut Ringsideläisen ja Masterilaisen välillä olisivat 33 euroa Masterin pelaamisesta rinkkulaiselta ja 24 euroa toisinpäin.
Kuulostaa mielestäni melko sopivalta hattuvakioinnilta.
ps. Tämän viestin on tarkoituskin olla hieman provosoiva.
En usko yhdenkään golf-yhtiön tai klubin tekevän voittoa, kyllä kyseessä on kuten asuntoyhtiöissäkin rahan hankkiminen siinä määrin, että kulut (myös pääomakulut, jos kentän rakentamisesta yhtiöllä/klubilla on lainaa) saadaan peitettyä. Voiton tuottaminen olisi siinäkin mielessä typerää, että voitosta yhtiö joutuu maksamaan veroa. Toisaalta tämä hankaloittaa kentän kehittämistä: ei ole taloudellisesti järkevää kerätä etukäteen pääomia suurempiin laajennuksiin, vaan ne joudutaan rahoittamaan joko kertaluontoisilla maksuilla osakkailta/jäseniltä tai lainalla, jonka takaisin maksu kerätään jäseniltä/osakkailta vastikkeina/pelioikeusmaksuina.
Eli pelaajat, jäsenet ja green-fee pelaajat maksavat kulut. Kulut toki vaihtelevat, koska kentän hoidon taso vaihtelee. Maapohjan arvo on erilainen riippuen siitä, missä kenttä sijaitsee, onko maapohja oma (kuten Sarfvik tai Pickala) vai kaupungilta vuokralla, kuten Talissa, Espoon Golfseuralla, Mikkelin golfilla tai Lappeenrannassa.
Kesän aikana kenttä vetää noin 25000 kierrosta (4 hengen flightit, 10 minuutin välit, 7-18 lähdöt, 120 päivää, 80 % täyttö-aste). Tälläisiin kierrosmääriin/18 reikää päästään tietääkseni käytännössä Talissa ja Espoossa, mutta ei juuri muualla.
Kentän hoito ja hallinto hyvällä tasolla maksavat noin 500 000 Euroa/18 reikää. Kun klubissa yleensä on noin 900 jäsentä/18 reikää, mahdollistaa se 27 kierrosta/jäsen kesässä, jolloin kaikki maksut (hoitovastike+jäsenmaksut) olisivat noin 540 Euroa/jäsen. Tällä tasollahan ne ovat pääkaupunkiseudun kentillä. Eli hoitokustannukseksi tulee noin 20 Euroa/kierros.
Tämän päälle tulevat pääomakustannukset. 18 reiän rakentaminen maksaa noin 3-4 milj Euroa, jonka joko jäsenet tai osakkaat rahoittavat. Osakkaalle ostamalla osake, jäsenkentällä liittymismaksuun (kuten Tali, Espoo). Jos osakkaita/jäseniä on 900, pääomasijoitus/jäsen on noin 3900/Euroa. Vaihtoehto osakkaalle on esim käyttää osakkeeseen käytetty raha asuntolainan takaisinmaksuun tai sijoittaa muualle, joten korko on eittämättä kustannus.
Vaikkapa 3.5 milj Euron kentän (kuten Viipurin Golfin projekti, jossa 27 reikää maksaa 5 milj Euroa) rakentamiskustannus jäsenille on siten (vaikkapa 5 % korkotaso, tuskinpa pankista tähän halvemmalla lainaa saa) on siten 175000 Euroa, eli 7 Euroa/kierros (jos 25000 kierrosta).
Eli kustannus on tällä laskelmalla: hoito 20 Euroa, kentän rakentamiskustannus 7 Euroa, ilman maapohjan pääomaarvoa 27 Euroa/kierros. Tämän pitäisi Suomen oloissa olla minimi green-fee, muutenhan klubin jäsenet/osakkaat lahjoittavat rahaa vieraspelaajille.
Pääkaupunkiseudulla tämän päälle tulevat vielä maapohjan arvo, kehä-3 tienoilla vaadittavat 60 hehtaaria tuppaavat maksamaan.
Jos sitten klubi lähtee siitä, että kentällä on tilaa, jäseniä on vähemmän (Esim Sarfvik 30000 kierrosta/v, 36 reiällä, 1100 jäsentä, kenttien hoito 1.1 milj Euroa/kausi, kentän hoito 37 Euroa/kierros), nousee hinta/kierros vastataavasti. Jos osake maksaa 8000 Euroa, osakaita n. 1500, (kuten Nordcenter), kokonaispääoma on noin 12 milj. Euroa, kierroksia 40000, pääomakulu on noin 15 Euroa/kierros.
Näillä laskelmilla on valitettavsti todettava, että aina kun pelaa pääkaupunkiseudulla alle 40 Euroa/green-fee, pelaa halvemmalla kuin osakas/jäsen.
Kirjoitit: ’Kesän aikana kenttä vetää noin 25000 kierrosta (4 hengen flightit, 10 minuutin välit, 7-18 lähdöt, 120 päivää, 80 % täyttö-aste). Tälläisiin kierrosmääriin/18 reikää päästään tietääkseni käytännössä Talissa ja Espoossa, mutta ei juuri muualla.’
Pakko lisätä listaan Oulun Golf. Kierroksia muistaakseni yli 45000 viime kesänä. Reikiä 27. Eli (45000/27)*18=30000 kierrosta per 18 reikää. Eli hujahti mainitsemasi Talin ja Espoon ohi.
Syy: Oulun seudulla asukkaita _noin_ Tampesterin verran ja kenttiä tasan yksi. No okei puolitoista (27r). Kysyntää siis on reippaasti. Jos vaan ne viherpiiperot siellä Haukiputaalla luovuttas niin saatas edes toinen kenttä. Sekään ei taitaisi riittää.
Olisko innokkaita kentän perustajia Oulun seudulla 😉 Onneksi Sankivaara saa 9 lisäreikää. Helpottaa edes vähän. Hatunnoston ansaitsee omalla päätöksellään vielä entinen nimeltä mainitsematon ministeri 😉
kiitos vielä kerran ministerille
Muutamia tarkistuksia kauden kierrosmääriin.
Keimolassa(27 r / jäseniä 1637) pelattiin tänä vuonna 51208 kierrosta joka on uusi ennätys eli per päivä 309 kierrosta joka myöskin uusi ennätys. Ja jos ottaa huomioon, että tänä vuonna kausi loppui lyhyeen lokakuussa -02 vain 1851 kierrosta versus lokakuu -01 3865 kierrosta niin luvut olisivat vieläkin korkeammat.
Ringsidesta ei mulla ole tietoja,mutta uskon että menevät paljon tuon aikaisemmin mainitun 25000 yli.
Ringsidesta sen verran, että taitaa olla Suomen ruuhkaisin kenttä. En muista varmuudella, mutta pelaajamäärät ovat pyörineet 35000-40000 pelaajan välimaastossa vuodesta toiseen. On kieltämättä välillä harmittanut, kun ei tahdo omalle kentälle löytyä peliaikaa edes keskellä arkipäivää… Asiaan on onneksi tulossa hiukan muutoksia tulevana kautena.
Minua nyppii tuo jatkuva, perusteeton narina vieraspelaajien greenfeen kalleudesta. Olipa keskustelun otsikko, mikä hyvänsä, aina joku ’sosiaalipummi’ aloittaa narisemisen aiheesta.
Ne, jotka eivät ymmärrä esim. Pekan hyvin asiallisia perusteluja asiasta, perustakaa oma kenttä. Jos perustatte sen Ouluun, vielä parempi. Voitte lähteä yhdistys tai yhtiö pohjalta, kuten haluatte.
Mielestäni minini greenfee pitää olla ainakin 50, muutoin jonkun täytyy subventoida pelaamista.
Taloudelliselta pohjalta herrat ovat aivan oikeassa, mutta onko se oikea lähestymissuunta onkin sitten eri kysymys.
Vastavuoroisuusperiaatteella kun käydään ns. vuoroin vieraissa, menevät nuo subventiot aika lailla tasan. Ongelma muodostuu siitä jos green fee pelaaminen muodostuu tavaksi ja pelaajat ovat jäsenenä jossain muualla kuin missä pelaavat normaalisti.
Vieraspelaamisen tulisi mielestäni olla golfkultturia levittävä osa lajia ja sen hinta pitäisi pitää mahdollisimman edullisena kaikille. Kenttien ruuhkautuessa olisivat rajoitetut ajat / pelaaminen vain jäsenen vieraana mielestäni oikeammat suunnat kuin maksujen nostaminen.
Nykyään kun kenttien taloudet ovat varsin vakaalla pohjalla, olisi mukavaa nähdä keskustelun kääntyvän enemmän arvopuolelle taloudellisten laskelmien sijaan.
En viitsi puuttua tarkemmin Pekan esittämiin laskelmiin, mutta huomioisin myös sen, että moni kenttä saa tuloja rangesta ja palloista ,puhumattakaan kilpailuista joita eri yritykset kesän aikana haluavat järjestää. Yleensä suljetun kilpailun greenfee on huomattavasti kalliimpi kuin normaali. Ja mitä tulee osakkeen hintaan niin kenttähän ei hyödy siitä mitään jos joku myy omansa voitolla. Ainoa joka tässä hyötyy on myyjä, sillä hoitovastikehan on sama oli kyse sitten vanhasta tai uudesta osakkeenomistajasta.
NimetönTottahan kenttä hyötyy siitä että asiat on hoidettu hyvin ja osakkeen hinta nousee. Siis ainakin silloin kun kentällä on tilaa laajentua ja ottaa uusia jäseniä sisään.
NimetönVieraspelaaminen on golfin suola kilpailujen ohella. Saa haastaa itseään oudommassa ympäristössä ja tutustua uusiin pelaajiin. Henkilökohtaisesti en näe itseäni tahkoamassa koko kesää jatkuvasti samalla kentällä.
Vieraspelaajan greenfeen hinnoittelun ei ole pakko perustua kustannusajatteluun. Minusta on mahdollista, että osakkeenomistajien rahoitusosuudella hoidetaan kenttää+budjetoitu osuus vieraspelaajille.
Jäsenille voitaisiin suoda oikeus varata peliaika vaikka 4 vrk ennen tiiausaikaa ja vieraspelaajat vaikka 2 vrk jolloin jäsenet ovat etuoikeutetussa asemassa ja vieraspelaajat pelaavat jäännöspaikoilla. Halpa greenfee mahdollisesti nostaisi kentän käyttöastetta. Se, että tuleeko kentästä ruuhkainen onkin toinen asia. Nopeasti tulee mieleen lähtövälin muutos hieman pidemmäksi avuksi tähän ongelmaan.
Vieraspelaajan halpa greenfee on minusta suositeltava ajatus ja edistää golfkulttuuria Suomessa.
Tiedä sitten onko tuo Onnin vaatima 50 €oohin minimihinta järkevä kentän ylläpitäjän kannalta, jos väylät pysyvät tyhjänä?
En oikein ymmärrä miten joku muka subventoisi halvemmalla hinnalla pelaamista?
Jos nämä ’sosiaalipummit’ eivät toisi roposiaan yhtiölle, minun käsitykseni mukaaan yhtiön rahatilanne vain huononisi.
Eivät ne kiinteät kulut minnekään häviä etenkään Golf-kentän tapaisessa yrityksessä, jos kentällä ei ole pelaajia. Muuttuvia kuluja taitaa löytyä lähinnä klubin ravitsemuspuolelta, joka useimmiten lienee ihan erillinen yritys.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten Oy:lle on taloudellisesti kannattavampaa ja tuottavampaa pitää kenttää tyhjänä kuin esim. periä 30 €:n greenfeetä, jos tilaa on ja tulijoita olisi?
Greenfeen laskennalliseksi hinnaksi voidaan saada melkoinen haitari riippuen millaiseksi kentän käyttöaste arvioidaan milläkin hinnoittelulla.
Kiersin viime kautena jotakuinkin 70 rundia (12 kenttää muistaakseni) ja ylihinnoiteltuihin greenfeen törmäsin kahdessa paikassa: Talmassa ja Vuosaaressa. Tarkoitan nyt kenttien tasoa, en muista lisäarvoista syntyviä hinnoitteluväljyyksiä.
Haluaisin korostaa sitä valitettavaa tosiasiaa, että pelkästään pääkaupunkiseudulla Green Cardin suorittaa yhden kauden aikana (täysin subjektiivinen arvio) noin 3000 pelaajaa. Näistä luonnollisesti suurimmalla osalla harrastus jää siihen, mutta voisi kuvitella, että ainakin 500 pelaajaa haluaisi jatkaa harrastustaan aktiivisesti. Näistä pelaajista saisi helposti kasaan yhden golfseuran. Toisaalta yksikään näistä pelaajista ei pääse jäseneksi mihinkään pääkaupunkiseudun seuraan sillä kaudella, joten vieraspelaajia riittää.
Flash, itse olen osakkeenomistajana pääkaupunkiseudun kentällä, enkä haluaisi todellakaan kustantaa kenenkään muun pelaamisia sillä perusteella, että olen sijoittanut kohtuullisen summan rahaa golfosakkeeseen. Niin kauan kuin uusia pelaajia tulee vuodessa nykyisellä tahdilla suhteessa uusiin kenttiin, ei ole mitään mahdollisuutta GF hintojen laskulle. Toivotaan, että tilanne paranee jatkossa, koska en itsekään ole korkeiden GF maksujen kannalla. En tiedä tilanteesta muualla Suomessa, joten en viestilläni halua ottaa kantaa muiden alueiden tilanteeseen. Tilanne on muualla varmasti jossain määrin erilainen.
Sanoit että ’Jos nämä ’sosiaalipummit’ eivät toisi roposiaan yhtiölle, minun käsitykseni mukaaan yhtiön rahatilanne vain huononisi’.Minun käsitykseni mukaan homma ei ole ihan näin ainakaan pk-seudun kentillä.Jos kenttä myy ’eioota’, greefee-hintaa voi aivan hyvin nostaa esim. Onnin ehdottamaan 50 euroon.Minua ainakin hieman nyppii että klubini kenttä on usein tukossa, osittain siksi että gf on suht edullinen verrattuna muihin klubeihin. Ratkaisu voisi aivan hyvin olla gf:n korotus ja vastapainoksi jäsenen vieraan gf:n pudotus.Tämä tapa on käytössä muutamilla klubeilla.En tiedä pitääkö rahavirran kasassa/helpottaako ruuhkia, mutta jotain pitäisi keksiä.Itse olen valmis maksamaan tuon 50 € pelaamisesta, eli tämä ei ole tarkoitettu vit**luksi vieraspelaajille.
Itse aikoinani ostin osakkeen, jotta varmistaisin omat pelini siellä missä haluan pelata. Voin sanoa, että kannatan huomattavasti nykyistä suurempia GF maksuja. Valtaosan kierroksistani n.80% pelaan kotikentälläni, ja silloin kun menen muualle = muitten omistamalle kentälle pelaamaan, olen valmis siitä maksamaan.
Kyllä osake/GF hinnoissakin pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Tällä hetkellä vieraspelaamiselle on líikaa kysyntää, ja hintoja on syytä tarkistaa ylöspäin. Uusia kenttäprojektejahan syntyy aina silloin tällöin, siitä vaan osaketta ostamaan.
Aina toki niitä löytyy jotka kertovat, ettei ole varaa tai halua osakkeen ostoon. Jos näin on, on syytä mukisematta hyväksyä kenttien omistajien päätökset, päästetäänkö vieraita pelaamaan, ja jos päästetään niin millä hinnalla.
Kyllä minun mielestäni greenfee-hinnat ovat karanneet käsistä.
Sopiva kierrosgreenfeehinta Suomen kentille on 20-25 EUR. Maksimi päivägreenfee 25-30 EUR.
Ei ne Suomen kentät niin erikoisia ole, että niistä kannattaa maksaa 50-100 EUR. Ei missään nimessä.
Elämme tällä hetkellä kasvuboomissa, joka kasvattaa pelaajamääriä enemmän kuin kenttien määrää. Tästä syystä greenfeet kasvavat. Ei se sen ihmeellisempää ole.
Nykyionen tilanne on osittain ns. postilaatikkogolfklubien synnyttämää: pohjalaiset seurat rahastavat sillä, että heidän jäsenensä käyttävät helsinkiläisiä kenttiä.
Tilanne tulee varmasti helpottumaan golfhuuman hillitessä ja uusien kenttien avaamisen myötä lähivuosina.
Kun puhutaan vieraspelaamisesta, niin voimmeko / onko yleensä järkeä lähteä ryhmittelemään vieraspelaajat eri ’luokkiin’ ja hinnoitella gf sen mukaan?
Esim. näin:
1. yksityishlö
2. yrityksen maksamat asiakkaat. Tuovat yleensä tuloja myös ravintolle
3. yksityishlö, joka osallistuu kilpailuun
Ainakin joillakin kentillä on ollut kiva huomata se, että vieraspelaajan gf kilpailussa ei aina ole ollut taulukkohinta, mutta se on tänä päivänä harvinaista herkkua.
Jos sitten esim. yrityksen asiakkailla olisi kovempi gf-hinta, niin ajaisiko se sitten yritysasiakkaat toisille kentille?
Itse olen vienyt joka vuosi joitakin asiakkaita pelaamaan ja silloin ei gf-hinnalla ole ollut merkitystä eli maksaa mitä maksaa, kerran se vaan kirpasee.
Eipä tainnut tulla mietittyä ihan loppuun tätä juttua, mutta olipahan yksi uusi näkökanta asiaan.
Lue lisää: Golfpiste
Minusta on hauskaa, että kentällämme käy vieraspelaajia. On hauska tavata uusia ihmisiä. Mielestäni halvat greenfeet olisivat kaikkien golfaajien etu, mutta valitettavasti hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan ja varsinkin Etelä-Suomen golfkysyntä on niin kovaa, että seurat voivat pitää korkeita greenfee maksuja. Ketjun aloittaja JYLAN tuo kuitenkin asiaan hienon näkökulman; onko eettisesti oikein, että ’ökykenttien’ rahamiehet vetävät greenfeet korkealle, että saavat pelata omissa porukoissaan, mutta pelaavat sitten halvalla maakunnissa. No valitettavasti tässä ei taida eettisyys paljon painaa.
Kaikilla hyvätasoisilla golfkentillä on PAKKO pitää korkeita greenfeetä kaukopelaajien takia.
Greenfeen hinta määräytyy useimmilla kentillä pelkästään ruuhkaisuuden mukaan. Kyseessä ei ole taloudellisen edun tavoittelu vaan omien pelaajien pelimahdollisuuksien turvaaminen.
Ongelmaa ei olisi jos jokaisen kentän pelaajat kävisivät lähes yhtä usein ’vieraissa’. Kaukojäsenkenttien pelaajat aiheuttavat suuren epätasapainon joka johtaa korkeisiin hintoihin ja rajoituksiin.
On hienoa puhua eettisistä ja kulttuurillisista näkökulmista mutta niin kauan kun golfliitto mahdollistaa kaukojäsenyyden eivätkä uusien kenttien osakkeet mene tämän takia nopeasti kaupaksi on turha maalailla pilvilinnoja.
On todella hienoa olla jonkun todella kalliin seuran jäsen ,sehän nostaa pelaajan imagoa todella imaginäärisesti.Sillä ei vain taida olla mitään tekemistä pelaajan sosiaalisen kyvykkyyden kanssa .Muita pelaajia voi katsoa nenänvartta pitkin, mitähän nuokin täällä tekevät.Kun on seurannut tätä keskustelua ,tuntuu siltä ,että golf ei ole tärkeintä vaan pelaajan nk status.
Lue lisää: vaari
Tosi on, että kaikki seurat eivät tarvitse akuutisti lisää rahaa, kuten r-kuukkeli totesi. Mutta jos harkitaan kenttien laajennuksia (mikä olisi kai kaikkien etu?), tarvitsevat varmasti kaikki.
Jos siis oletetaan, että kaikille seuroille kelpaa lisäraha, kulminoituu asia taas kerran kapasiteettiin. Valtaosalla kentistä oleellinen kapasiteettiongelma on vain viikonloppuisin ja iltaisin. Tästä seurauksena kaikki työ, mikä tehdään ei-haluttujen aikojen täyttämiseksi, kannattanee?
Voitaisiinko ajatella, että olisi kahden- tai kolmenlaisia pelioikeuksia osakkeenomistajille? Esim. puolella hoitomaksulla saisi pelioikeuden arkipäiville ennen klo kolmea. Tämän luulisi kiinnostavan esim. eläkeläisiä ja ihmisiä, jotka käyvät vuorotöissä. Ja muita, joiden ei ole pakko pelata viikonloppuisin ja iltaisin töiden takia. Iltaisin ja viikonloppuisin he voisivat pelailla gf:llä kuten vieraspelaajat.
Voisi kuvitella, että tämä systeemi vähentäisi painetta kuumina aikoina, kenttä kuormittuisi tasaisemmin ja voitaisiin hankkia lisätuloja gf-maksuista myös sesonkiaikoina?
Viiltävää kritiikkiä odotellen,
Naapurimaassa Ruotsissa tuollainen systeemi on nykyään melko yleinen. Siellä on usein jäsenyyksiä arkipäiville (rajattuun kellonaikaan asti) täysjäsenyyksiä sekä jopa green fee jäsenyyksiä.
Jotta ei tulisi väärinkäsityksiä green fee jäsenkin siellä maksaa vuosimaksun, joka usein on noin puolet täysjäsenen maksusta.
Ruotsissa myös jäsenmäärät tämän kautta liikkuvat usein tuolla 1300 – 2000 jäsentä/ seura.
Muuten Ruotsin mallistahan oli jo keskustelua tuossa ’toimarit’ viestiketjussa.
Kannatettava ajatus joka avaisi pelimahdollisuuksia monille uusille tulokkaille seuroihin.
Hiivatti, paljastit! Nyt tätä vastustetaan taas jormat ojossa, koska idea on sveduista, missä kaikki ovat *******ja tai Håkan Loobeja tai ainakin Rundqvisteja! 🙂
-
JulkaisijaArtikkelit