-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (16.11.2014 23:03:03)
Q8 kirjoitti: (16.11.2014 22:38:59)
Sinun pitää huomata, että ts:n määritelmä ’2 mailanmittaa esteen rajasta’ tarkoittaa 2 mailanmittaa tuosta vastinpisteestä. Ei siis kohtisuoraan vesiesteen rajasta. Tätä pistettä vain ei kuulemma koskaan käytetä…
Kuinka se voisi olla kohtisuoraan esteen rajasta, jos se etäisyyskaari ei kulje sieltä?
Siitä syystä, että tuossa tarkasteltiin kuvaa D 26-1/15, jossa vesiesteen raja on suora. Geometriassa pisteen etäisyys suorasta tarkoittaa sen kohtisuoraa etäisyyttä tästä suorasta (eli pisteen ja pisteen suoralla olevan projektion välisen janan pituutta). Aika hassulta kuulostaa väite, että vesiesteen rajalla tai sen tuntumassa oleva pallo on tästä rajasta kahden mailanmitan päässä!
ts kirjoitti: (16.11.2014 23:03:03)
Pitäsköhän joidenkin jossain vaiheessa ymmärtää, että tuo kaari on se joka vastinpisteen määrittää. Eli jos mä puhun kaaresta ja joku vastinpisteestä, samaan leikkauskohtaanhan ne aina osuu. Ei tuosta ole ainakaan mulla ollu pienintäkään epäselvyyttä eikä voisi ollakaan.
Jos kyse on siitä ympyränkaaresta, jonka säde on kaksi mailanmittaa, niin kenenkään ei pitäisi missään vaiheessa tuota ymmärtääkään. Vastinpisteen määrittäminen kyseisen kaaren avulla onnistuu vain, jos kahden tunnetun asian (1. säde on kaksi mailanmittaa, 2. vastinpiste sijaitsee vesiesteen rajalla) lisäksi tunnettaan jokin piste, jonka kautta kaari kulkee. Ei tunneta. Ympyränkaari, jonka säde on kaksi mailanmittaa, ei ole se, joka vastinpisteen määrittää.
No nyt on PG:n sekoilu jo saavuttanut huippunsa… huh huh..
Mitään suoraa kulmaa tässä kukaan ole koskaan ajatellutkaan mittaavansa ja se kaari on lipulta harpilla piirretty kaari.
PG kirjoitti: (17.11.2014 21:54:33)
Ei tunneta. Ympyränkaari, jonka säde on kaksi mailanmittaa, ei ole se, joka vastinpisteen määrittää.Laitetaas uudestaan niin saa ylläpito poistaa jälleen. Tässä on kyllä sekoilu saavuttanut jo huippunsa.
Jospa vielä vähän pöyhästään.
Menen seisomaan paikkaan jossa pallo ylitti esteen rajan ja otan Rauskin mittarilla matkan lippuun. Sitten kävelen esteen toiselle puolelle noin kolmen mailanmitan päähän esteen reunasta ja otan saman matkan. 99% ainakin ymmärtää minun olevan nyt tuolla kaarella josta olen puhunut. Astun siitä kohtisuoraan kohti estettä menemättä kaaren sisäpuolelle 1,06m, ojennan käteni 54cm pituuteen (eli pieni vilppi kun käsi ei ole aivan suorana) ja hops!! … pudotan palloni peliin, vaikka droppijipsi hieman jo näiden lukemisen tuloksena heräileekin henkiin.
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.ts 17.11.2014 22:00:
’Mitään suoraa kulmaa tässä kukaan ole koskaan ajatellutkaan mittaavansa.’
Ehkä et ole tuota ajatellut etkä tarkoittanut, mutta silti se on sisältynyt esittämiisi ajatuksiin, johtuen siitä, että pisteen etäisyys suorasta/viivasta on aina pisteen kohtisuora/lähin etäisyys ko. suorasta/viivasta.
KL: ’Mistä sinä tiedät oletko dropannut oikealle alueelle?’
ts : ’Koska olen alkuperäistä ylityspistettä alle 2 mailaa kauempana lipusta ja enintään 2 mailan päässä esteen reunasta. Tuo on ihan yhtä helppo määrittää kuin vastinpistekin.’
Koska ”Tuo on ihan yhtä helppo määrittää kuin vastinpistekin”, tulee väistämättä mieleen, että tarkoitat putoamispaikan kohtisuoraa etäisyyttä esteen reunasta, etkä sen etäisyyttä vastinpisteestä.
ts 17.11.2014 22:00: ’ja se kaari on lipulta harpilla piirretty kaari’
kuten olet sen jo aiemmin ainakin sata kertaa yksinkertaisesti ja selkeästi sanonut. Kyllä nyt hävettää…
ts kirjoitti: (18.11.2014 9:47:31)
PG kirjoitti: (17.11.2014 21:54:33)
Ei tunneta. Ympyränkaari, jonka säde on kaksi mailanmittaa, ei ole se, joka vastinpisteen määrittää.Laitetaas uudestaan niin saa ylläpito poistaa jälleen. Tässä on kyllä sekoilu saavuttanut jo huippunsa.
Jospa vielä vähän pöyhästään.
Menen seisomaan paikkaan jossa pallo ylitti esteen rajan ja otan Rauskin mittarilla matkan lippuun. Sitten kävelen esteen toiselle puolelle noin kolmen mailanmitan päähän esteen reunasta ja otan saman matkan. 99% ainakin ymmärtää minun olevan nyt tuolla kaarella josta olen puhunut. Astun siitä kohtisuoraan kohti estettä menemättä kaaren sisäpuolelle 1,06m, ojennan käteni 54cm pituuteen (eli pieni vilppi kun käsi ei ole aivan suorana) ja hops!! … pudotan palloni peliin, vaikka droppijipsi hieman jo näiden lukemisen tuloksena heräileekin henkiin.
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.
Kyllähän se käytännössä juuri näin tapahtuu pelissä…eli ei kukaan mene vastarannalla sivuvesiesteen rajalle, ja määritä jotain vastinpistettä, vaan tehdään juuri näin kuin ts kuvaa, eli
vastarannalla asetutaan kaarelle tai hyvin lähelle sitä, jotta yletytään droppaaman droppausalueelle, ja sitten dropataan droppausalueelle ei kauemmaksi kuin 2 mailanmittaa sivuesteen rajasta
ei kukaan seiso jossain kuvitteellisessa vastinpisteessä ja droppaa siitä sivulle vaan katsotaan miten kaari kulkee ja haetaan siitä se etureuna ja takareuna, ja sille alueelle dropataan, ei varmaan tarvitse seistä droppausalueella…!
eli ts voi jatkaa tuolla dropilla, pallohan on alle 2 mailanmittaa vesiesteenrajasta!TP COMBO kirjoitti: (18.11.2014 10:28:45)
ei kukaan seiso jossain kuvitteellisessa vastinpisteessä ja droppaa siitä sivulle vaan katsotaan miten kaari kulkee ja haetaan siitä se etureuna ja takareuna, ja sille alueelle dropataan, ei varmaan tarvitse seistä droppausalueella…!
eli ts voi jatkaa tuolla dropilla, pallohan on alle 2 mailanmittaa vesiesteenrajasta!Porvoossa on ymmärretty asia vallan hyvin, jopa Oulua paremmin 😉
ts, viestissä 224 lainasit tekstiäni. Olisi kiva tietää. millä tavalla se liittyy samassa viestissä olevaan omaan tekstiisi ja kysymyksiisi?
PG kirjoitti: (18.11.2014 11:09:09)
ts, viestissä 224 lainasit tekstiäni. Olisi kiva tietää. millä tavalla se liittyy samassa viestissä olevaan omaan tekstiisi ja kysymyksiisi?Se liittyy lähinnä siihen heti lainausta seuranneeseen lausahdukseen. Siinä tekstissä kun ei ollut ei päätä eikä häntää.
Keskustelua voi jatkaa aiheesta. Muussa tapauksessa kannattaa perustaa oma ketju henkilökohtaisten erimielisyyksien puimiseen.
ts, tuo lainaamasi teksti liittyi viestiisi 207 ja vastaukseeni siihen. Olin luullut, että puhut 2 mailan etäisyydestä (= kohtisuorasta etäisyydestä) vesiesteen rajasta, etkä 2 mailanmitan etäisyydestä vastinpisteestä. Siellä kysyit: ”Kuinka se voisi olla kohtisuoraan esteen rajasta, jos se etäisyyskaari ei kulje sieltä? Pitäsköhän joidenkin jossain vaiheessa ymmärtää, että tuo kaari on se joka vastinpisteen määrittää. ” Jäin ihmettelemään, mistä kaaresta oikein puhut.
Sanavalintojesi ja aikaisempien tekstiesi perusteella tulin siihen tulokseen, että tuskin puhut ainakaan siitä kaaresta, jonka keskipisteenä on viheriöllä oleva reikä. Onhan kaikille selvää, että ainakin sen avulla vastinpiste selviää. Päättelin siis, että ehkä tarkoitat sitä, että myös tuon 2 mailanmitan etäisyyskaarella voidaan vastinpiste määrittää. Selvittelin asiaa ja tulin siihen tulokseen, että se ei ole mitenkään mahdollista. Tuohon lainaukseesi sisältyy vain toteamus siitä, eikä mitään muuta.
ts kirjoitti: (18.11.2014 9:47:31)
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.
Et ole määrittänyt vastinpistettä. Mielestäni vastinpisteen määrittämien tässä selvässä tapauksessa on tarpeetonta, kuten siinä tilanteessa, jonka aiemmin esitin viestissä 174. Kanssakilpailijasi voi silti olla asiasta eri mieltä ja vaatia tarkistamista esteen rajalta määritettävän vastinpisteen avulla. Mitä silloin tehdään? Tässä tapauksessa tarkistaminen on ainakin helppo tehdä luotettavasti etäisyysmittaria hyväksi käyttäen.
PG kirjoitti: (18.11.2014 15:18:53)
ts kirjoitti: (18.11.2014 9:47:31)
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.
Et ole määrittänyt vastinpistettä. Mielestäni vastinpisteen määrittämien tässä selvässä tapauksessa on tarpeetonta, kuten siinä tilanteessa, jonka aiemmin esitin viestissä 174. Kanssakilpailijasi voi silti olla asiasta eri mieltä ja vaatia tarkistamista esteen rajalta määritettävän vastinpisteen avulla. Mitä silloin tehdään? Tässä tapauksessa tarkistaminen on ainakin helppo tehdä luotettavasti etäisyysmittaria hyväksi käyttäen.
No mutta tuohan on aivan loistava oivallus. Vihdoin siis selvisi että sen asian voi tehdä toisinkin kuin KL:n ehdottamalla ja ehdottomalla tavalla.
TP COMBO kirjoitti: (18.11.2014 10:28:45)
ei kukaan seiso jossain kuvitteellisessa vastinpisteessä ja droppaa siitä sivulle vaan katsotaan miten kaari kulkee ja haetaan siitä se etureuna ja takareuna, ja sille alueelle dropataan, ei varmaan tarvitse seistä droppausalueella…!Hmmmm…. miten ihminen pystyy maastossa hahmottamaan kaaren, jonka sädettä hän ei edes tunne? Vastaan itse: ei mitenkään. Siksi ihminen hahmottaakin suoran viivan ja toimii sen mukaan. Sitä paitsi se kaari johtaa helposti harhaan, kuten on todettu tuon D26-1/14 kuvankin perusteella (X2-Y2). Ja kaiken lisäksi ihmisen pitäisi kyetä määrittämään peräti kaksi kaarta, joiden säteet ovat merkittävästi erilaiset. Miksi kummassa niin kannattaisi kenenkään tehdä??
Tämä on ehdottomasti viimeinen kommenttini tähän asiaan. Jatkossakin koulutan ihmiset määrittämään vastinpisteen, koska se on kaikkein varmin, helpoimmin ymmärrettävä ja loogisin tapa varmistua siitä, että ihminen droppaa pallonsa oikeaan paikkaan. Erityisen hyödyllinen se on silloin, kun halutaan saada maksimaalinen hyöty koko alueesta.
KL kirjoitti: (18.11.2014 18:01:27)
TP COMBO kirjoitti: (18.11.2014 10:28:45)
ei kukaan seiso jossain kuvitteellisessa vastinpisteessä ja droppaa siitä sivulle vaan katsotaan miten kaari kulkee ja haetaan siitä se etureuna ja takareuna, ja sille alueelle dropataan, ei varmaan tarvitse seistä droppausalueella…!Hmmmm…. miten ihminen pystyy maastossa hahmottamaan kaaren, jonka sädettä hän ei edes tunne? Vastaan itse: ei mitenkään. Siksi ihminen hahmottaakin suoran viivan ja toimii sen mukaan. Sitä paitsi se kaari johtaa helposti harhaan, kuten on todettu tuon D26-1/14 kuvankin perusteella (X2-Y2). Ja kaiken lisäksi ihmisen pitäisi kyetä määrittämään peräti kaksi kaarta, joiden säteet ovat merkittävästi erilaiset. Miksi kummassa niin kannattaisi kenenkään tehdä??
Tämä on ehdottomasti viimeinen kommenttini tähän asiaan. Jatkossakin koulutan ihmiset määrittämään vastinpisteen, koska se on kaikkein varmin, helpoimmin ymmärrettävä ja loogisin tapa varmistua siitä, että ihminen droppaa pallonsa oikeaan paikkaan. Erityisen hyödyllinen se on silloin, kun halutaan saada maksimaalinen hyöty koko alueesta.
Onnea vaan sen suoran viivan kanssa 40m leveän vesiesteen kanssa.
Oletko ihan varma, että lopputulos on tippaakaan oikeampi tuolla tavoin?
ts kirjoitti: (18.11.2014 9:47:31)
Jospa vielä vähän pöyhästään.Menen seisomaan paikkaan jossa pallo ylitti esteen rajan ja otan Rauskin mittarilla matkan lippuun. Sitten kävelen esteen toiselle puolelle noin kolmen mailanmitan päähän esteen reunasta ja otan saman matkan. 99% ainakin ymmärtää minun olevan nyt tuolla kaarella josta olen puhunut. Astun siitä kohtisuoraan kohti estettä menemättä kaaren sisäpuolelle 1,06m, ojennan käteni 54cm pituuteen (eli pieni vilppi kun käsi ei ole aivan suorana) ja hops!! … pudotan palloni peliin, vaikka droppijipsi hieman jo näiden lukemisen tuloksena heräileekin henkiin.
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.
Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, määrittäminen pitää ajatella laajemmin kuin vastinpisteeseen keskittymällä. Jos oikeasti otat sen saman matkan lipusta Rauskin mittarilla siellä kauempana esteen rajasta, sinulla on periaatteessa kaari tiedossa ja sitä kautta myös vastinpiste. Siis toivottavasti et nyt sitten katsele suoralla linjalla alkuperäistä ylityskohtaa kohti. Koska joudut kuitenkin samalla myös vähintäänkin katsomaan, että lienet riittävän lähellä esteen rajaa (alle kaksi mailan mittaa), olet tullut samalla määrittäneeksi vastinpisteenkin, vaikket sitä tarkoituksellisesti olisikaan tehnyt tai jopa olisit halunnut olla määrittämättä.
Ja jos/kun pallon putoamiskohta nyt sitten täyttää vaatimuksen ’kahden mailanmitan sisällä’, olet dropannut sääntöjen mukaan (edellyttäen, ettei pallo sitten pompi lähemmäs lippua kuin se kaari).
aakoo64 kirjoitti: (18.11.2014 23:06:58)
ts kirjoitti: (18.11.2014 9:47:31)
Jospa vielä vähän pöyhästään.Menen seisomaan paikkaan jossa pallo ylitti esteen rajan ja otan Rauskin mittarilla matkan lippuun. Sitten kävelen esteen toiselle puolelle noin kolmen mailanmitan päähän esteen reunasta ja otan saman matkan. 99% ainakin ymmärtää minun olevan nyt tuolla kaarella josta olen puhunut. Astun siitä kohtisuoraan kohti estettä menemättä kaaren sisäpuolelle 1,06m, ojennan käteni 54cm pituuteen (eli pieni vilppi kun käsi ei ole aivan suorana) ja hops!! … pudotan palloni peliin, vaikka droppijipsi hieman jo näiden lukemisen tuloksena heräileekin henkiin.
Sitten kysyn kaksi kysymystä:
– olenko koskaan määrittänyt vastinpistettä esteen rajalta
– olenko dropannut sääntöjen mukaan ja saanko jatkaa peliäni tuolla dropilla.
Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, määrittäminen pitää ajatella laajemmin kuin vastinpisteeseen keskittymällä. Jos oikeasti otat sen saman matkan lipusta Rauskin mittarilla siellä kauempana esteen rajasta, sinulla on periaatteessa kaari tiedossa ja sitä kautta myös vastinpiste. Siis toivottavasti et nyt sitten katsele suoralla linjalla alkuperäistä ylityskohtaa kohti. Koska joudut kuitenkin samalla myös vähintäänkin katsomaan, että lienet riittävän lähellä esteen rajaa (alle kaksi mailan mittaa), olet tullut samalla määrittäneeksi vastinpisteenkin, vaikket sitä tarkoituksellisesti olisikaan tehnyt tai jopa olisit halunnut olla määrittämättä.
Ja jos/kun pallon putoamiskohta nyt sitten täyttää vaatimuksen ’kahden mailanmitan sisällä’, olet dropannut sääntöjen mukaan (edellyttäen, ettei pallo sitten pompi lähemmäs lippua kuin se kaari).
Täytyy todeta vihdoin Oulussa ylletyn samaan ajattelun tasoon kuin Porvoossakin. Se vaan on kovin toinen kuin KL:n esittämä prosessi alunperin.
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.
TP COMBO kirjoitti: (18.11.2014 10:28:45)
Kyllähän se käytännössä juuri näin tapahtuu pelissä…eli ei kukaan mene vastarannalla sivuvesiesteen rajalle, ja määritä jotain vastinpistettä, vaan tehdään juuri näin kuin ts kuvaa, eli
vastarannalla asetutaan kaarelle tai hyvin lähelle sitä, jotta yletytään droppaaman droppausalueelle, ja sitten dropataan droppausalueelle ei kauemmaksi kuin 2 mailanmittaa sivuesteen rajasta
ei kukaan seiso jossain kuvitteellisessa vastinpisteessä ja droppaa siitä sivulle vaan katsotaan miten kaari kulkee ja haetaan siitä se etureuna ja takareuna, ja sille alueelle dropataan, ei varmaan tarvitse seistä droppausalueella…!
eli ts voi jatkaa tuolla dropilla, pallohan on alle 2 mailanmittaa vesiesteenrajasta!Ai ei mene vai? Kyllä minä ainakin haen nimenomaan sen vastinpisteen aivan kuin normaalistikin vesiesteeseen menokohdan. Siitä pisteestä sitten on helpointa lähteä mittaamaan kahden mailanmitan sektori jo ennen droppia varsinkin, jos on tarpeen saada droppi mahdollisimman kauas esteen rajasta. Ainakin itse koen jokseenkin mahdottomaksi mitata etäisyyttä ilman jotain nollapistettä, ja tämä koskee kaikkea muutakin mittaamista. Mutta kai tämä sitten johtuukin kaavamaisesta insinööriajattelusta, korkeammalla älykkyydellä varustetut pystyvät mittaamaan muutenkin.
Jos itse olisin tuomarina ja joku droppaisi tuosta vain vähintään 1,5 metrin päähän esteen rajasta, laittaisin kyllä mittaamaan mailalla paikan. Ja ainoa referenssipiste tässä tapauksessa voi olla joko alkuperäinen ylityskohta tai vastarannan vastinpiste. Ja kyllä, edelleen olen juuttunut tuohon insinööriajatteluun.
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:10:21)
Täytyy todeta vihdoin Oulussa ylletyn samaan ajattelun tasoon kuin Porvoossakin. Se vaan on kovin toinen kuin KL:n esittämä prosessi alunperin.
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.
Enkös minä ollut tuon jo moneen kertaan kirjoittanut? Oma ajatukseni ei ole muuttunut mihinkään missään vaiheessa.
Prosessilla sinänsä ei ole väliä, kunhan lopputulos on oikea. Mutta ei myöskään pidä siis juuttua liiaksi semantiikkaan määrittämisestä, kun se saattaa tulla ikään kuin sivutuotteena siihen keskittymättä.
aakoo64 kirjoitti: (18.11.2014 23:22:06)
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:10:21)
Täytyy todeta vihdoin Oulussa ylletyn samaan ajattelun tasoon kuin Porvoossakin. Se vaan on kovin toinen kuin KL:n esittämä prosessi alunperin.
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.
Enkös minä ollut tuon jo moneen kertaan kirjoittanut? Oma ajatukseni ei ole muuttunut mihinkään missään vaiheessa.
Prosessilla sinänsä ei ole väliä, kunhan lopputulos on oikea. Mutta ei myöskään pidä siis juuttua liiaksi semantiikkaan määrittämisestä, kun se saattaa tulla ikään kuin sivutuotteena siihen keskittymättä.
Niin kun siis huvittavinta tässä on se, että olet kinannut minua vastaan ja sitten kirjoitatkin täysin saman mitä olen jo ihan ketjun alussa sanonut. Liki samoin sanoin jopa.
ts kirjoitti: (14.11.2014 12:54:56)
[
Mikään ei velvoita määrittämään vastinpistettä, koska sitä ei sääntö tunne lainkaan tekstissään. Säännön teksti puhuu vain pudotusalueesta. Ei ole mitään merkitystä sille miten tuo prosessi tehdään, kunhan nuo ehdot täyttyvät. Tuo teoreettinen vastinpiste tulee sitten automaattisesti luotua samalla kun pudotusalue täyttää nuo ehdot.Että tälleen tuossa jo mutama päviä sitten viestissä 48.
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:10:21)
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.Miten määritellään oikean alueen rajat?
VeikkoK kirjoitti: (19.11.2014 0:35:16)
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:10:21)
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.Miten määritellään oikean alueen rajat?
Tule vaikka ens kesänä mun alkeiskurssille niin mä kerron sen siellä. Näköjään se on osalle vaikea ymmärtää kirjoitettuna. Toivottavasti kyseiset henkilöt eivät toimi missään toimitsijatehtävissä lajin parissa
Jos kuitenkin kirjoittaisit sen vielä kerran, ikäänkuin yhteenvetona, että kaikki ymmärtäisivät?
VeikkoK kirjoitti: (19.11.2014 9:50:21)
Jos kuitenkin kirjoittaisit sen vielä kerran, ikäänkuin yhteenvetona, että kaikki ymmärtäisivät?Ei kannata. 99% on ymmärtänyt heti alkuunsa, lopulle prosentille ei mikään loogista ajattelua vaativa asia vaan voi mennä perille.
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:37:41)
aakoo64 kirjoitti: (18.11.2014 23:22:06)
ts kirjoitti: (18.11.2014 23:10:21)
Täytyy todeta vihdoin Oulussa ylletyn samaan ajattelun tasoon kuin Porvoossakin. Se vaan on kovin toinen kuin KL:n esittämä prosessi alunperin.
Hienoa että ymmärrät ettei sitä vastinpistettä oikeesti tarvi määrittää, kunhan määrittää alueen oikein.
Enkös minä ollut tuon jo moneen kertaan kirjoittanut? Oma ajatukseni ei ole muuttunut mihinkään missään vaiheessa.
Prosessilla sinänsä ei ole väliä, kunhan lopputulos on oikea. Mutta ei myöskään pidä siis juuttua liiaksi semantiikkaan määrittämisestä, kun se saattaa tulla ikään kuin sivutuotteena siihen keskittymättä.
Niin kun siis huvittavinta tässä on se, että olet kinannut minua vastaan ja sitten kirjoitatkin täysin saman mitä olen jo ihan ketjun alussa sanonut. Liki samoin sanoin jopa.
Onhan se tosiaan huvittavaa, kun jo kauan kauan sitten yritin rautalangasta sinulle vääntää, mikä sinun kirjoituksissasi alun perin sotki aika lailla tätä ketjua. Siis se, että kirjoititkin alussa eri asiasta kuin muut ja joskus yli sadan viestin jälkeen selkisi, mistä olikin ollut kyse.
Hyvä sinänsä, että nyt jo olet ilmeisesti ymmärtänyt minun kirjoitukseni, ehkä aiemmissa on ollut ajoittain liian pitkästi tekstiä. Kuitenkin olen aika monessa viestissäni painottanut vain sitä, että piste pitää määrittää jollain lailla jossain vaiheessa, tapaan en ole puuttunut. Sinä sen sijaan olet ollut enemmän juuttunut siihen, että minäkin muka vaadin jotain tiettyä tapaa. Esimerkiksi viestistä #159 lähtien moneen kertaan erikseen vielä mainitsin, että määritystavalla ei ole väliä, kunhan lopputulos on sääntöjen mukainen. Ja viestissä #215 nimenomaan yritin oikein vääntää rautalangasta juurikin samaa asiaa pisteen määrittämisestä, mutta sekään ei vielä kelvannut. Tai sitten sekin jäi lukematta liian pitkänä tekstinä.
Mutta siis hyvä, että nyt olet päässyt ainakin suurimmaksi osaksi samalle aaltopituudelle tässä asiassa, kun tarpeeksi yksinkertaisesti ja oikeilla sanavalinnoilla kirjoitin. Vaikka edelleen olen kyllä sitä mieltä, että KL:n esittämä tapa on varmin ja selkein, ja itsekin toimin sen mukaan.
ts kirjoitti: (14.11.2014 12:54:56)
Not nearer than… ja sen perään määritelly rajatDroppi kahden mailanmitan alueelle, seuraavat ehdot täyttyen:
– ei lähemmäs kuin mistä pallo ylitti vesiesteen rajan
– vastaavaan paikkaan esteen toisella puolella.Mikään ei velvoita määrittämään vastinpistettä, koska sitä ei sääntö tunne lainkaan tekstissään. Säännön teksti puhuu vain pudotusalueesta. Ei ole mitään merkitystä sille miten tuo prosessi tehdään, kunhan nuo ehdot täyttyvät.
Voinko siis pudottaa pallon toiselle puolelle vesiestettä vaikka siellä ei vastinpistettä olisikaan? Siellä on kyllä piste joka on yhtä kaukana lipusta kuin ýlimenopuolella luvallinen droppikohta ja piste on alle kaksi mailanmittaa vesiesteen rajasta.
Enpä usko…
-
JulkaisijaArtikkelit