-
JulkaisijaArtikkelit
-
Viheriön takana on sivuvesieste ja sinnehän se pallo meni. Pudotuskohtaa max. kahden mailan päässä ylityskohdasta ei löydy sellaista, joka ei olisi lähempänä reikää. DZ:a ei ole. Onko ainut mahdollisuus mennä lyömään uusi pallo vai voiko dropata paikkaan, joka ei ole lähempänä reikää yli kahden mailanmitan päässä ylityskohdasta ? Tämähän on varmaan käsitelty jo aiemmin moneen kertaan vaan kun en löytänyt enkä dekkareita jaksa kaivella.
Jaa että minkäköhänlainen mahtaa olla sivuvesieste. Yleensä pääsee vastarannalle tai sitten lipin suunnassa taaksepäin (siis vastarannalle). Ongelmia yleensä tulee vain, mikäli vastarannalla on OB tai vastaranta on tosi kaukana (esim järven toispuolla)
Perussääntöhän antaa vain tuon kaksi mailaa eikä tunne siihen mitään poikkeuksia. Jos ne eivät ole käytettävissä, pitää valita jokin jäljelle jäävistä mahdollisuuksista.
Tosin äärettömän harvinainen on tilanne, jossa kahden mailanmitan sisältä ei droppipaikkaa löydy, koska kauemmas lipusta ei tarvitse mennä. Ainoana tulee mieleen tilanne, jossa raja muodostaa ’niemen’ vesiesteen puolelle ja pallo menee sinne juuri niemen kärjestä ja lisäksi lippu sattuu vielä olemaan juuri sopivassa linjassa tuohon nähden. Siis lähes mahdoton tilanne todellisuudessa, mutta toki mahdollinen ja silloin palataan tuossa tapauksessa edellisen lyönnin lähtöpaikalle.
Putti-Possu kirjoitti: (18.5.2013 17:20:01)
Jaa että minkäköhänlainen mahtaa olla sivuvesieste. Yleensä pääsee vastarannalle tai sitten lipin suunnassa taaksepäin (siis vastarannalle). Ongelmia yleensä tulee vain, mikäli vastarannalla on OB tai vastaranta on tosi kaukana (esim järven toispuolla)Tämmöinen on tilanne esim. Riigan kentällä (oliko se nyt Oze) eräällä reiällä, siinä on meren lahti greenin takana. Samantapainen on Nurmijärven C 6:lla, siinä on oja greenin takana ja ojan takana sankka viidakko jonne ei kannata dropata. Muitakin vastaavia olen tavannut.
Kiitos vastauksista, selvähän tämä nyt on.
Old Geaser kirjoitti: (18.5.2013 18:54:27)
Kiitos vastauksista, selvähän tämä nyt on.
Siis tulithan nyt myös ymmärtäneeksi, että 10cm irti esteen rajasta ja 2 mailaa sivulle tuottaa 99,9% tapauksista laillisen droppipaikan?
ts kirjoitti: (18.5.2013 19:14:02)
Old Geaser kirjoitti: (18.5.2013 18:54:27)
Kiitos vastauksista, selvähän tämä nyt on.
Siis tulithan nyt myös ymmärtäneeksi, että 10cm irti esteen rajasta ja 2 mailaa sivulle tuottaa 99,9% tapauksista laillisen droppipaikan?
Kyllä, täydellisesti. Kiitän.
Tuli vastaan (taas) sivuvesieste, jossa vapautumisessa pohdin
– voiko vastakkaisella puolella olevia kohtia olla vaikka kuinka monta (yhtä kaukana lipusta), joista pelaaja voi valita parhaimman (saarigriineillä varsinkin voi olla aika monta ’vastarantaa’
– onko vastarannan oltava samaa vesiestettä kuin mistä pallo meni vesiesteeseen (tämä tilanne tuli eteen, jossa vastaranta oli er vesiestettä – kannas erotti ne toisistaan).
– onko vastarannan ja ylimenokohdan välissä oltava linjalla vesiestettä, vai voiko olla pelialuetta, esim em. kannas
– onko DZ pakko käyttää, jos ei ole mainintaa paikallissäännöissä, vai voiko papautua vesiestesäännön mukaan (esim Brohof Slott Stadium reikä 17: DZ on kauempana kuin punainen tiiboxi, molemmat yleensä lyöntilinjalla, puhumattakaan niistä vastarantapaikoista)Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:01:07)
Tuli vastaan (taas) sivuvesieste, jossa vapautumisessa pohdin
– voiko vastakkaisella puolella olevia kohtia olla vaikka kuinka monta (yhtä kaukana lipusta), joista pelaaja voi valita parhaimman (saarigriineillä varsinkin voi olla aika monta ’vastarantaa’
– onko vastarannan oltava samaa vesiestettä kuin mistä pallo meni vesiesteeseen (tämä tilanne tuli eteen, jossa vastaranta oli er vesiestettä – kannas erotti ne toisistaan).
– onko vastarannan ja ylimenokohdan välissä oltava linjalla vesiestettä, vai voiko olla pelialuetta, esim em. kannas
– onko DZ pakko käyttää, jos ei ole mainintaa paikallissäännöissä, vai voiko papautua vesiestesäännön mukaan (esim Brohof Slott Stadium reikä 17: DZ on kauempana kuin punainen tiiboxi, molemmat yleensä lyöntilinjalla, puhumattakaan niistä vastarantapaikoista)Kun vedät suoran linjan ylimenokohdan ja vastinpisteen välille, niin linja ei saa kulkea maalla. Katso tästä ja vedä mielessäsi suora linja pisteiden X2 ja Y2 välille.
Kyllä vastinpisteitä voi olla useampikin kuin yksi, mutta se on aika harvinaista.
DZ:a ei ole pakko käyttää, ellei paikallissäännöt niin edellytä.
Näissä saarigriineissä, missä griinin ympärillä ’vallihauta’ on usein monta paikkaa, joista joku voi olla siellä saaressa ja toiset vallihaudan ulkopuolella (siis helposti 3-4 vastarantaa)
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:21:50)
Näissä saarigriineissä, missä griinin ympärillä ’vallihauta’ on usein monta paikkaa, joista joku voi olla siellä saaressa ja toiset vallihaudan ulkopuolella (siis helposti 3-4 vastarantaa)Muistathan, että tuon vastinpisteen pitää olla täsmälleen samalla etäisyydellä reiästä kuin ylimenokohtakin. Tämä rajaa tilannetta yllättävän paljon reiän sijainnista riippuen.
Mutta kyllä nuo vaihtoehdot kannattaa aina katsoa hyvin tarkasti, koska parhaassa tapauksessa voi todellakin päästä sinne saareen droppailemaan.
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?
tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Onneksi vesiesteet ovat kohta jäässä. Huh mitä bulsittia täällä kirjoitetaan!
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Siis suora linja joka menee tuolle kaarelle ja lisäks niiden risteyskohta pitää olla 2 mailan päässä esteen rajasta siellä vastarannallakin
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Tuossa kuvassa kaari on ainoastaan osoittamassa kaikkia niitä pisteitä, jotka ovat yhtä kaukana reiästä kuin pallon ylimenokohta. Kun vedät suoran viivan pisteiden X2 ja Y2 välille, niin tuo suora leikkaa maata. Siksi Y2 ei ole vastinpiste eikä sinne saa dropata. X2:lle ei siis ole lainkaan vastinpistettä, koska jos vedät suoran viivan siihen X3:n vieressä olevaan niemekkeeseen, piste on lähempänä reikää kuin ylimenokohta (X2).
Siis: ylimenokohdan ja vastinpisteen välissä kulkevalla suoralla linjalla ei saa olla maata, ei minkäänlaista, vaan ainoastaan vettä. Lisäksi pisteiden tulee olla täsmälleen yhtä kaukana reiästä. Näillä parametreillä kun lähdet mittailemaan vaikkapa saarigriiniä, huomaat ettei niitä vastinpisteitä niin hurjan monta olekaan.
ts kirjoitti: (13.11.2014 10:50:34)
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Siis suora linja joka menee tuolle kaarelle ja lisäks niiden risteyskohta pitää olla 2 mailan päässä esteen rajasta siellä vastarannallakin
Että mitä? Ei vastinpistetä määritettäessä käytetä mitään mailanmittoja, niitä käytetään vasta pallo dropattaessa. Vastinpiste on aina vesiesteen rajalla.
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Kyse ei ole kaaresta vaan suorasta
’Y2’ is not across the hazard from ’X2’ because an imaginary straight line from ’X2’ to ’Y2’ crosses land outside the hazard
Jos sinun pitää katsoa vesiesteen toiselle puolelle, katsotko kaarta pitkin vai suoraan?
KL kirjoitti: (13.11.2014 10:58:40)
ts kirjoitti: (13.11.2014 10:50:34)
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Siis suora linja joka menee tuolle kaarelle ja lisäks niiden risteyskohta pitää olla 2 mailan päässä esteen rajasta siellä vastarannallakin
Että mitä? Ei vastinpistetä määritettäessä käytetä mitään mailanmittoja, niitä käytetään vasta pallo dropattaessa. Vastinpiste on aina vesiesteen rajalla.
Tarkoitin tietysti droppipaikkaa märitellessä, eli ei riitä että on samalla etäisyydellä, jos on kauempana rannasta.
Ja itse asiassa oikaisusi on virheellinen. Silloin kun se kahden mailanmitan sääntö täyttyy, täyttyy myös vastinpisteen vaatimus, eli ihan sama kumpaa kautta sen miettii.
ts kirjoitti: (13.11.2014 11:05:10)
KL kirjoitti: (13.11.2014 10:58:40)
ts kirjoitti: (13.11.2014 10:50:34)
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 10:29:31)
vielä siis tarkennuskysymys, kun sanoit ettei linja saa kulkea maalla (paitsi varmaan vesiesteen sisällä olevalla maalla), mutta tuo kyseinen linja ei ole suora vaan kaari, joka on koko ajan yhtä kaukana lipusta?tuosta hyvästä kuvasta yksi suora linja kiertäisi noiden niemien yli, mutta koska kyse on kaaresta, kaari kiertää nämä niemet… näinkö se menee?
Siis suora linja joka menee tuolle kaarelle ja lisäks niiden risteyskohta pitää olla 2 mailan päässä esteen rajasta siellä vastarannallakin
Että mitä? Ei vastinpistetä määritettäessä käytetä mitään mailanmittoja, niitä käytetään vasta pallo dropattaessa. Vastinpiste on aina vesiesteen rajalla.
Tarkoitin tietysti droppipaikkaa märitellessä, eli ei riitä että on samalla etäisyydellä, jos on kauempana rannasta.
Ja itse asiassa oikaisusi on virheellinen. Silloin kun se kahden mailanmitan sääntö täyttyy, täyttyy myös vastinpisteen vaatimus, eli ihan sama kumpaa kautta sen miettii.
Älä nyt viitsi sekoittaa selvää asiaa, se tuntuu monelle olevan riittävän hankala ilman lisäsotkujakin. Vastinpisteen määrittämisessä ei käytetä mailoja.
KL kirjoitti: (13.11.2014 10:56:46)
Siis: ylimenokohdan ja vastinpisteen välissä kulkevalla suoralla linjalla ei saa olla maata, ei minkäänlaista, vaan ainoastaan vettä. Lisäksi pisteiden tulee olla täsmälleen yhtä kaukana reiästä. Näillä parametreillä kun lähdet mittailemaan vaikkapa saarigriiniä, huomaat ettei niitä vastinpisteitä niin hurjan monta olekaan.
kun sanot ’vettä’, pitäisikö olla ’vesiestettä’? Eli jos vesiesteen raja olisi maalattu suoraan siten, että nuo niemet olisivat vesiesteen puolella, niin ’viiva menisi niiden yli’
Putti-Possu kirjoitti: (13.11.2014 11:18:10)
KL kirjoitti: (13.11.2014 10:56:46)
Siis: ylimenokohdan ja vastinpisteen välissä kulkevalla suoralla linjalla ei saa olla maata, ei minkäänlaista, vaan ainoastaan vettä. Lisäksi pisteiden tulee olla täsmälleen yhtä kaukana reiästä. Näillä parametreillä kun lähdet mittailemaan vaikkapa saarigriiniä, huomaat ettei niitä vastinpisteitä niin hurjan monta olekaan.
kun sanot ’vettä’, pitäisikö olla ’vesiestettä’? Eli jos vesiesteen raja olisi maalattu suoraan siten, että nuo niemet olisivat vesiesteen puolella, niin ’viiva menisi niiden yli’
Juu, vesiestettä. Siis esteen rajojen sisäpuolella olevaa aluetta. Sen suoran viivan tulee siis kulkea esteessä esteen rajalta toiselle, ei siis saa välillä käytä esteen ulkopuolella.
Luepas se postaamani deccari nyt ihan huolella, siitä koko juttu selviää yksiselitteisesti.
KL kirjoitti: (13.11.2014 11:15:50)
Älä nyt viitsi sekoittaa selvää asiaa, se tuntuu monelle olevan riittävän hankala ilman lisäsotkujakin. Vastinpisteen määrittämisessä ei käytetä mailoja.
Tuota.. siis sääntöhän sanoo:
outside the water hazard within two club-lengths of and not nearer the hole than (i) the point where the original ball last crossed the margin of the water hazard or (ii) a point on the opposite margin of the water hazard equidistant from the hole.
Eli itse sotket nyt taas kerran kun et ymmärrä että se on aivan sama kuinka sen tekee ja säännöt eivät itse asiassa tunne tuota vastinpistettä tekstissään lainkaan. Puhuvat nimenomaan kahden mailanmitan alueesta ja vastaavasta alueesta toisella puolella.
Aivan turhaan siis taas alat vänkäämään yksittäisistä termeistä, kun asia on aivan selvä. Käytännössä täysin sama määrittääkö sen alueena vai vastinpisteenä, vai voitko esittää esimerkin tapauksesta jossa tuo alueena tehty ratkaisu ei säänöjen kirjainta noudattaisi?
ts kirjoitti: (13.11.2014 12:15:51)
(ii) a point on the opposite margin of the water hazard equidistant from the hole.säännöt eivät itse asiassa tunne tuota vastinpistettä tekstissään lainkaan.
Eikös tuo point on the opposite margin ole juuri se vastinpiste josta alue mitataan?
ts kirjoitti: (13.11.2014 11:05:10)
Ja itse asiassa oikaisusi on virheellinen. Silloin kun se kahden mailanmitan sääntö täyttyy, täyttyy myös vastinpisteen vaatimus, eli ihan sama kumpaa kautta sen miettii.
Mitäs jos kahden mailan mitan päässä onkin suora yhteys alkuperäiseen ylimenopaikkaan, mutta siinä oikeassa ’vastinpisteessä’ välissä onkin esteen ulkopuolista maata? Esim jos kuvan Y2;sta kaksi mailaa vasemmalle paljastaakin suoran linjan X2:een.
Q8 kirjoitti: (13.11.2014 12:32:22)
ts kirjoitti: (13.11.2014 12:15:51)
(ii) a point on the opposite margin of the water hazard equidistant from the hole.säännöt eivät itse asiassa tunne tuota vastinpistettä tekstissään lainkaan.
Eikös tuo point on the opposite margin ole juuri se vastinpiste josta alue mitataan?
Ei kannata lainata vai npätkää vaan koko teksti.Opposite point kun tuossa lauserakenteessa viittaa juuri ylimenopuolen kahteen mailanmittaan.
Koko saivartelu asiasta on aivan turhaa, koska kaikkien olisi pitänyt tuo viestin olennainen osa siitä ymmärtää, eli ei saa mennä yhtä kauaksi reiästä, jos joutuu yli 2 mailanmitan päähän vastinpisteestä.
Vielä varmentamiseksi, kun tämä tuntuu olevan (ainakin minulle). Eli siis jos linkin kuvasta katsotaan, niin mikäli X4 on yli kahden mailan etäisyydellä pisteestä Y4 ei piste X4 ole käypä?
-
JulkaisijaArtikkelit