-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hei. Vekkuli tilanne… pelaaja lyö avauksen. Näyttää että menee vesiesteeseen. Lyö varapallon, sama suunta mutta jääniyhyemmäksi ja metsikköön mättäiden sekaan. Mennään katsomaan ekaa palloa, todetaan että meni veteen…sitten…pelaaja ilmoittaa että hylkää varapallon ja pelaa dtopilla yhden lyönnin rankulla vesiesteeseen menokohdalta ?
Sanoin että voit toki tehdä näin mutta se on sit 5s joka lähtee, pelaajan mielestä 3s lähtee…enkös mä nyt tässä oikeammassa ainakin mielestäni ole 🤨
Riippuu vähän siitä ja tästä. Ensinnäkin, oliko varapallon pelaamiseen riittävä syy eli oliko mahdollista, että ensimmäinen pallo olisi voinut hävitä estealueen ulkopuolelle? Jos näin oli, niin varapallon sai pelata. Ellei ollut, niin varapallona lyö pallo oli suoraan pelissä kolmannella.
Jos varapallon pelaaminen oli oikeutettua, niin varapallo pitääkin hylätä kun selviää varmuudella missä alkuperäinen pallo on, tässä tapauksessa siis estealueella.Öö.. jos siis näyttää että pallo menee estealueelle , mikä tarve lyödä varapalloa(ns estealue varaa ei saa edes lyödä), jos alkuperäistä palloa ei löydy voidaan olettaa että se on estealueella jos siis näin on alunperinkin oletettu.
Rankut mitä tuista tulee voi joku joka tietää kertoa, itse tulkitsisin tuossa tilanteessa varapallon harjoitteluksi.
Toki oudolla kentällä saattaa tulla tilanne että ei tiedä sokkolyönnin päätyvän estealueelle , jolloin tuo varapallo on minusta perusteltu.
Toki itsekin tulee lyötyä estealue varapalloja harjoitus ja jopa tasoituskierroksilla, jos ei ole varmaa onko pallo esteessä vai ylittikö se esteen. Tämä vain ja ainoastaan pelin nopeuttamiseksi, kisa kierroksillahan näin en toimi, vaikken kyllä keksi mitä shyötyä tuosta varapallosta on klubi kisaajalle.
Öö.. jos siis näyttää että pallo menee estealueelle , mikä tarve lyödä varapalloa
Kilpailuissa ei mitään tarvetta, eikä edes oikeutta lyödä varapalloa, mikäli lyöntipaikalla voidaan olla varmoja siitä, että pallo päätyi estealeelle (ts. ei mahdollista kadota estealueen ulkopuolelle).
Sellaista varmuutta ei kuitenkaan tainnut olla, jolloin varapallon lyöminen oli sallittu. Jos näin, niin pelaaja toimi täysin oikein. Jos hän olisi jatkanut varapallolla, hän olisi pelannut väärää palloa.
Mutta, jos ko. pelaajalla ei ollut oikeutta varapallon lyömiseen (ja silti sen löi), niin mikä on tuomio, kun jatkoi alkuperäisellä (tai korvaavalla) pallolla estesääntöjen mukaisesti? (Varapallolla oli sama suunta, kuin alkuperäisellä, mutta jäi lyhyemmäksi ja metsikköön mättäiden sekaan).
Aivan pallon on todettu menneen veteen, eli ilmeisesti se on löytynyt sieltä vedestä, pitää lukea tarkemmin jatkossa. Eli minusta meni oikein.
Minulle jäi vielä hieman epäselväksi, oliko pelaajalla oikeus lyödä varapallo vai ei. Jos ei, niin kolmas lyönti lähti tiiauspaikalta, eikä alkuperäinen pallo ollut sen jälkeen enää pelissä. Tässä tapauksessa pelaajan olisi pitänyt jatkaa tällä toisella pallolla, vaikka alkuperäinen pallo vedestä löytyikin.
Jarppi78:n tekstin mukaan vaikuttaa kuitenkin mieluummin siltä, että pallo oli voinut kadota estealueelle, mutta oli voinut kadota myös jonnekin muualle kentällä. Tällöin pelaaja voi säännön 18.3c mukaan lyödä varapallon, mutta sillä ei saa jatkaa, jos tiedetään tai käytännössä on varmaa, että alkuperäinen pallo meni veteen (estealueelle).
Jarpin viestissä lukee, että toinen lyönti lähti samaan suuntaan, mutta lyhyempänä kuin ensimmäinen ja jäi metsään. Ilmeisesti siis ensimmäinenkin olisi voinut päätyä kadoksiin estealueen ulkopuolelle, joten varapallon lyöminen oli mahdollista. Alkuperäisen pallon olinpaikan varmistuttua pelaaja toimi ihan oikein.
Siinä tapauksessa, että varapallo olisikin ollut heti pelissä tiiltä ja pelaaja olisi dropannut estealueelta pallon peliin, olisi korvaava pallo dropattu väärään paikaan. Jos palloa olisi lyöty väärästä paikasta niin minimissään siitä olisi seurannut kahden lyönnin rangaistus (+droppi). Jos kyseessä olisi ollut vakava virhe pelissä olevan pallon olinpaikkaan peilaten, olisi diskaus uhkana ellei virhettä korjata.
Joo, minusta prosessi menee seuraavasti
– pelaaja lyö avauslyönnin, joka menee vesiesteen läheisyyteen
– pelaaja kysyy itsentään, onko mahdollista, että pallo on OB tai kadonnut esteen ulkopuolelle
– jos vastaus em kysymykseen on ”on mahdollista”, pelaaja voi lyödä varapallon
… sitten siirrytään alueelle, jossa ensimmäinen avaus meni veden läheisyyteen
– paikan päällä tehdään havaintoja ja voidaan todeta, että a) pallo hyvin todennäköisesti meni esteeseen tai b) pallo on yhtä hyvin voinut kadota pusikkoon/outiin
– jos johtopäätös on a), niin silloin pelataan estealuesääntöjen mukaan (dropataan)
– jos johtopäätös on b), niin voidaan 3min etsiä ekaa palloa ja jos ei löydy, voi etsiä vielä 3min varapalloa. Jos tällöin kumpaakaan ei löydy, voi mennä lyömään uuden avauksen (viides) tai merkitä korttiin viiva (jos pb tai maksimitulos) tai merkitä reikä hävityksi (reikäpeli)Sergio kirjoittaa asiaa ja esittää aivan oikein mahdolliset toimet. Alkuperäinen kuvaus ei tosiaankaan kerro onko varapallon lyöminen ollut aiheellista vai ei, joten oikeaa ratkaisua ei tähän voida saada. Sen kuitenkin sanon, ettei aiheettoman varapallon lyömistä voi pitää harjoitteluna, ellei pelaaja anna siihen aihetta puheillaan. Lähtökohtaisesti aiheettomasti lyödystä varapallosta tulee pelissä oleva pallo lyönnin ja matkan menetyksin.
Siinä tapauksessa, että varapallo olisikin ollut heti pelissä tiiltä ja pelaaja olisi dropannut estealueelta pallon peliin, olisi korvaava pallo dropattu väärään paikaan. Jos palloa olisi lyöty väärästä paikasta niin minimissään siitä olisi seurannut kahden lyönnin rangaistus (+droppi). Jos kyseessä olisi ollut vakava virhe pelissä olevan pallon olinpaikkaan peilaten, olisi diskaus uhkana ellei virhettä korjata.
Tuossa tulikin vastaus kysymykseeni:
jos ko. pelaajalla ei ollut oikeutta varapallon lyömiseen (ja silti sen löi), niin mikä on tuomio, kun jatkoi alkuperäisellä (tai korvaavalla) pallolla estesääntöjen mukaisesti?
Kiitos Sergio. Eli olkoon sääntörike vakava tai ei, niin peliä jatkettaessa seuraava lyönti tulee olemaan aina enemmän kuin viides lyönti.
Eli olkoon sääntörike vakava tai ei, niin peliä jatkettaessa seuraava lyönti tulee olemaan aina enemmän kuin viides lyönti.
Niin se taitaa olla, mutta siinä on pieni vivahde.
Jos kyseessä on vakava rike, ei tuota vakavan rikkeen lyöntiä lasketa pelaajan tulokseen, koska hänen on korjattava vakava rike. Jos tässä kyseisessä tilanteessa pelaaja olisi tehnyt vakavan rikkeen, niin lyöntejä kertyisi
– avaus tiiltä, 1. lyönti
– ns. varapallo tiiltä, 3. lyönti
– droppi estealueelta ja lyönti: tätä lyöntiä ei lasketa, vaan siitä tulee 2 penaa ja varapallolla on jatkettava
– pelaaja on luultavasti nostanut varapallonsa, mistä tulee 1 pena lisää pelissä olevan pallon liikuttamisesta
– pelaajan asetettua varapallonsa takaisin paikalleen hänen seuraava lyöntinsä olisi seitsemäsJos taas kyseessä ei olisi vakava rike, niin siitä estealuedropista lähtisi kuudes lyönti. Sama juttu, jos pelaaja ei olisi kajonnut varapalloonsa (mitä käytännössä ei koskaan tapahdu, koska pelaaja on hylkäämässä varapallonsa).
Jos jossain kohdassa laskin väärin, niin se johtuu juhannuksesta…
Jos taas kyseessä ei olisi vakava rike, niin siitä estealuedropista lähtisi kuudes lyönti.
Eli droppi olisi kuudes ja seitsemäs lähtisi?
Jos jossain kohdassa laskin väärin, niin se johtuu juhannuksesta…
Laskin samoin, joten kyllä siinä jotain häikkää täytyy olla…
Eli droppi olisi kuudes ja seitsemäs lähtisi?
Ei, kyllä se menee niin kuin ensin kirjoitin. Pelaaja ei vapaudu estealueelta, koska hänen pelissä oleva pallonsa on se varapallo. Hän siis korvaa pelissä olevan pallonsa ja pelaa väärästä paikasta. Varapallo oli 3, siihen 2 penaa väärästä paikasta pelaamisesta ja kuudes lähtee. Korvaamisesta ei tule lisää penaa.
Näin se tietenkin on. Kiitos KL1!
(Sergion tekstissä 15:02:33 taisi olla virhe, tai tulkitsin sen väärin).
Olen hämmennyksen vallassa. Dropille piti ennen vanhaan olla jokin syy, tässä tapauksessa ainoat sääntöjen sallimat ovat joko pelaamaton paikka tai stroke & distance. Käsittääkseni dropista tulee 1 pena. Väärästä paikasta pelaamisesta tulee kaksi lisää. Mennäänkö nykyään aina pallon korvaamiseen, jolloin väärästä paikasta pelaaminen antaa alennusta yhden penan verran, joka tulisi luvattomasta korvaamisesta ja droppirankkarikin unohdetaan? Vaikea uskoa, mutta voipi olla näinkin.
KL1:
– pelaaja on luultavasti nostanut varapallonsa, mistä tulee 1 pena lisää pelissä olevan pallon liikuttamisestaOnko tosiaan näin vai meneekö 1.3c:n alle? Missä kohtaa on intervening event?
Käsittääkseni dropista tulee 1 pena. Väärästä paikasta pelaamisesta tulee kaksi lisää. Mennäänkö nykyään aina pallon korvaamiseen, jolloin väärästä paikasta pelaaminen antaa alennusta yhden penan verran, joka tulisi luvattomasta korvaamisesta ja droppirankkarikin unohdetaan?
Lähdetään ensiksi siitä olettamuksesta, ettei varapallon pelaamiselle ollut perusteita. Pelaajan lyötyä tuon ”varapallon” tiiltä siitä tulee pelissä oleva pallo eikä alkuperäisen pallon sijainnilla ole enää merkitystä. Sitten pelaaja laittaa peliin uuden pallon eli korvaa pelissä olevan pallon. Tuo dropattu pallo ei ole pelissä ennen kuin sitä lyödään, koska korvaaminen ei ole sallittua. Droppi on tässä tilanteessa vain tapa laittaa pallo peliin eikä vapautuminen mistään. Niinpä dropista ei tule mitään erillistä rangaistusta eikä korvaamisestakaan, koska väärästä paikasta pelaamisesta tulee tuo 2 penaa ja siihen sulautetaan korvaamisesta tuleva yksi pena (yhdellä teolla pelaaja rikkoo kahta eri sääntöä, vain isompi rangaistus huomioidaan).
Pelissä olevan pallon liikuttamisesta tulee ilman muuta yksi pena. Intervening event ei liity asiaan. Jos liittyisi, pelaajalle tulisi rangaistus, jos hän liikuttaisi tuota palloa vasta lyötyään sitä korvaavaa palloa (= intervening event), muttei tulisi, jos hän liikuttaisi ennen lyöntiä. Se puolestaan on aivan mahdoton yhtälö perustella.
Pelaaja avaa ja epäonnistuneen lyönnin seurauksena pallo kaartaa lyhyenä vesiesteen suuntaan..
– saattoi mennä veteen (kenelläkään ei kuitenkaan ole siitä varmaa havaintoa)
– saattoi jäädä vesiesteen edessä olevaan korkeaan raffiin tai jopa pensaan alle (tästäkään ei varmuutta)Pelaaja toteaa että pallo taisi jäädä veden eteen tai jopa vesiesteeseen..Ei varmaa tietoa.
Pelaaja antaa itselleen oikeuden lyödä varapallo (ja ilmoittaa perustelunsa pelikavereille).
– pelaaja lyö varapallon. Tässä vaiheessa kaikki lienee OK.
– tilanne pelattiin sääntöjen mukaan.Näin kannattaa aina pelata. Se tarjoaa pelaajalle vain hyviä mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseen.
Peli jatkuu…
1. Varapallo onnistuu täydellisesti…pallo kaukana keskellä väylää jäljellä vain lyhyt lähestyminen greenille.
– ei voi vielä nuolaista…pitää ensin selvittää löytyykö 1. pallo?
– jos löytyy niin hyvä on, jatketaan sillä ja unohdetaan varapallo..
Mutta, jos ei löydykään niin on taas kaksi mahdollisuutta.
A) Todetaan että pallo katosi raffiin tai pensaiden joukkoon (ei löydetä 3 minuutin aikana).
B) Todetaan että pallo päätyikin kaikesta huolimatta vesiesteeseen (ehkä tämä oikeastaan edellyttäisi että pallo löytyy rannasta/rantavedestä ja pelaaja tunnistaa sen).Koska palloa ei löydy, Pelaaja itse päättää jatkaa peliä varapallollaan. Perustelee että pallo katosi jonnekin esteen ulkopuolelle. Tähän päätelmään hänellä lienee oikeutus. Siis pelattiin sääntöjen mukaan ja oikein.
(ehkä olisi voitu jatkaa myös dropilla, jos saataisiin varmuus että pallo on sittenkin mennyt veteen.)Mutta….se toinen vaihtoehto josta tässä topic’issakin on kysymys..
2. Myös varapallo karkasi sivuun, jopa vielä huonompana kuin 1. lyönti. Varapallo näkyy ja makaa todella huonosti. Pelaaja ei haluaisi jatkaa täältä, onneksi on vielä mahdollisuus parempaan.
A) pelaajat etsivät 1. palloa. Jos löytyy niin sillä tietenkin jatketaan pelaamista sääntöjen mukaan.
B) Ekapalloa ei löydy 3 minuutin aikana raffista eikä pensaista..eikä myöskään saada varmuutta veteen menosta.Tässä on sen pohdinnan paikka. Mikä olisi oikea ratkaisu? Jos mitään parempaa tietoa ei ole saatavilla niin itse näkisin että oikea ratkaisu on se että…
C) Peliä jatketaan varapallolla. Tasan ja tarkkaan sääntöjen mukaisesti.
– näin menetellem vältytään kiistelystä (oikeutuksesta varapallon lyömiseen, droppaamiseen, väärällä pallolla pelaamiseen jne.) ja mahdollisista siitä ikävistä seuraamuksista.Mutta mitä tästä opimme?
Pelaajan kannattaa tällaisissa (siis epäselvissä) tapauksissa lyödä varapallo. Varsinkin sellaisten pelaajien joilla avaukset onnistuu hyvällä %:illa. Lisäksi opitaan se että jos se varapallon lyöntikin epäonnistuu niin nautitaan sen seurauksena tuleva katkera ”kalkki”, eikä lähdetä ”kepulikeinoilla” tai sääntökikkailuilla parantelemaan tilannetta.
En haasta tällä esimerkilläni palstan sääntömestareita. Pikemminkin arvostan heitä. Hyväksyn toki senkin että pelaaja hyösyntää kaikki ne edut mitä hyvällä sääntöjen tuntemisella kykenee saamaan.
P.S. Avausviestin tulkinta pallon veteen menosta (jos siitä ei ollut/saatu mitään konkreettista näyttöä) ja dpopilla jatkamisesta on väärä..Veikkaan että sama pelaaja olisi iloisesti nauraen ottanut vastaan onnistumisen varapallon lyönnistä. Eikä suinkaan olisi ryhtynyt etsimään droppiratkaisua.
KL1:
Olisiko tulkinta erilainen, jos varapallo (siis pelissä oleva kolmas lyönti) ei olisi näkyvissä/löytynyt, kun pelaaja droppaa alkuperäistä palloaan estealueelta? Käsittääkseni tällaisessa tapauksessa USGA:n tulkinta on, että stroke&distance on sovellettava sääntö ja seuraamukset 1+3. Miksi ketjun avaajan tapaus olisi eri tavalla tulkittava?En ehkä ymmärrä kysymystä oikein ja tässä alkaa olla niin monta muuttujaa, ettei välttämättä ole järkevää edes yrittää vastata. Järkevintä olisi käsitellä yhtä yksittäistä skenaariota, jossa kaikki palikat ovat käytettävissä. Esimerkiksi alkuperäisestä kysymyksestä puuttui tärkeää tietoa, jonka perusteella esim. tuomari olisi kentällä voinut antaa oikean rulingin.
Yritän siis kysyä, miksi joissain tapauksissa etsitään tilanteeseen ainoa sopiva sääntö kun toimitaan sääntöjen vastaisesti kuten tässä tapauksessa droppaaminen. Ainoat säännöt, jotka oikeuttivat pelaajan nostamaan pallonsa ja droppaamaan, olivat 18.1 ja 19.2 ja molempien soveltaminen tuottaa yhden rankkarin. Kun pallo dropattiin väärään paikkaan ja pelattiin siitä, niin tulee kaksi lisää. Miksi pelaajan tulkitaan vain korvanneen pallonsa vaikka se ei ollut sallittua ja selviävän siitä kahdella rankulla?
Miksi pelaajan tulkitaan vain korvanneen pallonsa vaikka se ei ollut sallittua ja selviävän siitä kahdella rankulla?
Pelaaja teki tietämättään kaksi sääntörikettä:
1. vaihtoi pelissä olevan pallonsa toiseen, vaikkei se ollut sallittua (1 rankku)
2. löi väärästä paikasta (2 rankkua).Säännön 1.3c(4) perusteella hän saa niistä yhteensä kuitenkin vain kaksi rankkua. (Ja kuten aiemmin KL1 jo totesi, dropillaan pelaaja ei vapautunut estealueelta, joten se ei maksa hänelle mitään).
Sääntö 6.3b(2):
Vaihdetusta pallosta tulee pelissä oleva pallo. Tämä pätee, vaikka pelaaja:
» Vaihtaisi muun pallon alkuperäisen tilalle, vaikka se ei olisi sääntöjen mukaan sallittua (riippumatta siitä havaitsiko pelaaja, että hän vaihtaisi pallon muuhun palloon).
Sääntö 1.3c(4) (2019):
Väärin korvatulla pallolla pelaaminen väärästä paikasta.
Lyöntipelissä pelaajan pelatessa korvaavalla pallolla, kun se ei ole sallittua rikkoen Sääntöä 6.3b pelaten samalla väärästä paikasta rikkoen Sääntöä 14.7a, saa pelaaja kokonaisuudessaan kahden lyönnin rangaistuksen.
Yritän siis kysyä, miksi joissain tapauksissa etsitään tilanteeseen ainoa sopiva sääntö kun toimitaan sääntöjen vastaisesti kuten tässä tapauksessa droppaaminen. Ainoat säännöt, jotka oikeuttivat pelaajan nostamaan pallonsa ja droppaamaan, olivat 18.1 ja 19.2 ja molempien soveltaminen tuottaa yhden rankkarin. Kun pallo dropattiin väärään paikkaan ja pelattiin siitä, niin tulee kaksi lisää. Miksi pelaajan tulkitaan vain korvanneen pallonsa vaikka se ei ollut sallittua ja selviävän siitä kahdella rankulla?
Jotta tämä etenisi, niin voisitko kirjoittaa sellaisen tilannekuvauksen, joka sopii kysymykseesi?
Lainasin edellisessä viestissäni vanhaa sääntöä 1.3c(4) Rangaistusten soveltaminen useaan sääntörikkeeseen. Vuoden 2023 sääntöihin siihen on tullut muutos.
Sääntöä on muokattu niin, että soveltamisessa ei enää tarvitse määritellä liittyivätkö rikkeet toisiinsa. Tämän vuoksi tilanteet, joista tulisi useampia rangaistuksia, vähenevät.
Nähdäkseni tulkinta tapauksesta ”Väärin korvatulla pallolla pelaaminen väärästä paikasta” on ededelleen sama, vaikkei sitä säännössä 1.3c(4) enää erikseen mainitakaan.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)
Esillä 23 viestiä, 1 - 23 (kaikkiaan 23)