-
JulkaisijaArtikkelit
-
Rauski kirjoitti: (31.8.2010 10:27:48)
Viime vuonna noi tuntui ihan pelattavilta palloilta, tänä vuonna niihin on tehty jotain joka teki niistä paljon kovenmmat, myös pinta hajoaa helposti.
[
Ehkäpä syy alennusmyyntiin onkin juuri tuo laadun pudottaminen. Viekas kapitalisti luo markkinat kohtuullisella laadulla edulliseen hintaan, ja kun pelaajat on saatu koukkuun, markkinoille tuodaan halvasta materiaalista tehtyä skeidaa. Omaa kokemusta noista palloista ei ole, mutta taloudellinen riski on siedettävä.
4par kirjoitti: (31.8.2010 11:13:14)
ts kirjoitti: (31.8.2010 10:49:32)
4par kirjoitti: (31.8.2010 10:36:38)Spinnin mittauksesta/laskemisesta saa lisätietoa mm Trackman A/S:n patenttijulkaisusta EP 2 218 483 A2 ’Determination of spin parameters of a sports ball’
Päädyitkö tuosta sellaiseen lopputulemaan, että spinni määritellään pallon liikesuuntien muutoksesta, eikä sitä sinänsä mitata pallon pyörimisestä suoraan?
Kyllä se spinni todetaan suoraan pallon pyörimisestä. Et varmaankaan lukenut mainitsemaani patenttijulkaisua?
Nimenomaan luin, mutta en ihan sanasta sanaan. Itselle vaan jäi siitä nopeasti käsitys, että pallon pyöriminen määritetään nimenomaan sen lennon kautta, eli mitattavana olisi nimenomaan tuo pallon sijainti 3D-avaruudessa. Täytyy paneutua paremmalla ajalla tarkemmin.
4par kirjoitti: (31.8.2010 10:36:38)
ts kirjoitti: (31.8.2010 9:40:38)Ja tuolla saadaan loistavasti mitattua pallon etäisyydet molemmista tutkista ja laskettua 3D-lentorata. Tuo on täyttä tottta ja erittäin toimiva ja luotettava mittaus. Spinnin mittaukseen se ei anna vastausta, sen määrittämiseen voi antaakin 😉
Spinnin mittauksesta/laskemisesta saa lisätietoa mm Trackman A/S:n patenttijulkaisusta EP 2 218 483 A2 ’Determination of spin parameters of a sports ball’
Olisi kiva juttu jos olisit laittanut linkin myös?
Tosin kyllä sen löysin.
Olishan se kiva jos edes itse laittaisi sen :
ts kirjoitti: (31.8.2010 9:40:38)
Jake2 kirjoitti: (31.8.2010 5:09:15)
Nopeuden mittaaminen perustuu siihen että tutkasignaalin kaiun taajuus muuttuu nopeuden funktiona, mutta sekään ei selitä miten spinni mtataan.
Ja tuolla saadaan loistavasti mitattua pallon etäisyydet molemmista tutkista ja laskettua 3D-lentorata. Tuo on täyttä tottta ja erittäin toimiva ja luotettava mittaus. Spinnin mittaukseen se ei anna vastausta, sen määrittämiseen voi antaakin 😉
Mitähän eroa on spinnin mittauksella ja sen määrittämisellä?
Ajattelet projektiilin suhteessa havaintomenetelmään liian suureksi. Kun tutkan lähetystaajuus on mm-alueella, niin samasta maalista saadaan monta kaikua yhtä aikaa. Lisäksi havaintotarkkuutta voidaan parantaa koodaamalla lähetettävä pulssi, jolloin vielä tuon aallonpituuden sisältäkin selviää, missä kohdassa lähetyspulssi on törmännyt kappaleeseen.
Kun vastaanotin ja haluttaessa näyttölaite on riittävän tarkka, muodostuu tuosta pallomaalista sikermä signaaleja, joiden taajuus poikkeaa toisistaan. Niin kuin Jake2 selitti.
Näitä moninaisten havaintojen tekoa helpottaa golfpallon pinnan muotoilu, joka kasvattaa sen tutkapoikkipinta-alaa. Golfpallon sähkömagneettista säteilyä heijastava pinta-ala on siis suurempi kuin pallon fyysiset mitat. Samaa fysikaalista ominaisuutta käytetään hieman suurempien epäsäännöllisyyksien muodossa ns. tutkaheijastimissa, joita näkee mm. merimerkeissä ja purjeveneiden haruksissa. merenkulussa maalit on vähän suurempia kuin pari tuumaa, joten kuunneltavat taajuudet on sekä mitattavien etäisyyksien että maalien koon vuoksi matalampia.
In summary, because of reflection from a physical point B on a spinning ball from other positions than when this point is closest to the radar (at point A), the received signal will have equally spaced sidebands symmetrical around the Doppler shift FdOpp,A , caused by the velocity of the ball. The sidebands will have multiple harmonics and will be spaced exactly the spin frequency of the ball ω/2π. Only in the case of a perfect spherical ball, there will be no modulation sidebands.
Pekka Pelimies kirjoitti: (31.8.2010 11:53:40)
[
Mitähän eroa on spinnin mittauksella ja sen määrittämisellä?Toinen voidaan saada esim suoraan pallon asennosta (Vector ym) ja toinen voidaan saavuttaa laskennallisesti tutkien pallon lentokaarta.
Hyvin paljon tuossa patenttipaperissa puhutaan nimenomaan pallon sijainnin määrittämisestä ja sen kautta arvioiduista asioista. Iltasella varmaan enemmän aikaa syventyä tuohon paremmin.
Pekka Pelimies kirjoitti: (31.8.2010 12:08:05)
In summary, because of reflection from a physical point B on a spinning ball from other positions than when this point is closest to the radar (at point A), the received signal will have equally spaced sidebands symmetrical around the Doppler shift FdOpp,A , caused by the velocity of the ball. The sidebands will have multiple harmonics and will be spaced exactly the spin frequency of the ball ω/2π. Only in the case of a perfect spherical ball, there will be no modulation sidebands.
Juuri noin se teoriassa voisi mennä. Takaa tutkatessa pallon dimplejen seinämät pyöriessään keskiakselin ympäri aiheuttavat eritaajuisia heijastuksia kuin mitä loittoneva pallo aiheuttaa, yläpinnalta korkeamaa taajuutta koska dimplet tulevat tutka-aaltoa vastaan ja alapinnalla alhaisempaa. Sileällä pallolla ei tuloksia saada esille, koska ei ole kuin yksi pinta jote doppler-tutkalla nähdään vain yksi pistetaajuus.
Eli, nypyläpallosta vastaanotetun signaalin kaistanleveys kertoo spin raten, ja tämä on perus-RF -teknisin keinoin suht helppo ilmaista, vaikka ne sidebandit varmasti ovat hyvin vaimeita itse pallon kaikuun verrattuna. Mutta tutkataajuuden pitää olla riittävän korkea ja A/D-muunnoksessa riittävästi bittejä. 😉
Mittaaminen on mittaamista. Määritteleminen sen sijaan on perusteiden tai vaatimusten asettelemista tai ilmiön selittämistä.
Patenttipaperista leikkaamani ja boldattu pätkä kertoo, että spinni lasketaan suoraan pallon aiheuttamien tutkasignaalien perusteella, eikä siitä, missä ja miten se taivaalla lentää.
Pallosta palaavat harmoniset taajuudet, joiden dopplersiirtymän määrä riippuu signaalin heijastumiskohdasta pallossa on se peruste, jolla tuolla menetelmällä spinni lasketaan.
En tiedä vempeleen lähetystaajuutta, mutta oletetaan, että sen aallonpituus on korkeintaan neljännes pallon halkaisijasta. Silloin pallon poikkipinnan alueelta saadaan aina arviolta 6 lähes yhdenaikaista signaalia vastaanottimeen. Niiden saapuminen vastaanottimeen tapahtuu pallon etäisyyden mukaisessa aikaikkunassa, jonka perusteella voidaan laskea, pallon tarkka etäisyys laitteesta. Havaintojen keskiarvo kertoo pallon paikan ja nopeuden sekä sen mukaisen doppler-taajuuden. Kun tuosta nopeuden mukaisesta taajuudesta vähennetään kunkin havainnon taajuus, saadaan lasketuksi pallon pinnan nopeusero kussakin havaintopisteestä.
Kunkin havainnon taajuusero on suhteessa sen etäisyyteen pallon lähimpänä olevaan pisteeseen, millä perusteella saadaan lasketuksi jopa vain kahden vastaanotetun signaalin perusteella, millä nopeudella pallo pyörii ilmassa. Kun havaintoja on useampia, pystytään näiden mukaan laskemaan sekä pyörintänopeus että pyörintäakselin kulma.
Jos spinniä laskettaisiin pallon lentokaaresta, niin kuin ts oli pikaisesti ymmärtävinään, olisi se huomattavasti vaikeampi ja epätarkempi yhtälö, johon pitäisi ottaa huomioon dimppeli-pattern ja tuuli, josta myös tuolla patenttipaperissa puhutaan.
Kiitokset Tuoppi ja PP hyvistä selvennyksistä. Taas ymmärtää maailmasta enemmän.
ts kirjoitti: (31.8.2010 12:30:53)
Pekka Pelimies kirjoitti: (31.8.2010 11:53:40)
[
Mitähän eroa on spinnin mittauksella ja sen määrittämisellä?Toinen voidaan saada esim suoraan pallon asennosta (Vector ym) ja toinen voidaan saavuttaa laskennallisesti tutkien pallon lentokaarta.
Hyvin paljon tuossa patenttipaperissa puhutaan nimenomaan pallon sijainnin määrittämisestä ja sen kautta arvioiduista asioista. Iltasella varmaan enemmän aikaa syventyä tuohon paremmin.
Hihii…. Mistähän näitä…?
Pekka Pelimies kirjoitti: (31.8.2010 13:55:48)
ts kirjoitti: (31.8.2010 12:30:53)
Pekka Pelimies kirjoitti: (31.8.2010 11:53:40)
[
Mitähän eroa on spinnin mittauksella ja sen määrittämisellä?Toinen voidaan saada esim suoraan pallon asennosta (Vector ym) ja toinen voidaan saavuttaa laskennallisesti tutkien pallon lentokaarta.
Hyvin paljon tuossa patenttipaperissa puhutaan nimenomaan pallon sijainnin määrittämisestä ja sen kautta arvioiduista asioista. Iltasella varmaan enemmän aikaa syventyä tuohon paremmin.
Hihii…. Mistähän näitä…?
Esim noista:
1. A method of estimating a spin axis of a sports ball while in flight, the method comprising:
1. determining at least part of a 3D-trajectory of the flying sports ball,
2. estimating, from the trajectory, an acceleration of the sports ball at a predetermined position along the trajectory,
3. estimating an acceleration of the sports ball caused by gravity at the predetermined position,
4. estimating an acceleration of the sports ball caused by air resistance/drag at the predetermined position, and
5. estimating the spin axis, at the predetermined position, on the basis of the estimated accelerations
Moikka Jiivee
Olen pelannut tähän asti aina kilpailuissa sekä vakavammin harjoitellut Titun Prov ykkösillä. Hyvältä ovat tuntuneet.
Sain sitten lahjaksi vakuutysyhtiöltä Wilsonin DXsoft (vai oliko se Dx3soxt??)- palloja.
Minulla netoimivat paljon paremmin kuin Titut. Lentävät pidemmälle ja tuntuma viheriön ympärillä on parempi. Puttauksessa en ole huomannut isompia eroja.Minulle siis sopii tuo paljon halvempi Wilson paremmin kuin Titu.
tasuri tällä hetkellä 11,3. I7:lla lyön n. 145 m.
Huikka
Pääsinkin testaamaan viikonloppuna ahvenanmaalla Wilsonin FG touria (löysin metsästä) ja oli kyllä hyvä pallo. Jotenka laitoin eilen tilaukseen online golfista 48puntaa/2tusinaa, mielestäni ihan hyvä tarjous. Nyt vain kieli pitkällä odotetaan että pallot saapuisivat 😛
Abstractissa kerrotaan, mihin eri tulokset tuossa keksinnössä perustuu.
Spinnin määrä lasketaan signaaliprosessoinnilla pallon palauttamasta tutkasignaalista, mutta näköjään tuo akselin kulma perustuu havaintoihin pallon lentoradasta.
Tanskalainen keksijä näyttää olevan.
NimetönOnnea Jiivee valitsemallesi tielle. Hyvät munkit on tulossa. Toivottavasti ehdit lyödä ne metsään vielä tämän kauden aikana niinkuin itsekin toivon omille FGToureilleni.
Voitin yhessä kisassa Taylor Maden LPD palloja. Testasin muutamia esim. Titun NXT tour, V1x, Bridgestone B330, Callawaylta useita sekä useaa Nikeä. Tuo Taylor on todella hyvä pallo pitkiin lyönteihin, eikä se ota sivuspinniä kovinkaan paljoa. Usein avaukseni menee väylältä sivuun mutta Taylorilla avaukset pysyivät parhaiten väylällä. Samoin sen puttituntuma on todella hyvä. Kannattaa testata, vaikka hintava pallo onkin.
-
JulkaisijaArtikkelit