-
JulkaisijaArtikkelit
-
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
…
Pelaajan pallo on repairissa, josta pelaaminen on kielletty.
Pelaaminen on kielletty sääntöjen (sääntö, paikallissääntö, kilpailumääräys) mukaisesti. Rikkomuksesta asianmukainen rangaistus.
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
…
Pelaaja nostaa pallonsa vapautuakseen alueesta, mutta huomaakin, että lähin vapauttava paikka on käytännössä jatkolyöntien osalta hyvin riskialtis. (Ko pelikieltoalue on siis typerästi merkitty). Pelaaja palauttaa pallonsa takaisin siihen mistä sen nosti ja lyö pallonsa 1 putin päähän reiästä. On vaikea arvioida, saiko pelaaja niin paljon etua virheestään, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen vakavaan sääntörikkomukseen. Kysyttäessä syytä pelaajan toimintaan hän kertoo luulleensa ”pelikieltorepairia” normaaliksi repairiksi ja päätti asettaa pallonsa takaisin 1 rangaistuslyönnillä. (Unohdetaan mahdolliset golfklubin langettamat kurinpidolliset sanktiot).
Väärästä paikasta pelaa.
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
Miten tuomitsisit seuraavan tapauksen säännön 18-2a:n kannalta?:Pelaajan pallo on repairissa, josta pelaaminen on kielletty. Pelaaja nostaa pallonsa vapautuakseen alueesta, mutta huomaakin, että lähin vapauttava paikka on käytännössä jatkolyöntien osalta hyvin riskialtis. (Ko pelikieltoalue on siis typerästi merkitty). Pelaaja palauttaa pallonsa takaisin siihen mistä sen nosti ja lyö pallonsa 1 putin päähän reiästä. On vaikea arvioida, saiko pelaaja niin paljon etua virheestään, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen vakavaan sääntörikkomukseen. Kysyttäessä syytä pelaajan toimintaan hän kertoo luulleensa ”pelikieltorepairia” normaaliksi repairiksi ja päätti asettaa pallonsa takaisin 1 rangaistuslyönnillä. (Unohdetaan mahdolliset golfklubin langettamat kurinpidolliset sanktiot).
Tilanne on analoginen käsiteltävän tapauksen kannalta, joten tuomiokin olisi sama samoin perusteluin. Esimerkkisi on kuitenkin hyvä, ja kun sitä vertaa deccariin XYZ (en jaksa hakea), jossa pelaaja yhdellä penaltilla asettaa pallonsa takaisin alkuperäiseen paikkaan eikä vapaudu paikasta, josta saisi vapautua, mutta saa myös pelata, niin miettimistä piisaa.
Asian voisi vielä ottaa esille ensi kuussa, itse asiassa olin aluperinkin ajatellut niin tehdä.
PG kirjoitti: (19.10.2012 21:01:11)
KL, olit sitä mieltä, että viheriöllä voi lyödä palloa useammankin kerran, mutta rangaistuksena vain 1×2 lyöntiä. Olen eri mieltä. Mielestäni jokaisesta väärällä viheriöllä tehdystä lyönnistä on rangaistava pl. tahattomasti väärään reikään pelatut lyönnit. Muutoin viheriöstä voi pahimmassa tapauksessa tulla muusia. Esim. pelaaja lyö rautamailalla hudin, joka irrottaa viheriöstä ison divotin. Toisella lyönnillä pallo osuu puuhun ja ponnahtaa siitä takaisin viheriölle. Viheriöllä jo kaksi isoa monttua. Kolmas lyönti reiän vierestä voi viedä puolet reiästä mukanaan. (Oletetaan että pelaajan tarkoitus ei ollut vahingoittaa viheriötä, vaan tehdä vain hänelle ominainen lyönti). Tästäkö pitäisi selvitä vain kahdella penaltilla?
Kyllä. Tapaus on analoginen sellaisen tilanteen kanssa, jossa pelaaja lyö useita lyöntejä samalla väärällä pallolla. Rangaistuksena on vain kaksi lyöntiä. Näin se vain menee, halusit tai et.
PG kirjoitti: (19.10.2012 21:01:11)
Golfin sääntöihin liittyy periaate: samasta teosta sama rangaistus. Verrataan väärällä viheriöllä tehtyjä 1-5 puttia, joista toiset on putattu oikealla pallolla ja toiset väärällä pallolla. Tarkoituksena on saada pallo reikään. Molemmat pelaajat luulevat reiän olevan oikean viheriön reikä. Sääntöjen kannalta teot eivät ole samat, mutta pelillisesti teot ovat täsmälleen samat. Oikeaa palloa lyönyt saa 3-7 lyöntiä (2 penttiä + 1-5 lyöntiä), väärää palloa lyönyt 2 lyöntiä (vain rankku lasketaan). Niinkö, KL?
Täsmälleen, olet ymmärtänyt aivan oikein. Joskus pelaajalla käy hyvä ja joskus huono tuuri, tyhmyydessäkin 😉
Olisiko tarkoittamasi deccari Dec 18-2a/12?
KL kirjoitti: (19.10.2012 21:50:43)
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
Miten tuomitsisit seuraavan tapauksen säännön 18-2a:n kannalta?:Pelaajan pallo on repairissa, josta pelaaminen on kielletty. Pelaaja nostaa pallonsa vapautuakseen alueesta, mutta huomaakin, että lähin vapauttava paikka on käytännössä jatkolyöntien osalta hyvin riskialtis. (Ko pelikieltoalue on siis typerästi merkitty). Pelaaja palauttaa pallonsa takaisin siihen mistä sen nosti ja lyö pallonsa 1 putin päähän reiästä. On vaikea arvioida, saiko pelaaja niin paljon etua virheestään, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen vakavaan sääntörikkomukseen. Kysyttäessä syytä pelaajan toimintaan hän kertoo luulleensa ”pelikieltorepairia” normaaliksi repairiksi ja päätti asettaa pallonsa takaisin 1 rangaistuslyönnillä. (Unohdetaan mahdolliset golfklubin langettamat kurinpidolliset sanktiot).
Tilanne on analoginen käsiteltävän tapauksen kannalta, joten tuomiokin olisi sama samoin perusteluin. Esimerkkisi on kuitenkin hyvä, ja kun sitä vertaa deccariin XYZ (en jaksa hakea), jossa pelaaja yhdellä penaltilla asettaa pallonsa takaisin alkuperäiseen paikkaan eikä vapaudu paikasta, josta saisi vapautua, mutta saa myös pelata, niin miettimistä piisaa.
Mietin esimerkkiäsi vielä uudemman kerran ja pyörrän edellisen kommenttini. Esimerkki ei olekaan hyvä, itse asiassa se ei sovellu käsiteltävään tilanteeseen lainkaan kahdesta syystä:
1. Nostaessaan pallonsa pelaaja TIETÄÄ, että hänen on vapauduttava ja siksi hänen motiivinsa nostaa pallo on aivan toinen kuin väärän viheriön tapauksessamme. Asettaessaan pallonsa takaisin hän TIETÄÄ tekevänsä väärin. Sampo ei sitä tiennyt ja siksi hänen toimintaansa katsellaan aivan eri valossa.
2. Kyseessä on toimikunnan kardinaalimunaus, jollaista tilannetta ei koskaan tule vastaan tuomitsemissani kilpailuissa, kiitos J-P:ltä saamani pätevän opastuksen. Toimikunta siis pakottaa pelaajan vapautumaan paikasta, josta ei rangaistuksetta voi vapautua. Se siis pakottaa pelaajan valitsemaan paikallissäännön rikkomisen ja pelaamattoman paikan välillä. JOS tällainen tilanne tulisi vastaani, vapauttaisin pelaajan kaikista rangaistuksista, mikään muu ei mielestäni olisi kohtuullista.
KL kirjoitti: (19.10.2012 22:50:50)
JOS tällainen tilanne tulisi vastaani, vapauttaisin pelaajan kaikista rangaistuksista, mikään muu ei mielestäni olisi kohtuullista.Otan tämän uudelleen harkintaan Sampon tapauksessa.
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
Arvasin jo viestiäni kirjoittaessani, että olet saanut näkemyksiä varsin ammattimaiselta taholta. Hekin voivat päätyä ”väärään”, eli toisenlaiseen ratkaisuun kuin R&A. R&A:kin voi päätyä ”väärään” ratkaisuun, mutta heidän ratkaisunsa on sääntöjen mukaan aina oikea. Tilanne on vähän sama kuin Korkeimman Oikeuden ratkaisu koskien yksityisten pysäköinninvalvontayhtiöiden oikeutta langettaa ”parkkisakkoja”, jotka KKO on tulkinnut lain mukaisiksi sopimussakoiksi.Jos Dec 25-3/2 poistettiin sen vuoksi, ettei pelaajan vapauttamiseen 18-2a mukaisesta rangaistuksesta tarvitakaan 1-4:ä, koska asia on jo ikään kuin rakennettu sääntöön 25-3, ovat he korjanneet aikaisemman virheensä. Jos asia on näin, olisi heidän pitänyt muuttaa ratkaisuaan ja selkeästi todeta, että asiassa ei tarvitse viittausta sääntöön 1-4, koska asia on muutenkin selvä säännön 25-3 nojalla. Kun he eivät tehneet näin, vaan poistivat koko ratkaisun, en voi tulla muuhun johtopäätökseen, kuin että he halusivat korostaa pelaajan vastuuta tuntea säännöt ja olosuhteet, eivätkä he enää nähneet tarvetta kohtuusharkinnan nojalla poistaa rangaistusta, joka poistetun ratkaisun mukaan muutoin olisi pitänyt langettaa. Tai sitten he vaan korjasivat aikaisemman virheensä, mutta eivät tahtoneet myöntää sitä…
Miten tuomitsisit seuraavan tapauksen säännön 18-2a:n kannalta?:
Pelaajan pallo on repairissa, josta pelaaminen on kielletty. Pelaaja nostaa pallonsa vapautuakseen alueesta, mutta huomaakin, että lähin vapauttava paikka on käytännössä jatkolyöntien osalta hyvin riskialtis. (Ko pelikieltoalue on siis typerästi merkitty). Pelaaja palauttaa pallonsa takaisin siihen mistä sen nosti ja lyö pallonsa 1 putin päähän reiästä. On vaikea arvioida, saiko pelaaja niin paljon etua virheestään, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen vakavaan sääntörikkomukseen. Kysyttäessä syytä pelaajan toimintaan hän kertoo luulleensa ”pelikieltorepairia” normaaliksi repairiksi ja päätti asettaa pallonsa takaisin 1 rangaistuslyönnillä. (Unohdetaan mahdolliset golfklubin langettamat kurinpidolliset sanktiot).
virheen tuottama hyöty lasketaan metreinä. Mitä enemmän metrejä, sitä enemmän hyötyä, ihan samalla tavalla kuin vesiestesäännön kyseessä ollen. Rajan asettaminen yksittäisessä tapauksessa eri ole helppoa, koska annettua metrimäärää ei ole. Viime kädessä kyse on siitä, milloin liika nyt vaan on liikaa.
En vielä osaa oikealla tavalla siteerata viestiä, johon olen vastaamassa. Otan mielelläni vastaan ohjaista ko asiassa (vaikka ’profiilistani’ ilmenevään sähköpostiosoitteeseen).
KL KIRJOITTI:
Esimerkki ei olekaan hyvä, itse asiassa se ei sovellu käsiteltävään tilanteeseen lainkaan kahdesta syystä:
1. Nostaessaan pallonsa pelaaja TIETÄÄ, että hänen on vapauduttava ja siksi hänen motiivinsa nostaa pallo on aivan toinen kuin väärän viheriön tapauksessamme. Asettaessaan pallonsa takaisin hän TIETÄÄ tekevänsä väärin. Sampo ei sitä tiennyt ja siksi hänen toimintaansa katsellaan aivan eri valossa.
2. Kyseessä on toimikunnan kardinaalimunaus, jollaista tilannetta ei koskaan tule vastaan tuomitsemissani kilpailuissa, kiitos J-P:ltä saamani pätevän opastuksen. Toimikunta siis pakottaa pelaajan vapautumaan paikasta, josta ei rangaistuksetta voi vapautua. Se siis pakottaa pelaajan valitsemaan paikallissäännön rikkomisen ja pelaamattoman paikan välillä. JOS tällainen tilanne tulisi vastaani, vapauttaisin pelaajan kaikista rangaistuksista, mikään muu ei mielestäni olisi kohtuullista
Kommenttini:
Kohta 1:
Pelaaja ei esimerkissäni tiedä, että hänen on vapauduttava (vaan luulee, että vapautuminen on vapaaehtoista). Kun hän asettaa pallonsa takaisin hän ei tiedä tekevänsä väärin.Kohta 2:
Jopa sääntöjen vastaisia paikallissääntöjä on kilpailussa noudatettava. Esittämässäni tapauksessa ei paikallissääntö ollut millään tavalla sääntöjen vastainen, mutta erittäin huonosti harkittu. Kyseessä ei ole tilanne, jossa toimikunta pakottaisi pelaajan vapautumaan paikasta, josta ei rangaistuksetta voi vapautua. Ko. tilanteessa voi vapautua rangaistuksetta, mutta se ei pelaajan arvion mukaan ole kannattavaa. Pelaajahan lisäksi luuli, että vapautuminen on vapaaehtoista – ei pakollista. Miten tuomitsisit lyöntipelikilpailussa, jos aikaisemmin pelannut pelaaja on noudattanut huonosti harkittua paikallissääntöä ja myöhemmin samaan tilanteeseen joutunut pelaaja pyytää saada vapautua vastaavasta tilanteesta ilman rangaistusta?KL kirjoitti: (19.10.2012 22:50:50)
KL kirjoitti: (19.10.2012 21:50:43)
Peter Furstenborg kirjoitti: (19.10.2012 20:14:06)
Miten tuomitsisit seuraavan tapauksen säännön 18-2a:n kannalta?:Pelaajan pallo on repairissa, josta pelaaminen on kielletty. Pelaaja nostaa pallonsa vapautuakseen alueesta, mutta huomaakin, että lähin vapauttava paikka on käytännössä jatkolyöntien osalta hyvin riskialtis. (Ko pelikieltoalue on siis typerästi merkitty). Pelaaja palauttaa pallonsa takaisin siihen mistä sen nosti ja lyö pallonsa 1 putin päähän reiästä. On vaikea arvioida, saiko pelaaja niin paljon etua virheestään, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen vakavaan sääntörikkomukseen. Kysyttäessä syytä pelaajan toimintaan hän kertoo luulleensa ”pelikieltorepairia” normaaliksi repairiksi ja päätti asettaa pallonsa takaisin 1 rangaistuslyönnillä. (Unohdetaan mahdolliset golfklubin langettamat kurinpidolliset sanktiot).
Tilanne on analoginen käsiteltävän tapauksen kannalta, joten tuomiokin olisi sama samoin perusteluin. Esimerkkisi on kuitenkin hyvä, ja kun sitä vertaa deccariin XYZ (en jaksa hakea), jossa pelaaja yhdellä penaltilla asettaa pallonsa takaisin alkuperäiseen paikkaan eikä vapaudu paikasta, josta saisi vapautua, mutta saa myös pelata, niin miettimistä piisaa.
Mietin esimerkkiäsi vielä uudemman kerran ja pyörrän edellisen kommenttini. Esimerkki ei olekaan hyvä, itse asiassa se ei sovellu käsiteltävään tilanteeseen lainkaan kahdesta syystä:
1. Nostaessaan pallonsa pelaaja TIETÄÄ, että hänen on vapauduttava ja siksi hänen motiivinsa nostaa pallo on aivan toinen kuin väärän viheriön tapauksessamme. Asettaessaan pallonsa takaisin hän TIETÄÄ tekevänsä väärin. Sampo ei sitä tiennyt ja siksi hänen toimintaansa katsellaan aivan eri valossa.
2. Kyseessä on toimikunnan kardinaalimunaus, jollaista tilannetta ei koskaan tule vastaan tuomitsemissani kilpailuissa, kiitos J-P:ltä saamani pätevän opastuksen. Toimikunta siis pakottaa pelaajan vapautumaan paikasta, josta ei rangaistuksetta voi vapautua. Se siis pakottaa pelaajan valitsemaan paikallissäännön rikkomisen ja pelaamattoman paikan välillä. JOS tällainen tilanne tulisi vastaani, vapauttaisin pelaajan kaikista rangaistuksista, mikään muu ei mielestäni olisi kohtuullista.
Miten selität asian niille ryhmän kahdelle muulle pelaajalle, jotka pelasivat saman paikan, mutta merkintöjen mukaisesti? Olisiko ratkaisu edelleen kohtuullinen?
vieraspelaaja kirjoitti: (19.10.2012 23:42:51)
Miten selität asian niille ryhmän kahdelle muulle pelaajalle, jotka pelasivat saman paikan, mutta merkintöjen mukaisesti? Olisiko ratkaisu edelleen kohtuullinen?
Sinä ja Peter kysyitte suunnilleen samaa asiaa, joten vastaan tässä molemmille.
Kesken kisapäivän ei paikallissääntöjä saa muuttaa, mutta repair-merkintöjä saa, ja joskus on jopa pakko. Tämä koskee niin lyönti- kuin reikäpeliäkin (kts. Dec 33-2a/2). Tästä johtuen yksi tai useampi pelaaja voi joutua pelaamaan huonommasta paikasta kuin jotkut toiset. Pelaajia ei siis kohdella täysin tasapuolisesti, mutta kokonaisuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman tasapuolisesti. Jos joku vaikkapa pelaa merkitsemättä jätetystä repairista ja toinen pyytää tuomarin paikalle saaden vapautuksen, niin sille ei sitten mahda yhtään mitään, joskus näin vain käy. Tämä tietenkin korostaa toimikunnan tärkeää velvollisuutta huolehtia kentän merkinnöistä mahdollisimman hyvin ennen kisan alkua eikä sen kestäessä.
Tässä Peterin esimerkissä on lisäksi kyseessä selkeä toimikunnan virhe, joka on pyrittävä korjaamaan mahdollisuuksien mukaan. Riippuen ko. alueelle joutuneiden pelaajien määrästä yksi tai useampi pelaaja kärsii toimikunnan virheestä ja yksi tai useampi taasen hyötyy, tai ei oikeastaan hyödy, vaan saa pelata kuten olisi luultavasti pelannut, jos toimikunta olisi merkinnyt alueen normaaliksi repairiksi. Jälkikäteen toimikunta ei kuitenkaan voi korjata kuin virheellisen merkinnän suoraan aiheuttamat penaltit, pelaajien itse tekemiä ratkaisuja mahdollisten pelaamattomien paikkojen osalta korjauksia ei voida tehdä. Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin pyrittävä mahdollisimman tasapuoliseen ratkaisuun toimikunnan valtuuksien puitteissa.
KL kirjoitti: (19.10.2012 21:53:58)
PG kirjoitti: (19.10.2012 21:01:11)
Golfin sääntöihin liittyy periaate: samasta teosta sama rangaistus. Verrataan väärällä viheriöllä tehtyjä 1-5 puttia, joista toiset on putattu oikealla pallolla ja toiset väärällä pallolla. Tarkoituksena on saada pallo reikään. Molemmat pelaajat luulevat reiän olevan oikean viheriön reikä. Sääntöjen kannalta teot eivät ole samat, mutta pelillisesti teot ovat täsmälleen samat. Oikeaa palloa lyönyt saa 3-7 lyöntiä (2 penttiä + 1-5 lyöntiä), väärää palloa lyönyt 2 lyöntiä (vain rankku lasketaan). Niinkö, KL?
Täsmälleen, olet ymmärtänyt aivan oikein. Joskus pelaajalla käy hyvä ja joskus huono tuuri, tyhmyydessäkin 😉
Eli jos pelaajat lyövät toistensa palloja, niin molemmille käy mahtava tsägä: kumpikin pääsee kahdella rankulla, vaikka kuinka töpeksisi.
Jos pelaajat erehtyvät lyömään omia pallojaan, käy todella köpelösti: kumpikin saa vähintään 3, putterin ollessa kylmä jopa 7 lyöntiä ja mahdolliset muut rankut päälle (viheriön pinnan kokeileminen, pelilinjan parantaminen yms.).
Hieno tulkinta!
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle.Tässä lienee yksi tapaus, jossa voidaan hyvin erilainen tuomio perustella varsin vakuuttavasti, kuten tämäkin keskustelu osoittaa.
Miten pelaajan oikeusturva toteutuu kilpailuissa? Meneekö se niin, että samassa kisassa linja on sama kaikille ja piste.
Tässäkin tapauksessa pelaajan saldo 4 väylältä olisi ollut jossain välillä 6-10… lyöntiä.
Kiinnitetäänkö koulutuksessa huomiota tuomarin asenteisiin pelaajia kohtaan. Ovatko pelaajat lähtökohtaisesti laiskoja, lukutaidottomia, sokeita, tyhmiä, jopa juridisesti syyntakeettomia eli käytännössä arkikielellä hulluja ja lääketieteellisesti yleensä psykoottisia. Onko golf lajina sellainen, että sen pariin ajautuu tietyntyyppisiä ihmisiä.
Jalostaako sääntöjen ahkera opiskelu ihmistä henkisesti vai valikoituuko alalle luonnonvalinnan kautta jalompia ihmisiä?
Itse koen kasvavani itseäni suuremmaksi aina lukiessani sääntökirjaa ja mielelläni osoitan sen tyhmänpulskeille pelikavereilleni heti tilaisuuden tullen.Pelisää olisi mitä mainioin. Vapaa viikonloppu ja kaikkea. Puhelin ei vaan soi.
B kirjoitti: (20.10.2012 10:13:31)
Kiinnitetäänkö koulutuksessa huomiota tuomarin asenteisiin pelaajia kohtaan. Ovatko pelaajat lähtökohtaisesti laiskoja, lukutaidottomia, sokeita, tyhmiä, jopa juridisesti syyntakeettomia eli käytännössä arkikielellä hulluja ja lääketieteellisesti yleensä psykoottisia. Onko golf lajina sellainen, että sen pariin ajautuu tietyntyyppisiä ihmisiä.
Ehkä sinun kannattaisi joskus mennä ihan itse johonkin koulutustilaisuuteen selvittämään asia itsellesi.
B kirjoitti: (20.10.2012 10:13:31)
Jalostaako sääntöjen ahkera opiskelu ihmistä henkisesti
Tuskin sääntöjen opiskelu, mutta pelin ja pelaajien ymmärtämisen oppiminen on hyvinkin kasvattavaa. Tietenkin sillä edellytyksellä, että antaa itsensä kasvaa, ja mieluiten oikeaan suuntaan.
B kirjoitti: (20.10.2012 10:13:31)
Itse koen kasvavani itseäni suuremmaksi aina lukiessani sääntökirjaa ja mielelläni osoitan sen tyhmänpulskeille pelikavereilleni heti tilaisuuden tullen.
Näin olen ollut ymmärtävinäni kirjoitustesi perusteella. Toivottavasti annat heillekin mahdollisuuden lukea sitä kirjaa, jotta he voivat muovata oman käsityksensä asiasta ilman välikäsiä.
B kirjoitti: (20.10.2012 10:13:31)
Tässä lienee yksi tapaus, jossa voidaan hyvin erilainen tuomio perustella varsin vakuuttavasti, kuten tämäkin keskustelu osoittaa.
Miten pelaajan oikeusturva toteutuu kilpailuissa? Meneekö se niin, että samassa kisassa linja on sama kaikille ja piste.
Tässäkin tapauksessa pelaajan saldo 4 väylältä olisi ollut jossain välillä 6-10… lyöntiä.
Kuten varmaankin tiedät, vähänkin virallisemmissa kilpailuissa on useampi kuin yksi tuomari. Se mitä kenties et tiedä, on se, että tuomarit ovat jatkuvassa (radio)yhteydessä toisiinsa ja keskustelevat jokaisesta vähänkin erikoisemmasta rulingista ja muuttavat niitä tarpeen mukaan juuri tuon yhteisen linjan saavuttamiseksi. Ei ole niinkään harvinaista, että yhden tuomarin päätös muutetaan kilpailun kuluessa, virheitä kun sattuu kaikkein parhaille ja kokeneimmillekin.
Tässä(kin) keskustelussa on tarjottu monta eri vaihtoehtoa lopulliseksi rulingiksi ja siihen on tietenkin hyvät syynsä. Ensinnäkin keskustelussa on ollut mukana aika niukalti vähänkin virallisemmissa kilpailuissa toimivia tuomareita, mikä on tietenkin koko keskustelupalstan tarkoituskin, kaikki halukkaat saavat kertoa mielipiteensä ja osallistua keskusteluun. Usein oma mielipide muuttuu tai vähintäänkin tarkentuu keskustelun edetessä ja kenties jopa päästään siihen yhteiseen ratkaisuun. Toisaalta kinkkisissä kysymyksissä kokeneidenkin tuomareiden mielipiteet vaihtelevat, kun sitä yhteistä näkemystä haetaan. Samanlaisia keskusteluja käydään jatkuvasti sääntöjä säätävissä elimissä eikä niissäkään säästytä suuriltakaan näkemyseroilta.
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
En ajatellut kommentoida tätä, mutta tilapäinen mielenhäiriö sai minut toisiin ajatuksiin.
Lihavoitu pitää paikkansa, mutta alleviivattu ei, tilanteesta on olemassa sääntö 25-3 eikä sen sanamuodossa ole tulkinnan varaa pelaajan väärällä viheriöllä lyötyjen lyöntien osalta.
Tyhmyydestä sakotetaan…
KL kirjoitti: (22.10.2012 21:08:52)
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
En ajatellut kommentoida tätä, mutta tilapäinen mielenhäiriö sai minut toisiin ajatuksiin.
Lihavoitu pitää paikkansa, mutta alleviivattu ei, tilanteesta on olemassa sääntö 25-3 eikä sen sanamuodossa ole tulkinnan varaa pelaajan väärällä viheriöllä lyötyjen lyöntien osalta.
Tyhmyydestä sakotetaan…
En minäkään ajatellut kommentoida tätä, mutta kyseisen tuomarin antama lisäinformaatio muutti mieleni. Tuomari selitti, että säännössä 25-3 mainittu pallon pelaaminen ei suinkaan tarkoita yksittäisiä lyöntejä, vaan kaikkia väärällä viheriöllä tehtyjä lyöntejä tarvittavine toimenpiteineen. Niistä kaksi rangaistuslyöntiä. ’Miksi sitten näitä lyöntejä ei lasketa’, kysyin. ’Koska väärään reikään pelaamisesta ei ole sääntöä, on ratkaisun oltava oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Se ei voi olla ankarampi, mitä väärällä viheriöllä väärän pallon pelaamisesta koituisi’. Lisäksi hän kehotti vertailemaan sääntöjen 14-5, 15-3 ja 25-3 sanamuotoja sekä muistutti säännöstä 34-2, joka lopullisesti sinetöi pelaajan hyvän tuurin hänen ollessaan tuomarina.
14-5: Pelaaja ei saa lyödä liikkuvaa palloaan. Rangaistus säännön 14-5 rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
15-3 Väärä pallo, lyöntipeli. Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä.
25-3: Pelaaja ei saa pelata palloaan, joka on väärällä viheriöllä. Rangaistus säännön rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
34-2 Tuomarin päätös. Mikäli toimikunta on nimennyt tuomarin, hänen päätöksensä on lopullinen.
Kiitos Peter näistä kommenteista. Perustelut tuntuvat loogisilta, etenkin kun ne on antanut tuomari. Oma ehdotukseni oli enemmän intuitiivinen, harrastelijapohjalta annettu, tosin kyllä harkittu ja mietitty mutta ei varmaankaan huomioinut kaikkia näkökohtia.
Anteeksi, piti olla tietysti PG !!!
PG kirjoitti: (23.10.2012 21:46:27)
KL kirjoitti: (22.10.2012 21:08:52)
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
En ajatellut kommentoida tätä, mutta tilapäinen mielenhäiriö sai minut toisiin ajatuksiin.
Lihavoitu pitää paikkansa, mutta alleviivattu ei, tilanteesta on olemassa sääntö 25-3 eikä sen sanamuodossa ole tulkinnan varaa pelaajan väärällä viheriöllä lyötyjen lyöntien osalta.
Tyhmyydestä sakotetaan…
En minäkään ajatellut kommentoida tätä, mutta kyseisen tuomarin antama lisäinformaatio muutti mieleni. Tuomari selitti, että säännössä 25-3 mainittu pallon pelaaminen ei suinkaan tarkoita yksittäisiä lyöntejä, vaan kaikkia väärällä viheriöllä tehtyjä lyöntejä tarvittavine toimenpiteineen. Niistä kaksi rangaistuslyöntiä. ’Miksi sitten näitä lyöntejä ei lasketa’, kysyin. ’Koska väärään reikään pelaamisesta ei ole sääntöä, on ratkaisun oltava oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Se ei voi olla ankarampi, mitä väärällä viheriöllä väärän pallon pelaamisesta koituisi’. Lisäksi hän kehotti vertailemaan sääntöjen 14-5, 15-3 ja 25-3 sanamuotoja sekä muistutti säännöstä 34-2, joka lopullisesti sinetöi pelaajan hyvän tuurin hänen ollessaan tuomarina.
14-5: Pelaaja ei saa lyödä liikkuvaa palloaan. Rangaistus säännön 14-5 rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
15-3 Väärä pallo, lyöntipeli. Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä.
25-3: Pelaaja ei saa pelata palloaan, joka on väärällä viheriöllä. Rangaistus säännön rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
34-2 Tuomarin päätös. Mikäli toimikunta on nimennyt tuomarin, hänen päätöksensä on lopullinen.
Tässä on jälleen kerran kyse siitä mitä haluaa lukemastaan ymmärtää, millaisia perusteluja uskoa ja kenen sanaan luottaa. Täysin inhimillistä on moinen toiminta. Mietitäänpäs asiaa.
PG kirjoitti: (23.10.2012 21:46:27)
En minäkään ajatellut kommentoida tätä, mutta kyseisen tuomarin antama lisäinformaatio muutti mieleni. Tuomari selitti, että säännössä 25-3 mainittu pallon pelaaminen ei suinkaan tarkoita yksittäisiä lyöntejä, vaan kaikkia väärällä viheriöllä tehtyjä lyöntejä tarvittavine toimenpiteineen.Lihavoitu teksti puhuu pallon pelaamisesta, josta ei säännöissä ole määritelmää. Siispä on otettava järki käteen. Pallon pelaaminen ainakin minun mielestäni tarkoittaa sen liikuttamista sääntöjen sallimalla tavalla, siis mailalla lyömällä. Tästä voidaan varsin helposti johtaa päätelmä, että pelaaja pelaa palloaan joka ikinen kerta hänen lyödessään sitä. En käsitä miten tästä voi olla useampaa kuin yhtä mieltä.
Olen kovin kummissani PG:n halusta vääntää asiasta, joka sääntöjen valossa on täysin selvä. Aivan toinen asia on pohtia sitä onko sääntö oikeudenmukainen käsillä olevan tuiki harvinaisen tilanteen osalta, mutta näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa keskenään, etenkään tuomarin.
Mitä tulee noihin PG:n lainaamiin sääntökohtiin, niin kustakin niistä käy päivänselvästi ilmi lasketaanko lyödyt lyönnit vaiko eikö. SIksi ne käyvät vallan hyvin esimerkeiksi puolustamaan sitä tosiseikkaa, että väärällä viheriöllä lyödyt lyönnit lasketaan pelaajan tulokseen, koska säännöissä ei toisin mainita.
Muistutetaanpas vielä mieliin, että siinä poistetussa deccarissa (25-3/2) pelaajan lyönnit laskettiin tulokseen mukaan. Ainakaan toistaiseksi ei ole julkaistu mitään sellaista, joka kumoaisi moisen, eikä nykyisen säännön valossa ole mitään syytäkään.
Jälleen hyvä esimerkki internet-teknologian heikkoudesta.
Radiopuhelimilla olisi jo aikaa sitten päädytty PG:n kannalle.
Totta on, että pikaisesti on saatava 1-4:een pieni lisäys tästäkin aiheesta.PG kirjoitti: (23.10.2012 21:46:27)
KL kirjoitti: (22.10.2012 21:08:52)
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
En ajatellut kommentoida tätä, mutta tilapäinen mielenhäiriö sai minut toisiin ajatuksiin.
Lihavoitu pitää paikkansa, mutta alleviivattu ei, tilanteesta on olemassa sääntö 25-3 eikä sen sanamuodossa ole tulkinnan varaa pelaajan väärällä viheriöllä lyötyjen lyöntien osalta.
Tyhmyydestä sakotetaan…
En minäkään ajatellut kommentoida tätä, mutta kyseisen tuomarin antama lisäinformaatio muutti mieleni. Tuomari selitti, että säännössä 25-3 mainittu pallon pelaaminen ei suinkaan tarkoita yksittäisiä lyöntejä, vaan kaikkia väärällä viheriöllä tehtyjä lyöntejä tarvittavine toimenpiteineen. Niistä kaksi rangaistuslyöntiä. ’Miksi sitten näitä lyöntejä ei lasketa’, kysyin. ’Koska väärään reikään pelaamisesta ei ole sääntöä, on ratkaisun oltava oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Se ei voi olla ankarampi, mitä väärällä viheriöllä väärän pallon pelaamisesta koituisi’. Lisäksi hän kehotti vertailemaan sääntöjen 14-5, 15-3 ja 25-3 sanamuotoja sekä muistutti säännöstä 34-2, joka lopullisesti sinetöi pelaajan hyvän tuurin hänen ollessaan tuomarina.
14-5: Pelaaja ei saa lyödä liikkuvaa palloaan. Rangaistus säännön 14-5 rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
15-3 Väärä pallo, lyöntipeli. Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä.
25-3: Pelaaja ei saa pelata palloaan, joka on väärällä viheriöllä. Rangaistus säännön rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
34-2 Tuomarin päätös. Mikäli toimikunta on nimennyt tuomarin, hänen päätöksensä on lopullinen.
Jos haluaa tehdä johtopäätöksiä sääntöjen sanamuodon perusteella, pitää tutkia englanninkielisiä sääntöjä. Niistä’ selviäisi nopeasti, että kahdessa ensimmäisessä tapauksessa puhutaan pallon lyömisestä (tekemisestä) viimeisessä vain pallon paikasta (..the player must not play the ball as it lies), ei suoranaisesti tekemisestä /lyömisestä. Pallon lyömisen seuraukseksi on määrätty kaksi rangaistuslyöntiä, eikä puhuta mitäänsiitä, että lyönti pitäisi peruuttaa, puhumattakaan siitä, että ko. lyöntiä ei laskettaisi tulokseen, tai siitä, että peliä pitäisi jatkaa jostain muualta kuin sieltä, mihin pallo lyönnin seurauksena päätyi.
vieraspelaaja kirjoitti: (24.10.2012 21:32:14)
PG kirjoitti: (23.10.2012 21:46:27)
KL kirjoitti: (22.10.2012 21:08:52)
PG kirjoitti: (20.10.2012 9:25:06)
P.S. Oikean pallon pelaajallekin käy hyvä tuuri, jos oikea tuomari sattuu paikalle. Pelaamista ei tarkastella lyönti lyönniltä, vaan kokonaisuutena: väärään reikään pelaaminen väärällä viheriöllä. Tällainen tapaus on kilpailuissa erittäin harvinainen, kuten kaikki säännön 1-4 alla käsiteltävät tapaukset. Siksi niistä ei ole sääntöä. Oman ratkaisuni olen jo esittänyt.
En ajatellut kommentoida tätä, mutta tilapäinen mielenhäiriö sai minut toisiin ajatuksiin.
Lihavoitu pitää paikkansa, mutta alleviivattu ei, tilanteesta on olemassa sääntö 25-3 eikä sen sanamuodossa ole tulkinnan varaa pelaajan väärällä viheriöllä lyötyjen lyöntien osalta.
Tyhmyydestä sakotetaan…
En minäkään ajatellut kommentoida tätä, mutta kyseisen tuomarin antama lisäinformaatio muutti mieleni. Tuomari selitti, että säännössä 25-3 mainittu pallon pelaaminen ei suinkaan tarkoita yksittäisiä lyöntejä, vaan kaikkia väärällä viheriöllä tehtyjä lyöntejä tarvittavine toimenpiteineen. Niistä kaksi rangaistuslyöntiä. ’Miksi sitten näitä lyöntejä ei lasketa’, kysyin. ’Koska väärään reikään pelaamisesta ei ole sääntöä, on ratkaisun oltava oikeudenmukainen ja kohtuullinen. Se ei voi olla ankarampi, mitä väärällä viheriöllä väärän pallon pelaamisesta koituisi’. Lisäksi hän kehotti vertailemaan sääntöjen 14-5, 15-3 ja 25-3 sanamuotoja sekä muistutti säännöstä 34-2, joka lopullisesti sinetöi pelaajan hyvän tuurin hänen ollessaan tuomarina.
14-5: Pelaaja ei saa lyödä liikkuvaa palloaan. Rangaistus säännön 14-5 rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
15-3 Väärä pallo, lyöntipeli. Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä.
25-3: Pelaaja ei saa pelata palloaan, joka on väärällä viheriöllä. Rangaistus säännön rikkomisesta: Lyöntipeli: Kaksi lyöntiä
34-2 Tuomarin päätös. Mikäli toimikunta on nimennyt tuomarin, hänen päätöksensä on lopullinen.
Jos haluaa tehdä johtopäätöksiä sääntöjen sanamuodon perusteella, pitää tutkia englanninkielisiä sääntöjä. Niistä’ selviäisi nopeasti, että kahdessa ensimmäisessä tapauksessa puhutaan pallon lyömisestä (tekemisestä) viimeisessä vain pallon paikasta (..the player must not play the ball as it lies), ei suoranaisesti tekemisestä /lyömisestä. Pallon lyömisen seuraukseksi on määrätty kaksi rangaistuslyöntiä, eikä puhuta mitäänsiitä, että lyönti pitäisi peruuttaa, puhumattakaan siitä, että ko. lyöntiä ei laskettaisi tulokseen, tai siitä, että peliä pitäisi jatkaa jostain muualta kuin sieltä, mihin pallo lyönnin seurauksena päätyi.
Toiseksi, väärä viheriö ei ole sen kummempi väärä paikka kuin vaikkapa pelikieltorepair, muinaismuisto tai vastaava kentän osa, josta pelaaminen on kielletty. Väärästä paikasta pelaamista koskee vain yksi sääntö, joka yleensä määrää rangaistukseksi kaksi lyöntiä ja reikä on pelattava loppuun väärästä paikasta pelatulla pallolla. Vasta sitten kun väärästä paikasta saadaan huomattava etu, pitää pudottaa uusi pallo oikeaan paikkaan ja unohtaa väärästä paikasta pelatun pallon lyönnit rankkareita lukuun ottamatta. Erikseen on tietysti määrätty, että outista lyödyllä pallolla ei saa jatkaa (sekin sopii pääsääntöön, koska etu yleensä on huomattava) tai että tiin ulkopuolelta lyöty pallo ei ole pelissä.
Väärältä viheriöltä pelatusta pallosta ei ole deccareita, sen sijaan environmentally sensitive areasta on. Sen mukaan kieltoalueelta pelattu pallo ei automaattisesti tuo huomattavaa etua, vaan vasta sitten, oikean ja väärän paikan etäisyys on huomattava, yli sata metriä (muuistinvaraisesti)
vieraspelaaja kirjoitti: (24.10.2012 21:51:14)
Toiseksi, väärä viheriö ei ole sen kummempi väärä paikka kuin vaikkapa pelikieltorepair, muinaismuisto tai vastaava kentän osa, josta pelaaminen on kielletty. Väärästä paikasta pelaamista koskee vain yksi sääntö, joka yleensä määrää rangaistukseksi kaksi lyöntiä ja reikä on pelattava loppuun väärästä paikasta pelatulla pallolla. Vasta sitten kun väärästä paikasta saadaan huomattava etu, pitää pudottaa uusi pallo oikeaan paikkaan ja unohtaa väärästä paikasta pelatun pallon lyönnit rankkareita lukuun ottamatta. Erikseen on tietysti määrätty, että outista lyödyllä pallolla ei saa jatkaa (sekin sopii pääsääntöön, koska etu yleensä on huomattava) tai että tiin ulkopuolelta lyöty pallo ei ole pelissä.Väärältä viheriöltä pelatusta pallosta ei ole deccareita, sen sijaan environmentally sensitive areasta on. Sen mukaan kieltoalueelta pelattu pallo ei automaattisesti tuo huomattavaa etua, vaan vasta sitten, oikean ja väärän paikan etäisyys on huomattava, yli sata metriä (muuistinvaraisesti)
Kiitokset vieraspelaajalle jälleen kerran asiantuntevista sääntökommenteista.
Väärä viheriö on tässä käsitellyssä tapauksessa kuitenkin täysin oma lukunsa. Väärästä paikasta pelaaminen tapahtunee jokseenkin aina silloin, kun pelaaja ei tiedä olevansa väärässä paikassa.
Viheriö on ainoa paikka, jossa pelaaja vääjäämättä ajautuu pelaamaan palloa väärään reikään käyttäen X lyöntiä ennekuin hänelle selviää todellinen tilanne.
Muissa mainituissa tapauksissa pelaaja pelaa kohti ao greeniä ja reikää eli jokainen lyönti paremmin tai huonommin vie pelaajaa kohti maalia.
Kaikissa tapauksissa pelaaja erehtyy vain yhdessä asiassa. Yhtä suuresta ’tyhmyydestä’päädytään sakottamaan täysin eri asteikolla.
Se ei voi olla säännön tarkoitus.KL kirjoitti: (23.10.2012 23:57:57)
Pallon pelaaminen ainakin minun mielestäni tarkoittaa sen liikuttamista sääntöjen sallimalla tavalla, siis mailalla lyömällä. Tästä voidaan varsin helposti johtaa päätelmä, että pelaaja pelaa palloaan joka ikinen kerta hänen lyödessään sitä. En käsitä miten tästä voi olla useampaa kuin yhtä mieltä.Tästä olen samaa mieltä. Pallon pelaaminen ei kuitenkaan ole lyömisen synonyymi. Pallon lyöminen on aina pallon pelaamista, mutta pallon pelaaminen ei aina ole pallon lyömistä. Pelaamiseen voi myös sisältyä yksi tai useampi lyönti. Ks. luku Pallon pelaaminen sekä sääntö 1-1. Asialla ei loppujen lopuksi ole merkitystä käsiteltävänä olevassa tapauksessa, joten ei siitä enempää.
KL kirjoitti: (23.10.2012 23:57:57)
Olen kovin kummissani PG:n halusta vääntää asiasta, joka sääntöjen valossa on täysin selvä. Aivan toinen asia on pohtia sitä onko sääntö oikeudenmukainen käsillä olevan tuiki harvinaisen tilanteen osalta, mutta näitä kahta asiaa ei pidä sekoittaa keskenään, etenkään tuomarin.
Sääntöjen valossa asia on täysin selvä, mikäli pelaajan tekemä erehdys – pallon pelaaminen väärään reikään – jätetään huomioon ottamatta. Väärään reikään pelaamisesta ei ole sääntöä, mutta työkalu tällaisen erikoistapauksen käsittelyyn on olemassa. Sitä soveltamalla järjettömyydet vältetään.
-
JulkaisijaArtikkelit