-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Olemme kaikki varmasti kuulleet golfseuroissa vallitsevista ’skandaaleista’ tai jopa kokeneet sen omissa seuroissamme. Toimitusjohtajia ja hallituksenjäseniä vaihtuu turhaankin tiuhaan tahtiin ja loppua ei näy. Kärsijöina ovat sekä klubin talous, imago ja klubin jäsenet. Mistä tämä ilmiö on saanut alkuunsa? Minusta tämä johtuu siitä että nämä palkatut ’asiantuntijat’ eivät ole pätevia ja ajavat mieluummin omia asioitaan kuin jäsenten ja osakkeidenomistajien etua. Golfklubia pitäisi johtaa kuten elinkeinoelämässa toimivaa yritystä. Onhan golfklubilla asiakkaita, hallitus, budjetti, kilpailijoita, henkilökuntaa jne. Miksi siis ei harjoiteta sellaista rekrytointia joka suosisi seuraa? Koska uskotaan, että esim. henkilö joka on pelannut 20 vuotta golfia on pätevämpi toimitusjohtaja kuin ulkopuolinen. Tälläista tapahtuu joka vuosi ympäri suomen maata ja siihen puututaan vasta kun seuran talous on semmoisessa kunnossa, että väkisinkin pitää puuttua asiaan. Golfklubia pitäisi johtaa kuin yritys jonka tarkoitus on vaalia osakkeenomistajan ja pelaajan etua. Anteeksi,
Uutta johtamistyyliä kuulutetaan!
Liian monen golfyhtiön hallitus koostu henkilöistä, jota eivät jaksa/viitsi tai heillä ei ole aikaa todella paneutua edustamansa yrityksensä asioihin. Asiat silaistaan vasemmalla kädellä ja loput annetaan palkattujen ’asiantuntijoiden’ toteutettavaksi. Eli toimitaan kuin kerhossa.
Miten voi sellainen hallitus, jonka mitattu luottamus on 20 prosenttia, edelleen jatkaa toimintaansa? Puhumattakaan toimitusjohtajasta. Jos maan hallituksella olisi tämän saman suuruinen luottamus, olisi se jo aikaa sitten eronnut. Uusikin olisi jo ehditty valita tilalle.
Eikö ole kanttia? Missä mättää?
Olen nykyisin kolmen (elinkeinoelämän) yrityksen hallituksen jäsen. Minulla on kokemusta myös golfyhtiön hallituksen jäsenyydestä, vaikkakin vain yhdeltä kentältä.
Ero toiminnassa oli huomattava. Kun edellisessä toiminnan pohjana oli asiakaslähtöiset kilpailuanalyysit sekä markkinahenkiset pitkän tähtäyksen suunnitelmat, niin jälkimmäisessä toimittiin lähinnä ’musta tuntuu’ -periaatteella ja valtaa käytti käytännössä toimitusjohtaja. Lopputulos ei ollut kovin hyvä, ei edes välttävä.
Kuten Meklari toteaa, niin toimitusjohtajan rekrytoinnilla on valtava merkitys, ja siihen kannattaa erityisesti panostaa. Muitakin kykyjä ja taitoja tarvitaan kuin alhainen hcp.
Eiköhän kyse ole samoista syistä kuin kaikessa muussakin, sitä saa mitä tilaa ja mistä on valmis maksamaan. Jos golfklubin toimitusjohtajuudesta ja hallituksen jäsenyydestä oltaisiin valmiit maksamaan saman verran kuin liike-elämässä ja tuloksen tekemisestä palkittaisiin, eiköhän toimitusjohtajina ja hallituksen jäseninä olisi ihan eri ihmiset, ja homma olisi muutenkin eri mallilla.
Koska kyseessä ei olisi enää mikään amatöörien harrastelu, hinnat pitäisi tietysti ensimmäisenä nostaa sille tasolle, mitä osakkaat/asiakkaat ovat etelässäkin valmiita green-feenä maksamaan, 80-100 euroa.
Caddie-mastereiksi pitäisi tietysti palkata reppanoiden osapäiväisten koululaisten ja opiskelijoiden sijasta täydellä palkalla rehtejä ja reippaita KTM:iä, jotka osaavat sumeilematta tyrkyttää green-feen ohessa sukkaa, lippistä ja kaikenlaista sopivasti hinnoiteltua tykötavaraa, jolla kate synnytetään.
Osakkaan etuhan on kunnollinen tulos, nopea kasvu ja keskittyminen ydinosaamiseen. Mikä kenttä ensimmäisenä huomaa, miten tehotonta tilan- ja ajankäytöllisesti on kierrättää asiakkaita kentällä palloja lyömässä, kun rangella 80-100 palloa lyö vajaassa tunnissa, varsinkin jos vieressä seisoo joku hoputtamassa, ja simulaattorissa päästään aivan toisenlaisiin tehoihin ja sijoitetun pääoman tuottoon, kun jonninjoutava hortoilu lyöntien välillä minimoidaan?
Jos olisitte palkkaamassa toimitusjohtajaa golfyhtiöön, niin millaiset olisivat valintaedellytykset ts. vaatimukset tulevalta toimitusjohtajalta?
Meklarin kanssa aika pitkälle samaa mieltä siitä, että toimitusjohtajan pitäisi omata enemmän kaupallisia ja hallinnollisia taitoja, pelkkä singletasoitus ei tänä päivänä riitä. Oman kotikenttäni tj on jo vaihtunut 3 kertaa eikä vieläkään hommat ihan hanskassa, mutta on jo parempaan päin.
Kahden edellisen sotkuja yhä selvitellään ja me osakkeenomistajat saamme/joudumme maksamaan ylimääräisiä vastikkeita.
Huomatkaa 3 tj:tä ja alle 5 kautta auki ollut kenttä.
Hyvin menee 🙂
Hyvä toimitusjohtaja voi olla myös hyvä golfari, mutta hyvä golfari ei suinkaan ole pätevä toimitusjohtaja.
NimetönGolf yhtiöitä ei aivan suoranaisesti voi verrata osakeyhtiöihin, joiden tarkoituksena on tuottaa omistajilleen voittoa, joka maksetaan osinkoina. Osakkeen arvonnoususta toki voi kertyä myyntivoittoa, se on selvä.
Yksittäisen osakkeenomistajan perimmäinen intressi on saada pelata hyvin hoidetulla kentällä kohtuulliseen hintaan. ’Voitto’ käytettäköön kentän parannukseen eli järkeviin investointeihin. ’Voitto’ voidaan myös käyttää siten, että pelikausimaksut pysyvät kohtuullisina.
Ajatus siitä, että golfyhtiöt toimisivat kuten mikä tahansa liikeyritys ei ole realistinen. On selvää että yritysosaaminen ei ole verrannollinen hcp:n kehitykseen, mutta eiköhän golfyhtiön johdossa ole hyvä olla myös sellaisia henkilöitä, jotka gofin pelaamisesta jotakin tietävät.
NimetönNäinkin juuri. Nämä esilläolleet yhteentörmäykset tai sen poikaset (mm Pickala, Nordcenter, mahd. Masters) johtuvat pitkälti Businessajattelun ja asunto-OY- tyyppisen lintukotoajattelun välisestä ristiriidasta.
Kysymys kuuluu: mikä on Golfkenttä-OY:n strategia?
Johdetaanko sitä ammattimaisella liikevoittoperiatteella vai kuten as OY tyyppistä toimintaa? Ja oleellista olisi sitten valitun toimintastrategian tekeminen selväksi osakkaille, toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus, avoin tiedotus.
Tässä on kenttäkohtaisia (tai omistajataustakohtaisia) eroja.
Kentillä joilla omistajisto koostuu ns. pelaavista osakkeenomistajista, lienee koko toiminnan tarkoitus on varmistaa, että käytössä on kenttä – mielellään mahdollisimman hyvä. Lisäksi saatetaan haluta toiminnan olevan kustannustehokasta, mutta voittoa tai arvonnousua ei tavoitella.
On myös kenttiä, joiden osakemäärästä suurta tai enemmistöosaa hallinnoi ns. suuromistajat. heidän motiivinsa saattavatkin olla jo toisenlaisia. Hekään eivät varmaan aja takaa vuosikohtaisia osinkoja, vaan hyviä vuokratuloja(ei mielellään hoitovastikkeita) ja kentän (osakkeen) arvonnousua.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
Esillä 10 viestiä, 1 - 10 (kaikkiaan 10)