-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hei! Olin tänään rangella lyömässä, ja siellä oli varsin reipas sivutuuli (lyöntisuunnassa vasemmalta oikealle, netin tietojen mukaan 8 m/s, puuskissa yli 10 m/s). Suureksi harmikseni etenkin korkealla lentävien pallojen lentorata muistutti kovin paljon slaissaavan pallon lentorataa. Tänä kesänä ei ole slaissi vaivannut, mieluummin on taipumusta huukkiin, jos jonnekin lähtee kääntämään. Tänään merkittävä osa lyönneistä oli näitä slaissinoloisia, jonkin verran myös jotakuinkin suoria. Voiko tuuli tehdä tämän, vai onko vanha vaiva tullut takaisin? Maalaisjärjellä ajatellen tuulen luulisi kääntävän pallon lentorataa enemmän ilmalennon loppuosassa, kun pallon nopeus on ilmanvastuksen vaikutuksesta hidastunut. Kuis on? Tipi
Joku viisas 60-70 -lukujen ammattipeluri on sanonut, että älä harjoittele rangella, kun lyödessä tuuli käy selkääsi. Ei kuulemma aiheuta kuin swingillisiä, tai mentaalisia ongelmia.
No niin, äkkiä laskien (remonttimiestä odotellessä, piti tulla klo 9, rrrrrkele) vain sivutuulen vaikutus:
Tuulen nopeus [m/s] Poikkeama [m]
1 0.08
2 0.33
3 0.73
4 1.31
5 2.04
6 2.94
7 4.00
8 5.22
9 6.61
10 8.16
11 9.87
12 11.75Käytetyt arvot:
ilman tiheys roo 1.2 kg/m^3
ilmanvastuskerroin 0.35 (http://www.ecs.syr.edu/centers/simfluid/red/golf_exp.html)
poikkipinta-ala 0.001430131 m^2
pallon massa 0.046 kg
lentoaika 5 sVoima = 1/2 roo A cw tuulennopeus^2
Kiihtyvyys = Voima / massa
Poikkeama = 1/2 Kiihtyvyys Aika^2Tuuli kentällä tosiaankin vaihtelee (myös pystysuunnassa) ja osuman laatu, sivukierteet sekä lyöntikorkeudet tuovat omat lisukkeensa lentorataan. Itse käytänkin kentällä ainoastaan PETU- tahi MUTU-simulointia.
PS. Ukkoa ei vieläkään kuulu……
Yllättävänkin pieniltä nuo heitot vaikuttavat, tai siis yleensä sitä tulee lyötyä muutenkin enemmän vinoon..
Remontti Reiska taitaa olla muuten vaan laitamyötäisessä tai tuskin sellaiseen reilun 100 kg järkäleeseen tuollainen kevyt tuuli vaikutta niin paljoa, että jätkä niin pahasti vinoon kävelee ettei perille löydä??Kobo kirjoitti: (20.9.2007 9:35:41)
Remontti Reiska taitaa olla muuten vaan laitamyötäisessä tai tuskin sellaiseen reilun 100 kg järkäleeseen tuollainen kevyt tuuli vaikutta niin paljoa, että jätkä niin pahasti vinoon kävelee ettei perille löydä??Tuskin se vinoon kävely on ongelma, vaan jos se yleensäkin tulee kävellen niin voi viedä vähän enemmän aikaa. …vastatuulikin jos vielä sattuu puhaltamaan.
Mielenkiintoinen taulukko jolla tosin ei tuupparin peliin ole juurikaan vaikutusta. No ei ainakaan alle 10 m:n sivutuulella. Mutta kuinka pitkälle pallo kerkiää viidessä sekunnissa?
Ja onhan pöyristyttävä uutinen, että remonttimies on myöhässä. Nämä kaverit ovat yleensä auringontarkkoja tulemisissaan ja menemisissään, aivan samoin kuin kustannusarvion puitteissa pysymisissään. Sehän mieluummin yleensä alitetaan kuin ylitettään.
Johtaja XXL kirjoitti: (20.9.2007 10:32:40)
Mielenkiintoinen taulukko jolla tosin ei tuupparin peliin ole juurikaan vaikutusta. No ei ainakaan alle 10 m:n sivutuulella. Mutta kuinka pitkälle pallo kerkiää viidessä sekunnissa?Noin 180 metriä, ajurilla.
Yllättävän pieniä lukuja. Ehkä se slaissi on nyt sitten vaan palannut…
Vaikka kyllä tuulen vaikutus on melkoinen – jokainen on varmasti nähnyt, kuinka vastatuuleen korkealle lyöty pallo ainakin näyttää pysähtyvän ja vaihtavan kulkusuuntaansakin.
Timo
Kierteetön pallo ehkä käyttäytyy noin kuten Herbus sen tossa pikaisesti päässään laski. Laitapa Herbus MatLAb laulamaan ja kierteet kyytiin. Kyllä nimittäin alkaa hajontaa löytyä.
Tipille sen verran, että uskon tuohon raffimiehen sanomaan – tai onhan se hyvä treenata, mutta sillon pitää olla lyönti todella tikissä ja pitää tietää, että kaikki sivuttaisliike on tuulen aiheuttamaa. Ja tämä ei tainnut olla tapaus nyt…
PS Itse kävin eilen lyömässä Hgin puistokentän LP-alueen hiekkahaudassa soketteja auringonlaskuun asti… Näin!
StiX kirjoitti: (20.9.2007 11:59:06)
Kierteetön pallo ehkä käyttäytyy noin kuten Herbus sen tossa pikaisesti päässään laski. Laitapa Herbus MatLAb laulamaan ja kierteet kyytiin. Kyllä nimittäin alkaa hajontaa löytyä.
Joo erittäin kovassa myötäisessä löin Virpiniemen 4:lla i9:llä lipun tasalle…ja tiiboxi oli hieman takana eli lyönti oli 170 metriä..löin aika edestä tiiltä ( eli korkean ) rennosti, joka normaalisti olisi ollut noin 125-130 metrinen tolppa.
Kysymys kuuluu Herbukselle…kuinka kova oli takatuuli ? Paikka oli erittäin avoin ja tuuli tuuli suoraan takaa.
Joo, ja vastatuulta 90% klubipelaajista ottaa liian vähän huomioon. Yksi mailanmitta täytyy huomioda aika pienelläkin tuulella ja sitten kovemmalla helposti kolmekin mailanmittaa.
Doztojevzki kirjoitti: (21.9.2007 12:32:05)
Joo, ja vastatuulta 90% klubipelaajista ottaa liian vähän huomioon. Yksi mailanmitta täytyy huomioda aika pienelläkin tuulella ja sitten kovemmalla helposti kolmekin mailanmittaa.Niin ja jos tämä auttaa Herbusta tuulen määrittelyssä…väylällä 8 taas oli vastatuuli..väyläpituus oli 140 metriä ja jäin 6 metriä vajaaksi kun löin i6:lla tällä par-3:lla. Tässä taas ei ollut paikka niin avoin kuin oli 4:lla…eli tuuli vaikutti hieman vähemmän. Kerran tein tässä birdien ( yhteensä pirkkuja tälle väylälle 4 tänä kesänä ) kun avasin wedgellä..tällöin lippu oli edessä ja väylämitta oli 130 metriä..tyyni keli myös ja ohuemmat gripit mailoissa.
double-eagle kirjoitti: (21.9.2007 12:49:49)
Doztojevzki kirjoitti: (21.9.2007 12:32:05)
Joo, ja vastatuulta 90% klubipelaajista ottaa liian vähän huomioon. Yksi mailanmitta täytyy huomioda aika pienelläkin tuulella ja sitten kovemmalla helposti kolmekin mailanmittaa.Niin ja jos tämä auttaa Herbusta tuulen määrittelyssä…väylällä 8 taas oli vastatuuli..väyläpituus oli 140 metriä ja jäin 6 metriä vajaaksi kun löin i6:lla tällä par-3:lla. Tässä taas ei ollut paikka niin avoin kuin oli 4:lla…eli tuuli vaikutti hieman vähemmän. Kerran tein tässä birdien ( yhteensä pirkkuja tälle väylälle 4 tänä kesänä ) kun avasin wedgellä..tällöin lippu oli edessä ja väylämitta oli 130 metriä..tyyni keli myös ja ohuemmat gripit mailoissa.
Mua kiinnostas tossa, että onko tuulen nopeus ollu yhtään eri vasemmassa ja oikeessa korvakäytävässä?
ts kirjoitti: (21.9.2007 12:52:10)Mua kiinnostas tossa, että onko tuulen nopeus ollu yhtään eri vasemmassa ja oikeessa korvakäytävässä?
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 12:57:17)
ts kirjoitti: (21.9.2007 12:52:10)Mua kiinnostas tossa, että onko tuulen nopeus ollu yhtään eri vasemmassa ja oikeessa korvakäytävässä?
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.
Mielestäni tämä data on Herbuksen laskelman kannalta epärelevanttia.
Mutta kiva, että te molemmat putkiaivot kommentoitte; tiedän etten lue näitä juttuja yksin.double-eagle kirjoitti: (21.9.2007 13:07:30)
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 12:57:17)
ts kirjoitti: (21.9.2007 12:52:10)Mua kiinnostas tossa, että onko tuulen nopeus ollu yhtään eri vasemmassa ja oikeessa korvakäytävässä?
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.
Mielestäni tämä data on Herbuksen laskelman kannalta epärelevanttia.
Mutta kiva, että te molemmat putkiaivot kommentoitte; tiedän etten lue näitä juttuja yksin.Siinä vaiheessa, kun huomaat tämän olevan keskustelussa relevanttia, olet ottanut ison askeleen eteen päin. Ongelman myöntäminen on enismmäinen askel sen korjaamiseen.
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 12:57:17)
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.Ei muuten ole. Putken paine kyllä nousee jos toisesta päästä ei tule yhtä paljon tavaraa pois kun toisesta virtaa sisään.
Herbus kirjoitti: (21.9.2007 16:41:59)
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 12:57:17)
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.Ei muuten ole. Putken paine kyllä nousee jos toisesta päästä ei tule yhtä paljon tavaraa pois kun toisesta virtaa sisään.
Entäs jos tulee enemmän ulos…
Toiselle puolelle taitaa muodostua alipaine, jos ei ole paljon paksua partaa ja afroa, joka ns. imee. Kyse lienee staattisen ja dynaamisen paineen yhteisvaikutuksesta, tästä muodostuu kokonaispaine.
Herbus kirjoitti: (21.9.2007 16:41:59)
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 12:57:17)
TS: Halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan muuttumattomassa putkessa virtaavan aineen nopeus on sama putken kummassakin päässä.Ei muuten ole. Putken paine kyllä nousee jos toisesta päästä ei tule yhtä paljon tavaraa pois kun toisesta virtaa sisään.
Kyllä mä nyt lähdin siitä oletuksesta, että tässä tapauksessa putki on täysin avoin kummastakin päästä… Virtausnopeuden kannaltahan on samantekevää millainen säiliö siinä putken päiden välissä on, jos vaan päät on samankokoiset. Voi tietty olla että jos se säiliö on tosi iso ja huonosti suunniteltu, niin se virtaus jotenkin häiriintyy siinä matkalla, ja selkeä laminaarinen sisäänvirtaus muuttuu säiliössä turbulenttiseksi ulosvirtaukseksi, ja on niin ollen toisessa päässä putkea vain sellaista sekavaa pyörteilyä. Mene ja tiedä.
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 23:01:56)
Kyllä mä nyt lähdin siitä oletuksesta, että tässä tapauksessa putki on täysin avoin kummastakin päästä… Virtausnopeuden kannaltahan on samantekevää millainen säiliö siinä putken päiden välissä on, jos vaan päät on samankokoiset.ja virtausaine on kokoonpuristumatonta. Mitäs se sellainen aine on, en ole vielä tavannut.
Vielä yhtälön muodossa
dp/dt = B (Qin – Qout) / V
p paine
t aika
B virtausaineen kokoonpuristuvuuskerroin
Qin virtaus putkeen
Qout virtaus putkesta
V putken sisätilavuusTässä oletetaan, että virtausaineen paine kaikkialla putkessa on sama…
Aineen kokoonpuristuvuuskerroin
Water 2.2×10^9 Pa (value increases at higher pressures)
Air 1.42×10^5 Pa (adiabatic bulk modulus)
Steel 1.6×10^11 PaHerbus kirjoitti: (22.9.2007 18:38:16)
Tetsa kirjoitti: (21.9.2007 23:01:56)
Kyllä mä nyt lähdin siitä oletuksesta, että tässä tapauksessa putki on täysin avoin kummastakin päästä… Virtausnopeuden kannaltahan on samantekevää millainen säiliö siinä putken päiden välissä on, jos vaan päät on samankokoiset.ja virtausaine on kokoonpuristumatonta. Mitäs se sellainen aine on, en ole vielä tavannut.
Vielä yhtälön muodossa
dp/dt = B (Qin – Qout) / V
p paine
t aika
B virtausaineen kokoonpuristuvuuskerroin
Qin virtaus putkeen
Qout virtaus putkesta
V putken sisätilavuusTässä oletetaan, että virtausaineen paine kaikkialla putkessa on sama…
Aineen kokoonpuristuvuuskerroin
Water 2.2×10^9 Pa (value increases at higher pressures)
Air 1.42×10^5 Pa (adiabatic bulk modulus)
Steel 1.6×10^11 Pa
[/QUOGolf on ihmeellistä ?
Piti mun tuohon viestiin joku loppukevennyskin kirjoittaa, mutta…kun painoin Muokkaa, niin koko viesti katosi. Onneksi sain sen näkyviin selaimen Edellinen nappulalla. En enää uskaltanut tehdä mitään muuta….
Ai niin tarkoitukseni ei kyllä ole mitenkään ryhtyä stimuloimaan ballin lentokäyttäytymistä, jos joku haluaa ja omistaa MatLabin, niin kertauksen vuoksi…
tuolta saa jotain kättä pidempää alkajaisiksi.
Herbus kirjoitti: (22.9.2007 18:38:16)
[
Aineen kokoonpuristuvuuskerroinWater 2.2×10^9 Pa (value increases at higher pressures)
Air 1.42×10^5 Pa (adiabatic bulk modulus)
Steel 1.6×10^11 Pa
No mutta kas! Waterilla näyttäisi kerroin olevan samaa luokkaa kuin kusella.
-
JulkaisijaArtikkelit